Kruunusillat-hanke ja sen kustannukset

Kruunuvuorenrantaa rakennettaessa, alkoi kuulua huhuja kannattavasta sijoittamisesta syntyviin asuntoihin. Neliöhinnat tulevat pomppaamaan, kun Kruunusillat valmistuu. Asuntoja ei alunperin tarkoitettukaan nuorten uusien perheiden asunnoiksi vaan sijoittajille. Näin tapahtuu pitkin ratikkalinjaa. Ennalta rakennetut asunnot ovat sijoituskohteita.

Suurissa hankkeissa liikkuu suuret rahat ja niissä tahtoo piillä suuri välistävedon mahdollisuus. Esimerkkejä kaupunkimme historiasta löytyy useita. On syytä seurata tarkkaan miten siltahankkeen urakat jaetaan ja kenelle ja millä perusteella. Kilpailutetaanko rakennusfirmoja tasapuolisesti? Esitetäänkö epämääräisiä kriteereitä, joilla sopimukset uitetaan halutun toimijan haaviin? Tehdäänkö ennakkovalintaa, kaventaen tarjoajien mahdollisuuksia? Annetaanko kustannusten ylittyä toteutusvaiheessa, epämääräisin perustein?

Tulemee varmasti Kruunusiltojen rakentamisen yhteydessä kuulemaan lukuisia selityksiä, kuinka merenpohja olikin niin arvaamaton, tai ei oltu huomioitu sitä sun tätä. Jos pohjatyöt kustannuslaskentaa varten on tehty huolella, ei yllätyksiä suurissa määrin voi syntyä. Ei ainakaan olisi mitään syytä syntyä. Sellainen osoittaa rakentajan ammattitaidottomuutta ja sellaisia rakentajia tulee välttää. Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska poliittisilla puolueilla on omat vankan suhteensa rakennusfirmoihin, joiden kautta hyvää itselle jaetaan.

Kun kaupunkimme (Helsinki) organisaatiossa hankkeet valmistellaan ja hyväksytään samojen puolueiden ja osin samojen henkilöiden avulla, kaikki sumpliminen tarjouskilpailuissa on mahdollista. Puoluekuri takaa, että päätös on sama kautta päätösketjun. On suorastaan pöyristyttävää kuvitella, että tällainen hyväksymisjärjestelmä toimisi kaupunkilaisten edunvalvojana.

Linkkeinä kaksi uutta kirjoitusta aiheesta puolesta ja vastaan.

https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/3882685

https://www.helsinginuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/3737425

Kokoomuksen ahdinko ja koronapolitiikka

Poukkoilevalla koronapolitiikallaan, Kokoomus tuntuu pelaavan enemmän hallituksen pussiin, kuin omaansa. Kannatus tuskin nousee epidemialla ratsastamalla ja jälkiviisauden viljelyllä.
Vaikutelmaksi on jäänyt (tyypillisen opposiitiopolitiikan lisäksi) äänten kalastelu tulevissa kuntavaaleissa.

Petteri Orpo ja ennenkaikkea Jan Vapaavuori on esiintynyt vastuuttomasti ja lähinnä hallituksen toimista, mitä tahansa, syitä kaivellen. 

Uutisissa ei ole pystytty ohittamaan Vapaavuoren nokittelua pääministerin kanssa. Sellainen ei vain ole hölmöä ristiristaisuuksissaan vaan ihan senkin vuoksi, että onnettomuus on yhteinen, eikä siinä auta yhtään "jälikäteen" viisastelu ja ristiriitainen informaatio.

Taloussanomat kirjoitti aiheesta: https://www.talouselama.fi/uutiset/marinin-ja-vapaavuoren-sanasota-jatkuu-rouva-paaministeri-toivon-etta-lopettaisitte-syyllistamisen/2b20ef75-cb2b-4547-9fc8-2f4d997f2a0a

Taloussanomissa Vapaavuori paikkailee tekojaan: "Vaikka koronatilanne on pääkaupunkiseudulla nopeasti pahentunut, ja käyttöön tulevat järeät sulkutoimet, eivät aiemmin tehdyt päätökset rajoitusten asteittaisesta avaamisesta ole tähän syynä. Näin vakuutti pormestari Jan Vapaavuori tiedotustilaisuudessaan tänään."

Pormestari on vapauttanut nuorisoa liikuntaharrastuksiin mutta on unohtanut, että sen lisäksi, että lapset tartuttavat (Vapaavuoren mukaan "vähäisessä määrin") toisiaan itse harrastustapahtumassa, he levittävät viruksen myös koteihinsa, kouluihinsa ja mahdollisesti isovanhemmilleen.

Virus kertautuu nyt jo vauhdilla 1:1 eli jokainen sairastunut tartuttaa keskimäärin yhden uuden ihmisen. Ennen varsinaista oireilua, virus on täysin arvaamaton. Myös alkavan flunssan oireet saatetaan tulkita väärin ja vähätellen. Mitä kauemmin viruksen levittäjä on oireeton tai vähäoireinen, hän on potentiaalinen taudin levittäjä.

Jos ja kun THL:n taholla on todettu tilanne erittäin vakavaksi, nyt ei tulisi kerätä poliittisia irtopisteitä, jotka ilmeisimmin, ja kaiken lisäksi, kolahtavat omaan nilkkaan. Jos toisaalla kiristetään rajoituksia ja toisaalla löysätään niitä, ei toimista löydy hölmöläisten peiton jatketta korkeampaa viisautta.

Olen kirjoittanut aiheesta aikaisemminkin ja homma sen kun jatkuu.
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2021/01/alimittaista-oppositiopolitiikkaa.html

Helsinki pyytää palautetta keskustasuunnitelmastaan

 Lähetin jo Helsingin palautesivuille tämän tekstin, mutta koska en voi olla lainkaan varma, saako se jäädä esille (koska se ei kenties miellytä kaavoittajaa) julkaisen tekstin myös täällä blogissani.

--------------------------Helsingin keskustavisio-------------------------

Koska näyttää siltä, että keskusta; Kaivokatu, Fabianinkatu ja Pohjois-Espa -autoliikennettä rajoitetaan, olen todella pahoillani keskusta-alueen kauppojen puolesta. Perheeltäni loppuu asiointi mm. Stockan Herkussa, koska emme pysty bussilla raahaamaan viikon ostoksia. Syy miksi Herkkua on käytetty vuosikaudet (jo edellisen omistajan aikoihin), on se, että sieltä saa yleensä kaikki ostoksensa yhdestä paikasta, tuoreina ja korkealaatuisina. Myös keskustan kaupoista ei kannata sen jälkeen ostaa mitään muutakaan raskasta tavaraa. Auton omistaja ei halua maksaa tarpeettomia kuljetuskustannuksia, joten ostokset keskustassa jäävät tekemättä. Autoilu estämällä, ikääntyvän ja liikuntarajoitteisen väestön liikkumista rajoitetaan keskustassa.  Olen myös erittäin huolestunut, miten Kaupungin liikennesuunnittelu aikoo ratkaista kaupungin keskustaan ja keskustan läpiajon työmatkalaisilta? Kaikki tähänastiset suunnitelmat ovat kuulostaneet lähinnä hätäpäissään keksityiltä, vailla liikenteen ongelmien todellista ratkaisemista. Se, että vain vaikeutetaan autoilua, ei voi olla uuden keskustasuunnitelman ainoa tavoite. Viestintätoimistolta tilatuissa, Helsingin keskustavisionne teksteissä maalailette kehittävänne: ”keskustan elinvoimaisuutta, dynaamisuutta ja toimivuutta tilanteessa, jossa esimerkiksi älyliikenteen kehittyminen ja digitalisaatio muokkaavat kaupunkielämää ennennäkemätöntä vauhtia”. Tämä todellinen toimintanne ei nyt ihan siltä näytä ja haluaisin nyt seuraavaksi kuulla, koska ja miten ihmeessä tuo maaginen ”digitalisaatio ja älyliikenne” parantavat keskustan elinkelpoisuutta, jos liikenne sinne estetään? Etätöihin ei tarvita kallista toimistoa keskustassa.
Keskustavisionne teksti kohdassa 2.5 ei minulle kerro mitään todellista ratkaisua keskustan tuleviin ongelmiin. Samoin saman julkaisunne kohta 3. Menestyvä keskusta, kertoo ”Keskustan vaikutusalue laajenee saavutettavuuden parantuessa”. Miten saavutettavuus voi parantua, jos yksi liikennemuoto estetään tai sitä vaikeutetaan. Laajeneminen tarkoittanee teidän ajatusmallissanne, että liikkeet siirtyköön muualle, kunhan cappuccino-kahvilat jäävät.
Keitä Helsingin kaduilla liikkuu? Keiden tulisi saavuttaa mahdollisesti keskusta? Helsinki visionne numeroiden mukaan karkeasti ottaen: 240 000 työpaikkaa* (2016)• 180 000 asukasta* (2018) ja yli 4 milj. yöpyvää matkailijaa vuodessa.
3.2 Keskusta houkuttaa elinkeinoelämää. Tuo teksti ei vakuuta. Miten elinkeinoelämä pärjää ilman asiakkaita, tai partnereita, joiden pääsyä keskustaan hankaloitetaan. Ei kaikkien yritysten henkilökunta saavu töihin kävellen, julkisilla, tai polkupyörillä.
Kohta 5.1.1 Sesonkikaupunki, ... Mutta riittääkö keskustan toimipaikoille noin 6 kuukautta vuodessa, turistien asiakasvirtoja (visitory.io/fi/helsinki/)?
Kokonaisuudesta jää käsitys siitä, että kaupunkimme asukkaat ovat sivuseikka turistivirtojen huuhtoessa keskustan täyteen maksavia asiakkaita (kesäisin). Siis natiivi helsinkiläisten ei tule häiritä turisteja autoilemalla. Tulkoon asukkaat toimeen 6 kk vuodessa miten huvittaa. Pääasia, että kahville pääsee Espan levennetylle jalkakäytävälle, autojen häiritsemättä. Onko kahvikupin hinnassa kylliksi katetta?
Pelkillä suurilla, viestintätoimistojen muotoilemilla sanoilla ei ihmeitä tule Helsingissä kuitenkaan tapahtumaan. Kehoitankin unohtamaan nuo korulauseet ja keskittymään asiaan. Kannattaa myös muistaa, ketkä äänestävät tulevan kaupunginvaltuuston. Turistit, vaiko me asukkaat? 

-----------------------------------------

Käy ihmeessä jättämässä oma mielipide aiheesta:
https://kerrokantasi.hel.fi/ukk2021kevat/FeNlNmM0hfgTu9yy16wKug6islZArekV?headless=false&lang=fi

Taustaksi kannattaa lukea Helsingin keskustavisio. Viestintätoimistolta tilattu "maalailuteksti". Asiaa on vaikea löytää korulauseiden keskeltä, mikä lienee tekstin syvin tarkoitus. Mielipiteitäkin kerätään lähinnä näön vuoksi, jotta syntyisi vaikutelma, jossa kaupunkimme ikäänkuin "kuulisi" asukkaitaan.

https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/Helsingin_keskustavisio_2020_09.pdf

Seuraavaa tekstiä lukiessa voi miettiä, kenen kannalta tuo suunnitelma luo viihtyisää keskustaa?
Eikö vihreillä jo ole oma viihtyisä keskustansa Kalliossa? Häämeentiekin rakennettiin joukkoliikennekaduksi ja pyötäilytieksi.

https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/keskusta/uudistukset#keskustan-kehityksessa-tavoitteena-viihtyisa-kaupunkitila

KUNTAVAALIT LÄHESTYVÄT OLE VALMIS

Nyt keskustellaan siitä, pitäisikö kuntavaalit siirtää syksyyn keväältä koronarokotusten viivästyessä. Kannattaa harkita asiaa pariinkin kertaan.
Jos vaaaleja ei siirretä ja rokotukset myöhästyvät (kuten on uutisista kuultu), ikääntyvät jäävät kotiin ja ovat huonoja verkkopalvelujen käyttäjiä ja äänestystulos tulee vinoutumaan. Demokratia ei toteudu.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mielestä vaaleja ei siirretä. https://yle.fi/uutiset/3-11774830
Vaalien siirron virkamiesehdotuksen esille tuonut Timonen: "Timosen mukaan esitys perustui kokonaisarviointiin, johon vaikuttivat erityisesti terveysturvallisuusriskit."
"Henrikssonin mielestä on hyvä, että virkamiehet tuovat oman näkemyksensä esiin, mutta poliittiset päättäjät tekevät lopulta päätöksen." Tarkoittaa että poliitikkojen silmille ei virkamiesten sovi hyppiä.
"– Minusta ja puoluesihteereistä vielä ei ole aika tehdä päätöstä vaalien siirtämisestä, vaan vaalit pidetään. Terveysturvallisuuden eteen tehdä edelleen töitä. Valmistelu jatkuu, Henriksson sanoo."

Ottaako Henriksson ja puoluesihteerit nyt huomioon, että pelkkä tartunnan uhka, huolimatta "järjestelyistä", estää turvattomuutta tuntevien äänestyksen.
Professori "Paloheimo arvioi Ylen haastattelussa, että koronaan liittyviä turvallisuusohjeita on hyvin vaikea noudattaa äänestyspaikoilla. Tämä johtaa hänen mukaansa siihen, että osa ihmisistä jättää äänestämättä."

Suurin pelko on lienee se, että radikalisoituneitten puolueitten kannattajat (jotka eivät piittaa koronaturvallisuudesta) vääristävät demokraattisen tahdon.

Ikääntyvät ovat yleensä puolueuskollisia, koska tuntevat, mitä asioita puolueet ajavat henkilöistä riippumatta (sen sanelee puoluekuri) ja nuorempaa osaa kuntalaisista on helpompi ohjailla henkilöiden (vaalilupausten) perässä. "Kauniit" ja "kuuluisat" ehdokkaat saattavat kerätä runsaasti ääniä ilman omia tai puolueensa ansioita (ja ajaa asioita jopa äänestäjää itseään vastaan). Rahakkaammat puolueet ja ehdokkaat ovat etulyöntiasemassa mainonnan ja medianäkyvyyden ansiosta.

Kannattaa myös muistaa, että vaalikoneiden tulos perustuu ehdokkaiden itse vastaamiin kysymyksiin, eli vastaukset ovat suoraan heidän vaalipropagandastaan. Todellinen toiminta näkyy ainoastaan eduskunnan äänestyksissä, joita äänestäjät eivät jaksa seurata. Eduskunnassa esitetyt "palopuheet" ovat yleensä esiintymisluotoisia.

Helsingin kaupunginvaltuustossa istuu nyt puolueista: Kokoomus, 24. Vihreät, 21. Sosialidemokraattinen puolue, 12. Vasemmistoliitto, 10. Ruotsalainen kansanpuolue, 5. Perussuomalaiset, 5
Tällä valtajaolla olemme nähneet Helsingissä ennätyksellisen, asukkaiden mielipiteistä piittaamattoman, viheralueita täyttävän rakennusbuumin, jota on orkestroinut pormestari Vapaavuori (KOK). Uudet asunnot menevät pääosin sijottajille ja varakkaille. Ei uusperheet ja nuoret niitä pysty ostamaan ja markkinatasoiset vuokrat estävät jopa vuokra-asumisen. Edullisten, valtion tukemien vuokra-asuntojen omistuksista on myös syntynyt keinottelua. Jos tämä on hyvä suunta, äänestä Kokoomus ja Vihreät kaupunkimme johtoon. Muussa tapauksessa, valitse muutos muitten puolueiden kautta. Käytännön toiminta ratkaisee ei vaalilupaukset.

Jos et ole tyytyväinen nykyiseen asiainhoitoon kunnassasi, harkitse tarkoin ketä äänestät  kuntasi päättäjistöön. Iltalehden pääkirjoitus evästää myös äänestäjiä.

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/959ea472-030f-4ce4-b8d4-e9210ac5a65a?fbclid=IwAR0_11AItrM1JodgRkfHc7wTwtrM9fZbvb1hi4gFpCoDGz24Qm08WExbcig

KHO sulkee silmänsä rakennusfirmojen ja kaavoituksen hyvävelitoiminnalta

Valitus KHO:n Reiherintien-Gunillantien kulman roimasta rakennusoikeudenylityksestä, tuli bumerangina. KHO ei nähnyt kaavoituksessa mitään vikaa
Valitusoikeus:

193 § (21.4.2017/230)Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta

Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä sekä suunnittelutarveratkaisua koskevasta 137 ja 137 a §:n mukaisesta päätöksestä on: - Viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla (valittajat täyttivät tämän lainkohdan);

Helsingin kaavoituksen jatkuvasti toistuvien rakennuslakia polkevien käytäntöjen lainmukaisuus, olisi ollut syytä tutkia ja selvittää.  Sitä ei tehnyt hallinto-oikeus, eikä korkein hallinto-oikeus.

1) kaavaylitys oli yli 1/5 lisää kerrosneliöitä. Hyvin ongelmallista on, että juuri mikään aikaisempi kaava ei näytä sitovan kaupungin kaavoitusta, millään ajanjaksolla, vaan kaavaa voidaan muuttaa, kun kaupungin mielestä ”sille on tarve”. Kaupungin pysyvä tarve näyttää olevan asuntoneliöiden maksimaalinen tarjoaminen rakennuttajille, rakennuttajan niin vaatiessa. Alueen asukkaille tämä ei tuo alueen asumismuodon säilymisen turvallisuutta. KHO:lta odotetaan päätöstä kaavaversioiden sitovuudesta joillakin aikajaksoilla. Päätös on tarpeellinen rakennettavan asuinympäristön ilmeen kohtuullistamiseksi  

2) Helsingin uusi yleiskaava 2016-2017, johon kaupunki kaavoituksessaan vetoaa, on luokaton ruutupaperi hehtaariruuduin. Näkyykö nykyisestä yleiskaavasta, mistä alueesta nyt on kysymys? Nuoli tarkoittaa metroradan varausta Santahaminaan. ”Kaavan tarkoittamia” alueita ei pysty sitovasti tulkitsemaan, joten uuteen yleiskaavaan on tarpeetonta vedota. Kun yleiskaava on muodoltaan ”suuntaa-antava”, ei siihen tule ”määräävänä” vedota, koska siitä selkeää alueellista rakennustehokkuusrajaa ei löydy.
Tämä nykyisen yleiskaavaan vetoamisen kaavamuutosperuste on syytä KHO:ssa selventää. Asukkaiden ja asukasyhdistysten mielestä, esitystavasta johtuen, yleiskaava ei ole sitova ohje kaavoitukselle.

3) Maankäyttö ja rakennuslaki  115 § ... Rakennuksen kerros sijaitsee kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella, kellarikerros kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan alapuolella...
Kaksi autotallikerrosta muutettiin, yllätttäen, asunnoiksi. Autotallit kuulemma siirtyivät pihan alle. Sielä ne olivat ensikierroksellakin jolloin rakennuoikeus oli OK. paitsi, että kerroksia oli myös silloin 2 liikaa - tuo atotalliosuus, jota ei kuulemma lasketa kerroksiksi. Räystäskorkeudesta vanhassa kaavaselosteessa ei puhuttu metreinä lainkaan. Puhuttiin kerroksista (Hallintolaki 9 §), joista on olemassa edelleenkin kaksi tulkintaa; rakennuslain määritelmä kerroksesta ja Helsingin kaupungin kaavaosaston näkemys kerroksesta.  Rakennuslaki kertoo kerroksen olevan rakennuksen maanpäällinen osuus ja kaavaosasto puhuu autotallista kerroksiin kuulumattomana tilana, joka seuraavassa käänteessä voidaan rakentaa asuinkerrokseksi,
Kaavassa esiintyvän kerroksen määritelmä on KHO:n syytä selventää.

4) kaavoittus oli alkanut puskista (prosessivirhe). Valikoitujen toimijoiden tekemä valmis suunnitelma tuotiin asukaskuulemisiin ja siihen ei voitu enää vaikuttaa.
Prosessivirhe kuulemisjärjestyksessä. (Maankäyttö ja rakennuslaki 1§, 5 §, kuntalaki 1 §).  Rajoitettu kutsukilpailu ei ole avoin kilpailutus (kilpailulaki 1 §) (kuntalaki 1 §). Kilpailu ei kaupungin kaavaosaston mielestä ole kaavoitusta, eikä sen prosessissa siis tarvitse, heidän mukaan, noudattaa normaalia asukkaiden kuulemiskäytäntöä.
Kilpailutuloksen ja kaavan suhde tulee KHO:n selventää, sekä vaatia kaupunki noudattamaan kuulemisprosessin asianmukaista järjestystä, jotta kuulemisella olisi sen tarkoitettu merkitys.   Maankäyttö- ja rakennuslain 6 §.

Valitusluvan hakemisen perusteet katsomme täyttyneiksi. KHO:n mielestä ei.
Onko niin, että poliittinen painostus ulottuu KHO:n asti? Ei pitäisi. Minun tulkintani mukaan valituksessa oli esitetty useita lainvastaisia menettelyjä, jotka KHO:n mielestä kaavoitusosaston tominnassa olisivat  lain mukaisia.
Lainvastaisuuksissa HHO:ssa eikä KHO:ssa ei nähdä moitittavaa tai oikaistavaa. Onko Suomi oikeusvaltio, vaiko harvainvalta, jossa poliittiset ja henkilökohtaiset suhteet ohittavat lain maan tavan mukaan?

Helsingin hallinto-oikeudesta saatiin KHO:ta vastaava päätös, jossa ei nähty kaavoittajan toiminnassa laittomuuksia. Päätöksen allekirjoittivat: Petteri Leppikorpi, Jukka Reinikainen ja Riikka Valli-Jaakola. Esittelijäjäsen: Riikka Valli-Jaakola
Valitusluvan epäävän päätöksen olivat KHO:ssa allekirjoittaneet: oikeusneuvokset: Eija Siitari, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen. Esittelijä, oikeussihteeri Liisa Leiniö