Lyhyt katsaus historiasta nykyaikaan.
https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/esitteet/esite_2015-5_fi.pdf
2015 hintatasolla arvio. Jokerilinja 25km.:
Pikaraitiotie kustannukset milj. euroa / km
Pikaraitio (uusi), 10 (25 x 10 = 250 milj.)
Pikaraitio (erityiskohde), 20 ? (mistä kohtaa suunnitelmissa löytyy tällainen
kohde?)
https://yle.fi/uutiset/3-11747141
” Daniel Sazonov sanoo, että Helsingin isoja väyläurakoita vaivaa rakenteellinen ongelma, joka piinaa myös valtakunnallisia hankkeita. Päätöksentekovaiheessa käytetyt esisuunnitelmat eivät kerro kaikkia kustannuksia.”
Näin saadaan hanke runnottua läpi päätösriihistä, ”sumutusbudjeteilla”.
” Esimerkiksi Raidejokerin hinta oli hankesuunnitelmassa 275 miljoonaa
euroa, mutta hinta nousi 386 miljoonaan euroon.”
”Kruunusillat-raideyhteyden Laajasalosta Helsingin keskustaan alustava kustannusarvio oli 260 miljoonaa euroa, mutta tämänhetkisen arvion mukaan hankkeen kustannukset ovat 350 miljoonaa euroa.”
” Valtuusto päätti kokouksessaan 20.1.2021 Länsi-Helsingin
raitioteiden yleissuunnitelmasta ja hankkeen toteuttamisesta. Hankkeen
kokonaiskustannusarvio on noin 160 miljoonaa euroa.”
Tässä puhutaan siis yhteydestä: ”Länsi-Helsingin uuden raideyhteyden
runkolinja kulkee Erottajalta Munkkiniemen ja Vihdintien kautta Kannelmäkeen.”
Jokerilinjan lisäksi.
.” – On ihan kaupungin strategian mukaista lisätä joukkoliikennettä
ja vähentää autoilua, Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Anton Silvo sanoo.”
(Anton on Vihreä. Twiittauksissa selviää, ”Anton Silvo 8. toukok. Olisipa
jännää jos kaikki asuisivat yhdessä isossa kaupungissa ja loput maailmasta
olisi luontoa”.
Hmmmm. Aika vaarallista ideologiaa. Rakennetun alueen mielenterveysongelmista,
hän ei vaikuta piittaavan. Vihreät tätä ajatusta pyrkivät toteuttamaan kaavoittamalla Helsingissä joka niemen, notkon ja saarelman kerrostaloiksi. Viher- ja ulkoilualueista
ei niin väliä.)
Ja on, ilmeisesti, ihan kaupungin strategian mukaista kasvattaa budjettia hankkeen edetessä ja karsia samalla suunnitelmista ”optioimalla” oleellisia osuuksia.
WIKIPEDIA kertoo: https://fi.wikipedia.org/wiki/Raide-Jokeri
” Vuonna 1990 Helsingin kaupunki esitteli suunnitelman Itäkeskuksesta Leppävaaraan kulkevasta poikittaisesta pikaraitiotielinjasta, joka oli
nimetty Jokeriksi (Joukkoliikenteen kehämäinen raideinvestointi).
Linjan pituus olisi ollut noin 21 kilometriä ja kustannusarvio hankkeelle oli
noin 750 miljoonaa markkaa (noin 199 milj. €). Vuoden 1994
Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Jokeri-pikaraitiotie oli
esitetty välittömästi aloitettavaksi hankkeeksi…
…Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 1998:ssa Raide-Jokerin
suunnittelu ja rakentaminen päätettiin lykätä aina vuoden 2030 jälkeisiin
hankkeisiin asti.[4]”
Mutta toisin kuitenkin kävi ja hinta nousee.
” Pikaraitiotien alustava yleissuunnitelma tilattiin Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimesta kesäkuussa 2008, ja se valmistui toukokuussa 2009.[6] Suunnitelman perusteella linjasta saatiin alustava, 212 miljoonan euron kustannusarvio …”
Ja hinta nousee.
” Raide-Jokerin hankesuunnitelma valmistui tammikuussa 2016. Hankesuunnitelmassa Raide-Jokerin rakentamiskustannuksiksi arvioitiin 275 miljoonaa euroa.[12] ”
+ vaunut 95milj. = 370milj.
Ja hinta nousee.
” … Kun molemmat kaupungit (Espoo, Helsinki) päättivät jatkaa hankkeen valmistelua, aloitettiin yksityiskohtaisempien toteutussuunnitelmien laatiminen.[16] Toukokuussa 2016 julkaistujen tietojen mukaan hankkeen kustannusarvio on kohonnut 459 miljoonaan euroon,[17] josta raitiovaunujen hankintakustannusten osuus on noin 95 miljoonaa euroa.[18][19]”
Pelkät rakennuskustannukset 364 miljoonaa
” … Hankkeen lokakuussa 2017 vahvistettu budjetti on 275 miljoonaa euroa, josta rakennuskustannusten osuus on noin 205–225 miljoonaa euroa.[21] Suunnitelmaan sisältyvät optiot, yhdysraiteen sekä varikoiden rakennuskustannukset, ovat suuruudeltaan noin 100 miljoonaa euroa.[24] Marraskuussa 2018 esitetty uusin kustannusarvio on vuoden 2015 hintatasossa 367 miljoonaa euroa (2020 = 379,50), josta varikon rakennuskustannukset ovat 64 miljoonaa euroa. Raide-Jokerin lopullinen kustannusarvio valmistui tammikuussa 2019, ja siinä hankkeen kustannusarvioksi täsmentyi 386 miljoonaa euroa joulukuun 2018 hintatasossa (2020 = 390,60).”
Niin. Ja mitä tuo 386 miljoonaa tai 391 miljoonaa sisältää suhteessa aikaisempiin kustannusarvioihin?
275 + optio 100 = 375 milj. ? ja uusi arvio 386
muunnettuna 2020 tasoon = 390,60 miljoonaa. Tuo ”optio” tarkoittanee,
että suunnitelmasta on poistettu osuus joka odottelee seuraavan vaiheen
toteutusta, jotta budjetti ei näyttäisi niin kaamealta? Optiot sisältävät,
kuten aikaisemmin on mainittu: ”… optiot, yhdysraiteen sekä varikoiden
rakennuskustannukset”.
Nyt ne on ”ulkoistettu” ainakin budjetista?
” Raide-Jokerin linja on yhteensä noin 25 kilometriä pitkä, josta 16 kilometriä sijoittuu Helsinkiin ja 9 kilometriä Espooseen.”
Helsingin paikallisuutiset: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1254298
”Helsingin ja Espoon valtuustojen hyväksymä, hankesuunnitelman mukainen radan kustannusarvio on 275 miljoonaa euroa…” (minkä vuoden hintatasolla?),”… joten kustannukset ovat kasvaneet jo liki 100 miljoonaa euroa.” (+ se odotteleva 100 miljoonan ”optio”, tarkoittaa 200 miljoonan kasvua kokonaisuutena. Tai: montako kilometriä raiteita ja varikoita jääkään puuttumaan ilman tuota ”optiota”?).
Kun tarpeeksi hämmennetään, arviot saadaan sen verran solmuun, että ei niitä enää tajua Erkkikään. Ja valtuustossa kukaan ei kuitenkaan kehtaa kysyä, tai tuskin siellä ketään edes jaksaa kiinnostaa, kun ei mene omasta pussista.
Tarjottu on
Huonolta näyttää monelta suunnalta katsottuna. Budjetti
ylitetään ja suunnitelmia kutistetaan.
Eihän tässä mitään uutta ole. Muistamme vielä erinomaisesti Länsi-metron
kaikkine sotkuineen ja budjettiylityksineen.
Mihin tällainen kustannusarvioiden ja toteutusten epäsuhta
perustuu? Kaupunkisuunnittelun ja liikennesuunnittelun huonoon ynnäpäähän?
Vaiko tarjouksia tehneiden yritysten ”kilpailuhinnoitteluun” sudenkuoppineen
(valitaan edullisin tarjous, jonka tekijälle sitten annetaan rajaton laskutusoikeus)?
Vedetäänkö jälleen isoista budjeteista välistä? Onko poliittisten päättäjien
puolueille valunut tukirahoja, tai muita rahanarvoisia etuisuuksia, kuten maan
tapa on? Esim. edullisia osakehuoneistoja ratikkayhteyksien varrelta tarkoittaa
vaikkapa Kruunuvuorenrannassa arvonnousua noin +1000 euroa /m2, kun
ratikkaliikenne alkaa. Näitä hamsteriasuntokauppoja tuskin julkistetaan
missään. Asuntoja rakennetaan kaupungin esitteiden mukaan "nuorille ja asunnottomille".
Kruunusillatkin ovat vasta suunnittelupöydällä. Mihin silläkin hankkeella vielä ehditään kustannusten puitteissa? Kaupunki on hilannut ylös Kruunuvuorenrannan rakennusoikeuksia kaava kaavalta. Ahneudelle ei näy loppua, kattoa eikä rajaa.
Kun kerran kysyin eräältä alueeni kaupunkisuunnittelijalta, miksi joka vuosi hilataan rakennus-volyymejä ylös osakaavasuunnitelmiin, hän totesi, että poliitikot vaativat. Helsingin yleiskaavalla ei ole enää minkäänlaista merkitystä, ei edes sen naurettavalla hehtaaritasolla.
Anton Silvolle oppimateriaalia viherympäristön merkityksestä kaupungeissa:
https://www.vyl.fi/site/assets/files/1430/who-opas_kaupunkivihrea_-_opas_toimintaan.pdf
https://www.pnas.org/content/116/11/5188
https://www.vyl.fi/site/assets/files/1430/ulrika_stigsdotter.pdf
https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/ymp%C3%A4rist%C3%B6-ja-luonto/luonto-hoivaa-mielt%C3%A4-ja-kehoa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti