tiistai 5. kesäkuuta 2018

RATIKKAHALLI LIIKUNTAPUISTOON; TAPAAMINEN

Kaavoittajan tapaamisessa Laajasalo-opistolla 8.5.2018 oli (omien laskujeni mukaan) läsnä 11 kaavoittajan edustajaa ja 11 laajasalolaista eri intressiryhmistä.

Kokous noudatti normaalia kaavoittajan ”kuuntelukaavaa”, eli mielipiteitä kaivattiin vain vakuuttamaan, että tämä suunnitelmamme on erinomainen.
Näissä asukkaiden kuulemistilaisuuksissa on aina sama henki (lue Suomen Kuvalehti 22/2018 ”Otetaan osaa”). Vaikuttaakin siltä, että kaavoitusosasto pakotetaan asukastilaisuuksiin, jotta ns. Helsingin uusi osallistumismalli nimellisesti toteutuu. Muuta merkitystä tapaamisilla ei ole.

Jälleen toistettiin, usean suunnittelijan suulla, että ratikkahalli ei voi sijaita missään muualla, kuin Laajasalon urheilupuistossa (miksi sen päälle on rakennettava kaiken lisäksi asuntoja joiden vaatima maapinta-ala kasvattaa n. kaksin- kolminkertaiseksi yli hallien todellisen tilantarpeen?).
Syy, ettei ratikkahalli voi sijaita Roihupellossa, on kuulemma, ettei Jokerirata sovi Kruunusiltojen aikatauluun, eikä se ilmeisimmin sovi senkään vuoksi, ettei silloin voitasi rakentaa asuntoja Laajasalon liikuntapuistoon.

Kruunusiltojen suunnitelmien yhteydessä alettiin suunnitella myös Kruunuvuorenrannan aluetta. MIKSI tätä raitsikahalli / asuntokorttelia ei suunniteltu aikanaan sinne, ”asuntokaava-maalle”, ihan ilman vastustusta? Se oli entistä öljysataman aluetta, eikä kukaan olisi ollut siellä halleja vastaan taistelemassa. Tuon Kruunuvuorenrantasuunnitelman kaavoitushistoria on sinänsä jo ihan oma mielenkiintoinen tapauksensa josta olen kirjoittanut blogiini erikseen.

Ratikkahalli itse veisi tilaa vain 12.000 m2 JOS se urheilupuistoon ylimalkaankaan pitää rakentaa. Alue leviää puistoon, asuinrakennussyistä, huomattavasti laajemmalle n. 2x - 3x yli varikon tarpeen ja viereen samalle viheralueelle on jo ehdotteilla lisärakentamista. ”Kun kerran tuo alue on jo pilalla niin miksei pistetä menemään koko roska saman tien” (vaikuttaa olevan kaavoittajan ajatus). Kuitenkin, pelkkä ratikkahalli mahtuisi Reposalmen tien mukaisena maan alle rakennettuna upeasti murto-osan kokoiselle tontille ja kannelle voitaisiin rakentaa uudelleen menetetyt kentät ja pururata. Sellainen ei käy kaupungille, koska nyt tarvitaan rakennusmaata. Laajasalon lisääntyvästä asukaskannasta ja heidän lapsista (ja mielenterveydestä) viisveisataan.
Itärannan, suunnitteilla olevasta kaavasta, on jo poistettu reilulla kädellä urheilupuiston viheraluetta rakennusmaaksi. Näin Helsingissä kaavoitetaan vastoin maakuntakaavaa ja yleiskaavaakin. Tosin yleiskaavasta ei kukaan saa tolkkua, mikä alue on mitäkin. Entiset kaavat näyttävät todellisen urheilupuiston alueen (Yleiskaava — Selvitys 2013).

MITÄ KOKOUS VIESTI KAAVOITTAJALLE
Laajasalon asukaskuulemisen pääviesti kaavoittajalle oli, että rakentakaa ratikkahalli Roihupeltoon JA JOS ratikkahalli rakennetaan Laajasalon urheilupuistoon, on kaupungin korvattava vastaavat ulkoilu- ja yhteiset liikuntaharrastusmahdollisuudet menetettyjen tilalle. Keskustelussa puhuttiin; uimahallista, urheiluhallista, lentopallokentästä, pururadasta, koirapuistosta ja ylimalkaan sellaisista yhteisen toiminnan alueista, vastaavalla tai suuremmallakin volyymillä (ottaen huomioon lisääntyvä asukasmäärä), jotka nyt menetetään asuntorakentamisen alle. Lisäksi ehdotettiin, että tuossa ratikkakompleksissa, voisi olla mukana jotain kulttuuritilojakin.
Laajasalon yhteiskoulun rehtori oli erityisen huolestunut lisääntyvän oppilaskannan liikuntamahdollisuuksista lähellä koulua, sekä lasten liikenneturvallisuudesta, koulun läheisen, lisääntyvän liikenteen vuoksi. Laajasalon Palloseura painotti myös liikuntapuiston alueen merkitystä palloiluharrastuksen pitämiseksi kotinurkilla.
Perheenemäntiä edustanut henkilö painotti myös lasten yhteisten liikuntamahdollisuuksien säilyttämistä Laajasalossa: ”Lapset pysyvät poissa pahanteosta, kun heillä on järkevämpää tekemistä”.
Ikääntyvien edustaja painotti esteettömyyttä ja jos puistoaluetta rakennetaan talojen keskellä olevalle mäelle, olisi sinne taattava esteetön reitti. Myös rannalle olisi säilytettävä hyvä kulkuyhteys liikuntarajoitteisille.
Laajasalo-Degerö-seuran puheenjohtaja kysyi kaavoittajalta, miksi kaavoittaja ei noudata lakia?
(tarkoittaen ylempien kaavojen, kuten maakuntakaavan toistuvaa ylikävelemistä).
Kaavoittajan mielestä he noudattavat lakia. Tämä on nyt mitattavana Hallinto-oikeudessa ja KHO:ssa ja toivomme sieltä Helsingin yleiskaavan, kumoamista. Periaatteessa tuo kaava ei ole minkään arvoinen muille kuin kaavoittajalle itselleen. Se ei kerro asukkaille, minkälaisia rakennuksia ja viheralueita kaupunkiimme tulee jäämään, tai tullaan rakentamaan todellisuudessa, koska kaavoittaja voi tulkita ”hehtaarikaavaa” oman harkintansa mukaan. Myös uudet kaavaversiot ovat liikkuva maali. Ne muuttuvat kierros kierrokselta rakennusalueita ja volyymeitä kasvattaen. Tänään ei asunnonostaja voi kaavoista päätellä, millainen hänen naapurustonsa huomenna on. Sellainen ei luo turvallisuudentunnetta oman kodin hankkijalle ja monivuotisen asuntolainaan sitoutuvalle.
Osmo Soninvaara vastasi ihmettelyyni, "Kaikki kaavoitus muuttaa kaavaa".. Eli viis veisaamme siitä mitä ylemmät ohjeiksi tehdyt kaavat sisältävät, me muutamme kaavaa aina mieleiseksemme. Tämä on pöyristyttävää puhetta niinkin fiksulta ja vihreältä mieheltä kuin Soininvaara.


MIKSI NYT KESKUSTELLAAN? SEHÄN ON JO PÄÄTETTY? Tämä todetaan Tekniikka&Talous 21.3. artikkelissa suorin sanoin.
https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/laajasaloon-suunnitteilla-raitiovaunuvarikko-sailytystilat-maan-alle-6707625
Myös keskustelutilaisuudessa kaavoittaja esiintyi, kuin hallien sijoitus ja rakentaminen olisi itsestään selvyys. Kabineteissa on ilmeisesti käsiä puristeltu.

Kenenkähän kanssa puristellaan käsiä Gunillantien/Reiherintien kulmatontin ylikaavasta, kun Nuorisosäätiöltä on menossa Aran yleishyödyllisyysasema sekä aravatuki ja se on merkittävä toimija / ilmeinen osarahoittaja (sisarfirma) SSR Groupissa joka on ollut tonttia yli kaavaneliöiden rakentamassa. Tontin toisesta taloista piti tulla ”edullinen vuokratalo”. Kohde on poistettu SSR Groupin verkkosivuilta.

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Toinen artikkeli Soininvaaran Blogiin


On todella ajattelematonta kaavoitusta edetä kerrosneliöt edellä ajattelematta rakennusympäristöä. Laajasalo on yksi niistä kaupungin tehokaavoitusalueista, joista (kaavoittajan viestin mukaan) yritetään nyt tehdä kaupunkikeskustan kaltaista ja siihen kuuluvaa ja sen rakennustehokkuutta jäljittelevää asuinaluetta. Muistaa sopii kuitenkin, että alue on saari ja saarena pysyy ainakin näillä näkymin. Liikenneyhteyksiä tuskin koskaan saadaan nykyistä kaupunkikeskustaa vastaaviksi. Yksi raitsikasilta ei totuutta toiseksi muuta. Pienautoilua ei kaavassa huomioida, koska se ei kuulemma ole tulevaisuuden liikuntamuoto. Ehkä niin, mutta uusia materiansiirtolaitteita odotellessa jotenkin alueelta, töihin ja kotiin, pitäisi päästä liikkumaan, muutenkin kuin ratikalla tai polkupyörillä. Useat tarvitsevat, edelleenkin, työnsä tai liikkumisrajoitteen vuoksi autoa.

Kun rakennetaan / kaavoitetaan jo rakennetuille alueilla, olisi syytä kiinnittää huomio aikaisemmin rakennettuun ympäristöön, sitä kunnioittaen.
Koirasaarentiellä on menossa nyt kaupungilla pientalojen ostoksia, vaikka kaavoittajalta on saatu lupaus, että vanhoihin pientaloalueisiin ei kosketa. Tonttihankinnat tarkoittavat sitä, että ei ainoastaan tien vastakkaiselle puolelle, vaan myös tien, nykyisen pientaloaluekaavan puolelle, on suunnitteilla kerrostaloja. Näin saadaan aikaan lisää törmäyspintaa, suunnittelemalla alueita, joiden asumiskulttuurit eivät sovi yhteen eikä niitä näytä olevan tarkoituskaan sovittaa yhteen. Kyseessä on tekninen häätö jossa pientaloasuminen saatetaan asumismuodolle sietämättömäksi. Ostaisiko sinä omakotitalon kerrostalon takapihalta?
Kaavoittajan kannattaisi ottaa oppia Puukäpylästä, jossa vanhaa asumiskulttuuria on kunnioitettu ja raitsikakin kulkee.

Ja lisää epäkohtia Laajasalon ajattelemattomasta kaavoituksesta.
Viimeisimmän yleiskaavan vastainen ratikkahalli urheilupuistoksi kaavoitetulle alueelle on myös täysin harkitsematonta. Laajasalon rakennustehokkuutta nostetaan ja toisaalla, sen alueen uusienkin asukkaiden liikuntamahdollisuuksia kavennetaan. Siinä suunnitelmassa ei ole ollut suuremmin ajatusta mukana. Tuon hallin logiikka piilee sen päälle rakennettavissa kerrostaloissa, eli tehorakentamisessa. Halli on Troijan hevonen, jonka selkään saadaan lisää rakennusmaata viheralueelle. Ratikkahallille olisi runsaasti tilaa vaikkapa Roihupellossa ja kaikissa tapauksissa, paljon järkevämmillä alueilla, useampien raiteiden risteyksissä jossa vaunujen siirto ja huolto olisi taloudellisempaa. Niillekin alueille voidaan ratikkahallien päälle rakentaa jos se on nyt ”se juttu”.

Kaupunkimme kaavoituksesta yleensä voi sanoa, että sillä ei ole, nykyisellä menolla, mitään tekemistä suunnitelmallisuuden kanssa. Jokainen uusi kaavaversio lyö korville ylemmän tason kaavaa joka pitäisi toimia sen ohjeena. Maakuntakaavaa ei kunnioiteta, edes 2050 hehtaarikaavaa ei noudateta ja jokainen osayleiskaavaversio lisää rakennusmaata ja rakennustehokkuutta, minne kulloinkin. Yleensä viheralueille, tai aikaisemmin rakennetuille pientaloalueille joita piti säästää lupauksen mukaan.
Käytännön esimerkkinä: jos olit hankkimassa Kruunuvuorenrannasta osakehuoneistoa v.2013 ja katsoit sen aikaista kaavaa, et nähnyt niitä taloja, jotka seuraavaan kaavaversioon sittemmin paikalle piirrettiin. Et siis saanut mitä luvattiin, vaan aivan toisenlaisen asuinympäristön. Esimerkiksi aikaisempi merinäköala saattoi kadota kerrostalojen taakse. Sellaista kutsutaan harhauttamiseksi ja on oletikin kaupan purkamisen peruste, jos kauppaa ylipäätään on siinä vaiheessa sitten enää mahdollista purkaa.

Artikkeli Osmo Soininvaaran Blogiin


Olemme ihmetelleet Helsingin Laajasalossa Gunillantien ja Reiherintien kulmatontin ylikaavoittamista  (OAS 1333-00/17).
Kaavahuomautukset on asiasta jätetty mutta jo kaavoittajan pyrkimys nostaa juuri viime vuoden alussa voimaan tullutta, paikallisten asukkaiden kanssa neuvoteltua kaavaa (kaava mahdollistaa paikalle rakennettavaksi 8.600 m2 viiteen kerrokseen. Nyt uudessa ehdotuksessa rakennusmassa on kasvanut 11.250 kerrosneliöön ja seitsemään kerrokseen). Tämä on kohtuutonta, eikä ole missään tapauksessa hyväksyttävää. Pelkonamme on, että tuo uusi "ylikaava" menee läpi valituksista huolimatta kaupungin rakennushuuman varjolla.  Kaupungin ja SSR:n (Nuorisosäätiön kumppani) perusteluina on ollut, "jotta saataisiin edullisia vuokra-asuntoja". Niitä on tontilla n. puolet asunnoista ja toinen puoli on kovan rahan asuntoja. Suunniteltu rakennus on hyvän näköinen mutta ehdottomasti liian korkea pientaloalueen reunamaastossa. Samoin kaupungin miehet ovat käyneet vastapäisen, yksityistontin puolella Reiherintietä, mittailemassa kadun levennykseen tarvittavaa maata, kun vastapäätä on tuo toistaiseksi rakentamaton ja suunnitelman alainen tontti. Käsittämätöntä touhua ja täysin nykyisistä asukkaista (ihmisistä) piittaamatonta. Sitä voidaan nimittä myös "tekniseksi häädöksi". Kun 20 kerroksinen talo tulee kadun aurinkoiselle puolelle, se tarkoittaa omakotipihan siirtymistä varjojen valtakuntaan isoksi osaksi päivää. Samoin kerrostalon ikkunat vähentävät merkittävästi pientaloasukkaiden intimiteettiä ja ainakin piha-alueen käyttö luultavimmin vähenee. Piha on juuri se yksi ja tärkein asia pientaloissa.

Toistaiseksi Osmo Soininvaara ei ole vastannut tähän blogissaan.
Vihreät eivät halua vastata tekemisistään Helsingin kaavoituksesta vastuullisina.

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Kaavoittajan vastaus kysymykseen ylikaavoituksesta

Lähetin edellisen kirjoituksen myös kaupungin palautejärjestelmään. Vastaus on alimmaisena, ensin oma kommenttini vastaukseen:

Kiitos vastauksesta Anu Kuutti
Tuon tulospalkkion ylikaavoittamistanne asuntoneliöistä siis voitte pyytää poistettavaksi, koska se on teille merkityksetön ja se saattaa kaavoittajat henkilötasolla huonoon valoon.
Kaavoittaja on työrukkanen (sen ymmärrän) mutta se on ainoa porras jonka työn jäljestä voimme ainoastaan nähdä miten kaupunkiamme rakennetaan.

Kaava toisensa jälkeen kasvaa, joka kierroksella, rakennettu alue ja kerrosneliöt. Tämä ei ole asukasystävällistä kaupunkisuunnittelua. Miten kaupunkimme kuvittelee voivansa saada asukkaiden luottamuksen tämän kaltaisin menettelytavoin? Kuka ostaa asunnon tai rakentaa omakotitalon, kun ei ole harmainta aavistusta, mitä huomenna on naapuritontille suunnitteilla? Kuka muuttaa alueelle jonka liikenteelliset (yksityisautoilu ei lopu raitiovaunukiskojen myötä) ja sosiaaliset palvelut eivät voi pysyä ajan tasalla ylivoimakkaan rakentamisen vuoksi? Löytyykö riittävästi näin helposti höynäytettäviä asukkaita?
Ylikaavoittamisen ongelma tuskin ratkeaa, koska se on kaupungissamme patoloogista toimintaa asukkaiden mielipiteistä piittaamatta. Tuijotetaan ennusteisiin joiden toteutumasta ei ole kenelläkään todellista tietoa. Ennusteet ovat hyvä työkalu, kun rakennuttajayhtiöille tarvitaan lisää rakennusmaata ja ansiotoimintaa seurauksista piittaamatta (ja asukkaista piittaamatta)..

Ainut todellinen vaikuttamisen mahdollisuus lienee äänestää järkevämmät kaupunginvaltuustoehdokkaat seuraavalle kaudelle. Sen vuoksi tiedotustoimintaa on tästä aiheesta tehtävä. Asukkaat eivät osaa ajatella riittävän pitkälle äänestäessään vain "kauniita ja rohkeita" (vaalilupauksissaan), unohtaen, minkälaisia päätöksiä edellisellä kaudellaan kyseisten puolueitten edustajat ovat (poliittisen linjansa mukaan) heidän harmikseen tehneet.

Hannu Kuukkanen


On 10.1.2018 9:36, Helsingin kaupungin palautejärjestelmä wrote:

Vastaus antamaanne palautteeseen

Hei, 
Kiitos palautteesta. 
Lisäämme myöhemmin vastausta kilpailutus ja kaavaprosessista. 

Kaavoittajien bonusrahasta sen verran, että kaupunkiympäristön toimialan tulostavoiteita päätetään tammikuussa 2018. 
Aiempina vuosina ja uudessa esityksessäkin uuden asuntokerrosalan osuus koko tulospalkkiosta on ollut noin 15 %. 
Se suhteutettuna tavoitteeksi asetettuun kerrosalaan (600 000 - 700 000 k-m2), 
ja siihen minkä verran kaavoittajat keskimäärin ovat saaneet tulospalkkiota tarkoittaa, 
että 1000 kerrosalametristä kaavoittaja on saanut tulospalkkiota muutaman kymmenen senttiä. 
Ylimääräinen palkkio ei todellakaan ohjaa kaavavalmistelua.  

Anu Kuutti
tiimipäällikkö, arkkitehti
Kruunuvuorenranta-Vartiosaari -tiimi, asemakaavoitus

sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Uusi ylikaavoitusalue Helsingissä

GUNILLANTIEN ja REIHERINTIEN KAAVAA MUUTETAAN JÄLLEEN KERROSNELIÖITÄ JA KERROSMÄÄRÄÄ LISÄÄMÄLLÄ
Edellinen kaava (2017 - josta jo valitettin ja kerrosmäärä putosi) kertoo, että alueelle saa rakentaa 5 kerrosta ja 8600 asuinkerrosneliötä ja uudessa kaavassa (2017) tavoitteena on rakentaa 7 kerrosta ja 11 250 kerrosneliötä. Tämä on jälleen tarkoituksellinen ylilyönti jossa metsästetään kaavoittajalle bonusrahaa ylimääräisistä asuinneliöistä (yksi palkan lisän peruste) ja Laajasaloon mahdollisimman täyteen rakennettua ympäristöä. Keväällä 2016 on ollut "salainen", siis ei avoin, suunnittelukilpailu jonka voitti, tietysti, alueen eniten ylirakentanut ehdotus.
Rakennuttajiksi on valittu Kojamo Oy ja SSR. Hinnasta tai muista perusteista ei puhuta paitsi, että huomiota on kiinnitetty rakentamisen kohtuuhintaisuuteen. Kohtuuhintaisuus on tunnetusti suhteellinen käsite. Ei rakennutttaja kannattavuudestaan ainakaan luovu.
Talot on tarkoitettu ilmeisimmin edullisiksi vuora-asunnoiksi ja toki sellaisia tarvitaan mutta ei ympäristön nykyisten asukkaiden kustannuksella.
Kaavoittajalle on useampaankin otteeseen huomautettu pientaloalueen reuna-alueiden matalammasta kerrostalorakentamisesta. Tämä viesti ei ole näyttänyt menevän perille, tai se pyritään tehokkaasti unohtamaan.

TERVETULOA KUULEMAAN MITEN KAAVOITTAJA SELITTÄÄ YLIKAAVOITUSTAAN PIENTALOALUEEN KYLJESSÄ.
Laajasalon kirkossa asiaa puidaan 8.1. klo 18-20. Sitä ennen tuossa tontilla Reiherintie 11 klo 17-17:45 kaavoittajan edustaja kertoo jotakin rakennuspaikkaan liittyvää. Rakennusten paikalla on nyt metsäinen kallio. Talot rakennetaan kiinni Reiherintiehen ja pihoille ajo on Gunillantien puolelta.

Edellinen ja uusi kaavaehdotus rinnastettuna Reiherintielle: http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/reiherintiekaavoitus.htm

Edellisiä ylikaavoituskohteita Laajasalossa:
Vartiosaaren virkistysalueen kaavoittaminen, Raitiovaunuhallien suunnitelma urheilupuiston- uimarannan alueelle,
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/ratikkahallit.htm
Kruunuvuorenrannan pientalojen rakentaminen kerrostaloiksi,
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2017.html

Tämä teksti on lähetetty myös Helsingin kaavoitusta vetävälle Anni Sinnemäelle tiedoksi.

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Avoin kirje Anni Sinnemäelle Helsingin kaavoituksesta

Hyvä apulaispormestari Anni Sinnemäki

Lähestyn  julkisella kirjeellä teitä kysymyksellä Helsingin
kaupungin Laajasalon kaavoituksesta.

Toinen kysymys:

Toinen Laajasalolaisia ravisuttanut ehdotuksenne on rakentaa  raitiovaunuvarikko ja sen "kylkiäisenä" 90.000 kerrosneliömetriä asuntoja Laajasalon urheilupuiston alueelle. Näinkö vihreän aatteen  keulahahmo todella voi toimia tai antaa tapahtua? Alue on aikaisemmissa kaavoissa merkitty viheralueeksi (osa urheilupuistoa), kuten varsin hyvin olette tietoinen. Tämä hanke on lähtenyt käyntiin tietojemme mukaan ilman demokraattista poliittisen päätöksenteon järjestystä. Alueen suunnitelmaa on kilpailutettu julkisuudelta piilotetulla kilpailulla viime kesästä lähtien.
Raitiovaunuhallien rakennushankkeesta pidettiin Laajasalossa, Herttoniemen Demareiden kokoon kutsumana, tiedotustilaisuus (ei siis kaavoittajan oma tilaisuus, kuten olisi pitänyt olla). Tilaisuus keräsi niin runsaan osanoton, ettei varattuihin tiloihin ihmiset edes mahtuneet. Asia kiinnostaa erittäin paljon ja herättää, ymmärrettävästi, voimakkaita tunteita alueellamme. Ovatko liikuntapuistot ja viheralueet vain näennäisiä rakennusmaavarantoja kaavoittajan silmissä?

Ehdotus (Laajasaloseura + Laajasalon pienkiinteistöyhdistys) raitiovaunuhallien sijoituksesta Shellin entiseen öljyvaraston tunneleihin lisälouhinnalla, sai kaupungin kaavoittajalta tyrmäyksen. Ontuvina perusteina oli luolan ”myrkyllisyys” ja väärä muoto (lisälouhinta maksaa huomattavasti vähemmän kuin koko tilan louhiminen tai maan päälle rakennettavat hallit ja poistaisi myös runsaasti myrkkyjä kallioperästä), kolmas syy oli kaavoittajan mukaan ajoliuskan ”mahtumaton” sijainti (linkissä luonnos ajoliuskan mahtumisesta http://webcag.fi/laajasalo/kuvat/OljysatamanalueRaitsikaluola.jpg). Myös hissiteknologiaa on mahdollista hyödyntää jos halutaan.
Nykytekniikalla yksikään näistä perusteista ei ole pätevä.
Ainoan jäljelle jäävän perusteen pystyy helposti päättelemään ja se on tuo himoitsemanne kerrostalopinta-ala viheralueelta, siis rakentamisen ahneus jonka Troijan hevosena on raitiovaunuhalli.
Tämä on suurta asukkaiden hyvinvoinnista ja mielipiteistä piittaamattomuutta, vastoin teidän poliittisia lupauksianne (mm. Helsinki-ifo 10 3/2017 apulaispormestarin esittely).

Voisitteko poistaa vääränlaiseen kaavoittamiseen johtavan ns. piiskarahan, eli kaavoittajan edustaja (kaavoittaja) saa jokaisesta kaavan rakennusoikeusneliöstä bonusrahaa. Se on yksi bonuskriteeri. Miten voitte kuvitella, että näin syntyy järkevää kaavoitusta? Tämä tähtää ylikaavoitukseen joka on ollut jo jonkin aikaa selkeästi havaittavissa kaavojen rakennusoikeuksien lisääntyessä kaava kaavalta. Tämä sama piiskaraha on yksi päällimmäisistä syistä, miksi kaavoihin ei enää voida Helsingissä luottaa.

Järkevällä, alkuperäisellä kaavasuunnittelulla asukkaiden ei tarvitse pelätä kaavakierros toisensa jälkeen, mitä ympäristössämme tapahtuu ja onko huomenna naapuritontilla kivitalo, pientalon paikalla ja kuinka moni kerroksiseen taloon rakennusoikeudet on myönnetty.

Helsingin Laajasalolaiset odottavat ystävällistä julkista vastaustanne. Edelliseen kirjeeseen 14.11.2017 sitä ei saatu.
http://politiikkaajapropagandaa.blogspot.fi/2017/11/hyva-apulaispormestari-anni-sinnemaki.html
Tämä kirje on myös Blogissa:
http://hannukuukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246447-toinen-avoin-kirje-anni-sinnemaelle

tiistai 14. marraskuuta 2017

Hyvä apulaispormestari Anni Sinnemäki

    Lähestyn tällä julkisella kirjeellä teitä kysymyksellä Helsingin
    kaupungin Laajasalon kaavoituksesta.

Enimmäinen kysymys:

miten voitte perustella yleiskaava 2050 laillisuutta sen epätarkan esitystavan vuoksi. Mitä yleiskaavan tarkkuudesta on säädetty laissa. FINNLEX 5 luku Yleiskaava. Antaako siunaamanne esitystapa asukkaille riittävän tarkan rajauksen eri tarkoituksiin varatuista alueista kaupungissamme? +-100m on erittäin, ERITTÄIN väljä määritelmä mihinkään alueelliseen käyttötarkoitukseen kaupunkialueella. Siihen mahtuu jo parin korttelin verran kerrostaloja. Sekö on ollut alkuperäinen tarkoitus? Seuraavassa kappaleessa mm. perustelen tätä näkemystämme edelleen.

Laajasalon kaavoituksessa on jatkuvasti loukattu, kaavavaiheiden edetessä, jokaista edellistä kaavaa, alkaen maakuntakaavasta. Mm. Kruunuvuorenrannan kaavan rakennustehokkuutta on aluekaava aluekaavan jälkeen nostettu ja osayleiskaavassa näkyneet pientaloalueet on korvattu seuraavan vaiheen postimerkkikaavoissa
kerrostaloilla. Miten te voitte kuvitella, että alueelle muuttava asukas (joita varmasti sinne toivotte muuttavan) voi uskoa kaavoja katsellessaan, että heidän ostamansa merinäköala tai puistonäköala tai yleensä naapurusto tulee säilymään näiden muutosten ja rakennustoimen edetessä? Tätä voisi luonnehtia  asukkaiden ”pettämiseksi”, karkeasti asian ilmaistakseni.
Helsingin kaavoitukseen, ei voi enää, ainakaan teidän vetovastuuaikananne luottaa.

Meille on selvinnyt ns. piiskaraha, eli kaavoittajan edustaja (kaavoittaja) saa jokaisesta kaavan rakennusoikeusneliöstä bonusrahaa. Se on yksi bonuskriteeri. Miten voitte kuvitella, että näin syntyy järkevää kaavoitusta? Tämä tähtää selkeästi ylikaavoitukseen joka on ollut jo jonkin aikaa selkeästi havaittavissa kaavojen rakennusoikeuksien lisääntyessä kaava kaavalta. Tämä sama piiskaraha on yksi päällimmäisistä syistä, miksi kaavoihin ei enää voida Helsingissä luottaa.
Voisitteko korjata tämän vääränlaiseen kaavoittamiseen johtavan virheen.
Alun perin kunnolla suunniteltu kaavoitus aiheuttaa huomattavasti vähemmän kaavavalituksia ja on terveempää toimintaa asukkaiden kannalta. Ei tarvitse pelätä kaavakierros toisensa jälkeen, mitä ympäristössämme tapahtuu.

Helsingin Laajasalolaiset odottavat ystävällistä julkista vastaustanne.

Tämä kirje on esillä muutamassa verkko-Blogissa joihin voitte kirjoittaa julkisen vastauksenne. Tästä ensimmäisestä blogista löytyy linkit muihin blogiteksteihin verkossa:

http://hannukuukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246095-avoin-kirje-anni-sinnemaelle-helsingin-kaavoituksesta


Laajasalon Kruunuvuoren rannan kaavoituksesta eri versioita: http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2017.html