Rakennustoiminnan kilpailutus on ollut kaupungilla merkillisen rajoittunutta. Esimerkiksi Laajasalon ratikkakorttelinalueelle tuli ainoastaan yksi tarjous. Miksi ihmeessä vain yksi? Eikö rakentaminen sittenkään kiinnosta, vai oliko muut jo pelattu ulos kisasta kabinettisopimuksilla (vertaa "maan tapa")? Vai muotoiltiinko kilpailukutsu vain yhdelle taholle sopivaksi? Vai / ja saapuiko auttava, oikea käsi nostamaan tuon "voittaneen" rakennusliikkeen suosta? https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000006098666.html
"11.10.2019 - Lehto saattaa myydä asunnot könttänä jollekin sijoittajalle, arvioi Helsingin Sanomat." Myös tuon tarjouskilpailun voitto saattaa olla myöhemmin kaupan. "Business as is" ja kaupunki on sitä kummisetänä avustamassa. Kilpailutuksenhan piti alentaa hintoja, ei nostattaa? Katsotaan minkälaisiin hintoihin kaavoittajan julistamat "halvat asunnot" sitten taas päätyvät.
Rakennusboomi aiheuttaa yleensä sutta ja sekundaa. Niin on käynyt nytkin. Yksi ja toinen ihkauusi talo vuotaa vedet sisälle joko katolta (Kruunuvuorenranta), putkistosta (Redi) tai jostakin muualta (Kalasatama). Uusia hometalojako kiireissämme tilasimme? Kirjoitin jokin aika sitten vilkkaan rakennusboomin aiheuttamasta, osaavien ammattimiesten puutteesta rakennusmiesten keskuudessa.
Rakennustyömaat eivät nykymenollaan kovin isosti ratkaise suomalaisen rakennustyövoiman työttömyyttä, koska halpatyövoima ostetaan alihankkijoiden kautta Virosta ja muista halpatyövoiman maista. Alihankkijoiden työntekijöiden laatua ei valvota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti