Viherpropagandaa "parhaimmillaan"

 

Vihreiden kaupunki- ja kuntavisio

Hyväksytty puoluevaltuuskunnan kokouksessa 27.9.2020
(Suluissa olevat kommentit ovat kirjoittajan. Tekstilainaukset, vihreiden verkkosivulta)

Kestävä kunta ja kaupunki

    Saavutettava ja kompakti yhdyskuntarakenne
(Tämän vision tulisi vähentää joukkoliikenteen käyttötarvetta, yleensäkin liikkumisen tarvetta. Kuitenkin joukkoliikennettä rakennetaan kiivaammin, kuin ikiaikoihin)

    Asumista eri tarpeisiin ja tilanteisiin
(Asumisen eri tarpeita kutistetaan pientaloalueita kurittamalla, sen reunoille rakennettavien korkeiden kerrostalojen avulla. Myös pienasuntoja rakennetaan lähinnä sijoituskohteiksi, ei asunnoiksi niitä tarvitseville. Kohderyhmän paljastaa asuntojen hinnat ja sijainnit alueilla, joissa on odotettavissa ansiotonta arvonnousua.)

    Kestävän liikkumisen kunta
(Helsingin vihreiden johtama, kaavoitukseen liittyvä liikennesuunnitelma, lohkaisee Laajasalon urheilupuistosta, osin kulttuurimaiseman tuhoava, kestävän liikkumisen ratikkavarikko, jonka verukkeella sen ympärille rakennetaan järkyttävä tornitalokompleksi)

    Lähiluontoa ja suojelualueita
(Vihreää luonnonsuojelua kommentoin myöhemmin tässä artikkelissa. Suojelukohteitten osalta, viittaan ratikkahallikeissiin, kulttuurimaiseman ja sijainnin luokiteltujen luontoarvojen tuhoamisen osalta)

 

Elinvoimainen ja asukkaidensa näköinen kunta ja kaupunki

Lasten kunta ja kaupunki
Lapsille tehty maailma, ja kunta, on sellainen, jossa voi yhdessä pitää hauskaa. Siellä pystyy konttaamaan, työntämään rattaita ja kiipeilemään puissa, se on iloisen värikäs ja leikkiin kutsuva. Lapset piirtävät aina talojen ympärille kukkia ja puita sekä taivaalle lintuja. Ottakaamme lapsista mallia.
(Tämä teesi ei toteudu Laajasalossa. Menetetyn liikuntapuiston osa korvataan tornitalojen keskelle kaavaillulla ”leikkipihalla”. Siis kaunis luontomaisema korvataan betonitornein ympäröidyllä keinotekoisella ”pihalla” aivan peruskoulun vieressä, jossa lasten liikunnantarve on aivan jotakin muuta kuin keinussa istumista).

Asukkaidensa näköinen kunta
Vihreä kunta kutsuu leikkiin. Miten olisi, jos me kaikki liikkuisimme ulkona hieman enemmän? Jos on jalat joilla hypätä, voisimme myös tehdä niin ohimennen työmatkallamme. Vihreissä kunnissa liikutaan lähiympäristössä jokaisena neljänä vuodenaikana; tutkitaan keväisin puroja, kiipeillään kallioilla, lenkkeillään juoksuportaissa ja lasketaan pulkkamäessä.
(Tämä runoelma ei myöskään toteudu Helsingissä, jossa vihreät vainoavat viheralueita kaavoissaan. Laajasalolle perusluonteeseen kuulunut viheraluevaranto, kutistuu järkyttävää vauhtia ja ”lähiliikunta-alueet” ”lirisevine puroineen” (johdettuna hulevesiviemäreihin), ovat katoava ympäristöarvo. Luonto on ollut yksi Laajasalon erikoispiirteistä. Vihreät ovat laskeneet montako neliömetriä kaupunkilainen tarvitsee viheralueita terveenä pysyäkseen. Laskelmalla ei koskaan pystytä osoittamaan luonnon todellista merkitystä mielenterveydelle. Aiheesta löytyy tutkimuksia, joita vihreidenkin kannattaisi lukea kaavoitusvimmansa ohella)
Luke >
Mieli ry >
Viherympäristöliitto > (sivulta löytyy useita linkkejä alan tutkimuksiin)

Vihreä kunta on innostava. Vihreässä kunnassa päätöksenteko on kaikille avointa ja helposti ymmärrettävää, minkä lisäksi kuntalaisilla tulee olla laajat mahdollisuudet päätöksentekoon vaikuttamiseen. Ihmiset haluavat osallistua, mikäli kokevat sen itselleen merkitykselliseksi. Kunnan tulee mahdollistaa helposti lähestyttäviä osallistumiskanavia niin, että jokainen saa vaikuttaa päätöksentekoon haluamallaan tasolla ja tavalla…
(Tämäkään väite ei toteudu Laajasalossa. On tapahtunut jatkuvasti, että asukkaiden lausuntoja kaavoista ei kuunnella tai niiden vaikutukset ovat lähinnä näennäiset. Asukkaiden on ollut pakko viedä kaavoituksen omavaltaisia ylilyöntejä hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Osoittaako se vaikutusmahdollisuutta kaavoitukseen, jos kaavan lainmukaistaminen tai kohtuullistamiset on vietävä oikeuteen asti? Kuka maksaa? Hävinnyt osapuoli, joka yleensä on yksityishenkilö tai alueyhteisö. Köyhät kyykkyyn!)

Tulevaisuuden kunta on vihreä. Konkreettisesti. Kunta pitää huolta ympäristöstään ja kestävästä toiminnastaan. Taajaman kupeessa on lähimetsiä, jotka ovat asukkaiden virkistys- ja koululaisten opetuskäytössä. Osa metsistä on jätetty luonnontilaan, jotta harvinaisemmillakin lajeilla olisi koti. Vihreä kunta suojelee luontoa, on mukana pysäyttämässä luontokatoa ja kuudetta sukupuuttoaaltoa.
(Tämä ei Helsingin Laajasalossa toteudu. Arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi ja merkittäväksi luontokohteeksi kaavaan merkitty alue kaapataan, ratikkahallin nimissä, tornitalokompleksiksi ja viheralueet kutistuvat kaava kaavalta.)

Yhteistyötä yli rajojen – seudullinen näkökulma

Ihmisten arki ei noudata kuntarajoja, minkä vuoksi kaupunkeja ja niiden kehyskuntia tulee tarkastella toiminnallisina, kuntarajoista riippumattomina kaupunkiseutuina. Seutunäkökulma on erityisen tärkeä yhdyskuntarakenteen ja liikenteen kehittämisessä. Monet vaikutukset ja yhteistyön muodot näkyvät sitäkin laajemmalle, kun vaikkapa maakunnat luovat yhteistä tulevaisuutta.
(Maakuntakaava on Laajasalon kaavoituksessa unohdettu useammankin kerran. Kun maakuntakaavan rajoitusten vuoksi ei saada tarpeeksi rakennusmaata, neuvotellaan maakuntakaava uusiksi. Nykyinen yleiskaava ja maakuntakaava ovat kelvottomia suunnitteluperustaksi, koska niissä ei ole riittävää tarkkuutta ja kaupunki voi vallata rakennusmaata suruttomasti. Myös Laajasalon joukko- ja yksityisautoliikenteen suunnitelmat ovat merkillisesti kaupungin manipuloimiin liikennemääräarvioihin perustuen, saatu näyttämään liikenteen pääsuunnaksi kantakaupungin. Käytäntö näkyy aivan toisen laisena arkiliikenteessä, jossa suurimmat liikenneruuhkat suuntautuvat itään, Itäkeskuksen suuntaan ja sisäkehälle. Onko tämä asukaslähtöistä, vaiko vihreiden ratikkavisioita palvelevaa liikennesuunnittelua? Tällä manipuloidulla laskelmalla on myyty kallis Kruunusilta, ratikkasilta Kruunuvuorenrannasta keskustaan.)

Kestävä kunta ja kaupunki

Saavutettava ja kompakti yhdyskuntarakenne

Vihreän taajaman ja kaupunkikeskustan koossa pyritään kompaktiuteen: 15 minuutin kaupungissa eri palvelut, vapaa-ajan viettopaikat mutta myös lähimetsät ovat kätevästi saavutettavissa pyöräillen, kävellen tai joukkoliikenteellä noin vartin matkan päässä. Myös pienempien kuntien keskustat ovat eläviä ja kompakteja, jolloin yhden asiointimatkan asiat voi hoitaa kävellen. Taajamissa ja keskustoissa panostetaan täydennysrakentamiseen viheralueet ja kulttuurihistorialliset arvot huomioiden.
(On olemassa näyttöä, että vihreät kaavoittavat kulttuurimaisemia ja luontokohteita sumeilematta. Dokumentit löytyvät kaavaosaston sivuilta >. Kannattaa lukea huolella myös vuorovaikutusraportti >, jolla ei ollut mitään oleellista vaikutusta ratikkakorttelisuunnitelmiin)

Vihreässä kunnassa keskusta-alueet ovat asukkaiden yhteisiä olohuoneita, jotka tulee suunnitella viihtyisyyden, esteettömyyden ja turvallisuuden ehdoilla. Kaupungeissa toimiva rakenne on joukkoliikennepainotteinen ja asumisen, palvelut, lähivirkistysalueet sekä työpaikat tiiviisti ja asukaslähtöisesti yhdistävä. Tämä tarkoittaa muun muassa laajan kävelykeskustan luomista, autoilun rauhoittamista ja ohjaamista tietyille reiteille…
(Yrityksiä ja liiketoimintaa ei voida pakottaa minnekään. Liiketoiminta perustuu kannattavuuteen ja palveluiden saavutettavuuteen, ei vihreiden visioihin. Yksi täysin ajattelematon vihreä suunnitelma on Helsingin keskustan muuttaminen kävelykeskustaksi. Tämä ”vihreä visio” on alueen liikkeiden surma, se ei tue mitenkään liiketoiminnallisten palvelujen lisääntymistä tai saavutettavuutta)

Vihreän kunnan rakennettu ympäristö suunnitellaan ihmisen mittakaavaan ja aistiystävälliseksi, sillä rakennusten muodostama ilme on tärkeä tekijä viihtyvyydessä. Erityisen tärkeää on rakennusta ensimmäisten kerroksien virikkeellisyys ja toiminnallisuus. Kaunis ympäristö parantaa ihmisten elämänlaatua ja terveyttä, sekä ohjaa viettämään aikaa yhteisessä tilassa. Panostaminen arkkitehtuuriin, rakennusperintöön ja kulttuuriympäristöihin tuo myös viihtyisyyttä ja vahvistaa kunnan identiteettiä.
(Tätä väitettä olen kommentoinut jo osittain muissa yhteyksissä mm. pientaloalueitten vainoamisena. Mielenkiintoinen kohta tässä teesissä on tuo ”ensimmäinen kerros” jota ei vihreissä kaavoissa näy. Kaavassa lukee esim. 5 kerrosta MUTTA paikalle rakennetaankin 6 kerrosta tai jopa 7 kerrosta, joista kaksi kuitataan ”vain” autotallikerroksiksi. Tosin ne kerrokset voidaan sitten seuraavassa kaavassa muuttaa asuinkerroksiksi. Tällainen viher-kikkailu ei muuta sitä tosiasiaa, että pientaloalueen reunamille nousee, viidestä, vuonna 2017 kaavoitetusta kerroksesta poiketen, seitsemän kerroksinen kivikolossi >)

Asumista eri tarpeisiin ja tilanteisiin
Vihreässä kunnassa asuminen on mukavaa ja jokaiselle löytyy omaan elämäntilanteeseen sopiva ja viihtyisä koti... Vihreässä kunnassa on tarjolla erilaisia asumisvaihtoehtoja erilaisiin elämäntilanteisiin.
Kaupunkien suunnittelussa suositaan tiivistä rakentamista viheralueet ja kulttuurihistoria huomioiden ja vältetään kaupunkien levittäytymistä jo rakennettujen alueiden ulkopuolelle. Näiden reunaehtojen sisällä tulee tarjotaan mahdollisuus talotyypeiltään ja hallintamuodoiltaan mahdollisimman monipuoliseen asumiseen.
(Tämän teeman vihreät pommittavat alas aivan itse Helsingin kaavoitusjohdossa. Pientaloja vainotaan, rakentamalla viereiselle tontille korkeita kerrostaloja, jotka ”painostavat” pientaloasukkaat muuttamaan paikkakunnalta. Näin saadaan valloitettua lisää kerrostalotontteja ja kierre pientalojen hävittämiseksi jatkuu)

Kestävän liikkumisen kunta

Vihreässä kunnassa on kätevä kulkea. Kun yhdyskuntarakenne on kompakti, se mahdollistaa tehokkaan ja kestävän liikkumisen…
(Tällä visiolla vihreät perustelevat ja puolustelevat Helsingin kaavoituksessa syntyviä ”slummejaan” ja viheralueiden rakentamista. Vanhustenkin tulisi ilmeisesti liikkua polkupyörillä Laajasalosta Redissä sijaitsevaan, tulevaan terveyskeskukseensa, (kuten vihreät visioivat sen sijaitsevan. Väkimäärää kasvatetaan ja palvelut viedään entistä kauemmaksi. Postikin on siirretty kahteen kertaan Laajasalolaisten ulottuvilta Herttoniemeen. Yksityisautoilua rajoitetaan hidastamalla ja haittaamalla liikennevaloin valaistulla bulevardilla ja yhdellä ainoalla ja mahdollisella siltayhteydellä mantereelle. Joukkoliikenne Rediin aiheuttaa mahdollisesti kaksi liikennevälineenvaihtoa tuolla matkalla. Sairaita ja vanhuksia kuritetaan. Vihreillä on ilmeinen vaikeus hahmottaa kartalta totuutta, että Laajasalo on saari.)

..Vihreät liikenneratkaisut kannustavat ihmisiä liikkumaan ekologisesti, taloudellisesti, terveydellisesti ja tilankäytöllisesti tehokkaimmilla tavoilla...
…Liikennesuunnittelussa huomioidaan myös viheralueiden saavutettavuus kävellen, pyörällä ja julkisilla. Autoilu täydentää kaupunkien liikennejärjestelmää mahdollistamalla liikkumisen silloin kun muita kulkumuotoja ei ole mahdollista käyttää.

(Tämä kertoo totuuden vihreiden suunnittelemasta tulevaisuudestamme ilman lähimetsiä. Hyppää vaikkapa joukkoliikennevälineeseen vaihtoineen, jotta pääset metsään. Aikaisemmin tarvitsi vain kävellä ovesta ulos ja pystyi hengittämään metsäraikasta ilmaa ja kuuntelemaan niitä vihreiden visioimia linnunlauluja, joita Helsingissä tämän kaavoitusvimman jälkeen tuskin kuullaan.)

Lähiluontoa ja suojelualueita
Vihreässä kunnassa luonnon monimuotoisuutta suojellaan niin metsissä, rannoilla ja soilla kaukana asutuksessa, kuin kaupunkien keskustoissakin…
(Tämä on puhdasta viherpropagandaa. Ei tällaista Helsingin vihreiden vetämän kaavaosaston jäljiltä enää kauaa nähdä tai kuulla)

…Keskusta- ja asuinalueilla lähiluonnon sekä laadukkaasti suunniteltujen viheralueiden merkitys kasvaa. Vihreässä kunnassa on riittävästi puistoja, katupuita, vehreitä pihoja ja viherkattoja. Samalla osa kaupunkiluonnosta voidaan jättää villiksi, tukemaan kaupungin keskellä elävää lajistoa ja elintärkeitä pölyttäjiä. Luonnon monimuotoisuuden katoamista vastaan toimitaan myös keskusta-alueilla. Samalla haluamme turvata myös kaupunkilaisille mahdollisuuden päästä virkistäytymään metsään - rauhoittumaan ja retkeilemään…
(Tämä toteutuu ainoastaan vihreiden mielikuvituksissa ja vaalipuheissa. Käytännössä näemme aivan toisenlaisen todellisuuden. Viheralueet rakennetaan luonnon monimuotoisuudesta piittaamatta. Istutetut puistot eivät pysty tyydyttämään luonnonmetsän merkitystä mielenterveydelle.)

Lähiluontoa ja suojelualueita (tämä tekstinosuus on puhdasta propagandaa, vailla todellisuuspohjaa. Kaavoituskäytäntö on juuri päinvastainen)

Vihreässä kunnassa luonnon monimuotoisuutta suojellaan niin metsissä, rannoilla ja soilla kaukana asutuksessa, kuin kaupunkien keskustoissakin.
(Rakentamalla surutta, luokitellut luontokohteet ja liikunta-alueet?)

… Luonnon monimuotoisuuden katoamista vastaan toimitaan myös keskusta-alueilla. Samalla haluamme turvata myös kaupunkilaisille mahdollisuuden päästä virkistäytymään metsään - rauhoittumaan ja retkeilemään… (Toteutuu vain tässä tekstissä, ei käytännössä. Metsän etäisyyttä asutuksesta, ei viher-imagoa heikentävistä syistä mainita.)

Vihreässä kunnassa ekologisesti ja virkistyksellisesti merkitykselliset alueet on tunnistettu ja niiden säilyminen priorisoitu rakentamisen ja liikennehankkeiden edelle.
(Tämä ei pidä paikkaansa. Laajasalon liikuntapuistoalueella, ratikkakorttelin alle jäävä kosteikkoalue oli luokiteltu arvokkaaksi luontokohteeksi ja koko alue arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Tämä ei pysäyttänyt vihreitä kaavoittajia rakennusmaata hamutessaan)
Viheralueiden määrälle ja laadulle on asetettu selkeät mitattavissa olevat tavoitteet ja ne on huomioitu suunnittelussa esimerkiksi viherkerroinmenetelmää hyödyntämällä.
(Alimitoitetut kertoimet. On myös unohdettu asuinalueiden luontotyypit ja ominaispiirteet. Luonto ja viihtyvyys eivät ole puhdasta matematiikkaa)
Tiivis kaupunki, jonka pinta-ala ei kasva hallitsemattomasti, mahdollistaa luonto- ja virkistysalueiden säilyttämisen lähietäisyydellä kaikkien kaupunkilaisten saavutettavissa. Vihreässä kaupungissa on tilaa myös oraville ja linnuille.
(Oravat ovat jo pitkään liiskaantuneet autojen alle, koska niillä ei ole luontokäytäviä jäljelle jääneille harventuneille metsäalueille. Siilit ovat kadonneet kokonaan useilta alueilta samasta syystä. Kun siilit katoavat, tappajaetanat ja kotilot valtaavat kaupunkipuutarhat. En ole enää vuosikausiin kuullut muuttolintujen keväistä konserttia Laajasalon metsissä.)

… Vihreiden kaupunkien ja kuntien metsänhoidossa nojataan jatkuvaan kasvatukseen, hiilinielujen turvaamiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja edistämiseen sekä metsien virkistyskäyttöön, ja myös kestävään metsätalouteen. Kunnilla ja kaupungeilla on velvollisuus olla edelläkävijöitä erityisesti metsien luonnonarvojen säilyttämisessä, ja erilaisissa rauhoittamisessa. Rantojen, järvien, lampien ja jokien merkitys virkistys- ja suojelualueina on suuri…
(Tämä on vihreiden kaavoittajien suusta silkkaa vaalipropagandaa. Todellisuus on aivan toinen. Vihreä kaavoitusjohto on vainonnut Helsingin viheralueita ja olemassa olevia metsäsaarekkeita kivitalorakentamisen alle, luontoarvoista ja kaupunkilaisten viihtymisestä ja virkistymistarpeesta piittaamatta. Luonnonlammet täytetään ja tilalle rakennetaan keinotekoisia hulevesirapakoita.)

Lainaukset verkkosivulta: https://www.vihreat.fi/vihreiden-kaupunki-kuntavisio