Viheralueiden merkitys kaupungissamme

KYMP:in (Helsingin kaupunkiympäristön toimiala) merkillinen suhtautuminen Helsingin viheralueiden käyttöön rakennusmaana, askarruttaa asukkaita. Vetovastuussa olevat vihreät, tuntuvat unohtaneen aatteensa päästyään Helsingissä vallankahvaan.

Hallituksesta toiseen Kokoomuksella on ollut työrukkaspuolueitten edustajia likaamassa kädet puolestaan.
Vihreät hoitaa kaupunkisuunnittelun yltiörakentamisen roiskeet ja persut ottavat vastaan yleispolitiikan iskut. Teflonpuolue Kokoomus ohjailee hommia taustalla ja kannatus nousee, kun muilla laskee.

Tämä seuraava kannanottoni perustuu eri lehtien ja muiden uutislähteiden artikkeleihin ja omiin havaintoihini.

Kaupungin viheralueiden tulee sijaita asutuksen yhteydessä. Vain siten niillä voi olla asukkaille merkitystä millään mittarilla. Se ajatus, että kaupunkia yliarkennetaan, jotta luontoa säästyisi ei toimi. Asukkaitten pahoinvoitiin on osoitettu syy-yhteys viheralueiden pienenemisestä asuinalueilla.

- viilennys (puu ei varjosta kaupunkitilaa, jos se on parin kilometrin päässä metsässä)

- mielenterveys (autoton ihminen ei pääse metsään (tai puistoon), kun se sijaitsee kaukana)

- fyysinen terveys (auton käyttö etämetsään pääsemiseksi, vähentää asukkaitten liikkumista jalan ja lisää päästöjä)

- hiilen sitominen  (hiiltä tulisi sitoa puilla ja viherkasveilla ensisijaisesti siellä, missä sitä muodostuu)

- hapen muodostus (fotosynteesin (kasvien) tuottamaa happea tarvittaisiin kaupunkien asutusalueilla)

-------------------------------ARTIKKELEITA AIHEESTA------------------------------

Kaupungin viheralueet ja hiilidioksidin sitoutuminen
Viherympäristöliitto » Viherympäristö-lehti » Artikkelit » Jutut » VY 2/2021 »https://www.vyl.fi/viherymparisto/lehdet/jutut/vy-2-2021/kohti-hiiliviisasta-kaupunkivihreaa/

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tuore-raportti-ilmastonmuutos-on-elinikainen-terveysriski-lapsille-tutkijat-pelkaavat-sen-uhkaavan-kokonaisen-sukupolven-terveytta/7624522#gs.buov7z
Julkaistu 14.11.2019 06:31 MTV UUTISET – STT
"Ilmastonmuutos uhkaa kokonaisen sukupolven terveyttä, jos fossiilisia polttoainepäästöjä ei leikata välittömästi. Tämä käy ilmi julkaistusta Lancet Countdown -raportista." https://www.lancetcountdown.org/2019-report/

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5510934 
Jukka Hämäläinen 19.11.2022
"Viheralueet Helsingissä, per henkilö.
Näin paljon Helsingissä on metsää asukasta kohti –Kaupunkivihreä vähenee rakentamisen myötä"
"Järjestyksessään toinen lumo-ohjelma (2021–2028) pyrkii turvaamaan monimuotoisuuden. Visiona on, että tärkeät laajat viheralueet säilytetään ja samalla niiden välisiä yhteyksiä kehitetään, jotta kasvit ja eläimet pääsevät liikkumaan luontaisesti."

(MIELENTERVEYS)

Viheralueet ja mielenterveys
https://hri.fi/data/fi/showcase/helsingin-vihertiheys
"Helsingin viherverkosto perustuu laajoihin viheralueisiin eli vihersormiin. Kaupungin pinta-alasta 40 % on viher- tai virkistysaluetta ja metsän osuus on noin 20 %. Kaupunkirakenteen tiivistyessä osa täydennysrakentamisen paineesta kohdistuu viheralueille."
"Saavutettavuus on yksi viher- ja virkistysalueiden laadun mittari. Lähipuistojen hyvänä kävelyetäisyytenä voidaan pitää 150 metriä ja laajempien kaupunginosapuistojen tai puistometsien 300 metriä. Tämän kartan avulla voit arvioida Helsingin viheralueiden saavutettavuutta ja sijaintia suhteessa asukastiheyteen."

https://aaltodoc.aalto.fi/server/api/core/bitstreams/424c5ab4-64ed-45e5-af21-14cf8a1cf0b3/content
Viheralueiden vaikutus mielenterveyteen kantakaupungissa
Kandidaatintyö 12.5.2022 Aleksi Vähäkangas (OTE TIIVISTELMÄSTÄ:)
"Nykypäivän yhteiskunta ja ympäristöolosuhteet ovat yhä kuormittavampia ihmisille psyykkisesti. Tästä syystä mielenterveyshäiriöt ovat kovassa nousussa. Pandemian aikana sisällä vietetty aika lisääntyi ja viheralueiden merkitys kasvoi. Kaupungistumisen myötä, rakennetun ympäristön tulee sopeutua lisääntyviin asuntotarpeisiin. Kantakaupungissa haastetta ratkotaan täydennysrakentamisella. Kaupunkirakenteen tiivistyessä viheralueille jää vähemmän pinta-alaa ja luontoon pääsy on yhä rajoittuneempaa. Tiedämme, että luonnon hyvinvointi on edellytys kaiken elämän hyvinvoinnille." 

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vain-puolen-tunnin-kavely-puistossa-voi-parantaa-keskittymista-ja-kohottaa-mielialaa-katse-kannattaa-nostaa-maasta/8378206#gs.bun61m
"Vain puolen tunnin kävely puistossa voi parantaa keskittymistä ja kohottaa mielialaa –"
Sanna Pietiläinen sanna.pietilainen(at)mtv.fi
"Ihmisen ei tarvitse mennä yksin patikoimaan päiviksi metsän siimekseen rauhoittaakseen mieltään. Tutkimuksissa on todettu jo kaupunkipuistossa oleilun vaikuttavan myönteisesti mieleen monella eri tavalla."
"30 vuotta luonnon merkitystä ihmisen mielenterveyteen tutkinut psykologian professori Kalevi Korpela Tampereen yliopistosta kertoo lyhyenkin luonnossa oleilun parantavan mielialaa, muistia ja unen laatua."
"– Tutkimuksissa on kävelty tai istuttu puistossa noin 30–45 minuuttia ja sen jälkeen ihmiset ovat selviytyneet paremmin keskittymistä vaativista tehtävistä. Lisäksi lyhyet luontokäynnit muuttavat tunteita myönteiseen suuntaan ja vähentävät stressiä, Korpela sanoo."

(TERVEYS)

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/asutko-viheralueen-lahella-nain-se-voi-vaikuttaa/8436348
Valpuri Haapala valpuri.haapala(at)mtv.fi
"Puistot, luonto ja viheralueet saattavat tuoreen tutkimuksen perusteella hidastaa ajattelutoimintojen heikentymistä. Muistiin ne eivät välttämättä vaikuta, mutta hyödyt näkyvät muilla kognitiivisten toimintojen alueilla."
"Aiempien tutkimusten perusteella luonto, metsät ja viheralueet voivat muun muassa vähentää stressiä, parantaa mielialaa, lisätä liikuntaa ja laskea sydämen sykettä."
"Laajimmaksi laatuaan tituleeratun tutkimuksen mukaan kaupungeissa pitäisi olla enemmän viheralueita, sillä sellaisten lähellä asuminen pidentää kaupunkilaisten ikää."
"Lisäksi viheralueet lisäävät luonnon monimuotoisuutta sekä auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta, tutkijat huomauttavat tiedotteessa."

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ennatyskuumuus-huolestuttaa-helsinkilaisia-olen-ihan-kauhuissani/8970282#gs.bup2mr
Julkaistu 08.07.2024 19:16 Sini Törrönen sini.torronen(at)mtv.fi
"Suomalaiset ovat huolestuneita ennätyksellisestä kuumuudesta, ja toivovat päättäjiltä enemmän tekoja ilmaston eteen."

(Puun suoma varjo alentaa ympäristön lämpötilaa vain pakallisesti. Puuston on oltava siellä missä ihmisetkin.)

(TERVEYS)

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ilmastonmuutokseen-pitaa-sopeutua-suomessa-jo-nyt-tarvitaan-erityistoimia-pohjoisessa-ja-merkittavia-toimia-taalla-etelassa/8968522#gs.bup9iz
"Kiireellisintä olisi varautuminen henkeä ja terveyttä uhkaaviin muutoksiin. Hellekuolemien määrän on arvioitu 10-kertaistuvan vuoteen 2050 mennessä."

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaistutkimus-selvitti-puistoissa-ja-metsissa-kayskentelyn-vaikutusta-paakaupunkilaisten-terveyteen-pelkka-viheralueen-laheisyys-ei-riita/8620196#gs.bun1zo
"– pelkkä viheralueen läheisyys ei riitä"

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaistutkimus-selvitti-puistoissa-ja-metsissa-kayskentelyn-vaikutusta-paakaupunkilaisten-terveyteen-pelkka-viheralueen-laheisyys-ei-riita/8620196#gs.bx0q0i
UUTISPALVELU DUODECIM – MTV LIFESTYLE Julkaistu 27.01.2023 09:13
"Suomalaistutkimuksen mukaan puistoissa ja metsissä käyskentely parantaa kaupunkilaisten terveyttä."

HELSINGIN PIENTALOALUEET KATOAVAT

Minne ollaan pientaloalueilla menossa kaupunkisuunnittelun toimesta? Jollas, Laajasalo ja Vartiokylä eivät ole ainoita paikkoja, joissa kerrostaloja tuodaan omakotialueille.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010048111.html

2016 hallinto-oikeuden läpäissyt epämääräinen yleiskaava antoi vapaat kädet kaupungille. Nyt tulokset alkavat näkyä kaupunkiympäristössä. 

Gryndereiden hyöty oikeistolaisen kaupunkisuunnittelun ja kokoomuslaisen kaupunginjohtajan toiminnasta, ei ole uutinen. Eikö ahneudella ole mitään rajoja? Kuka kunnallispoliitikko hyötyy ja mitä?
Olisiko tämä sitä "uuskorporatismia"? https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2021/03/uuskorporatismi-mita-se-on.html 
 
Jo nykyisillä tonttien tehokkuusluvuilla on mahdollista rakentaa tontti niin täyteen, että autolla kotiovelle ei pääse. Naapurustossamme on sellainen työmaa, jossa työkoneet käyttävät puistokatuja kuljettaessaan rakennusmateriaalia tontin toiselta laidalta toiselle, koska tontilla ei kuormaaja mahdu liikkumaan. Tämä tapahtuu nyt rakennustehokkuudella 0,2 - 0,25. Tilaa suuremmille rakennusoikeuksille 0,4 ja jopa 1,2 ei löydy, kuin taivaan suunnalta, kerroksia kasvattamalla.

Artikkeleita Helsingin kaupunkisuunnittelun toimista:

https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2023/08/mita-tulee-tapahtumaan-helsingissa.html 
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2023/06/epatasa-arvoista-kaupunkisuunnittelua.html
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2022/12/bulevardi-hautaa-alleen-vartiokylan.html
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2022/11/minkalainen-suhde-on-kiinteistokaupalla.html
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2022/08/kho-on-kumonnut-ylikaavan.html

KENELLE PIENASUNTOJA OIKEIN RAKENNETAAN?

 LAATIKKORAKENTAMINEN

Helsingin kaavoittajat itkevät tonttipulaa ja rakentavat "laatikoitaan" viheralueille ja pilvenpiirtäjiin. Kun kysyin kaavoittajalta mistä moinen hyperkiihkeä Helsingin massaralentaminen johtuu, vastaus oli "poliitikot vaativat". Helsingin kaavoituksesta päättää joukko poliittisesti sitoutuneita "kaupunkisuunnittelijoita" vihreät keulilla. Kysyä sopii: miksi poliitikot vaativat rakentamista? No siksi, että lähes jokainen poliittinen puolue saa tukea rakennusteollisuuden toimijoilta. Rakennuslehti: https://www.rakennuslehti.fi/2016/10/rakentamisen-musta-kirja-rotosherroja-ja-kartellien-solmijoita/
 
Vaihtoehtoisiakin ratkaisuja löytyy ja alas ammutaan myös tuo typerä "tonttipula".
Hiilijalanjälkiäkin jätetään mm. sementti/betonielementtitehtailulla erinomaisen paljon enemmän, kuin puuomakotitaloja rakentamalla.

YLEn KOLUMNEJA JA MUUTA TIETOA

Lauri Kontron kolumni: Miksi suomalaiset halutaan asuttaa komeroihin?
https://yle.fi/a/74-20014899
Aikaisemmin rakennettiin pienasuntoja sijoittajille. Nyt sijoittajat eivät ole enää kiinnostuneita asuntosijoittamisesta. Pienasuntojen kauppa alkaa takkuamaan ja sijoitusasunnot jäävät käsiin. Pienperheillä ja yksinasujilla ei ole varaa niitä ostaa.

Tuija Siltamäen kolumni: Lopettakaa typerien minikotien pakottaminen ja rakentakaa kunnon asuntoja
https://yle.fi/a/3-12057802

Reetta Rädyn kolumni: Elämää on muuallakin kuin Helsingissä, Turussa ja Tampereella
https://yle.fi/a/3-10991507
Ei kaikkien tarvitse asua Helsingissä. Näin ajattelee vain kaupunginjohtajat. Entinen ja uusi. Molemmat Kokoomuksen edustajia ja rakennuttajien ystäviä.
Heidän logiikansa mukaan Helsinkiin muuttaa tasan niin paljon asukkaita, kun löytyy asuntoja.  Puuttuukohan yhtälöstä jotain?

RAKENNUSLIIKKEILLÄ ON LIIKAA VALTAA...
Helsingin uutiset 8.6.2022
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4654171
Vapaiden vuokra-asuntojen määrä kasvoi Helsingissä 35% ja myyntikin takkuaa: "Markkina on melkoisen armoton tällä hetkellä" https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4405486

Betoni tuottaa enemmän ilmastopäästöjä kuin lentoliikenne – pikkuinen firma Kannonkoskelta aikoo romauttaa päästöt tekemällä betonin jätteistä
https://yle.fi/a/3-10816632

TEKNIIKAN MAAILMA
Sementin valmistus on suurin ihmisen aiheuttamien CO2-päästöjen lähde – Teollisuuden jätteistä voidaan valmistaa betonia, joka ei sisällä ollenkaan sementtiä
https://tekniikanmaailma.fi/sementin-valmistus-on-suurin-ihmisen-aiheuttamien-co2-paastojen-lahde-teollisuuden-jatteista-voidaan-valmistaa-betonia-joka-ei-sisalla-ollenkaan-sementtia/

PUUTALOT sitovat joka tapauksessa pitkäaikaisesti CO2 päästöjä. Pientalot ovat se perinteisin tapa säilöä hiilidioksidia.

Miten käy Helsingin yltiörakentamisen?

 Suomen kuvalehti julkaisi Tilastokeskuksen muuttotietoja:

"Helsingistä muutetaan pois, kertovat Tilastokeskuksen tilastot. Tänä vuonna kotimaan nettomuutto eli tulijoiden ja lähtijöiden erotus on 3.300 henkeä miinuksella. Tampereella sen sijaan 1.900 plussalla."

Vapaavuori katosi näyttämöltä, ennen tilastojen julkistusta. Pormestari Vartiaiselle jää selittäjän rooli.

Mihin tarvitaan Kruunuvuoren 326 miljoonan siltaa? Mihin tarvitaan Laajasalon pikaratikkaa? Onneksi ratikkahalli on edelleen hallinto-oikeudessa. Mihin tarvitaa noita muita ratikkalinjoja ja niiden kallista kalustoa, joita kohta risteilee ympäri Helsinkiä, josta asukkaat karkaavat?  Jääkö Laajasalon bulevardihanke edelleenkin liikennettä haittavaksi työmaaksi?

Mitä mahdetaan tehdä noille tyhjiksi jääville kivitaloille, jotka on istutettu kaupunkimme viheralueille? Purkubetoni on ongelmajätettä ja sen valmistuspäästöt saastuttaa ilmakehää.

Helsingin kaupunkisuunnittelua vetävät vihreät. Kaavaosasto on piirrellyt kaavaversio versiolta lisää kivitaloasuntoneliöitä runsaiden bonuspalkkioiden toivossa. Onko tämä järkevää ja hallittua kaavoitusta ja rakennustoimintaa?

Helsingissä rakennetaan sijoitusasuntoja

 Raju muutos on tapahtunut noin yhden vuoden sisällä:
”Vain murto-osa uusista asunnoista päätyy tavallisiksi omistusasunnoiksi”
Rakennuslehdessä Mikko Kortelainen Kirjoitti 4.12.2020
https://www.rakennuslehti.fi/2020/12/raju-muutos-asuntorakentamisessa-vain-murto-osa-uusista-asunnoista-paatyy-tavalliseksi-omistusasunnoksi/

”Vuokra-asuntokysynnän kasvun takeena on ollut avokätinen asumistukipolitiikkamme, joka on taannut varattomallekin muuttajalle asunnon Suomen kalleimmasta kaupungista. Valtion asumis- ja toimeentulotukijärjestelmä maksaa 7,5 miljardin euron asuntovuokrista kolmanneksen.”
Valtio lappaa asuntosijoittajien taskuun selvää raha.

Asuntosijoittajia varten Helsingin kaupunki, pormestariensa ja vihreiden vetoavulla ja edellisen hallituksen politiikan tuella, on rakentamassa kaupunkialuetta umpeen 7000 asunnon vuosivauhtia. Osmo Soinivaara*) kirjoitti: 3.5.2020! "Cov-19 -epidemia on levinnyt purkauksina siellä täällä. ... Ahtaissa hiihtokeskusten yökerhoissa, kaupungeissa joissa talot on rakennettu tiiviisti ja suuri väestötiheys". Korona leviää tehokkaimmin juuri tiiviisti rakennetuissa kaupunginosissa. Viheralueet ja ilmatila täyttyy kovaa vauhtia ja valtio subventoi kalliiden asuntojen vuokria verovaroin. Omistusasunnosta haaveilevat eivät edelleenkään löydä kohtuuhintaista asuntoa, johon heidän tulonsa riittävät. Osa sijoitusasunnoista pidetään myös tyhjillään, koska ei haluta vuokralaisten aiheuttavan kunnostuskustannuksia, jälleenmyyntiä odottavaan asuntoon.
*) Osmo Soininvaara on vihreiden Helsingin kaupunginvaltuuston edustaja - siis itse päätämässä ollut. "Soininvaara on ollut kaupunkisuunnittelun saralla aktiivinen 1980-luvulta saakka. Jos hänet valitaan, hän lupaa pistää vauhtia asuinalueiden kaavoitukseen ja rakentamiseen." Lainaus: Vihreälanka. Osmon Teot ja puheet ovat kovin ristiriidassa.

Ennen vuokranantajat ovat olleet yleishyödyllisiä ja voittoja tavoittelemattomia, sekä kustannustietoisia rakennuttajia. Asuminen on muuttunut ahneiden ja laiskojen sijoittajien markkinoiksi.  Ostetaan tuotantoa, joka yleensä on tarjolla. Hinnalla ei ole enää väliä, koska valtio maksaa.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran hastattelu 18.12. Suomen Kuvalehdessä: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/marinin-hallitus-yrittaa-keksia-asuntopolitiikkaa-uusiksi-professorit-liian-kallista-ahdasta-ja-pimeaa/. "Voi karrikoiden sanoa, että entisestä keskiluokkaisesta omistusasumisesta on siirrytty suurelta osin valtion tukemaan vuokra-asumiseen"
Kuntavaalien vahvana hokemana on jälleen, ainakin Helsingin seudulla: ”kohtuuhintainen asuminen”.

Rakennuslehti Mikko Kortelainen: ”Artikkelin tiedot perustuvat, kokonaisaloitusten osalta, Tilastokeskuksen lukuihin. Gryndituotannon tiedot puolestaan perustuvat Rakennuslehden markkinakatsauksiin, joiden tiedot on kerännyt STH-Group oy. Asumisoikeusasunnot on katsottu selvityksessä vuokra-asunnoiksi.”

Kruunusillat kustannukset, keskustelua

https://www.facebook.com/pg/kruunusillat/posts/?ref=page_internal

---------------------------------------MIELIPIDE-------------------------------------
En vastusta Kruunusiltoja mutta... kannattaa seurata miten kustannusarvioissa pysytään ja mitä rahalla saadaan. Kaupunkisuunnittelun hankkeiden hinnoilla on ollut taipumus kertautua hankkeen konkretisoituessa. Pienellä hinnalla ne myydään asukkaille ja epävarmoille päättäjille ja suurilla hinnoilla ne sitten toteutetaan. Maksajina ovat ne "uudet ja entiset asukkaat", asuntojen ja asumisen kustannuksin.

https://www.facebook.com/pg/kruunusillat/posts/?ref=page_internal

Kun verrataan metron kustannusarvioon, (3 asemaa 270 miljoonaa ja 7 asemaa 500 milj. Metron kapasiteetti on monin kertainen (nopeus/asiakasmäärä)), ns. pikaratikkaan, nykyisen saaristoratikan kustannuksiin siltoineen. Ratikkaratkaisu (nyt arvio 375 miljoonaa) tulee todennäköisimmin lähentelemään 500 miljoonaa. Mitä ratikkarahalla saadaan? Maisemaa rumentavia ja laivaväyliä haittaavia siltoja ja hidasta, pienikapasiteettista joukkoliikennettä. Sen lisäksi sen järkyttävän budjetin maksajiksi tarvitaan järkyttävät määrät uusia asukkaita Laajasaloon, Vartiosaareen ja Ramssinniemeen. Myös osa Laajasalon urheilupuistoa uhrataan rahalle, eli ratikkavarikolle 15 kerroksisine kerrostalokomplekseineen ja tuhotaan vanhan kartanon kulttuurimaisema. Asukkaiksi kaavaillaan sinkkuja ja pienasuntosijoittajia. Asunnoista ei tule edullisia, vähävaraisen kaupunkilaisen asuntoja.

------------------------------KAUPUNGIN KOMMENTTI----------------------------------
Kruunusillat-raitiotie Kiitos mielipiteistä. Me emme vastusta metroa, mutta se on selvityksissä todettu huomattavasti kalliimmaksi. Lisäksi ei asukkaita haalita ratikaa varten, vaan niitä varten tehdään ratikka.

Kaikilla isoilla hankkeilla on taipumus kallistua, kun ne suunnitellaan pidemmälle. Mutta olet oikeassa, että voisi suunnitella pidemmälle ennen päätöksentekoa - vaikka silloin on toki mahdollisuus, että jopa parikymmentä miljoonaa menee näennäisesti hukkaan.

Vuoden päästä olemme suunnitelleet Kruunusillat-raitiotien niin, että meillä on huomattavasti luotettavampi kustannusarvio kuin 2016, jolloin rakentamisesta päätettiin - mutta jos se on suurempi, valtuutetut saavat päättää uudestaan rakennetaanko vai eikö rakenneta.

------------------------------------------VASTAUS----------------------------------------------
Tuo väite "ei asukkaita haalita ratikaa varten, vaan niitä varten tehdään ratikka" ei teidän omissa kirjoituksissannekaan toteudu. Kaavoittajan edustajat kertovat "puolustuksenaan", kuinka Laajasalossa pitää radanvarsia tiivistysrakentaa, koska ratikalle tarvitaan asiakkaita. Tiivistysrakentamisen voitte tämän väitteenne mukaan sitten lopettaa, koska asiakkaita ei ratikkanne kerran lisää kaipaa

Helsingin tyhjät asunnot ja rakentaminen

Kaupunkimme terävä kärki on ajanut jo vuosia kiivaan rakennustoiminnan asiaa, teemalla: "edullisia asuntoja kaikille". Jos tuon nyt viimeisimmän Hesarin uutisen (23.11.2019 Vapaavuori epäilee tilastoja arvoasunnoissa) mukaan tulkitsen oikein lauseen, sen tulisi olla muodossa: "edullisia asuntoja sijoittajille".

Vapaavuoren maalailema Helsingin asukaskehitys on huimaa ja uusia asukkaita varten on rakennettava asuntoja, jotta he pääsevät maksamaan veroja kaupungille ja käyttämään ja kustantamaan, vihreiden uudet hienot ratikkalinjat ja sillat. Kuitenkin samaan aikaan, Kluuvin alueella on 40% asunnoista tyhjinä. Kluuvi on kehno vertailukohta, koska sielä on asukkaita vain n. 640 kpl (2017). Kaartinkaupungissa tyhjiä asuntoja on joka kolmas (asukkaita 1012kp 2017l). Muita alueita ei esille artikkelissa otettu. Kuitenkin, jos tyhjillään seisovat asunnot olisivat asumiskäytössä, uusien asuntojen tarve olisi huomattavasti vähäisempi. Eihän sellainen käy. On annettava sijoittajien sijoittaa ja rakennusfirmojen rakentaa, näin pyörivät talouden ja politiikan rasvatut rattaat.
Sitä paitsi, kuten Vapaavuori sanoo, ei uskovansa moisia lukuja ja onhan siellä noita diplomaattejakin, joita ei ole rekisteröity asukkaiksi ja monen asunnon omistajia (niitä monen asunnon omistajia eli sijoittajia, jotka odottelevat ainoastaan asunnon arvonnousua).

Hypon raportista 3/2019: "Vuodesta 2005 uusien asuntojen keskihinta on noussut jopa 64 prosenttia, kun vanhoissa nousua on kertynyt vajaa kolmannes. Pk-seudulla hintakasvut ovat uusissa 76 prosenttia ja vanhoissa 55 prosenttia." Kannattaa pitää luukut tyhjinä. Vuokralaisetkin vain sotkevat paikat. Vapavuoren rakennuttamat uudet asunnot ovat kullanarvoisia ja varmoja sijoituskohteita. Köyhät kyykkyyn ja veneen alle, kun rahamiehet metsästävät ansiottomia arvonnousuja.

Miten taloudellisesti kannattavaa Helsingille on, että tällä on rakennettu lähivuodet hullun lailla ja täytetty kerrostaloilla, vapaita puistoalueita vihreiden johdolla, sekä vyörytetty korkeita kerrostaloja pientaloasutuksen kylkeen, teknisen häädön tarkoituksessa?
Viheralueiden merkitys kaupunkialueella on tutkitusti mielenterveydellinen asia mutta vanhemman väestön tai lasten mielenterveys ei vihreitä kaupunkisuunnittelijoita kiinnosta. Hipsterit sujauttelevat baanojaan polkupyörillä Sipoon korpeen tai Luukkiin, cappuccino termari repussaan.

(Ahtaassa kaupungissa kytee mielenterveydelliset ongelmat, viimeisimpien tutkimusten mukaan https://www.hs.fi/tiede/art-2000006014291.html suora linkki tanskalaisen tiedelehden artikkeliin https://www.pnas.org/content/116/11/5188).