”Malttia ja kompromisseja”
Suomen kuvalehti 1/2021 / Eeva-Liisa Hynynen
Artikkelissa on nostettu esiin aihe ”poliittista juridiikkaa”. Sitä kannattaa tarkastella artikkelia laajemminkin.
Tuomas Pöysti kertoo mielipiteitään tapaus Pekka
Haavistosta, sekä yleensä ”ministerisuojasta”. Onko jotkut lain edessä
eriarvoisia ja miksi?
Politiikka on vahvasti edustettuna oikeusvalvonnassa. Miten kukaan kuvittelee,
että oikeusvalvontaa tehdään puolueettomalta pohjalta?
On tarpeetonta kysyä onko oikeusvalvonta
poliittisesti värittynyt?
On tarpeetonta kysyä myöskään, onko VALTAKUNNANOIKEUS poliittisesti värittynyt,
koska nimitetyt ovat valtaosin, nimenomaan poliittisten puolueiden edustajia.
Valtakunnanoikeuden jäseniksi ja varajäseniksi toimikaudelle 1.1.2020 - 31.12.2023 valittiin eduskunnan täysistunnossa perjantaina 13.12. seuraavat henkilöt:
jäseneksi varatuomari, kansanedustaja Johannes Koskinen (SD) varajäsenenään kansanedustaja Tarja Filatov (SD),
jäseneksi oikeustieteen kandidaatti Ritva Viljanen (SD) varajäsenenään kansanedustaja Mika Kari (SD),
jäseneksi varatuomari, kansanedustaja Leena Meri (PS) varajäsenenään varatuomari Laura Korpinen (PS),
jäseneksi oikeustieteen maisteri, kansanedustaja Antti Häkkänen (KOK) varajäsenenään varatuomari, kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen (KOK),
jäseneksi asianajaja Anssi Kyllönen varajäsenenään varatuomari Eeva-Maria Maijala. (henkilöiden puoluekannat eivät ole tiedossa)
Onko PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA poliittisesti
värittynyt? Epäilemättä, koska kaikki jäsenet ovat poliitikkoja.
Tämä tosin näyttäisi periaatteessa kaikista tasapuolisemmin (demokraattisesti)
nimitetyltä oikeusvalvonnan elimeltä mutta sekin toimii juuri niin
tasa-arvoisesti, kuin miten asioista puolueiden kesken mahdollisesti sovitaan.
Samoin se ei periaatteessa puutu kuin perustuslain säätämisen yhteydessä tehtäviin
lain valmistelun perustuslainmukaisuuden arviointia koskeviin päätöksiin. Se
toimii virkasyyteasioissa mutta se on poistanut itseltään perustuslain vastaisten
päätösten oikaisun. Laki ei saa olla perustuslain vastainen mutta
tuomio saa sitä olla. Todella merkillistä, eikö totta? Mikään elin ei valvo
tuomioiden perustuslaillisuutta.
https://www.eduskunta.fi/FI/NuortenEduskunta/NuortenParlamentti/Documents/valiokuntien-tehtavat-2018-FI.pdf
Oikeuslaitos ei näytä siihen itse pystyvän, kollegiaalisista sympatiasyistä
(lievästi ilmaistuna) johtuen.
Miten perustuslakivaliokunta toimii käytännössä? Lainaan
Suomen kuvalehden 1/2021 artikkelia:
”Keskustelu
perustuslakivaliokunnan asemasta ja tehtävistä alkoi, kun mietintö
ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr) koskevasta virkarikostutkinnasta
tuli julki 9. joulukuuta.
Ministerin katsottiin rikkoneen virkatoimissaan
hallintolakia sekä ulkoasiainhallintolakia ja toimineen näin moitittavasti
pyrkiessään siirtämään konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin.”
Ottamatta kantaa itse perustuslakivaliokunnan päätökseen,
kannatan perustuslakivaliokunnan puolueellisuuden tutkimista asiassa,
jossa syytettynä on ”virkaveli”. Instanssin pitäisi jäävätä itsensä tehtävästä. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/PeVM_26+2020.aspx
Tämä tapaus ei siis ylittänyt syytekynnystä, joka oli korotettu ministerin
ollessa kyseessä.
Päätökseen osallistuivat, Outi Alanko-Kahiluodon junttaamana:
(Lainaus perustuslakivaliokunnan päätöksestä)
"Helsingissä 9.12.2020
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja: JohannaOjala-Niemelä sd
jäsenet: Outi Alanko-Kahiluoto vihr (osittain), Bella Forsgrén vihr (osittain), MariaGuzenina sd, PetriHonkonen kesk, OlliImmonen ps, HilkkaKemppi kesk (osittain), Mikko Kinnunen kesk (osittain), Anna Kontula vas, Mats L Öfström r (osittain), Jukka Mäkynen ps, Sakari Puisto ps, Wille Rydman kok, Heikki Vestman kok (osittain), Tuula Väätäinen sd, Eva Biaudet r (osittain), Markku Eestilä kok, Mari Holopainen vihr,
Varajäsenet: Johannes Koskinen sd, Mikko Kärnä kesk (osittain), Sari Tanus kd (osittain)
Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet
valiokuntaneuvos Matti Marttunen
valiokuntaneuvos Mikael Koillinen"
"VASTALAUSE
Perustelut (leike)
Yhdymme perustuslakivaliokunnan lausuntoon kohtaan 77 asti.
Allekirjoittaneiden mukaan perustuslakivaliokunnan mietinnössä tulisi kuitenkin asiantuntijoiden enemmistön perustellun näkemyksen mukaisesti todeta, että ulkoministeri ei ole toiminut asiassa vastoin sitä hänen virkavelvollisuutensa perustana olevaa normikokonaisuutta, joka muodostuu tavallisen lain tasoisten säännösten ohella perustuslain 22 §:stä ottaen samalla huomioon YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista tai menetellyt al-Hol-asiaan liittyvässä ratkaisutoiminnassa muutoin lainvastaisesti.
Viittaamme perustuslakivaliokunnan tapaan oikeusasiamies Jääskeläisen lausuntoon taustatilanteen ja tapahtumakuvauksen osalta…”
” Perustuslakivaliokunnan mielestä edellytyksiä syytteen nostamiselle ei ole.
Perustuslain 114 §:n 2 momentissa tarkoitettuna kannanottonaan perustuslakivaliokunta esittää, että ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ei ole kysymyksessä olevassa asiassa menetellyt virkatoimissaan perustuslain 116 §:ssä tarkoitetulla tavalla lainvastaisesti.
Helsingissä 9.12.2020
Bella Forsgrén vihr
Mari Holopainen vihr”
Kaikki perustuslakivaliokunnan jäsenet
Johanna Ojala-Niemelä sd (pj), Jukka Gustafsson sd, Maria Guzenina sd, Tuula Väätäinen sd, Olli Immonen ps, Sakari Puisto ps, Jukka Mäkynen ps, Antti Häkkänen kok (vpj), Wille Rydman kok, Heikki Vestman kok, Hilkka Kemppi kesk, Mikko Kinnunen kesk, Markus Lohi kesk, Belaynesh Forsgrén vihr, Outi Alanko-Kahiluoto vihr, Anna Kontula vas, Mats Löfström r, Varajäsenet: Johannes Koskinen sd, Merja Mäkisalo-Ropponen sd, Sari Tanus kd, Sanna Antikainen ps, Juhana Vartiainen kok, Kai Mykkänen kok, Mikko Kärnä kesk, Iiris Suomela vihr, Paavo Arhinmäki vas
Onko OIKEUSMINISTERIÖ poliittisesti värittynyt? Ehdottomasti, koska se on poliittisesti johdettu elin. Poliittisin perustein nimetty johto on voimakkaasti mukana virkamieskuntaa nimitettäessä. Puolueet sopivat keskenään, yleensäkin virkamieskunnan nimityksistä, sulle mulle - periaatteella. Puhutaan yleisesti ”poliittisesti sopivasta” ei niinkään ”pätevästä”, virkaan soveltuvasta henkilöstä.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP) johtaa
oikeusministeriötä.
Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerinä toimii Thomas Blomqvist
(RKP)
”Oikeusministeriön toiminta rakentuu demokraattisen
oikeusvaltion ja pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvopohjalle. Arvojen
tulee ennen muuta näkyä päätöksinä ja tekoina jokapäiväisessä työssä. Jokainen
ministeriön virkamies edustaa oikeusministeriötä ja samalla koko valtiota
kansalaisille.” (OM verkkosivut)
Tämä on ainoastaan kirjallisesti esitetty ihanne, joka ei kaikissa tapauksissa
toteudu. Jotkut tapaukset ovat merkityksellisempiä, kuin jotkut. Poliittiset
vaikuttimet eivät ole se vähäisin vaikutin. Virkapallilla pysyy, kun ei ota
käsittelyyn kaikkia asioita ja/tai tekee sopivia päätöksiä käsiteltyihin
asioihin. Puolueeseen sitoutumatontakin virkamiestä on helppo painostaa.
Työpaikka on kaikille arvokas. Vastarannankiisket leimataan.
OIKEUSKANSLERI
”Tuomas Pöystin nimitys veisi luottamuksen oikeuskansleri-instituutiolta”
Tämä
Juhani Kahelinin 1.5.2017 Uuden suomen kirjoitus valaisee tehtävän poliittista
vaikuttavuutta ja miten tehtävään saadaan ”sopiva mies”.
” Oikeuskanslerin
valintatilanne on tuonut esiin outouden Suomen perustuslaissa. Presidentti
valitsee itse itselleen omien virkatointensa lainmukaisuuden valvojan (69 §,
108 §). Eikö tilanne ole erikoinen?”
”Sauli Niinistö väärinkäyttää perustuslain aukkoa. Vallan kolmijakokin murenee. Oikeuskanslerin valintaan liittyy tällä kertaa voimakas valtapoliittinen aspekti. Vilkaisu perustuslain historiaan valaisee valinnan poliittisen luonteen.
Nopea historiakatsaus perustuslakimurroksiin
Perustuslakiin sisällytettiin 1919 määrävähemmistösäädökset kommunismin ja vallankumouksen pelossa. Neuvostoliiton hajoaminen poisti vallankumouksen pelon ja vähemmistösäädösten tarve lieveni. Esko Ahon hallituksen säästölakien läpisaamiseksi vähemmistöturva poistettiin kokonaan. Tänään säästölakien tiellä ovat perustuslaissa kansalaisille ja kunnille taatut oikeudet. Käynnissä on mittava kampanja näiden oikeuksien heikentämiseksi. Tämän kampanjan kärkihahmo on Tuomas Pöysti.
Pöystiin henkilöityvä
oikeuksien heikentämiskampanja sijoittuu perustuslakimurrosten joukossa neljän
tärkeimmän joukkoon. Kyse on kaikkea muuta kuin pikkuasiasta. Oikeuskanslerin
valinnassa panokset ovat jättimäiset. Henkilön valinnalla vaikutetaan siihen
miten myöhemmin ymmärretään perustuslain merkitys, vallanpitäjiin kohdistuvat
rajoitteet ja poliittisen järjestelmän tehtäväkenttä.”
Vielä yksi lainaus Uuden suomen artikkelista:
” Suomen valtiojärjestelmän ylätasolla
vallitsee järkyttävä jääviysongelma. Se mahdollistaa eräänlaisen hyvävelikerhon
muotoutumisen.”
Tämä hyväveliverkosto on toiminut jo vuosikausia, kitkatta ja lainvastaisia päätöksiä masinoiden tarkoitushakuisesti, taloudellista hyvää ja lainsuojaa, hyville veljille jakaen.
Poliittisen painostuksen malliesimerkki löytyy osoitteesta:
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/OikeusministerioSensuroitu.html
(Poistetun nimen ja linkin saa, asiallisin perustein, pyytämällä)
OIKEUSASIAMIES
”Eduskunta valitsee oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ennen vaalia perustuslakivaliokunta arvioi tehtävään ilmoittautuneet. Vaali tapahtuu umpilipuin. Sekä oikeusasiamies että apulaisoikeusasiamiehet voidaan valita uudelleen heidän toimikautensa päätyttyä. Toimikausi ei noudata eduskunnan vaalikautta.”
Koska eduskunta valitsee oikeusasiamiehet (3 kpl), se tekee sen poliittisin vaikuttimin. Oma mies on saatava pallille. Näin turvataan ”poliittinen juridiikka” ja ”juridinen politiikka”, eli toisin sanoen SE "hyvävelijärjestelmä".
Kannattaa käydä lukemassa lukuisia tapauksia, joissa
hyvävelijärjestelmä on korjannut, oikeuden sijasta, oikeudettomia etuuksia, sopiville yrityksille, poliittiselle
eliitille ja virkamieskunnan edustajille.
https://www.facebook.com/groups/rakenteellinenkorruptio
