TOINEN KANTELU GUNILLANTIEN REIHERINTIEN KULMAKAAVASTA

Oikeusasiamies ei halua tutkia kaavoituksen hyvävelipäätöksiä.

Edellisessä kirjeessä oikeusasiamies väitti, että ei voi puuttua asiaan, koska päätös ei ollut vielä lainvoimainen. Nyt uuden kantelun aikaan se jo oli hyväksytty kaupunginhallituksessa ja oli näin ollen kaavamuutos on lopullisessa muodossaan ja sellaisenaan toteuttamiskelpoinen. Kuitenkaan, edelleenkään oikeusasiamies ei halua tutkia virkamiesten menettelytapojen lainmukaisuutta, koska hänen mukaansa on käytävä myös hallintoi-oikeudet läpi, ennenkuin virkamiesten virkavirheisiin hän voisi puuttua. Käsittämätöntä, koska virkavirheet on jo tehty. Päätöksen lopullinen muoto tuskin muuttuisi ja jos muuttusi, se johtuisi virkamiesten virheistä, joita pyysin tutkimaan.
Tässä alla kirjeenvaihtoa ja päätös.

-----------------------------KANTELUNI----------------------------

Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle

Kantelutiedot

1. Viranomainen, virkamies tai muu julkista tehtävää hoitava taho, jonka toimintaa arvostelette. *

Helsingin kaupungin kaavoitusosaston johto, sekä sen toiminnasta ja ohjaamisesta poliittisesti vastuulliset: Kaupunginhallitus ja Kaupunkiympäristölautakunta.

Vastauksessanne 18.4.2019 edellytitte, että valittamani kaavamuutos on loppuunkäsitelty.

Päätös on hyväksytty kaupunginhallituksen (korj. kaupunginvaltuuston) käsittelyssä. 24.4.2019 ja on lainvoimainen.

Laajasalon kaavoituksessa on tapahtunut ja tapahtuu edelleen määrätietoista ja hallitsematonta ylikaavoittamista. Kantelukohteena, lähetän uudelleen teille oleellisen osan

asukkaiden ja kaavoitusosaston välisestä kaavalausunnosta.

Päätös: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2017-010627/kvsto-2019-8/

"Päätösesitys

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49076 tontin 16 asemakaavan muutoksen 5.3.2019 päivätyn piirustuksen numero 12525 mukaisena ja

asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein."

Toivon, että oikeusasiamies (vaikka onkin poliittisella mandaatilla nimitetty ja siten vaikuttaa vastoin OM:n ansiokkaasta piilokorruptionvastaisesta projektista huolimatta,

suojelevan virkamiehiä mutta ei kansalaisia virkamiesten omavaltaisuuksilta) tutkisi näiden virkamiesten menettelytavat ja kertoisi tämän kohteen naapuruston asukkaille, mitä mieltä

se on virkamiesten menettelyn asianmukaisuudesta ja lainmukaisuudesta Helsingin kaupungin maineen kannalta merkittävässä asuinaluesuunnittelussa, jossa asukkaat

(ihmiset) yleensä, ovat olleet lähtökohtana, ei joidenkin tahojen raha ja talousnäkökohdat.

Tällä kantelulla mitataan myös tämän kantelutien puolueeton toimivuus, poliittisena elimenä. Saako kansalainen Suomessa edelleenkään oikeutta ilman poliittisia vaikutusverkostoja? ”Oikeusasiamiehen tehtävä on valvoa, että viranomaiset ja

virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Hän valvoo myös muita henkilöitä silloin, kun he hoitavat julkista tehtävää.” (Wikipedia). Tulen julkaisemaan tämän

kirjeen ja vastauksenne siihen.

2. Jos kantelu koskee viranomaisen menettelyä, jota pidätte lainvastaisena, selostakaa tarkemmin

- kenen menettelyä arvostelette? *

Mitä tapahtui? *

Milloin? *

Missä? *

Muuta? *

Kaavan nimi:"Gunillantien ja Reiherintien kulma". Laatija:Helsingin kaupungin asemakaavoituspalvelu Vireilletulosta ilmoittaminen: 12.12.2017 Nähtävilläolo (MRL 65 §): 21.9.22.10.2018 Kaupunkiympäristölautakunta: 5.3.2019 Hyväksyminen: kaupunginvaltuusto, 24.4.2019, Voimaantulo: 24.4.2019.

Tässä osa lausuntoa kommentoituna. Olen merkinnyt kaikki ne kohdat lausunnossa, joissa on mielestäni käytetty arveluttavia ja osin lainvastaisia perusteita kaavamuutoksen läpisaattamiseksi. Kaavoitusprosessissa, sekä kaupunginhallituksen päätöksessä ei ole noudatettu hallintolain 6 §:ää.

-----------------------------------------------------

GUNILLANTIEN- REIHERINTIEN KULMATONTTI JA SEN KAAVOITUSVAIHEET

Kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle, Gunillantien ja Reiherintien kulman (49. kaupunginosa Laajasalo) tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12525) suluissa minun kommenttini. Alkuperäinen löytyy osoitteesta:

https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2017-010627/

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, siis itse asiassa samoille puolueille ja osin samoille päättäjille eli käytännöllisesti katsoen itselleen (ainakaan puolueetonta päättämistä ei tällaisella päätösrakenteella saada (hallintolaki 6 §))

• 5.3.2019 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12525 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49076 tonttia 16.

Lisäksi lautakunta päättää

• ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville (ei sillä toki mitään merkitystä olisikaan, koska muutoksia ei suunnitelmiin tehdä, tämä suunnitelma oli jo sovittu asianosallisten kanssa (rakenteellista korruptiotako?) (hallintolaki 6 §))

• antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävillä olo aikana saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Sörnäistenkatu 1, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi (vastine oli todellisen asian kiertelyä, ei järkeviä tai lakiin perustuvia perusteita (hallintolaki 9 §))

• ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. (tämä tarkoittaa, että asukkaiden kuuleminen kuitataan asian kiertelyllä (hallintolaki1§, 9 §), muuttamatta piirtoakaan suunnitelmissa. Kuunnellaan mutta ei tehdä kuullun mukaisia muutoksia. Toinen talo siirtyi merkityksettömän 1m - 1,5m Reiherintiestä, se ei käytännössä merkitse yhtään mitään. Tämä tehtiin jo heti ”voittaneen” kilpailuehdotuksen jälkeisessä kaavan tarkennuksessa, luultavasti vain siitä syystä, että voidaan sanoa korjauksia tehdyn ja siirto oli rakennuttajallekin merkityksetön. Räystäskorkeuden pudotus saman verran olisi jo ollut jonkin asteinen vastaantulo, toisin ei suinkaan riittävä. Vaatimuksissamme puhutaan miinus viidestä - kuudesta metristä)

Rakennuttajat: Pallas Rakennus Etelä-Suomi Oy ja Kojamo Oyj (molemmilla on puoluepoliittisia sidoksia Suomen nykyiseen hallitukseen ja toisella myös kaupunginhallituksen edustajiin. Ns. ”rakenteellinen korruptioko?” ilmeisimmin, joka tapauksessa, poliittiset suhteet toimivat. Tällä samalla perusteella voidaan tulkita, että poliittisesti nimitetty oikeusasiamies, sekä apulaisoikeusasiamies olisi jäävi osallistumaan tämän asian tutkimiseen, käsittelyyn ja päätöksiin tästä asiasta, kuten myös kaikista muista poliittisin perustein nimitettyjen virkamiesten virkavirheistä joka seikka on koko oikeusjärjestelmän suuri paradoksi (hallintolaki 28 §))

Peruste: Pallas Rakennus Päijät-Häme oy on poliittisten verkostojensa kautta Keskustapuoluelainen yritys, sekä E-osuusliikkeen kautta myös Sosialidemokaatteihin. Kaikissa tapauksissa sillä on tunnetut poliittiset verkostot takanaan.

http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253217-puolueiden-rahasammot-myyvat-ulkomaille

”Miten rahoittaa puolueen toimintaa?

Suomessa se on tapahtunut erilaisten säätiöiden ja yhtiöiden kautta. Demareilla on ollut VVO ja kepulla Nuorisosäätiö.”

Tähän voisi lisätä Uuden Suomen toimittajan unohtamat, oikeistoa ja muita poliittisia puolueita rahoittavat järjestöt mutta se ei kuulu tämän valituksen piiriin ainakaan toistaiseksi. Tämä osoittaa poliittisin perustein toimivan oikeusvalvonnan pysyvän heikkouden (hallintolaki 28 §).

MISTÄ KAAVOITTAJALLE HUOMAUTETTIIN:

Tekstit lainausmerkeissä kaupungin kaavoittajan kirjoittamia, suluissa minun kommenttini.

”Helsingin kaupunki käynnisti keväällä 2016 ensimmäistä kertaa Kohtuuhintainen kerrostalo -kilpailun, jonka tavoitteena oli löytää uusia ratkaisuja kohtuuhintaiseen asuntorakentamiseen”. (Kilpailu ei ollut avoin eli siitä ei tullut tietoa asukkaille tai muille kuin kutsutuille suunnittelijoille, kilpailuehdotukset eivät olleet nähtävillä ennen tulosten julkistamista? Eli hanke lähti ”puskista”, eikä asukkaat voineet evästää suunnittelijoita. Kaavaylitys oli sovittu kaavoittajan kanssa heti lähtömetreillä. Kaupungin kaavoittajan puolustelua oli "kilpailun julistaminen ei ole kaavoitusta". Kuitenkin kilpailun tulos muutettiin ja haettiin kaavaksi sellaisenaan. Menettely ei ollut hyväksyttävä ja oli lainvastainen - (kilpailulaki 1 §) (kuntalaki 1 §))

”Kerroslukumäärää on kasvatettu (5 -> 7 kerrosta) niin, ettei kaavan räystäskorkeus nouse”. (räystäskorkeus on tässä se varsinainen ansa (hallintolaki 9 §). Tässä ei puhuttu enää kerrosmääristä, vaan korkeusmetreistä. Talo voitaisiin tämän mukaan rakentaa (entisestä jo sovitusta 5-kerroksen 2017 kaavasta poiketen) 20 metriä korkeaksi olipa kerroksia kuinka vähän/paljon tahansa. Kaavassa ei näy räystäskorkeutta. Edellinen suunnitelma oli viisikerroksinen ja matalampi. Korkeus on kuitenkin se joka tekee talon ympäristöön sopeutumattomaksi. Aikaisemmassa kaavassa ei puhuttu korkeusmetreistä, vaan kerroksista. 5 kerrosta on n. 15 metriä EI 20 metriä. (rakenteellista korruptiotako, erittäin kieroa toimintaa joka tapauksessa ja jonkun taloudelliseksi hyväksi?))

ASEMAKAAVAN YLITYS: Viimeisin uusi, alkuvuodesta 2017 voimaan tullut kaavaseloste osoittaa, että kaavasuunnitelma on muuttunut saman vuoden aikana. Nyt kaavamuutosselosteessa HEL2017-010627 sanotaan: ”Hanke on kooltaan 11 250 k-m2, josta uutta asuntokerrosalaa on 2 650 k-m2 . Asukkaita tontille tulee yhteensä noin 250 henkeä.” (Tämä tarkoittaa että alkuvuonna hyväksytty kaava ylitetään nyt 2 650 k-m2. Kaavan rajoitukset ovat olleet suunnittelijoiden = kilpailijoiden tiedossa. Kaavaylitys on tarkoituksellinen ja kaupungille mieleinen, olemassa olevaan rakennuskantaan ja maisemaan sopeutumisesta ei näytä olevan väliä. Kaavojen rakennusoikeudet nyt vaan kerta kaikkiaan on tehty ylitettäviksi, nykyisen kaavoitusjohdon mielestä (Vihreät vetovastuussa - rakenteellista korruptiotako? Mitä Vihreät hyötyvät? Ainakin apulaispormestarin tittelin ja vaikutusvallan).

Vaadimme, että uusi rakennushanke pitäisi sovittaa lainvoimaisen 2017 asemakaavan mukaiseksi.(Eipä vaikuttanut vaatimus mitään, kuten ei vaikuta yleensäkään. Asukkaiden kuuleminen on nykyään vain kiusallinen osa pakollista prosessia.)

(Kaavoittaja tunnustaa:) ”Kojamon ja SSR Uusimaa Oy:n ehdotus tontin käytöstä poikkeaa asemakaavan mukaisesta mm. suuremmalla rakennusoikeuden määrällä ja rakennusten kaavan mukaista suuremmilla pohjapinta-aloilla. Rakennusten kerrosluku on voimassa olevan kaavan mukaista suurempi,” (huomattava on, että rakennuttaja ehdottaa rakennusoikeuden kasvatusta yli kaavan itse). (Helsingin kaavoittaja puolestaan vetosi kerrosmäärän muutoksessa, että autotallit on siirretty kivijalasta pihakannen alle. Kuitenkin, kun tarkastellaan edellisen kaavan mukaista suunnitelmapiirrosta, ne on siinäkin merkitty pihakannen alla sijaitseviksi. Kyseessä oli tarkoituksellinen asukkaiden harhautus, kuten hihasta vedetyt korkeusmetrit ja eikö autotalli ole kerros? (hallintolaki 9 §))

”Kiinteistölautakunta esitti tontin rakentamisen toteuttajaksi Kojamo Oyj:n (entinen VVO-yhtymä Oyj) ja SSR Uusimaa Oy:n (nykyinen Pallas Rakennus Etelä-Suomi Oy). Toteuttajan valinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota rakentamisen kohtuuhintaisuuteen ja asuntojen hinta-laatusuhdetta parantaviin ratkaisuihin.”

(Mutta on unohdettu kiinnittää huomio yritysten epämääräiseen historiaan, luotettavina kumppaneina ja rakentajina. Molemmilla on tahroja menneisyyden kilvessä sen verran, että on ollut edullista vaihtaa nimi. Uuden brändin rakentaminen on kallista. Molemmilla firmoilla on myös tunnettua poliittista taustaa. Viittaan myös toisen kumppanin talousrikostutkintaan, toisen kumppanin heikkoon rakentamisen laatuun ja molempien poliittisiin sitoumuksiin, jotka vaikuttavat niiden toimintaa ohjaavasti. - rakenteellista korruptiotako? Tässä hyötyjen suunta on jo osoitettavissa).

(Kaavoittaja vetosi myös 2002 yleiskaavaan joka oli 2017 vielä ainut lainvoimainen. Yleiskaava 2002 kuitenkin sanoi: ”Rakennettujen kortteleiden ja tonttien tiivistämismahdollisuuksia tutkitaan mm. rakennustehokkuuden lisäämisellä (esim. e = 0,2 => 0,3 - 0,4) niin, että asuntoalueiden omaleimaisuus säilytetään". Yleiskaavaluonnos ei sisältänyt mitoituksessa yhtään olemassa olevan korttelin tai tontin rakentamistehokkuuden nostamista ja tiivistämistä. Korotus vuoden 2002 yleiskaavasta 2016 kaavaan oli kymmenkertainen. Tämä oli odotettavissa olevaa kehitystä väestötilastojen valossa mutta nyt oltiin menossa jo senkin yli. Kaava kaavalta rakennusoikeuksia ylöspäin hinaten. Mutta tämähän on nyt ”maan tapa” ja varsinkin kaupunkimme kaavoittajan tapa - rakenteellista korruptiotako? Kaupunki hyötyy tonttitehokkuuden verotuksellisesta noususta ja rakennuttajat hyötyvät myytävän tai vuokrattavan rakennustilan kasvusta. Nykyisen naapuruston asukkaitten hyödystä, maisemallisista haitoista, eikä tulevienkaan asukkaiden hyödyistä, ole puhettakaan. Laajasalon koulujen kapasiteetti ja liikenneratkaisut laahaavat pahasti rakennusvauhdin perässä. Huomenna ei asukas tiedä, millaisella alueella hän asuu, koska pitkäjännitteisiä kaavasuunnitelmia ei enää ole Helsingissä ja kaikki on muutettavissa kaavoittajan mielijohteiden mukaan, postimerkkikaavoituksin.

PERUSTELUT ja vastaperustelut Gunillantien Reiherintien kulmatontin ylikaavoittamisesta

Huomioitava on, että rakennuttajien järjestämä suunnittelukilpailu oli julistettu vuonna 2016 keväällä, tämä (2017) vahvistettu kaava oli jo kaavoittajan tiedossa, koska se oli jo tuolloin neuvoteltu ja vähintäänkin uuden suunnitelman kestäessä, tieto on ollut mahdollista toimittaa suunnittelijalle. Rakennuksen suunnittelija ei tätä tietoa kiistänyt saaneensa, kasvokkain asiasta keskustellessamme. Hän puolusti massan kasvattamista ainoastaan ”edullisen” rakennusratkaisun saavuttamiseksi, mutta kenelle edullisen?.

Massan kasvattaminen on tietysti suunnitelman tilanneen rakennuttajan etu. Sellaista ei ollut tietenkään aiheellista ottaa esille, kun vahvistettuun kaavaan (voimassa ollut kaava 2017) merkitty rakennusoikeus sanoo muuta ja rakennuttajan intressi on vastoin voimassa olevaa kaavaa, jolla myös nykyisten asukkaiden asuinolosuhteita ja asumisen monimuotoisuutta tulee turvata. ”Asumisen sisältöinä visiossa ovat erityisesti laatu sekä monipuoliset mahdollisuudet asua.” (Yleiskaavaselvitys 2013). Useammasta asunnosta saa enemmän tuloja. Ahneus ei ole kaavanmuutosperuste (hallintolaki 6 §).

Ei ole mielekästä nostaa rakennuskorkeuksia ja rakennusmassoja kaksikerroksisten talojen vieressä. Tämän kaltaisen rakennustoiminnan seurauksena, ei pientaloalueen luonne ole enää entisensä (maankäyttö ja rakennuslaki 12 §). Hankkisitko sinä, hyvä lukijani, omakotitalon ”kivitalon pihalta”. Kaikkia asumismuotojen tulee antaa elää ja niitä tulee kunnioittaa. Kaavoittajan saneluvalta ei nykyisellään ole enää demokraattisen valtion toimintaa.

VAATIMUS

Rakennusprojekti on sovitettava voimassa olevaan 2017 kaavaan.

Minä ja perheeni, alueen entisinä ja nykyisinä pientaloasukkaina (43 vuotta), puolustamme 2017 vahvistetun kaavan rakennusoikeutta, pientaloalueen reunarakentamiseen paremmin soveltuvaksi. Tätä vatimusta on ajanut Laajasalossa vuosikausia Laajasalon Pienkiinteistöyhdistys ry myös. Se on aikoinaan neuvoteltu kaupungin kaavoitusosaston edustajien kanssa ja siihen on usein viitattu asian kuulemislausunnoissa. Kaavoittajaan tulisi voida luottaa (maankäyttö- ja rakennuslaki 1 §).

Rakennus sinänsä on tyylikäs ja sopii kaksi kerrosta matalampana maisemaan ja jo rakennettuun ympäristöön.

Uusien rakennusten sijaintia tulisi myös tarkistaa uudelleen (osoitetaan raitiotien vaatima tila ja raiteitten sijainti), koska Reiherintien leventäminen (raitiotien käyttöön) on viisainta suorittaa toistaiseksi rakentamattoman tontin puolelta, kuin se taas on kohtuutonta jo rakennetun tontin puolelta, josta on jo kertaalleen lohkaistu pala tien käyttöön. Rakennuskaavan (sijainti) mukainen asettelu, ei anna riittävää tilaa mahdolliselle raitiotielle, jota on alustavasti Reiherintielle suunniteltu. Kaupunki ei enää suunnitelmaa tunnusta mutta joka tapauksessa se näyttää äärimmäisen todennäköiseltä, koska raitiotieinvestointi on kallis ja asiakkaita sille olisi jostain saatava. Vartiosaari on toistaiseksi jäissä. Metrin tai puolentoista metrin siirto, sekin vain toisen talon kohdalla on eritäin vähäinen tilan anto raiteille joka vaatii n. 8 m (raidepari) katualaa. Riippuen siitä, miten raiteiden asennus sitten suunnitellaan. Kaupungin mittamiehet ovat käyneet jo mittailemassa vastapäisen omakotitalon pihalla kadun mahdollista levennystä varten. Tällainen menettely olisi aivan kohtuutonta, koska toisella puolella vasta suunnitellaan rakentamista ja toisella puolella on asuttu vuosikymmeniä jo kertaalleen lohkaistulla tontilla. MYÖS rakennettavan alueen lopullinen aluekaava, tulisi olla valmis ja vahvistettu, juuri tällaisten seikkojen vuoksi. Kokonaissuunnitelmat puuttuvat, koska kaupunki toteuttaa ns. "postimerkkikaavoja", jotka eivät liity kokonaisuuksiin. Palakaavat tehdään erillisissä tiimeissä, joilla on ilmeisen puutteellinen keskinäinen koordinointi. Liikenne ja yhteiskunnallisten toimintojen suunnittelu ja toteuttaminen laahaa perässä, eikä yhteyttä talonrakennustoimintaan vaikuta olevan. Suuria aluesuunnitteluvirheitä tullaan tekemään tällä menetelmällä. Yleiskaavasta (ns. hehtaarikaava) ei ole nykyisellään minkäänlaista tukea. Se hyväksyttiin Hallinto oikeudessakin, kuulemma, ihan säälistä. Päätösvirhe sekin.

Olisiko mitenkään mahdollista, että liikennesuunnittelija toimisi yhteistyössä kaavoittajan kanssa. Nyt paikalla käynyt kaavoittajan edustaja ei tiennyt raitiovaunuraiteesta tai tien leventämistarpeesta. Entinen tieto on varmasti jo vanhentunutta. Mikä instanssi oli lähettänyt mittamiehet paikalle jos liikennesuunnittelu tai kaavoitus eivät olleet asiasta tietoiset?

3. Miksi menettely tai päätös on mielestänne lainvastainen?

Olen perustellut epäoikeudenmukaisuudet suoraan kaavahuomautustekstiin sulkumerkein erotettuina.

Lainvastaisuus löytyy lainkohdista:

Perusteet: luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle, sekä avoin, reilu kilpailutus,. Maankäyttö ja rakennuslaki 1 §

Hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista, Maankäyttö ja rakennuslaki 12 §

Kilpailulain tarkoituksen vastaisuus (mm. 1 §) kanssa (kilpailutuksen epäreilu toteuttaminen) Se, että kilpailuun osallistuvat firmat valitaan ennakolta (rajataan osallistuminen) ei ole reilua kilpailutusta julkisissa (kaupungin) hankkeissa. Myös jonkin/joidenkin toimijan taloudellisen edun maksimoiminen, ei kuulu kaupungin kaavaosaston toimenkuvaan.

lainvastaisuus:

LAINKOHDAT JOITA ON RIKOTTU TAI JÄTETTY HUOMIOTTA PROSESSIN AIKANA

MAANKÄYTTÖ JA RAKENNUSLAKI jota rikotaan yleisesti Laajasalon kaavoissa:

1 § Luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle, sekä avoin, reilu kilpailutus.

5 § Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää:

1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; (viite: viheralueiden rakentaminen. mm. urheilupuiston kulttuurihistoriallinen alue rakennetaan asuninnoiksi)

3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; (viite: viheralueiden rakentaminen. mm. urheilupuiston kulttuurihistoriallinen alue rakennetaan asuninnoiksi)

4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; (viite: viheralueiden rakentaminen. mm. urheilupuiston kulttuurihistoriallinen alue)

5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; (viite: viheralueiden rakentaminen. mm. urheilupuiston kulttuurihistoriallinen alue rakennetaan asuninnoiksi)

6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; (viite: kalliomassojen vastuuton louhinta ja käyttö)

11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. (yksi raitiovaunusilta ei ratkaise liikenneongelmia, varsinkaan, kun ainoa maantieyhteys rakennetaan bulevardiksi. Laajasalo on saari)

12 § ja hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista

HALLINTOLAIN pykälien kohdat, koskien hyvää ja oikeudenmukaista hallintoa, ja tähän liittyen erityisesti haluttomuutta korjata päätöksiä, jotka perustuvat virheellisiin ja puutteellisiin tietoihin:

1 § Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta.

6 § Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

9 § Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä

28 § Virkamies on esteellinen (viittaus: oikeusasiamies ja viranomaisten toiminnan arviointi ja molempien poliittisten taustojen vaikutus päätöksen oikeudenmukaisuuteen):

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

28 § Virkamiehen esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä.

Virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin.

31 § Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

50 § Viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen; 2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen; 3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe

KILPAILULAINKOHDAT:

1 §Tämän lain tarkoituksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta.

Tätä lakia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon markkinoiden toimintaedellytysten ja elinkeinon harjoittamisen vapauden suojaaminen niin, että myös asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät kilpailusta.

KUNTALAKI:

1 § Tämän lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Lain tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

4. Oletteko kannellut tai valittanut asiasta jo muulle viranomaiselle? *

Mille viranomaiselle? *

Milloin? *

Onko asia jo ratkaistu? *

Tuossa edellä on jo kantelu kaavahuomautuksen muodossa ollut kahteen kertaan käsiteltynä kaavaosastolla. Mitään merkittävää muutosta kaavamuutokseen kohdistettuihin vaatimuksiin ja voimassa olevaan kaavaan vetoamiseen nähden ei ole tapahtunut.

Asia on ratkaistu kuulemista oleellisilta osin huomioimatta. Siitä syystä tämä kantelu on kirjoitettu.

Kukaan muu ei tänään voi vaikuttaa kaavoitukseen, kuin naapuriasukas ja asukasyhdistykset ja hekin ovat voimattomia kaavoittajan mielivaltaa vastaan. Kaavoittaja on nostanut itsensä kaiken päätännän yläpuolelle, vailla valvontaa. Aikaisemmin ELY-keskus pystyi katsomaan puolueettomammin kaavoitusta mutta nyt sellaista tahoa ei enää ole asukkaiden käytettävissä.

Hallinto-oikeus on tehty kalliiksi tavaksi viedä epäoikeudenmukainen kaava eteenpäin, eikä sellainen tie ole yksityistalouksien ulottuvissa. On luotu järjestelmä jota ei valvota käytännössä mitenkään. Kenen etu? EI ainakaan asukkaiden. Toteutuuko kaavoituksessa kunnallisdemokratia, vaiko kunnallistyrannia?

Viittaan tämän asian asialliseksi käsittelemiseksi hallintolain kohtiin 31 § ja 50 §, sekä oikeusasiamiehen omaantuntoon ja vastuulliseen ja riippumattomaan viranhoitoon.

Tämä kantelu ja päätöksenne julkaistaan verkko-blogeissa.

www.oikeusasiamies.fi

Yhteystiedot

Postiosoite: 00102 Eduskunta

Käyntiosoite: Arkadiankatu 3

Puhelin: 09 4321 | Faksi: 09 432 2268

oikeusasiamies@eduskunta.fi

-----------------OIKEUSASIAMIEHEN VASTAUS-------------

VASTAUS 1 / 1

8.5.2019 EOAK/2741/2019

Hannu Kuukkanen

osoite se ja se

Viite: kirjoituksenne 2.5.2019 oikeusasiamiehelle

VASTAUS KANTELUUN

Uudistatte kirjoituksestanne tarkemmin ilmenevin perustein aikaisemman kantelunne Reiherintien ja Gunillantien kulman (49. kaupunginosa Laajasalo) tarkistettua asemakaavan muutosehdotusta (nro 12525) koskevassa asiassa, johon apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on 18.4.2019 vastannut Teille.

Apulaisoikeusasiamies on todennut vastauksessaan muun muassa seuraavaa:

”Kyseessä on Helsingin kaupungissa vireillä oleva asemakaavan muutos. Kaupunginhallitus on 15.4.2019 päättänyt esittää muutosehdotuksen hyväksymistä kaupunginvaltuustolle, joka päättää asiasta.

Oikeusasiamies ei yleensä puutu toimivaltaisessa viranomaisessa vireillä olevaan asiaan eikä asiaan, johon voi hakea vielä muutosta. Oikeusasiamiehen tehtävänä ei ole ottaa kantaa tai vaikuttaa siihen, miten toimivaltaisen viranomaisen tulee ratkaista sille kuuluva asia.

Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi tarvittaessa valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen.”

Kirjoituksenne mukaan ”päätös on hyväksytty kaupunginhallituksen käsittelyssä 24.4.2019 ja on lainvoimainen”. Toteatte muun muassa, että hallinto-oikeus on tehty kalliiksi tavaksi viedä epäoikeudenmukainen kaava eteenpäin, eikä sellainen tie ole yksityistalouksien ulottuvissa.

Asianne esiteltiin apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinille*. Hänen pyynnöstään ilmoitan Teille vastauksena, ettei hänellä ole kirjoituksenne perusteella aihetta päätyä aikaisemmasta vastauksestaan poikkeavaan lopputulokseen kantelunne tutkimisen suhteen.

*Onko Maija Sakslin oikea henkilö arvioimaan tätä tapausta?
"Demokraattiset Lakimiehet lähti toimimaan kolmikantapohjalla: sen hallitukseen valittiin kolmannes sosiaalidemokraatteja, kolmannes kansandemokraatteja ja kolmannes keskustalaisia."
Eli poliittisesti aktiivinen henkilö on itseasiassa puolustamassa poliittisesti päätettyjä asioita ja poliittisesti nimitettyjen virkamiesten toimia.

Tai onko hän oikea henkilö hoitamaan mitään oikeustoimitapausta? https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016080121983838 Poliisin tutkimattajättämispäätös perustui virheelliseen tonttihintaan. Oikeuslaitos suojelee oikeuslaitosta.

Apulaisoikeusasiamies toteaa lisäksi seuraavan:

Kaupunginvaltuusto on 24.4.2019 hyväksynyt kyseisen asemakaavan muutoksen. Päätös ei ole lainvoimainen ja siitä voi vielä valittaa hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä peritään 260 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu. Maksua ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa asemakaavan muutoksen hyväksymispäätöstä valittajan eduksi ts., jos valitus on ollut aiheellinen. Tällöin voivat myös avustajan tai asiamiehen käytöstä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut tulla korvattaviksi, mikäli valittaja on sitä pyytänyt. Edellytyksenä kulujen korvaamiselle on se, että olisi kohtuutonta, jos asianomainen joutuisi maksamaan kulut itse.

Apulaisoikeusasiamies kiinnittää vielä huomiotanne siihen, ettei oikeusasiamies voi kumota tai muuttaa viranomaisen päätöksiä, vaan muutoksen saamiseksi asianomaisen tulee käyttää laissa säädettyjä muutoksenhakukeinoja.

Esittelijäneuvos Erkki Hännikäinen

---------------------LÄHETIN VASTAUSKIRJEEN------------------

Hyvä oikeusasiamies

Tässä ei ollut kysymys (kuten selkeästi kirjoitin), päätöksen muuttamisesta, vaan oikeusasiamiehen tehtävänkuvaan kuuluvana, kavoituksesta vastaavien virkamiesten toiminnassa ilmenneistä, menettelytapojen laillisuuden arvioimisesta. Siis viranomaisten listattujen virkavirheidein arvioiminen.

Kaavoittaja ei aja kaupunkilaisten etua, vaan rakennusfirmojen etua. Tässä vinoutuneessa edunajamisessaan, se ei ole noudattanut kantelussani mainitsemiani lainkohtia. Kyseessä on siis viranoimaisen menettelytapavirhe, joka viittaa rakenteelliseen korruptioon jota oikeusministeriö on ilmaissut vastustavansa.

Nämä virheet on jo tehty kaavan valmisteluvaiheessa ja sillä tavoin niillä ei ole enää mitään merkitystä itse kaavan hyväksymisen tai hylkäämisen kanssa. Mitään ei oikeusasiamiehen toimenkuvan ulkopuolelta ole pyydetty.

Jos oikeusasiamies on kanssani erimieltä ja voi sen lakiin vedoten perustella, hyväksyn päätöksenne, muussa tapauksessa epäilen, että oikeusasiamies ei halua täyttää hänelle asetettua tehtävää, "jostain syystä", tässä asiassa.

Julkaisen jokaisen kirjeen vastauksineen, joten toivon, että otatte tämän vakavissanne, puolueettomasti ja siinä muodossa, kun teidän tehtäväkuvanne on määritelty.

"Oikeusasiamiehen tehtävä on valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi oikeusasiamiehen valvontaan kuuluvat myös muut silloin, kun he hoitavat julkista tehtävää."

"Oikeusasiamies valvoo laillisuutta etupäässä tutkimalla hänelle tulleita kanteluita. Hän voi puuttua epäkohtiin myös omasta aloitteestaan."

Kanteluani ei ole tutkittu, on viitattu vain päätöksen puuttumiseen jolla ei ole mitään tekemistä virkamiesten menettelytapojen kanssa.

Tällä hetkellä päätös on lainvoimainen, koska se on hyväksytty kaupunginhallituksessa (16/15.4.2019. Kokous, Laajasalon Gunillantien ja Reiherintien kulman asemakaavan muutos (nro 12525) ). Valitustie ei kuulu normaaliprosessiin, koska se olisi päätöksen muutos. Nyt voimassa oleva päätös on toteuttamiskelpoinen, lainvoimainen eli siis lopullinen.

JOS Päätös viedään hallinto-oikeuteen, hallinto-oikeutta ei kiinnosta virkavirheet tai muut virkamiesten lainvastaiset toimintatavat. Heitä kiinnostaa itse päätöksen lainmukaisuus, ei siis menettelytavat, joilla se on tuotettu. Se on teidän tehtävänne. Älkää laistako vastuutanne.

Hannu Kuukkanen

--------------------------------------------------------------------------------------------

P.S. Ja kuten "hyvävelikäytäntöön" kuuluu. Ei tähän huomautukseeni ja vaatimukseeni virkamiesten menettelytapojen tutkimiseksi, vastattu mitenkään.
Sakslin, ei Hännikäinen, eikä kukaan oikeusasiamiehen toimistosta.
He siis laistivat vastuustaan ja tehtävästään, josta heille palkkana verotuksen kautta maksamme.

HHO:ta ei myöskään kiinnosta virkamiesten menettelytavat. Se vaikuttaa ennemminkin suojelevan virkamiehiä, kuin heidän uhrejaan, veronmaksajia.

 

--------------------------------------------------------------------------------------------