lauantai 19. lokakuuta 2019

Maakuntakaava on hämäystä

Uusi maakuntakaava on järjettömän suurpiirteisesti laadittu sotku. Se takaa Helsingille täysin vapaat kädet kaavoittaa kuten se haluaa. Uudella maakuntakaavalla ei ole muuta tarkoitusta, kuin rakennustoiminnan tehostaminen pääkaupunkiseudun alueella. Vartiosaaareen on merkitty kaikkea mahdollista, viheralueista rakentamisen tehostamiseen. Jos kaavassa on merkintä, "taajamatoimintojen kehittämisen aluetta", se tarkoittaa Helsingin näkökannalta sen aikaisemman hahmotelman mukaista, Vartiosaaren keskiosaltaan umpeen rakentamista ja ratikkaa Vuosaareen. Pojat ovat näin keskenään sopineet. Vanhat kaavat ja Hallinto-oikeuden päätökset ovat vain hidasteita, kun asiat sovitaan peräkamareissa.

Aikaa myöten se myös tarkoittaa huvila-asutuksen tuhoa. Kun huvila-asukkaat muuttavat Vartiosaaaresta, se rakennetaan lopullisesti umpeen ja arvokas osa Helsingin vanhaa huvilakulttuuria meneteään lopullisesti. Näin toimii kaavoitustekninen, rahansokaisema häätö.

Onneksi rakennustoimintaboomi on hiipumassa. Helsingin asukkaat saavat vielä muutaman vuoden virkistäytyä Vartiosaaren lehdoissa, metsissä ja kallioilla. Kaavaosasto jatkaa sen aikaa huimaa "vihreää" ideointiaan kesyttömän luonnon kahlitsemiseksi betonimassojen alle. Mikä olikaan se suurin hiilijalanjäljen tuottaja? Sinnemäki tietysti.
Sinnemäki joutuu pyöräolemään maailman tappiin aiheuttamansa hiilijalanjäljen tasoittamiseksi. Kuukausipalkan kahina rauhoittaa omantunnon äänet.

Arvatkaa missä on Vartiosaari. Arvatkaa sen jälkeen mitä sinne tullaan rakentamaan. Rajoittamattomasti ihan kaikkea mahdollista noiiden kaavamerkintöjen mukaan.

Kaavamerkinnöissä, joita Vartiosaaren pälle on piirretty, lukee: Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke (ihan mitä tahansa taajamarakennustoimintaa), Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (mitä saaresta jäljelle jää jos jää, kun rajoja ei ole), 
Virkistyskäytön kohdealue (Missähän sille sitten enää tilaa on vai oliko se vain "kohde" ilman virkistysaluetta). Valitkaa tästä, Helsingin kaavoittajat. Asukkaille jää sivustakatsojan rooli, kun saarta viedään. Lepakot saa jäädä raitsikan alle. 

Helsingissä rakennuslaki on vain "tavoitteellinen"

Sain Helsingin hallinto-oikeuteen lähettämästäni kaavavalituksesta vastaselityspyynnön kaupungin vastineeseen. Erittäin mielenkiintoinen kohta kaupungin vastineessa oli rakennuslain mitätöiminen "tavoitteelliseksi". Omasta mielestäni tällainen puhe on vastuutonta. Mikä se sellainen laki on, jota ei tarvitse noudattaa. Tosin Helsingin kaupunki on kaavoitus- ja rakennustoiminnassaan etääntynyt jo niin kauvas rakennuslaista, että se ei enää näe sieltä asti edes lukea kyseisen lain paragraafeja.

Helsingin kaupunki pyyhkii pöytää lain uudistaneiden ammattitaidolla ja arvovallalla: Jääskeläinen (varatuomari), Syrjänen (professori, oik.tieteen tohtori, hallinto-oikeuden dosentti), Hurmeranta (hallitusneuvos), Wähä (ympäristöneuvos). Yli 1000 sivua lakitekstiä joutaa roskikseen tai tässä tapauksessa (siisteimmin ilmauksin) keittörullan virkaan, kun hyväveli- ja rakennusoikeutta jaetaan kavereiden kesken. Asukkaiden mielipiteitä käytetään kynnysmattona. Asukkaiden kuuleminen ja vetoaminen rakennuslakiin, on vain kiusallista hiekkaa hyvin voidellussa systeemissä.


OECD:n loppupäätelmä Suomen korruptionvastaisen toiminnan laadusta


Tämä raportti on surullista luettavaa, siitäkin syystä, että Suomi on tällä hetkellä EU:n puheenjohtajamaana. Häpeäisin suomalaisena poliitikkona ja presidenttinä keskustella Ukrainan ja Puolan asioista näillä papereilla. Raportissa kerrotut tulokest osoittavat kuinka haluton Suomi on ratkaisemaan sen sisällä rehottavaa piilokoruptio-ongelmaa.
Kysehän on ilmeisimmin siitä, että samat piilokorruptoituneet poliittiset ryhmät ovat tekemässä piilokorruption vastaista työtä, Tuloksista ei voi juuri muuta odottaakaan, kuin viivytystaistelua.

Lahjonnan työryhmän yhteenveto ja päätelmät

Yhteenveto havainnoista.
Vapaamuotoinen Google-käännös OECD:n raportista osa1:

1. Helmikuussa 2019 Suomi toimitti vaiheen 4 kirjallisen seurantaraporttinsa OECD: n lahjonnan työryhmä (työryhmä). Raportissa hahmoteltiin Suomen ponnisteluja, panemaan täytäntöön saamansa 15 suositusta ja käsittelemään seurantakysymyksiä, näitä yksilöitiin vaiheen 4 arvioinnissa maaliskuussa 2017. Saatujen tietojen perusteella työryhmä totesi, että Suomi pani kokonaan täytäntöön 2 suositusta, pani osittain täytäntöön 7 suositusta mutta ei lainkaan 6:tta suositusta.

Kaiken kaikkiaan Suomi on edistynyt vain vähän työryhmän huolenaiheiden ratkaisemisessa ...

Alkuperäinen tekstiosuus raportin yhteenvedosta, osa 1:

Summary and Conclusions by the Working Group on Bribery
Summary of findings
1. In February 2019, Finland submitted its Phase 4 Written Follow-Up report to the
OECD Working Group on Bribery (Working Group). The report outlined Finland’s efforts
to implement the 15 recommendations that it received and to address the follow-up issues
identified during its Phase 4 evaluation in March 2017. In light of the information provided,
the Working Group concluded that Finland fully implemented 2 recommendations,
partially implemented 7 recommendations, and did not implement 6 recommendations.
Overall, Finland has shown limited progress in addressing the Working Group’s concerns...

Koko raportti löytyy osoittesta:
http://www.oecd.org/corruption/Finland-phase-4-follow-up-report-ENG.pdf


 Raportti jatkuu osassa 2:
Vapaa Googlekäännös:

2. Suomen 4. vaiheen raportissa työryhmä totesi, että Suomi oli aktiivisesti pannut täytäntöön ulkomaisia ​​lahjontalakejaan ja osoitti kykynsä tehokkaasti havaita, tutkia ja syyttää ulkomaista lahjontaa. Ryhmä esitti kuitenkin huolensa siitä, että Suomella on kohtuuttoman korkea vapauttavien tuomioden määrä, koska kaikki viisi tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettua menettelyä johtivat kaikkien osapuolten vapauttamiseen ulkomaisissa lahjontatapauksissa.
Kaksi vuotta myöhemmin työryhmä oli vakavasti huolestunut siitä, että Suomi ei ole jatkanut täytäntöönpanotoimia vaiheen 4 arvioinnin jälkeen. Uusiua syytöksiä ei ole havaittu, eikä matriisiin tallennettujen syytösten suhteen ole ryhdytty toimenpiteisiin.

Käännetty teksti:
2. In Finland’s Phase 4 report, the Working Group noted that Finland had been active in enforcing its foreign bribery laws and demonstrated its ability to effectively detect, investigate and prosecute foreign bribery. However, the Group raised concerns about Finland’s discouragingly high acquittal rate, since all five proceedings referred to court resulted in the acquittal of all parties for foreign bribery. Two years later, the Working Group is seriously concerned about the lack of further enforcement efforts by Finland since its Phase 4 evaluation. No new allegation has been detected and no steps have been taken in relation to the allegations recorded in the Matrix.