HERÄÄ KYSYMYKSIÄ HELSINGIN RAKENNUSTOIMINNASTA

GUNILLANTIEN- REIHERINTIEN KULMATONTTI JA SEN MERKILLISET KAAVOITUSVAIHEET

Kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle, Gunillantien ja Reiherintien kulman (49. kaupunginosa Laajasalo) tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12525)

https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2017-010627/

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle (siis itse asiassa samoille puolueille ja osin samoille päättäjille eli käytännöllisesti katsoen itselleen)

• 5.3.2019 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12525 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49076 tonttia 16.

Lisäksi lautakunta päättää

• ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville (ei sillä toki mitään merkitystä olisikaan, koska muutoksia ei suunnitelmiin tehdä, tämähän oli jo sovittu poikien kanssa)

• antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Sörnäistenkatu 1, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko

www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi (vastine oli todellisen asian kiertelyä)

• ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. (tämä tarkoittaa, että asukkaiden kuuleminen kuitataan pyöreillä jargonilauseilla, suomeksi tarkoittaen, että tuumakaan ei tulla muuttamaan)

Rakennuttajat: Pallas Rakennus Etelä-Suomi Oy ja Kojamo Oyj (molemmilla on puoluepoliittisia sidoksia Suomen nykyiseen hallitukseen ja toisella myös kaupunginhallituksen edustajiin. Ns. ”rakenteellinen korruptio” ilmeisimmin toimii tässäkin ja voi hyvin)

MISTÄ HUOMAUTETTIIN:

Tekstit lainausmerkeissä kaupungin kaavoittajan kirjoittamia, suluissa minun kommenttini.

”Helsingin kaupunki käynnisti keväällä 2016 ensimmäistä kertaa Kohtuuhintainen kerrostalo -kilpailun, jonka tavoitteena oli löytää uusia ratkaisuja kohtuuhintaiseen asuntorakentamiseen”. (Kilpailu ei ollut avoin eli siitä ei tullut tietoa asukkaille tai muille kuin kutsutuille suunnittelijoille, kilpailuehdotukset eivät olleet nähtävillä ennen tulosten julkistamista? Eli hanke lähti ”puskista”, eikä asukkaat voineet evästää suunnittelijoita)

”Kerroslukumäärää on kasvatettu (5 -> 7 kerrrosta) niin, ettei kaavan räystäskorkeus nouse”. (räystäskorkeus on tässä se varsinainen ansa. Tässä ei puhuttu enää kerrosmääristä, vaan korkeusmetreistä. Talo voitaisiin tämän mukaan rakentaa (entisestä jo sovitusta 5-kerroksen 2017 kaavasta poiketen) 20 metriä korkeaksi olipa kerroksia kuinka vähän/paljon tahansa. Korkeus on kuitenkin se joka tekee talon ympäristöön sopeutumattomaksi. Aikaisemmassa kaavassa ei puhuttu korkeusmetreistä, vaan kerroksista. 5 kerrosta on n. 15metriä EI 20 metriä. Kaavoittaja puolusteli kerrosmäärää myös verukkeella, että autotallit on nyt siirretty pihatason alle eikä kivijalkaan. Tämän tarkoitus oli saada huomauttaja uskomaan, että autotallikerros ei ole kerros ja mistä se toinen lisäkerros siunaantui? Naurettava yritys ja osoittaa ainoastaaan heikkoa matemaattista lahjakkuutta, tai huomauttajan oivalluskyvyn aliarvioimista, kaavoittajan tahollta. Samoin kaavoittajan edustaja vetosi läheisten jo rakennettujen kerrostalojen räystäskorkeuteen joka oli 20 metrin tasolla MUTTA ne talot olivatkin kallion päällä ja viisikerroksisisa. "kaavan räystäskorkeus" on minulle uusi tieto, koska sellaista ei edellisessä kaavassa ole merkittynä. On merkitty vain tuo "viisi kerrosta" per talo.)

ASEMAKAAVAN YLITYS: Viimeisin uusi, alkuvuodesta voimaan tullut kaavaseloste 2017 osoittaa, että kaavasuunnitelma on muuttunut saman vuoden aikana. Nyt kaavamuutosselosteessa HEL2017-010627 sanotaan: ”Hanke on kooltaan 11 250 k-m2, josta uutta asuntokerrosalaa on 2 650 k-m2 . Asukkaita tontille tulee yhteensä noin 250 henkeä.” (Tämä tarkoittaa että alkuvuonna hyväksytty kaava ylitetään nyt 2 650 k-m2. Kaavan rajoitukset ovat olleet suunnittelijoiden tiedossa. Kaavaylitys on tarkoituksellinen ja kaupungille mieleinen, olemassa olevaan rakennuskantaan ja maisemaan sopeutumisesta viis. Kaavojen rakennusoikeudet nyt vaan kerta kaikkiaan on tehty ylitettäviksi, nykyisen kaavoitusjohdon mielestä (Vihreät vetovastuussa)).

Vaadimme, että uusi rakennushanke pitäisi sovittaa lainvoimaisen 2017 asemakaavan mukaiseksi.(Eipä vaikuttanut vaatimus mitään, kuten ei yleensäkään.)

Kaavoittaja tunnustaa: ”Kojamon ja SSR Uusimaa Oy:n ehdotus tontin käytöstä poikkeaa asemakaavan mukaisesta mm. suuremmalla rakennusoikeuden määrällä ja rakennusten kaavan mukaista suuremmilla pohjapinta-aloilla. Rakennusten kerrosluku on voimassa olevan kaavan mukaista suurempi,”

”Kiinteistölautakunta esitti tontin rakentamisen toteuttajaksi Kojamo Oyj:n (entinen VVO-yhtymä Oyj) ja SSR Uusimaa Oy:n (nykyinen Pallas Rakennus Etelä-Suomi Oy). Toteuttajan valinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota rakentamisen kohtuuhintaisuuteen ja asuntojen hinta-laatusuhdetta parantaviin ratkaisuihin.”

Mutta on unohdettu kiinnittää huomio yritysten epämääräiseen historiaan, luotettavina kumppaneina ja rakentajina. Molemmilla on tahroja menneisyyden kilvessä sen verran, että on ollut edullista vaihtaa nimi. Uuden brändin rakentaminen on kallista. Molemmilla firmoilla on myös tunnettua poliittista taustaa. Viittaan toisen kumppanin talousrikostutkintaan, toisen kumppanin heikkoon rakentamisen laatuun ja molempien poliittisiin sitoumuksiin, jotka vaikuttavat niiden toimintaa ohjaavasti. Rahat pois ja jakoon (rakenteellista korruptiotako?)).

Kaavoittaja vetosi myös 2002 yleiskaavaan joka oli 2017 vielä ainut lainvoimainen. Yleiskaava 2002 kuitenkin sanoi: ”Rakennettujen kortteleiden ja tonttien tiivistämismahdollisuuksia tutkitaan mm. rakennustehokkuuden lisäämisellä (esim. e = 0,2 => 0,3 - 0,4) niin, että asuntoalueiden omaleimaisuus säilytetään". (Yleiskaavaluonnos ei sisältänyt mitoituksessa yhtään olemassa olevan korttelin tai tontin rakentamistehokkuuden nostamista ja tiivistämistä. Korotus vuoden 2002 yleiskaavasta 2016 kaavaan oli kymmenkertainen. Tämä oli odotettavissa olevaa kehitystä väestötilastojen valossa mutta nyt oltiin menossa jo senkin yli. Kaava kaavalta rakennusoikeuksia ylöspäin hinaten. Mutta tämähän on nyt ”maan tapa” ja varsinkin kaupunkimme kaavoittajan tapa (rakenteellista korruptiotako?). Huomenna et tiedä, millaisella alueella asut. Jos pientalossa, niin luultavasti kivitalojen takapihalla. Jos kerrostalossa, niin huomenna pihastasi on tullut kuilu talojen välissä ja kukkasi kuihtuvat ikkunalaudalla valonpuutteeseen. Kaavoja ei kannata katsoa, pitää seurata minne kauhakuormaajat ovat menossa).

(Huomaa kaupungin linkissä oleva "PÄÄTÖKSET" sanan nurinpäin oleva K- kirjain, se ilmeisesti viittaa päätösten nurinkuriseen luonteeseen).
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2017-010627/