Viimeisin veroparatiisivuoto "Pandoran paperit" herätti keskustelun myös siitä, miten Suomessa valvotaan veroparatiisitalletuksia ja rahanpesua. Merkillinen huomio oli, että Suomen valtion varta vasten perustama ja rahoittama Finanssivalvonta ei suorita sille asetettua tehtävää joka siis muiden muassa, on veronkierron estäminen.
Tilastotiedon mukaan Finassivalvonnan tarkastusten määrä on ollut laskeva, vaikka henkilöresursseja on palkattu huomattavasti lisää.
Tänä vuonna 2021, tarkastuksia on aloitettu tähän mennessä 0 kpl. Henkilökuntaa on nyt 11 kpl. Vuonna 2020 tarkastuksia oli aloitettu 1kpl, henkilökuntaa 10 henkeä. Vuonna 2014 tarkastuksia aloitettiin 2 kpl ja henkilökuntaa oli 2 kpl. Siis huomattavasti vähäisemmällä henkilökunnalla tehtiin enemmän tulosta. Onko niin, että Finanssivalvonnasta on tullut jonkinlainen suojatyöpaikka?
Finassivalvonta on ilmeisimmin ulkoistanut koko valvontatoimen pankeille, keskittyen kaiketi lähinnä rahapelureiden sijoitusten turvaamiseen? Pankit pommittavat nyt asiakkaitaan tungettelevalla kysymyspatterilla, joka vaikuttaa enemmän veronkiertokuulustelulta, kun pankin "asiakaantuntemiseen" tähtäävältä toiminnalta. Kuulustelussa vedotaan Finassivalvonnan määräyksiin ja heidän asettamiin kysymyksiin. Pankit toki ovat upottaneet kysymyspatteriin myös omaan markkinointitarkoitukseen sopivaa utelua.
JOS FIVA on näin naiivi, että kuvittelee veronkiertäjien täyttävän kyselylomakkeen runsain veronkiertotunnustuksin, se ei voi olla ihan tästä maailmasta kotoisin ja sen virkamiesten/naisten, ammattitaito voidaan aiheesta kyseenalaistaa.
Aiheesta löytyy FIVAN osuutta:
Hesari: https://www.hs.fi/talous/art-2000008307563.html
Uusi Suomi, Pandoran paperit: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/timouotila1/tutkivat-journalistit-avaavat-talouslurjustelun-pandoran-lippaan-kiitos/
MOT osa1:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/04/historian-suurin-tietovuoto-osa-1-kasikirjoitus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti