Laajasalon ratikkakorttelin loppukiriä

Miten kaupunki vastasi ratikkahallikorttelista annettuun palautteeseen?
No siten kuten aina ennenkin. Toistamalla omaa jo päätettyä kantaansa, ilman pitäviä perusteita.
"Tämähän on jo kabineteissa sovittu juttu, pulinat ja liikuntapuisto pois".
Välinpitämättömyys kulttuurihistoriallista maiseemaa ja alueen nuorison vapaa-ajanviettomahdollisuuksia kohtaan jatkuu vanhaan tuttuun tyyliin selittelemällä jo valmiiksi tehtyä päätöstä.

Täydellinen kaupungin dokumentti ratikkahallista löytyy tästä linkistä >
Tässä alla kaupungin vastineet ja kommenttini niihin. Lyhennettyversio kohdasta jossa vedotaan maankäyttö ja rakennuslakiin, on lähetetty Helsingin kaupunkisuunnittelijoille.
Luonnonsuojeluliitto on eri mieltä kaupunkisuunnittelua vetävien vihreiden politikkojen kanssa >

-------------------------------MUISTUTUS KAAVASTA------------------------------------

Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 49. kaupunginosan (Laajasalo, Yliskylä) korttelin 49023 tonttia 5 ja korttelin 49027 tonttia 4, katu-, puisto-, suojaviher-, urheilukeskus-, urheilu-, virkistyspalvelu- ja yleisiä pysäköimisalueita (muodostuvat uudet korttelit 49073, 49089 ja 49092) Kaavan nimi: Laajasalon ratikkakortteli

Tässä huomautuksessa on erotettu uudet kommentit edellisen vastineen kohdista tekstein ”KAUPUNKI:” – silloin kun kaupunki vastaa edelliseen OAS palautteeseen ja ”ASUKASKOMMENTTI:” – silloin kun asukas vastaa kaupungin mielipiteeseen palautteesta. OAS-sekavuus johtuu kaupungin tavasta ilmaista asiansa asukkailleen. Pahoittelen sekavuutta.

Yhteenveto  

KAUPUNKI: mielipiteistä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevia kirjallisia mielipiteitä saapui 51 kpl, joista 2 oli adresseja (allekirjoittajia yhteensä 2753) Vastineet mielipiteisiin aihepiireittäin Kaavaprosessi Mielipiteissä otettiin kantaa eri kaavatasojen päällekkäisyyksiin ja niiden ymmärtämisen vaikeuteen. Käynnissä on samanaikaisesti useampi toisiinsa kytkeytyvä kaavahanke ja asukkaiden on vaikea seurata ja hahmottaa kokonaisuutta, jonka hankkeet muodostavat.

ASUKASKOMMENTTI:(tämä on kaupungin taktiikkaa. Kun kaavoitus hajotetaan, ei asukkaille pääse syntymään kokonaiskuvaa. Samoin pirstotut kaavat eivät saa niin helposti taakseen asukkaiden joukkovoimaa. Kaupunki unohtaa kuitenkin, että alueella toimii vahvoja asukasyhdistyksiä, jotka seuraavat tiiviisti kaupungin kaavoitustoimia. Yhdistyksiä vastaan kaupunki toimii selityslinjalla ja joutuu vastaanottamaan hallinto-oikeushaasteita, koska se ei halua muulla tavoin muuttaa toimintatapojaan asiallisiksi)

Uudesta yleiskaavasta on tehty valituksia hallinto-oikeuteen ja voimakkaasti siihen pohjautuvia kaavaluonnoksia ei mielipiteen kirjoittajien mukaan tule tuoda poliittiseen hyväksymiskäsittelyyn valitusten käsittelyn ollessa kesken.

Lisäksi otettiin kantaa, että asemakaava ei noudata voimassaolevia maakuntakaavoja eikä Helsingin yleiskaavaa 2002.

Vastine

KAUPUNKI: Yleis- ja maakuntakaavaa koskeva mielipide on lähetetty ennen vuonna 2016 valmistellun yleiskaavan lainvoimistumista. Maakuntakaava ohjaa ennen kaikkea yleiskaavoitusta ja korkeimman hallinto-oikeuden valituspäätösten jälkeen alueella on voimassa 26.10.2016 hyväksytty yleiskaava.

ASUKASKOMMENTTI:(Voimassa oleva yleiskaava on käyttökelvottomasti laadittu ”hehtaarikaava”. Sen rajoja ei ole mahdollista hahmottaa mitenkään ilman tarkennusta. Tällaisia tarkennuksia ei ole, vaan sen varjolla tehdään näitä aluevaltauksia ja väitetään, että ne ovat kaavan mukaisia.)

KAUPUNKI: Hanke on yleiskaavan mukainen. Alueella on käynnissä useita kaavahankkeita Laajasalon kaupunkiuudistuksen ja raitiotien rakentamisen vuoksi. Raitiotie tullaan rakentamaan vaiheittain ja sen varmistamiseksi, että aiemmin tehtäväksi suunniteltujen katualueiden kaavat ovat lainvoimaisia, suunnittelualueita on jaettu eri kaavoihin. Kaava-alueissa on otettu huomioon myös kaavahankkeiden hallittavuus ja kiireellisyys…

ASUKASKOMMENTTI: (kerrotaan ja kuunnellaan MUTTA viivaakaan ei muuteta. Asukkaiden eteen tuodaan valmiiksi rakennuttajien kanssa sovittuja suunnitelmia.
On erittäin turhauttavaa keskustella kaavoittajan kanssa kaavoista, jotka toinen toisensa perään tähtäävät eri alueiden ylikaavoitukseen. Kun edelliseen kaavaversioon on saatu huojennus, seuraavassa versiossa rakennusoikeus ylitetään entistä rempseämmin.)

OAS-tilaisuus Mielipiteissä otettiin kantaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloon. OAS-tilaisuuteen oli kutsuttu vain suunnittelualuetta rajaavien tonttien maanomistajat ja taloyhtiöt, vaikka alue on koko Laajasalon asukkaiden käytössä ja hankkeen merkittävyyden vuoksi siitä olisi pitänyt tiedottaa kaikille toimijoille ja asukkaille muutenkin kuin internetsivujen ja lehti-ilmoituksen kautta. Tilaisuus olisi pitänyt myös järjestää muulloin kuin lomakauden alussa.

Asukkaat haluavat, että kaavoittaja aloittaa avoimen ja osallistavan keskustelun alueen suunnitelmista.

Maankäyttö- ja rakennuslain henki ei ole toteutunut alueen suunnittelussa.

Alueiden käytön ja rakentamisen tulee turvata kansalaisille osallistumismahdollisuus asioiden valmistelussa ja prosessissa tulee turvata suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedottaminen.

Mielipiteissä esitettiin myös, että OAS-tilaisuus ei toiminut asukkaiden mielestä. Kaupungin edustajia ei esitelty asukkaille ja havaintomateriaali oli heikkoa. Laajasalolaiset kokevat, että heillä ei ole ollut mahdollisuuksia vaikuttaa lähiympäristönsä suunnitteluun. Yleiskaavan laadintavaiheessa on kerrottu, että asemakaavavaiheessa on mahdollisuus vaikuttaa.

OAS-tilaisuudessa on kuitenkin todettu, ettei rakentamisen määrään ja laajuuteen voi enää vaikuttaa. Asukkaat kokevat tulleensa harhaanjohdetuiksi.

Vastine (Maankäyttö ja rakennuslain mukaan)

KAUPUNKI: Maankäyttö ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Asemakaavan valmistelu päätettiin aloittaa tuolloin vielä vahvistamattoman yleiskaavan ja Kruunusillat hankepäätöksen pohjalta siten, että kaava-alueelle sijoittuu raitiovaunuvarikko ja asumista. Tuolloin valmisteilla olleessa yleiskaavassa alue on merkitty asuinalueeksi, jonka korttelitehokkuus on vähintään 1 ja enintään 2.

ASUKASKOMMENTTI:(Yleiskaavan ”hehtaari” -ruudukko ei kerro oikeasti rakennettavia alueita. Todellisuus tulee esiin vasta lopullisessa kaavassa, yllätyksinä = vasta kilpailun käynnistyttyä, joten asukasmielipiteet eivät enää tavoittaneet suunnittelijoita. Näin se on tarkoitettukin, koska asukasmielipiteillä ei ole merkitystä. Niillä täytetään, nimellisesti, ainoastaan yksi rakennuslain kohta mutta ei sitäkään lain hengen mukaisesti, koska mielipiteillä ei voida enää jälkikäteen vaikuttaa. Mitään merkityksellisiä muutoksia ei tehdä.)

KAUPUNKI: Uusi yleiskaava sai lainvoiman suunnittelualueen osalta 5.12.2018. Samanaikaisesti asemakaavan vireille tulemisen kanssa käynnistettiin varikon ja siihen liittyvän asumisen suunnittelukilpailu. Suunnittelukilpailu oli HKL:n hankinta, jota oli valmisteltu yhdessä kaupungin eri toimijoiden (HKL, kaupunkisuunnittelu, kaupunginkanslia, rakennusvalvonta, kiinteistötoimi) kanssa. Hankinta- ja kilpailuasiakirjat tulivat julkisiksi heti kilpailun käynnistyttyä.

ASUKASKOMMENTTI: (ennen kilpailun käynnistymistä, ei ollut tiedossa mitä alueelle suunniteltaisiin. Kilpailuun osallistuneille ei ole saatettu asukasmielipiteitä tiedoksi koska OAS on tullut jälkijunassa.)

KAUPUNKI: Kilpailuun ja sen hankintaan kohdistuva sisällöllinen tiedottaminen kanavoitiin HKL:n kautta kilpailun alkuvaiheessa, kun kilpailutuloksia ei ollut vielä luonnollisestikaan käytettävissä. Nämä menettelyt kerrottiin ja hankinnan sallimissa puitteissa kuvattiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittelytilaisuudessa.

ASUKASKOMMENTTI: (siis jälkijunassa)

KAUPUNKI: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittelytilaisuudessa kerrottiin ja esiteltiin kaavamuutoksen vuorovaikutusmahdollisuuksia, kaavahankkeen etenemisprosessia ja suunnittelun lähtökohtia, kuten uuden yleiskaavan osoittamia rakentamisaluerajauksia, jolta pohjalta myös suunnittelualueen rajaus oli tehty. Lisäksi esiteltiin sitä, millaisia toimintoja varten varikkoa suunnitellaan. Myös asumiseen osoitettavan rakentamisen määrästä esitettiin yleiskaavaan pohjautuvia arvioita. Tilaisuuteen saapui huomattavasti odotettua enemmän yleisöä. Tilaisuuden järjestäminen pohjautui alueella aiemmin järjestettyjen yleisötilaisuuksien pohjalta tehtyyn arvioon odotettavista kävijämääristä. Tilaisuus järjestettiin Laajasalon kirkon aulatilassa siten, että kaava-aluetta, Kruunusillat-hanketta, yleistietoa varikoista ja osallistumis- ja arviointisuunnitemaa sekä kaavaprosessia koskevaa materiaalia oli esillä ja niitä esiteltiin ja pyrittiin käymään teemoittain keskustelua, joka aiemmissa alueen tilaisuuksissa oli myös yleisön kommenttien perusteella todettu hyväksi toimintatavaksi.

Alueen historia Mielipiteissä on tuotu esille huoli Reposalmentien alueen luonnosta, kulttuurihistoriallisesta perinnöstä ja alueen omaleimaisuudesta. Nämä arvot on tunnistettu vuoden 2002 yleiskaavassa ja merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Alue on myös valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Reposalmentien eteläpuolisen alueen arvoa nostaa liittyminen Degerön kartanoalueeseen. Nämä arvot tulisi huomioida myös alueen tulevaa käyttöä suunnitellessa.

Vastine

KAUPUNKI: Reposalmentien alue on vanhaa kulttuurimaisemaa Degerön ja Yliskylän kartanoiden välimaastossa. Aluetta leimasi aikoinaan viljelykulttuuri, vielä 1950-luvun ilmakuvissa alue oli pääosin maanviljelysmaata, rannassa oli laajempi metsäalue. Alueen kaupunkirakenteen voimallinen muutos alkoi 1960-luvun loppupuolella, jolloin käynnistyi Laajasalon lähiörakentaminen. Nykyään entinen, viljelyalueiden muodostama, huomattavan avoin maisemakuva on miltei kadonnut alueelta metsittymisen ja rakentamisen seurauksena. Reposalmentien alue ei ole valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Asemakaava-alueen ulkopuolella oleva Degerön kartano on nykyään osa Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus nimistä RKY-aluetta eli valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.

ASUKASKOMMENTTI: (KUN ja koska alue on suojeltu kulttuurihistoriallisesti tärkeänä maisema-alueena, sitä EI tule turmella rahanahneilla tornitalosuunnitelmilla millään verukkeella. Maisema ei pääty kaavoittajan piirtämään viivaan. Maisema on kokonaisuus, jota dominoimaan ja pilaamaan tulee seitsemän, korkeimmillaan 11 kerroksisen, tornitalon betonikolossi. Jos talorypäs urheilukentälle rakennetaan, se tulee olemaan kaupunkimme häpeäpilkku ja toivottavasti muistutus, millainen kaupunkimme poliittinen kaavoitusjohto sen on sinne rakennuttanut ahneuksissaan, vihreiden vetovastuussa ja millainen kaupunginvaltuusto on sen sallinut)

Asemakaavamuutos ei koske tätä aluetta.

KAUPUNKI:  Reposalmentien eteläpuolinen alue on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö nimeltään Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Degerön kartano. Laajasalon ratikkakorttelin kaavan tavoitteena on sekä mahdollistaa pikaraitiotien varikon rakentaminen Reposalmentielle, että täydennysrakentaminen Helsingin strategian mukaisesti. Kaupungin omistaman maaomaisuuden osalta on tehty analyysiä rakentamisen mahdollisuuksista ja tätä analyysiä ja kaavoitusta ovat ohjanneet mm. Helsingin strategia, uusi yleiskaava ja vaikutusten arviointi.

ASUKASKOMMENTTI:  (pelkillä merkinnöillä ei kulttuurialuetta suojella. Kaikki konkretia viittaa enemmänkin kulttuurimaiseman tuhoamiseen. Asukkaiden alueellinen viihtyvyys ja kulttuuriarvot vaikuttavat olevan Helsingin strategialle täysin vieras käsite. Kaavan tavoitteet ovat jääneet niiltä osin todella kaukaisiksi)

KAUPUNKI: Ulkoilu- ja virkistysalueet Mielipiteissä ja adressissa oltiin yleisesti sitä mieltä, että yleiskaavan 2002 luontoon ja virkistykseen liittyvät merkinnät on otettava voimakkaammin huomioon suunnittelussa. Laajasalon luontoa ja toimivia ulkoilu- ja virkistysalueita ei saa vaarantaa ympäristön asemakaavasuunnittelussa. Alueen täydennysrakentaminen vähentää ulkoilu- ja virkistysalueiden pinta-alaa merkittävästi. Ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia tulisi ennemminkin lisätä kuin vähentää. Reposalmentien ja uimarannan välinen alue on saaren keskeisin virkistysalue Tullisaaren puiston rinnalla.

Tarvittava suunnittelu tulisi kohdistaa sellaisille luontoalueille, missä ihmiset eivät aktiivisesti liiku ja vietä vapaa-aikaa.

Mielipiteessä esitettiin, että kaavoitussuunnitelmat Laajasalon keskuksessa, Reposalmentien alueella ja Ilomäentien Marunakujan alueella sekä Laajasalontien bulevardin alueella vievät loputkin jäljellä olevat avoimet alueet ja luonnontilaiset pienemmät metsäalueet. Asukkaille jää vain puistokatuja ja pieniä hajasijoitettuja puistoalueita.

Vastine  (Ulkoilu- ja virkistysalueet Mielipiteissä ja adressissa...)

KAUPUNKI: Laajasalo on yksi Helsingin vehreimmistä kaupunginosista. Laajasalossa on viheralueita yhteensä 423 hehtaaria. Laajasalon viheralueista virkistysmetsää on 361 ha ja puistoa 62 ha. Helsingissä on keskimäärin kaupungin hallinnoimaa viheraluetta 111 m2 asukasta kohden, kun Laajasalossa tämä luku on ollut 249 m2 asukasta kohden vuoden 2013 tietojen mukaan.

ASUKASKOMMENTTI:  (Laajasalo on saari, se kannattaisi huomioida kaikessa suunnittelussa. Täällä on rajalliset mahdollisuudet liikkua ja liikenneyhteydet eivät ole keskusta-alueiden tai edes muiden Helsingin taajamien kaltaiset, eikä tule olemaankaan. Toistan: tämä on saari.)

KAUPUNKI: Laajasalon täydennysrakentaminen sijoittuu pääosin entisen öljysataman alueelle (Kruunuvuorenranta) sekä nykyisten liikennealueiden alueille ja välittömään läheisyyteen (Laajasalon kaupunkibulevardi). Täten täydennysrakentaminen ei sijoitu pääosin virkistysalueille. Täydennysrakentaminen lisää saaren asukasmäärää, mutta ottaen huomioon Laajasalon muuhun kaupunkiin verrattuna huomattavasti laajemmat viheralueet, tulee viheraluemäärä tulevaisuudessakin ylittämään kaupungin keskiarvon.

ASUKASKOMMENTTI:  (Otetaanko tässä edelleenkään lainkaan huomioon, että Laajasalo on kahden tai mahdollisesti joskus kolmen siltayhteyden saari, ei kaupungin keskustaa, aivan toisenlaisine liikennemahdollisuuksineen. Vapaavuoren antamien haastattelujen mukaan tänne ollaan tunkemassa sama väestötiheys, kuin keskusta-alueille. Se ei ole aivan elävänä syntynyt ajatusmalli.)

KAUPUNKI: Asemakaavamuutos koskee yhtä Laajasalon keskeisistä viheralueista. Raitiovaunuvarikon tulee sijaita raitiovaunureitin varrella. Varikon tilantarve on huomattava ja monien vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tutkimisesta huolimatta tämä paikka osoittautui kokonaisuutena parhaaksi.

Varikon rakentamisesta huolimatta Laajasalon uimaranta ja Laajasalon liikuntapuisto tulevat säilymään nykyisellään ja alueelle jää laaja virkistysalue. Varikonrakentamisen vuoksi menetettävät virkistyspalvelut (leikkipaikka, koirapuisto, 4 rantalentopallokenttää, osa kilometrin mittaisesta kuntopolusta) voidaan sijoittaa välittömään läheisyyteen. Varikon päälle tulevasta kansipihasta lähes 40 % osoitetaan yleiseksi alueeksi, jonne tullaan sijoittamaan mm. poistuva leikkipaikka. Täydennysrakentamisen yhteydessä on mahdollista myös parantaa nykyistä viheralueverkostoa sekä tarjota uusia virkistyspalveluja.

ASUKASKOMMENTTI:  (Kaavoittaja puhuu nyt ratikkahallista, ei tuosta asuinrakennuskolossista, jota halli ei toimiakseen tarvitse.
 Kaavoittajan "leikkipuisto" = piha korttelialueen keskellä,  tarkoittaa lasten siirtämistä omalta korttelipihalta naapurikorttelipihalle - ei leikkipuistoon. Miettikää nyt oikeasti lapsia, ei sitä rahantuloa, jota uudet pienasunnot sijoituskohteina taskuihinne tuottaa. Virkistysalueiden uusrakentaminen annetaan muiden kaupungin osaostojen ja budjettien huoleksi "määrärahojen puitteissa", kuten tuolla myöhemmin ilmaisette asian. Ei siis minkäänlaisia ajallisia takeita tai takeita yleensäkään, uusien virkistysalueiden käyttöön saamiseksi. NYT ne viher- ja virkistysalueet ovat siinä oikealla paikallaan jo valmiiksi.)

KAUPUNKI: Vaikka Laajasalossa on paljon viheraluetta, niin paikoin yhteydet viheralueidenvälillä ovat heikot, sekä pääsy ranta-alueille on usein rajoitettua. Uuden Laajasalon rantareitin avulla pyritään parantamaan viheralueiden toiminnallista kytkeytyneisyyttä sekä rantojen saavutettavuutta. Liikunta-alueet Mielipiteissä oltiin kiinnostuneita tietämään, miten alueen liikuntapalvelut taataan samanlaisina ja luonnonläheisinä? Alue on helposti saavutettavissa kaikilla liikennevälineillä ja tarjoaa mahdollisuuden esteettömään liikkumiseen myös ikääntyneille ja erityisryhmille.

Urheilu- ja liikuntapuitteet tulee harkita yhdessä toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Kasvavan kaupunginosan asukkaat tarvitsevat liikuntapuiston monine harrastusmahdollisuuksineen.

Lisäksi mielipiteessä esitettiin seuraavat kysymykset kaupungille: Kuinka tärkeänä kaupunki pitää lasten, nuorten, aikuisten ja vanhusten liikuntaa ja ulkoilua? Mikä on käsityksenne niin kansanterveyden kuin kansantalouden kannalta? Kuinka paljon Laajasalossa on liikuntapuitteita lajeittain tällä hetkellä? Mitkä liikuntapuitteista ovat kaupungin, mitkä yksityisiä ja mitkä kolmannen sektorin investoimia ja/tai operoimia? Kuinka paljon kaupungin järjestämillä liikuntavälineillä on käyttöä nykyisellä asukas- ja demografiakannalla? Mikä on kaupungin järjestämien liikuntavälineiden määrä, taso ja käyttö Laajasalossa verrattuna muihin lähiöihin? Entä yksityisten ja kolmannen sektorin? Miten tämä on suunniteltu Laajasaloon tulevaisuudessa huomioiden lasten ja nuorten kasvavan määrän? Mitkä ovat suunnittelun ajurit? Miksi suunniteltu muutos on uhaksi nykyiselle liikuntapuistolle?

Vastine (Vaikka Laajasalossa on paljon viheraluetta...)

KAUPUNKI: Laajasalon ratikkakorttelin kaavarajaus koskee aluetta Reposalmentieltä Laajasalon peruskoulun alakoulun tontilta liikuntapuiston pohjoisosaan ja uimarannan metsikön länsiosaan. Liikuntapuiston osalta ratikkakortteli sijoittuu metsäiselle kummulle, missä on pururata sekä talvisin sen paikalle tehty hiihtolatu sekä kummun vieressä olevalle alueelle, jossa on rantapallokenttä.

Näille toiminnoille tullaan esittämään korvaavat sijainnit Laajasalon Itärannan alueiden kaavoituksen myötä. Ratikkakorttelin eteläpuolella oleva vajaamittainen urheilukenttä ja urheilutoiminnot (juoksusuora, lajisuorituspaikat) voidaan ajanmukaistaa ja siirtää Holmanmoisionpolun lännen puoleiselle alueelle, joka sijaitsee nykyisen liikuntapuiston ja koulun välissä. Kaavaluonnosvaiheessa ei vielä tarkemmin määrätä alueen käyttötarkoitusta. Alue osoitetaan joka koulu- tai liikuntapalvelukäyttöön. Kummassakin tapauksessa alueelle tullaan sijoittamaan liikuntaa palvelevia toimintoja, joko koulun välituntipihan liikuntavälineitä tai liikuntakenttiä. Koulujen piha-alueet ovat koulupäivien ulkopuolella myös yleisessä käytössä. Muilta osin liikuntapuisto jää ennalleen.

Kaavoituksella luodaan edellytykset liikuntapalveluille ja niiden kehittämiselle Laajasalossa. Liikuntapalveluiden sijoittamisesta ja sisällöstä päättää tarkemmin liikuntapalvelut määrärahojensa puitteissa.

ASUKASKOMMENTTI: (Tämä viimeinen kappale tarkoittaa, että tämän alueen kaavoittajilla ei ole minkäänlaisia katteita visioilleen säilyvistä liikuntamahdollisuuksista. "määrärahojensa puitteissa" voidaan tulkita, että tuskin on koskaan tulossakaan.)

Koirapuisto, pururata, leikkipuisto ja rantalentopallokenttä

Mielipiteissä oltiin huolestuneita tulevan varikon paikalla olevien koirapuiston, pururadan ja rantalentopallokentän kohtalosta ja mahdollisesta uudesta sijainnista.

Koirapuisto on koko Yliskylän asukkaiden käytössä oleva kohtaamispaikka koiranomistajille. Juuri kunnostettu läheinen parkkialue palvelee koiranomistajia hyvin. Huolta aiheuttaa myös seudun ainoan hiihtoreitiksikin soveltuvan ja paljon käytetyn pururadan kohtalo. Sellaista ei voisi toteuttaa mihinkään yhtä saavutettavaan, talvellakin mahdollisesti lumiseen paikkaan. Pururataa käyttävät ahkerasti myös koululaiset. Pururata on useina talvina ollut ainoa hiihtoreitti merenjään ollessa heikkoa. Pururadalle suuntautunut liikunta- ja virkistyskäyttö on suojannut myös ympäröivää metsää liialliselta kulumiselta.

Leikkipuisto on saarelaisille tärkeä. Puistoa ei tulisi hävittää, vaan kehittää suuremmalle asukaskunnalle sopivaksi.

Vastine (Koirapuisto, pururata, leikkipuisto ja rantalentopallokenttä)

KAUPUNKI: Laajasalon ratikkakortteli tulee sijoittumaan Laajasalon liikuntapuiston pohjoispuolella olevalle metsäiselle kummulle sekä nykyisen leikkipuiston, koirapuiston ja rantalentopallokentän päälle. Metsäisellä kummulla sijaitsee pururata, joka talvisin toimii myös hiihtolatuna. Lisäksi metsäistä kumpua on käytetty koulujen suunnistusmaastona.

ASUKASKOMMENTTI: (Kumpu voisi jäädä virkistystarkoituksiin edelleenkin kummuksi ratikkahallien päälle. Ei siellä niitä virkistysalueen ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän maisemaa pilaavia kortteleita tarvita)

Kaupunki esittää pururadan, koirapuiston ja rantalentopallokenttien toiminnoille korvaavat sijainnit tässä asemakaavassa tai Laajasalon Itärannan alueen asemakaavamuutoksen yhteydessä, jonka suunnitteluperiaatteet ovat nähtävillä keväällä 2019 ja asemakaavan muutosehdotus on menossa lautakuntaan 2020.

Laajasalon itärannan alueen asemakaavan muutos ulottuu Reposalmentieltä Jollaksen Puuskaniemeen pitkin merenrannan virkistysalueita ja niiden tuntumassa. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa virkistysalueita yhdistävän pitkän merenrantareitin toteutuminen, kehittää liikunta-aluekokonaisuutta sekä sijoittaa alueelle sopivia virkistystoimintoja luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot huomioiden.

ASUKASKOMMENTTI: (Nämä suunnitelmat laahaavat kaukana hallisuunnitelmien perässä, eli tuskinpa korvaavia alueita on luvassa uusien asukkaiden muuttaessa ratikkakortteliin? Toisaalta, ratikkakorttelin asunnot ovat pääasiassa pienasuntoja, ja tarkoitettu lähinnä sinkuille ja sijoittajille. Sijoittajien asunnot pidetään tyhjinä, joten niillä ei ole asuntotarkoituksellista merkitystä. Niillä odotellaan ratikan tuomia voittokertoimia ja näin estetään edullisemman ensiasunnon hankinta. Tämä sotii jälleen kerran kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita, ”strategiaa”, vastaan.)

Leikkipuisto on suunniteltu ratikkakorttelin kansipihalle

ASUKASKOMMENTTI: (Siis tornitalojen piha-alueelle joka ei ole suinkaan puistomainen, kuten aikaisemmin luonnon ympäröimänä. Jos ajatellaan leikkipuiston funktiota, se on nyt ollut osa luontoa. Uusi ratkaisu kertoo ratkaisijoiden lapsiepäystävällisyydestä. Lapset siirretään omalta korttelipihalta naapurikorttelipihalle. Ajatusmalli on pöyristyttävä ja kertoo suunnittelijan välinpitämättömyydestä tulevia sukupolvia kohtaan. Ei ihme, että uusia veronmaksajia ei tänne synnytetä.
On syytä myös vankasti epäillä, että lehtevät puut eivät tule menestymään ohuessa, kuivassa maassa hallin kannella. Piirros ja todellisuus eivät vastaa toisiaan. Leikkipuistossa kyse on puhtaasti asukkaiden tyynnyttelystä ja harhautuksesta.)