Epätasa-arvoista kaupunkisuunnittelua

Eri puolilla Helsinkiä tuotetaan kaupunkisuunnittelua eri lähtökohdista ja eri säännöillä. Eikö kunnallisdemokratia toimi? Eikö kaavoitusta johda kukaan? Maksammeko me kunnallisveronmaksajat KYMP poliitikoille siitä, että saamme eriarvoista kohtelua ja asukkaiden mielipiteitä ei huomioida.

Miksi KYMP ei kuuntele uuden kaavamuutoksen pohjalta naapureita?
Minä en Reiherintien uuden kaavan suunnitelmasta (naapurina) ole saanut toistaiseksi tietoa kaupungilta, vaikka pienkiinteistöyhdistykselle tämä tieto on saapunut? Hyvä, että edes sinne. Onko KYMP tekemässä uudelleen saman prosessivirheen, kuin edellisen kaavasuunnitelman suhteen. Naapurien kuuleminen ohitettiin alussa ja kuuleminen tehtiin "jälkikuulemisena". Tuo uusi ehdotus näyttäisi noudattelevan samaa kaavaa, eli uusi valmis suunnitelma tuodaan naapureille kiinninaulattuna. Kuuleminen lienee korvattu urakoitsijan tekemän puolivillaisen, "mielipidekyselyn" avulla (joka ei edes ole vaikuttanut mitenkään suunnitelmaan. Kyselyssä nähty ehdotus on sama kuin nyt nähty toteutus). JA rakennuskorkeudet nousevat jälleen. Korkeuden kasvu perustellaan puurakentamisella ja louhimisen tarpeen minimoimisella. Korkeuden pudottamiseksi olisi syytä vedota alla olevaan kaupunginarkkitehti Kettusen artikkeliin.

---------------LAINAUS VANHASTA BLOGITEKSTISTÄ-----------

Helsingin sanomissa 22.2.22 julkaistu artikkeli

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008601049.html (Kettusen artikkeli on HS:n arkistosta poistettu. Kaupungin vaatimuksestako?)

Kaupungin arkkitehti Joakim Kettunen:
"Ne osat kerrostaloja, jotka rajautuvat suoraan omakotitaloihin, voisivat Kettusen mukaan olla vain yhden kerroksen verran omakotitaloja korkeammat. Eli jos omakotitalo on kaksikerroksinen, olisi suoraan sen vieressä sijaitseva osa kerrostaloa kolmikerroksinen."
Tämä sama käytäntö ja lupaus on ollut myös Laajasalon kaavoituksessa aikanaan mutta ajat ja tavat näyttävät olevan vapaasti muunneltavissa aina päivän sanan tai sanojan mukaan.

Laajasalossa on syytä nyt vedota Puistolassa tehdyn kaavalinjauksen mukaan (pientaloalueiden yhdenvertaisen oikeuden ja kohtelun nimissä) , pienteloalueen viereen kaavailtavien kerrostalojen korkeudeksi korkeintaan kolme kerrosta.

Noissa kolmessa kerroksessa on syytä huomioida myös maantasainen kivijalkakerros. Helsingin kaavaosastolla (ainakin Laajasalon kaavaoituksessa) on patolooginen into laskea katutason kerrokset ulos kerroskorkeudesta, jolloin talo saa yhden todellisen kerroksen lisää kaavan ulkopuolelta. Naapurissa olevan pientalon omistajaa se ei suinkaan ilahduta. Rakennuslain mukaan on selkeästi määritelty. että jokainen maanpäälinen kerros on asuinkerros.

Laajasalon Rudolfinkujalla on jo, Puistolan tapaukseen vedoten, valitus menossa. Kuitenkin useamman muunkin kadun varteen on kaavailtu ylikorkeita taloja. Valitukset eivät ole menneet Helsingin hallinto-oikeudessa, eikä KHO:ssakaan läpi mm. Rudolfintien ja Reiherintien kulmakaavassa, johon on kaavailtu viisi, käytännössä, kuusi kerroksisia taloja, valitustiet eivät tuottaneet tulosta, vaikka kaavan osoitettiin olevan useammassakin kohtaa lain vastainen. Kaavaprosessin aikana oli tehty prosessivirhe, joka jo sellaisenaan olisi ollut kaavan purun peruste.

Linkki vanhaan artikkeliin. https://www.blogger.com/blog/post/edit/6067676014904796481/8011075209781449518

----------------------------UUSI SUUNNITELMA---------------------------

Alunperin viisikeroksisena kaavoitetulle tontille on nyt tulossa seitsemän kerroksinen talo. Tässä suunnitemakuva Reiherintien suunnalta, jossa vastapäätä on kaksi kerroksinen omakotitalo.

Perspektiiviin projisoitu suunnitemakuva Reiherintien suunnalta. (7 kerrosta).

Suunnitelma pudotettu maksimissaan kuusikerroksiseksi. Edelleen kerroksen yli alkuperäisen kaavan.

Suunnitelman perspektiivikuva. Kulmassa 6 kerrosta

Tässä mallinnus viisikerroksiseksi, vuonna 2017 hyväksytyn kaavan mukaan. Molemmat talon siivet ovat nyt saman korkuisia kerrosmäärältä. Siipien välinen korkeusero, voidaan tasata kerrokset porrastaen Gunillan tien puolella. Talo on suunniteltu yhtenäiseksi lenkkimakkaraksi. Gunillantien puolella, vastapäätä on uusi 9 kerroksinen talo. Sekin kaksikerroksista omakotitaloa vastapäätä. (lue blogiteksti: https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2022/02/hallinto-oikeudet-kannattavat-epatasa.html)
Puistolan mallin mukaan kerroksia tulisi pudottaa kolmeen molemmissa talon siivissä ja autotalli voidaan louhia kallioon, kuten useissa alueen kortteleissa aikaisemminkin on tehty.
Ratkaiseeko helsingin tasa-arvoinen kaavoitusdemokratia ja asumismukavuus vaiko grynderin ja kaupungin ahneus?