Salaliittoteorioiden seuraajille jäitä hattuun

Suomen kuvalehti on nostanut esiin salaliittoteorioiden tutkijan, Niko Pyrhösen, mielipiteen aiheesta:

'Tutkija Niko Pyrhönen seuraa suomalaisia salaliittovaikuttajia. Hän kuvaa salaliittoteorioita "kollektiiviseksi tarinankerronnaksi".'

SK:n artikkelissa kerrotaan miksi salaliittoteorioita kehitellään. Ei suinkaan maailman pelastamiseksi vaan omaksi businekseksi. Teorioita levittävillä sivuilla ansaitaan mainosrahaa. USA on luvattu business foorumi, jonka keräämästä, helposti johdateltavasta yleisöstä, saadaan merkittäviä tuloja. Teorioita lukevat ja levittävät ovat salaliittobusineksen ehtymätön energiavara.

Teorioita ei tee "luotettaviksi" asianomaisissa teksteissä mainittu vaikuttajanimi tai joku titteli tai verkosta varastettu kuva. Näitä käytetään häikäilemättä teksteissä ja jos asiaa jaksetaan kaivella pidemmälle, alkaa tuon vaikuttajan tai erikoisasiantuntijan persoona tai rooli huveta olemattomiin, tai hänen sanomansa liittyykin aivan muuhun asiaan.
Kyseessä on valeinformaatio. Valetiedon levittämistä kutsutaan informaatiosodankäynniksi, mutta ketä vastaan?
Oikeasti ei yleensä ketään vastaan, vaan omaksi taloudelliseksi hyödyksi.

Miksi valeinformaatio kerää lukijoita? Ihmiset ovat sensaatiohakuisia ja varsinkin järjestelmään tyytymättömät etsivät jatkuvasti järjestelmän vastaista tietoa tai järjestelmän toimijoiden toimia arvostelevia artikkeleita.

Salaliittoteoriat syövät uskottavuutta asiallisilta systeemin arvostelijoilta. Lukijan on syytä oppia erottamaan huuhaa todellisuudesta. Yksi hyvä keino on tarkistaa referoivat linkit. Johtavatko ne huuhaa verkkolehtiin vaiko luotettaviksi tunnettujen, paperilehtien artikkeleihin, vaiko toisille huuhaa sivustoille. Toinen hyvä keino on, etsiä todistusvoimaisia dokumentteja väitteiden tueksi. Kirjoitukseen linkitetyissä dokumenteissa on syytä tarkistaa, onko dokumentti aito, vaiko tekaistu. Usein aitous paljastuu sisältöön paneutumalla. Leimat ja allekirjoitukset on hyvä tarkistaa aidoiksi. Jos viitataan johonkin tilastoon, tilasto on löydyttävä asianmukaiselta, viralliselta toimijalta (esim. Tilastokeskus).

Yksi hyvä tuntomerkki vakavasti huomioonotettavaksi artikkeliksi on mainosten puuttuminen artikkelista. Tämä ei koske paperilehdistön verkkoversiota, jonka ainoa ansainta verkossa ovat mainokset (jos artikkeli on ilmainen) .
Todella törkeillä huuhaa verkkolehdillä, jos mainoksia on, mainokset noudattavat lehden linjaa, eli ovat huuhaa tuotteita mainostavia (esim. verkkopelit,m senssipalstat tai suoranaiset ansalinkit viruksiin). Itseään kunnioittavat yritykset eivät mainontaansa suostu huuhaa sivustoille laitattamaan.

JOS huomaat valetietoa levittävän ertikkelin, tai salaliittoteoriaa levittävän artikkelin, älä missään nimessä jaa sitä, edes hupimielessä. Valetieto saattaa olla erittäin vahingollista, koska sitä levittää edesvastuuttomat, morallittomat tahot.

Valeinformaation haitallisin muoto on jonkin valtion harjoittama trollaaminen. Se on osa nykyaikaista informaatiosodankäyntiä jolla halutaan muokata kohderyhmän mielipiteitä. Trollaaminen on petollisempaa, kuin varsinaiset "salaliittoteoriat". Ne pyrkivät esiintymään "luotettavina" tietolähteinä sisältämällä osatotuuksia, joiden lähteiksi saadaan luotettavia tahoja ja näin pillotetaan ja pönkitetään artikkelin seassa syötetty valeinformaatio.