Helsingissä on sählärakentamisen kulttuuri

Kiihkeän rakennusboomin aikana, 80- 90- luvulla rakennetut homekerrostalot eivät taida tulla mieleen kaupunkimme päätäjille Helsingin nykyrakentamisen huumassa.  Kun rakentamisen tahti kiihtyy, sutta tulee ihan vääjäämättä. Tällaisessa toiminnassa päävastuullisia ovat vastuuttomasti ja harkitsemattomasti rakennusmaata kaavoittavat poliitikot. Lopputuloksella ei niin väliä, kunhan taloja syntyy. Rakennusliikkeillä itsellä ei pelaa järki voittoja tavoitellessaan.

Päättäjät puolustelevat rakennushuumaansa "edullisilla asunnoilla". Tämä on erittäin arveluttavaa puhetta. Artikkelit kertovat, että asuntoja on Helsingissäkin tyhjillään.  Länsiväylä 2.1.2017 https://www.lansivayla.fi/artikkeli/470913-jopa-29-000-asuntoa-tyhjana-tai-vain-osin-asuttuna-helsingissa-ilmio-korostuu. Miksi? Uusista asunnoista ei välttämättä tule "edullisia". Päättäjillä on siihenkin selittävä teoria, että uusiin asuntoihin muuttavat vapauttavat "edullisia" vanhoja asuntoja. Löytyykö tästä näyttöä?

Vihreät ovat vetäneet Helsingin kaavoitusta vuosikaudet. Rakentamisen tahti on ennätysmäistä. Soininvaara kuitenkin valittaa, ilmeisessä vauhtisokeudessaan, että rakentaminen hiipuu? https://www.soininvaara.fi/2018/08/14/helsingin-on-estettava-asuntotuotannon-hiipuminen/ Lisää puistoja ja urheilukenttiä luokattomien kivitalojen alle, vaikuttaa olevan hänen mottonsa. Muuhun tuo rakennusvimma ei näytä johtavan.
Soininvaara viittaa artikkelissaan kuitenkin,  muualla Suomessa, tapahtuvaan rakennustoiminnan hiipumiseen. Hesassahan tällaista en ole havainnut: "Jos rakentaminen muualla hiipuu, Helsingin kannattaa käyttää vapautuvaa kapasiteettia hyväkseen ja kiihdyttää asuntotuotantoa alueellaan." hän toteaa artikkelissaan.
YLE kuitenkin kertoo aivan toisenlaista totuutta Helsingin vuokra- ja asuntotilanteesta. Kumpi sitten tietää asioista ja kumpi syöttää poliittisiin tarkoituksiinsa sopivaa propagandaa: https://yle.fi/uutiset/3-5137399

Nykyisen rakennusboomin hutilointirakentamisesta muistuttaa keväällä 2019 sattunut Kruunuvuorenrannan puolivuotiaan talon runsas kattovuoto. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006104854.html

Historiasta ei ole opittu yhtään mitään. Rakennusalan ammattilaiset kertoivat jo pari vuotta sitten, että nykyisen rakentamisen tahtiin ei riitä ammattimiehiä ja muutenkin rakentamisen aikataulut olivat liian tiukat. Suomalaisia rakentamisen ammattilaisia ei palkata, vaikka heitä olisi tarjolla, koska ulkomainen työvoima on halvempaa. https://duunitori.fi/tyoelama/rakennusalan-tyovoimapula
Duunitori 15.7.2018 9:07: "Rakennusalan kova kasvu on johtanut siihen, että alan yrityksistä lähes 40% kertoo kärsivänsä työvoimapulasta."

Rakentamisen laatuun vaikuttaa myös rakennusliikkeiden "voiton maksimointi" eli halpa aliurakointi. Rakennuslehden artikkelissa kerrotaan, miten tämä on vaikuttanut rakentamisen laadunvalvontaan. Kun rakennusliikkeillä ei ole enää omaa työvoimaa, ketä rakennusmestarit ohjeistavat tai pystyvät työnjälkeä valvomaan? Osaavista mestareistakin on huutava pula.
https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/rakennusliike-ei-enaa-rakenna-vaan-pelkastaan-ostaa-alaurakoita/

Kiihdytä rakentamista Soininvaara mutta vastaa rakennusten ja asuinympäristön laadusta myös.
Helsingin Vihreät ovat ilmeisimmin kaveripuolueensa, suurpääomapuolue-kokoomuksen ja pormestari Vapaavuoren, asialla.

Vaalirahoituksen lähteet kertovat myös jotakin.
Tässä alla näkyy eduskuntavaalien 2019 vaalirahoituksen summat. Hyvin rahaa on kerätty (141.000€), mistä sitten lienee mikin tuki on saatu ja mitä kautta? Vihreät on todettu "kannattavaksi sijoitukseksi". Ohisalon rahoituksen summa on seuraavassa taulukossa noussut jo yli 50.000:een jlloin koko vihreiden potti olisi 143.000€.

Taulukko Valtion talouden tarkastusvirasto:

Ohisalo, Maria	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	48 692,00
Diarra, Fatim	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	27 107,00
Haavisto, Pekka	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	21 374,53
Harjanne, Atte	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	20 190,00
Kari, Emma	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	14 356,75
Alanko-Kahiluoto, Outi	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	6 504,19
Holopainen, Mari	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	2 901,00

Ohisalon potti avattuna. Taulukko Valtion talouden tarkastusvirasto:

Ohisalo, Maria	puolueen varapuheenjohtaja, köyhyystutkija
Vihreä liitto	Helsingin vaalipiiri
Ehdokkaan mahdollisen tukiryhmän nimi:

Vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen yhteenveto

1. Vaalikampanjan kulut yhteensä	50 692,00	eur
2. Vaalikampanjan rahoitus yhteensä	50 692,00	eur
2.1 Rahoitus sisältää omia varoja yhteensä	2 000,00	eur
2.2 Rahoitus sisältää ehdokkaan ja tukiryhmän ottamia lainoja yhteensä	0,00	eur
2.3 Rahoitus sisältää yksityishenkilöiltä saatua tukea yhteensä	30 116,00	eur
2.4 Rahoitus sisältää yrityksiltä saatua tukea yhteensä	8 200,00	eur
2.5 Rahoitus sisältää puolueelta saatua tukea yhteensä	0,00	eur
2.6 Rahoitus sisältää puolueyhdistyksiltä saatua tukea yhteensä	1 176,00	eur
2.7 Rahoitus sisältää muilta tahoilta saatua tukea yhteensä	9 200,00	eur
2.8 Rahoitus sisältää välitettyä tukea yhteensä	0,00	eur

Yksityishenkilöiltä saatu tuki vaikuttaa suurelta? Olisiko se henkilötilien kautta kierrätettyä yritystukea?

Taulukoita voi käydä katsomassa osoitteessa:

https://www.vaalirahoitusvalvonta.fi/fi/index/vaalirahailmoituksia/ilmoituslistaus/EV2019/01/yOgT6ry2p/E_VI_EV2019.html

Helsingin kunnallisvaalien vastaavaa tietoa Sinnemäen ja Soininvaaran osalta.
Taulukko Valtion talouden tarkastusvirasto:

Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta - Kuntavaalit 2017

Ilmoitus saapunut
Saapumispäivä   12.06.2017

Ilmoittajan tiedot

Sinnemäki, Anni	apulaiskaupunginjohtaja
Vihreä liitto	Helsinki
Ehdokkaan mahdollisen tukiryhmän nimi:

Vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen yhteenveto

Vakuutan, että vaalikampanjani rahoitus kuntavaaleissa on jäänyt alle  800 euron
1. Vaalikampanjan kulut yhteensä	34 198,83	eur
2. Vaalikampanjan rahoitus yhteensä	34 198,83	eur
2.1 Rahoitus sisältää omia varoja yhteensä	16 911,64	eur
2.2 Rahoitus sisältää ehdokkaan ja tukiryhmän ottamia lainoja yhteensä		eur
2.3 Rahoitus sisältää yksityishenkilöiltä saatua tukea yhteensä	1 147,15	eur
2.4 Rahoitus sisältää yrityksiltä saatua tukea yhteensä		eur
2.5 Rahoitus sisältää puolueelta saatua tukea yhteensä		eur
2.6 Rahoitus sisältää puolueyhdistyksiltä saatua tukea yhteensä	16 140,04	eur
2.7 Rahoitus sisältää muilta tahoilta saatua tukea yhteensä		eur
2.8 Rahoitus sisältää välitettyä tukea yhteensä		eur

Sinnemäen yrityksiltä saama tuki on tämän mukaan 0€ Omarahoitus on melko korkea. Apulaiskaupunginjohtajan virka on tainnut myös olla tuottava, vaikka lokaa kaavoituspäätöksistä on päälle satanutkin.. Kannattaahan jatkoon sijoittaa. Puolueyhdistysten rahat ovat saattaneet tulla ihan mistä tahansa.  Tässä listassa ei myöskään ilmoiteta esimerkiksi rakennusfirmojen tilaisuuksissa, luento ja konsultointipalkkioina, saatuja tuloja.

Taulukko Valtion talouden tarkastusvirasto:

                                                                       Ilmoittajan tiedot

Soininvaara, Osmo	kaupunginvaltuutettu, yrittäjä
Vihreä liitto	Helsinki
Ehdokkaan mahdollisen tukiryhmän nimi:

Vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen yhteenveto

Vakuutan, että vaalikampanjani rahoitus kuntavaaleissa on jäänyt alle  800 euron
1. Vaalikampanjan kulut yhteensä	11 561,40	eur
2. Vaalikampanjan rahoitus yhteensä	11 561,40	eur
2.1 Rahoitus sisältää omia varoja yhteensä	3 507,83	eur
2.2 Rahoitus sisältää ehdokkaan ja tukiryhmän ottamia lainoja yhteensä	0,00	eur
2.3 Rahoitus sisältää yksityishenkilöiltä saatua tukea yhteensä	6 319,57	eur
2.4 Rahoitus sisältää yrityksiltä saatua tukea yhteensä	584,00	eur
2.5 Rahoitus sisältää puolueelta saatua tukea yhteensä	1 150,00	eur
2.6 Rahoitus sisältää puolueyhdistyksiltä saatua tukea yhteensä		eur
2.7 Rahoitus sisältää muilta tahoilta saatua tukea yhteensä		eur
2.8 Rahoitus sisältää välitettyä tukea yhteensä		eur

Soininvaaran yrityksiltä saama tuki vaikuttaa vähäiseltä. Kirittävää on.

Suomalainen piilokorruptio eli hyväveliverkostot palkitsevat hyviä, verkoston omaa tarkoitusta ajavia, kunnallispäättäjiä myös monin muin tavoin. Esimerkiksi vihreä Mari Puoskari (ent. Helsingin valtuuston pj.) sai hyvän duunimestan rakennusalan firmasta (Pöyry)  https://www.blogger.com/blogger.g?blogID=6067676014904796481#editor/target=post;postID=8091441724474123899;onPublishedMenu=allposts;onClosedMenu=allposts;postNum=18;src=postname . Myös konsultointia ostetaan mielellään poliitikoilta. Poliitikot ovat myös suosittuja pohujia yritysten eri tilaisuuksissa. Maksusta tietenkin.

Asuntorakentamisen lisäksi Helsingissä tehdään ja on tehty aiemmin, hätiköityjä ja loppuun asti suunnittelemattomia rakennuspäätöksiä. Yhdestä buumirakentamisen kaudesta kertoo liikennesuunnittelun töppäykset lukuisten, tarpeettomien kallioluolatilojen muodossa. Metroa ja pikametroa kaivettiin sinne sun tänne ympäri Helsinkiä. Suunnaton määrä veronmaksajien rahaa makaa näissä holveissa. Vastuunkantajat ovat paenneet aika päiviä paikalta.
https://plaza.fi/keskustelu/aihe/helsingin-alla-kummittelee-nelja-haamuasemaa-hs-tutustui-kummajaisiin/

Alkuperäinen artikkeli on Helsingin Sanomista. Teppo Moisio HS Julkaistu: 15.2.2015: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002801082.html#

Toinen artikkeli Soininvaaran Blogiin

On todella ajattelematonta kaavoitusta edetä kerrosneliöt edellä ajattelematta rakennusympäristöä. Laajasalo on yksi niistä kaupungin tehokaavoitusalueista, joista (kaavoittajan viestin mukaan) yritetään nyt tehdä kaupunkikeskustan kaltaista ja siihen kuuluvaa ja sen rakennustehokkuutta jäljittelevää asuinaluetta. Muistaa sopii kuitenkin, että alue on saari ja saarena pysyy ainakin näillä näkymin. Liikenneyhteyksiä tuskin koskaan saadaan nykyistä kaupunkikeskustaa vastaaviksi. Yksi raitsikasilta ei totuutta toiseksi muuta. Pienautoilua ei kaavassa huomioida, koska se ei kuulemma ole tulevaisuuden liikuntamuoto. Ehkä niin, mutta uusia materiansiirtolaitteita odotellessa jotenkin alueelta, töihin ja kotiin, pitäisi päästä liikkumaan, muutenkin kuin ratikalla tai polkupyörillä. Useat tarvitsevat, edelleenkin, työnsä tai liikkumisrajoitteen vuoksi autoa.

Kun rakennetaan / kaavoitetaan jo rakennetuille alueilla, olisi syytä kiinnittää huomio aikaisemmin rakennettuun ympäristöön, sitä kunnioittaen.

Koirasaarentiellä on menossa nyt kaupungilla pientalojen ostoksia, vaikka kaavoittajalta on saatu lupaus, että vanhoihin pientaloalueisiin ei kosketa. Tonttihankinnat tarkoittavat sitä, että ei ainoastaan tien vastakkaiselle puolelle, vaan myös tien, nykyisen pientaloaluekaavan puolelle, on suunnitteilla kerrostaloja. Näin saadaan aikaan lisää törmäyspintaa, suunnittelemalla alueita, joiden asumiskulttuurit eivät sovi yhteen eikä niitä näytä olevan tarkoituskaan sovittaa yhteen. Kyseessä on tekninen häätö jossa pientaloasuminen saatetaan asumismuodolle sietämättömäksi. Ostaisiko sinä omakotitalon kerrostalon takapihalta?

Kaavoittajan kannattaisi ottaa oppia Puukäpylästä, jossa vanhaa asumiskulttuuria on kunnioitettu ja raitsikakin kulkee.

Ja lisää epäkohtia Laajasalon ajattelemattomasta kaavoituksesta.

Viimeisimmän yleiskaavan vastainen ratikkahalli urheilupuistoksi kaavoitetulle alueelle on myös täysin harkitsematonta. Laajasalon rakennustehokkuutta nostetaan ja toisaalla, sen alueen uusienkin asukkaiden liikuntamahdollisuuksia kavennetaan. Siinä suunnitelmassa ei ole ollut suuremmin ajatusta mukana. Tuon hallin logiikka piilee sen päälle rakennettavissa kerrostaloissa, eli tehorakentamisessa. Halli on Troijan hevonen, jonka selkään saadaan lisää rakennusmaata viheralueelle. Ratikkahallille olisi runsaasti tilaa vaikkapa Roihupellossa ja kaikissa tapauksissa, paljon järkevämmillä alueilla, useampien raiteiden risteyksissä jossa vaunujen siirto ja huolto olisi taloudellisempaa. Niillekin alueille voidaan ratikkahallien päälle rakentaa jos se on nyt ”se juttu”.

Kaupunkimme kaavoituksesta yleensä voi sanoa, että sillä ei ole, nykyisellä menolla, mitään tekemistä suunnitelmallisuuden kanssa. Jokainen uusi kaavaversio lyö korville ylemmän tason kaavaa joka pitäisi toimia sen ohjeena. Maakuntakaavaa ei kunnioiteta, edes 2050 hehtaarikaavaa ei noudateta ja jokainen osayleiskaavaversio lisää rakennusmaata ja rakennustehokkuutta, minne kulloinkin. Yleensä viheralueille, tai aikaisemmin rakennetuille pientaloalueille joita piti säästää lupauksen mukaan.

Käytännön esimerkkinä: jos olit hankkimassa Kruunuvuorenrannasta osakehuoneistoa v.2013 ja katsoit sen aikaista kaavaa, et nähnyt niitä taloja, jotka seuraavaan kaavaversioon sittemmin paikalle piirrettiin. Et siis saanut mitä luvattiin, vaan aivan toisenlaisen asuinympäristön. Esimerkiksi aikaisempi merinäköala saattoi kadota kerrostalojen taakse. Sellaista kutsutaan harhauttamiseksi ja on oletikin kaupan purkamisen peruste, jos kauppaa ylipäätään on siinä vaiheessa sitten enää mahdollista purkaa.