Kaavoittajan MRL:n ohittavaa matematiikkaa

Maankäyttö- ja rakennuslaki on Helsingin kaavoittajalle ainoastaan "viitteellinen", eikä rajoita ainakaan Helsingin kaavoitus ja rakennustoimintaa. Tässä malliesimerkki, kuinka lakia sovelletaan.

Yläpuolella on yhdeksänkerroksinen  (kaavassa kahdeksan kerroksinen) talo. Alla molemmat talot peräkkäin. Lähimmän talon piti olla seitsemän kerroksinen, lipsahtipa kahdeksan kerrosta. Kolmas on rakenteilla, eikä sen todellista kerrosmäärää voi vielä todentaa. Tuskin kerroskorkeudet ainakaan putoavat näistä missään tapauksessa.

Yläpuolella rakennuskaava kyseiseltä alueelta. Kuvan talot ovat vaaleansinisen ohuen viivan ulkopuolelle jätetyt kolme taloa Svanstrlöminkujan varrella, omakoti- ja pientaloja vastapäätä.
Korttelissa 49076AK on merkitty viisi viisikerroksisista taloa. Nyt kaavamuutoksella koitetaan nostaa talot seitsemän ja kuusikerroksisiksi. Rakennusmassaa kasvatetaan myös runsaasti. Suunnitelmakuvissa oli laskettavissa, että viisi kerrosta tarkoittikin kuutta kerrosta, kaupungin kaavaosasto grynderimatematiikalla laskettuna ja se kerrosmäärä vieteiin sitten uuteen kavaan lahjana ja laitettiin vielä voita päälle. Kahdesta talosta toinen maltettiin piirtää vain kuusikeroksiseksi, ylärinteeseen.

Missä mättää?
MRLain kerroksen / kellarin määritelmä löytyy Maarakennuslaista 115§ (alla) ja kerroskorkeuden (3000mm) määritelmä Rakentamismääräys-kokoelmasta.

MRL 115§

Kerrosala

Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa.

Rakennuksen kerros sijaitsee kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella, kellarikerros kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan alapuolella ja mahdollinen ullakko pääasiallisesti julkisivun ja vesikaton leikkauslinjan tasoa ylempänä kerroksen yläpuolella. Asemakaavassa voidaan sallia useamman kuin yhden kellarikerroksen rakentaminen sekä rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle.

Helsingin kaupungin kaavaosastolla tämä MRL:n kohta on ilmeisen tehokkaasti ja kaukaa kierretty. Miksi moista lakia on kirjoitettu jos sitä ei tarvitse noudattaa? Miksi kaavoittaja saa kaavaselitelmissään sekoittaa kerrokset kellaritiloihin haluamallaan tulkinnalla. Odottelemme Hallinto-oikeuden ratkaisua valitukseen tontista 49076. Kaavoittaja on tämän tontin kohdalla vedonnut ja puhunut alueella vallitsevasta 20m:n räystäskorkeudesta. Sellaista ei ole kuitenkaan todennettavissa. Nuo naapurin uudisrakennukset ovat räystäskorkeuksiltaan 24m ja 27m.

Tuttu akkitehti kertoi, että näin juuri kaavoittaja toimii. Sillä on mahdollisuus kiertää MRL ja sitä se tekee jatkuvasti. Esimerkiksi Loft-asunnoissa kerroskorkeus saattaa olla viisi metriä ja viisikerroksinen Loft-talo on silloin 25 m korkea.  Kyseessä on alueen asukkaiden hämääminen. Kaavoittajan tulkintajoustoille ei löydy mitään rajoja.