Mitä tulee tapahtumaan Helsingissä kunnallisvaalien jälkeen?

Kevään eduskuntavaalit nostivat Helsingin seudulle joukon Demareita: Eveliina Heinäluoma, Nasima Razmyar,Tuula Haatainen, Elisa Gebhard ja Timo Harakka.. Mikäli näiden henkilöiden kannatus kunnallisvaaleissa säilyy, on kaupungin toimintoihin tulossa muutos Vihreiden pudotessa palliltaan.
Helsingin uutiset 16.8.2023, kertoo Kokoomuksen mahdollisesta riemusta, vanhan "aseveliakselin" paluun johdosta. Minua Kokkareiden riemu ei innosta, jos tuo "aseveliakseli" tarkoittaa grynderien kanssa veljeilyn jatkumoa kaupunkisuunnittelussa. Pyörätiet vaihtuvat vain kivitaloihin ja sama järjetön ylirakentamisen ralli kaupungissamme jatkuu. 

Täytyy vain toivoa, että nuorempi polvi näkisi kaupunkimme asukkaiden kannalta oleellisemman, viihtyvyyden viheralueineen ja pientaloalueineen, tärkeäksi. Jospa vihreävetoisen kaavoituksen "monimuotoinen kaupunkirakenne" - termi saisi viimeinkin jotakin konkretiaa sanahelinän sijaan. Toivon mukaan uusi polvi lunastaa odotukset.

Luonnonsuojelua betonin varjossa

Kruunuvuorenrannan kaavaa puretaan - YLE kertoo mitä Kruunuvuoren rannan kaavalle ja Stansvikin metsäalueen säilyttämiseksi on tapahtumassa. Valtuuston vaihtuminen toi uusia tuulia. Jopa Kokoomuksen edustaja on purkamassa gryndereille edullista kaavaa.
https://yle.fi/uutiset/3-12116852

Rakennuslehti ihmettelee kaavan purkuvauhtia
https://www.rakennuslehti.fi/2021/09/helsingin-uusi-valtuusto-yrittaa-romuttaa-kruunuvuorenrannan-stansvikinkallion-rakentamisen-en-ole-20-vuotisen-urani-aikana-nahnyt-etta-paattajien-mieli-muuttuisi-nain-nopeasti/?fbclid=IwAR0IA_NJjpDvcetDYDCIQYhunttF-Da1eclQTN6pIK1h_SzFsQ6oodHtz-c

Helsingin kaupunkisuunnittalulle on tullut ilmeisesti moraalinen krapula? Tokkopa.
Kovasti tiedotetaan "kaupunginhallitus-esittaa Laajasaloon kahta uutta luonnonsuojelualuetta". Molemmat ovat olleet jo aluekaavassa ja yleiskaavassa 2016 ja aiemmissakin viheralueina ja valtakunnallisesti merkittävinä kulttuurialueina. Osa on kertaallen jo kaavoitettu kerrostaloille mutta kaava kaatui hallinto-oikeudessa 2019.
Luonnonsuojelualueiden laitamille oli uusissa 2021 kaavoissa kaavoitettu kivitaloja.

Tämä esintulo  on puhtaasti poliittinen, pormestari Juhana Vartiainen (Kok) +vihreiden kaavoitusvetäjien, Sinnemäki, kasvojenpesuyritys Laajasalon metsien ja viheralueiden systemnaattisen tuhoamisen tuoksinassa.
Liikuntapuiston kaappaus osittain rakennusmaaksi, ratikkahallin varjolla, on käsiteltävänä Helsingin hallinto-oikeudessa. Mikäli oikeutta ja moraalia Suomessa edes hitusen vielä on, ratikkahalli tornitaloineen rakennetaan muualle.

Kun kaupunki hävisi hallinto-oikeudessa metsänkaatosuunnitelmansa, se nyt tuo esille omana saavutuksenaan "luonnonsuojelun" samalla alueella. Jos kaupunkimme vihreiden kaupunkisuunnittelijoiden omat haaveet olisivat menneet läpi, luonnonsuojelualueen tilalla kasvaisi betonitaloja.
Miten Sinnemäki sanoikaan kunnallisvaalien tappion jälkeen. Jotain sinnepäin, että jossain olemme tehneet virheen. Suurin virhe on siinä, että vihreät ovat alistuneet  (Kokoomuksen) likaisen työn rukkaseksi kaupunkimme kaavoitusasioissa. Varapormestarin titteli ja iso palkka kiinnostaa enemmän, kuin kaupunkimme asukkaiden hyvinvointi.

https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset/2021-10-04/kaupunginhallitus-esittaa-laajasaloon-kahta-uutta-luonnonsuojelualuetta

Onko Helsingin kaupunkisuunnittelu ulkoistettu rakennuttajille?

 YLE:n uutiset kertoivat arkkitehtiryhmän huolesta, että Helsingin kaupunkisuunnittelu (Vihreitten Sinnemäen ja Kokoomuksen Vapaavuoren johtamana) kulkee gryndereiden talutusnuorassa. Tällainen rakennuttajien edunajamisen into tuskin syntyy tyhjästä?

Lainauksia YLE:n artikkelista:
"Joukko arkkitehteja syyttää Helsinkiä rakentamisen salamyhkäisyydestä ja “uuskorporatismista” – tuore kirja: tulevaan jättiareenaan liittyy kytkykaupat, Tuoreen kirjan mukaan kaupunkisuunnittelu on ulkoistettu Helsingissä sijoittajille ja rakennuttajille."
"Arvostelun kohteena ovat muun muassa Eteläsataman uudisrakentaminen ja Olympiastadionin viereen suunniteltu jättiareena Helsinki Garden. Niiden lisäksi kirjassa arvostellaan muun muassa pilvenpiirtäjiä, joita suunnitellaan Keski-Pasilaan ja joita on jo noussut Kalasatamaan."

Arkkitehdit jakavat Helsingin asukkaiden huolen ilmiöstä, joka on ollut jo pitkään näkyvillä. Helsingin uuden, epämääräisen yleiskaavan innoittamana, rakennustoiminta on villiintynyt puistoihin, arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin ja jopa vapaa-ajanviettoon tarkoitetuille alueille, kuten urheilupuistot. Vaikutelmaksi on syntynyt, että kaavan rakennusoikeuksista päättävät rakentajaorganisaatiot, eivät kaupunkisuunnittelijat. Kaavoitusosasto käynnistää kaavamuutoksen toisensa perään, gryndereiden vaatimuksesta. Kaupunkiympäristön toimialaa johtaa arkkitehti Mikko Aho, jonka tulisi kaupunkisuunnittelua ymmärtäävänä ohjata villiintynyttä rakentamista.

Koronaepidemian opetuksia on mm. että epidemia voi hyvin ja leviää nimenomaan tiiviisti rakennetuissa ympäristöissä. Samoin, rakentamisessa ei oteta huomioon liisääntyvän asukasmäärän virkistäytymistarpeista. Niistähän ei ilmeisesti makseta? Raha ratkaisee.

Toivoni mukaan kunnallisvaaleissa kaupunkimme johto vaihtuisi inhimillisempien arvojen suuntaan. Kirsi Piha olisi saattanut tuoda kaivatun muutoksen pormestarina. Jeesmies Juhana Vartiainen noudattelee "Orpon" linjaa. Tosin yhdellä sun toisella puolueella on taipumusta liimautua rakennusfirmojen kylkeen tukirahoituksen toivossa, unohtaen, keitä he edustavat kaupunkimme johdossa.

VIHERMORAALIA

Vihreille kaikki sallittua (MT pääkirjoitus)

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/paakirjoitus/artikkeli-1.1169906
Myös vihreiden vetämä Helsingin kaavoitus, suhteessa kryndereihin, kannattaisi tutkia. Kovin merkillisiä linjauksia ja päätöksiä on kaavoitukseen saatu heidän johdollaan. Tarjouskilpaan saadaan yksi vastaus (räätälöity kilpailukutsu), tai eniten kaavan ylittävä suunnitelma palkitaan?
Yleiskaava ei sido vihreitä, sillä lähes jokaisen uuden rakennuksen rakennusoikeudet nostetaan, kevein perustein, (jo muutenkin luokattomasta) yleiskaavasta. Jos kaava ei anna periksi, uusi kaavamuutos laitetaan vireille. Mitä merkitystä on yleensäkään yleiskaavalla? Asukkailla ei ole harmainta aavistusta mitä naapurustoon todellisuudessa rakennetaan. Kaavat näyttävät olevan ainoastaan kaavoittajia itseään varten ja ylitettäviksi tarkoitettu. (viite Blogikirjoitus 6.10.2020)

Viherpropagandaa "parhaimmillaan"

 

Vihreiden kaupunki- ja kuntavisio

Hyväksytty puoluevaltuuskunnan kokouksessa 27.9.2020
(Suluissa olevat kommentit ovat kirjoittajan. Tekstilainaukset, vihreiden verkkosivulta)

Kestävä kunta ja kaupunki

    Saavutettava ja kompakti yhdyskuntarakenne
(Tämän vision tulisi vähentää joukkoliikenteen käyttötarvetta, yleensäkin liikkumisen tarvetta. Kuitenkin joukkoliikennettä rakennetaan kiivaammin, kuin ikiaikoihin)

    Asumista eri tarpeisiin ja tilanteisiin
(Asumisen eri tarpeita kutistetaan pientaloalueita kurittamalla, sen reunoille rakennettavien korkeiden kerrostalojen avulla. Myös pienasuntoja rakennetaan lähinnä sijoituskohteiksi, ei asunnoiksi niitä tarvitseville. Kohderyhmän paljastaa asuntojen hinnat ja sijainnit alueilla, joissa on odotettavissa ansiotonta arvonnousua.)

    Kestävän liikkumisen kunta
(Helsingin vihreiden johtama, kaavoitukseen liittyvä liikennesuunnitelma, lohkaisee Laajasalon urheilupuistosta, osin kulttuurimaiseman tuhoava, kestävän liikkumisen ratikkavarikko, jonka verukkeella sen ympärille rakennetaan järkyttävä tornitalokompleksi)

    Lähiluontoa ja suojelualueita
(Vihreää luonnonsuojelua kommentoin myöhemmin tässä artikkelissa. Suojelukohteitten osalta, viittaan ratikkahallikeissiin, kulttuurimaiseman ja sijainnin luokiteltujen luontoarvojen tuhoamisen osalta)

 

Elinvoimainen ja asukkaidensa näköinen kunta ja kaupunki

Lasten kunta ja kaupunki
Lapsille tehty maailma, ja kunta, on sellainen, jossa voi yhdessä pitää hauskaa. Siellä pystyy konttaamaan, työntämään rattaita ja kiipeilemään puissa, se on iloisen värikäs ja leikkiin kutsuva. Lapset piirtävät aina talojen ympärille kukkia ja puita sekä taivaalle lintuja. Ottakaamme lapsista mallia.
(Tämä teesi ei toteudu Laajasalossa. Menetetyn liikuntapuiston osa korvataan tornitalojen keskelle kaavaillulla ”leikkipihalla”. Siis kaunis luontomaisema korvataan betonitornein ympäröidyllä keinotekoisella ”pihalla” aivan peruskoulun vieressä, jossa lasten liikunnantarve on aivan jotakin muuta kuin keinussa istumista).

Asukkaidensa näköinen kunta
Vihreä kunta kutsuu leikkiin. Miten olisi, jos me kaikki liikkuisimme ulkona hieman enemmän? Jos on jalat joilla hypätä, voisimme myös tehdä niin ohimennen työmatkallamme. Vihreissä kunnissa liikutaan lähiympäristössä jokaisena neljänä vuodenaikana; tutkitaan keväisin puroja, kiipeillään kallioilla, lenkkeillään juoksuportaissa ja lasketaan pulkkamäessä.
(Tämä runoelma ei myöskään toteudu Helsingissä, jossa vihreät vainoavat viheralueita kaavoissaan. Laajasalolle perusluonteeseen kuulunut viheraluevaranto, kutistuu järkyttävää vauhtia ja ”lähiliikunta-alueet” ”lirisevine puroineen” (johdettuna hulevesiviemäreihin), ovat katoava ympäristöarvo. Luonto on ollut yksi Laajasalon erikoispiirteistä. Vihreät ovat laskeneet montako neliömetriä kaupunkilainen tarvitsee viheralueita terveenä pysyäkseen. Laskelmalla ei koskaan pystytä osoittamaan luonnon todellista merkitystä mielenterveydelle. Aiheesta löytyy tutkimuksia, joita vihreidenkin kannattaisi lukea kaavoitusvimmansa ohella)
Luke >
Mieli ry >
Viherympäristöliitto > (sivulta löytyy useita linkkejä alan tutkimuksiin)

Vihreä kunta on innostava. Vihreässä kunnassa päätöksenteko on kaikille avointa ja helposti ymmärrettävää, minkä lisäksi kuntalaisilla tulee olla laajat mahdollisuudet päätöksentekoon vaikuttamiseen. Ihmiset haluavat osallistua, mikäli kokevat sen itselleen merkitykselliseksi. Kunnan tulee mahdollistaa helposti lähestyttäviä osallistumiskanavia niin, että jokainen saa vaikuttaa päätöksentekoon haluamallaan tasolla ja tavalla…
(Tämäkään väite ei toteudu Laajasalossa. On tapahtunut jatkuvasti, että asukkaiden lausuntoja kaavoista ei kuunnella tai niiden vaikutukset ovat lähinnä näennäiset. Asukkaiden on ollut pakko viedä kaavoituksen omavaltaisia ylilyöntejä hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Osoittaako se vaikutusmahdollisuutta kaavoitukseen, jos kaavan lainmukaistaminen tai kohtuullistamiset on vietävä oikeuteen asti? Kuka maksaa? Hävinnyt osapuoli, joka yleensä on yksityishenkilö tai alueyhteisö. Köyhät kyykkyyn!)

Tulevaisuuden kunta on vihreä. Konkreettisesti. Kunta pitää huolta ympäristöstään ja kestävästä toiminnastaan. Taajaman kupeessa on lähimetsiä, jotka ovat asukkaiden virkistys- ja koululaisten opetuskäytössä. Osa metsistä on jätetty luonnontilaan, jotta harvinaisemmillakin lajeilla olisi koti. Vihreä kunta suojelee luontoa, on mukana pysäyttämässä luontokatoa ja kuudetta sukupuuttoaaltoa.
(Tämä ei Helsingin Laajasalossa toteudu. Arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi ja merkittäväksi luontokohteeksi kaavaan merkitty alue kaapataan, ratikkahallin nimissä, tornitalokompleksiksi ja viheralueet kutistuvat kaava kaavalta.)

Yhteistyötä yli rajojen – seudullinen näkökulma

Ihmisten arki ei noudata kuntarajoja, minkä vuoksi kaupunkeja ja niiden kehyskuntia tulee tarkastella toiminnallisina, kuntarajoista riippumattomina kaupunkiseutuina. Seutunäkökulma on erityisen tärkeä yhdyskuntarakenteen ja liikenteen kehittämisessä. Monet vaikutukset ja yhteistyön muodot näkyvät sitäkin laajemmalle, kun vaikkapa maakunnat luovat yhteistä tulevaisuutta.
(Maakuntakaava on Laajasalon kaavoituksessa unohdettu useammankin kerran. Kun maakuntakaavan rajoitusten vuoksi ei saada tarpeeksi rakennusmaata, neuvotellaan maakuntakaava uusiksi. Nykyinen yleiskaava ja maakuntakaava ovat kelvottomia suunnitteluperustaksi, koska niissä ei ole riittävää tarkkuutta ja kaupunki voi vallata rakennusmaata suruttomasti. Myös Laajasalon joukko- ja yksityisautoliikenteen suunnitelmat ovat merkillisesti kaupungin manipuloimiin liikennemääräarvioihin perustuen, saatu näyttämään liikenteen pääsuunnaksi kantakaupungin. Käytäntö näkyy aivan toisen laisena arkiliikenteessä, jossa suurimmat liikenneruuhkat suuntautuvat itään, Itäkeskuksen suuntaan ja sisäkehälle. Onko tämä asukaslähtöistä, vaiko vihreiden ratikkavisioita palvelevaa liikennesuunnittelua? Tällä manipuloidulla laskelmalla on myyty kallis Kruunusilta, ratikkasilta Kruunuvuorenrannasta keskustaan.)

Kestävä kunta ja kaupunki

Saavutettava ja kompakti yhdyskuntarakenne

Vihreän taajaman ja kaupunkikeskustan koossa pyritään kompaktiuteen: 15 minuutin kaupungissa eri palvelut, vapaa-ajan viettopaikat mutta myös lähimetsät ovat kätevästi saavutettavissa pyöräillen, kävellen tai joukkoliikenteellä noin vartin matkan päässä. Myös pienempien kuntien keskustat ovat eläviä ja kompakteja, jolloin yhden asiointimatkan asiat voi hoitaa kävellen. Taajamissa ja keskustoissa panostetaan täydennysrakentamiseen viheralueet ja kulttuurihistorialliset arvot huomioiden.
(On olemassa näyttöä, että vihreät kaavoittavat kulttuurimaisemia ja luontokohteita sumeilematta. Dokumentit löytyvät kaavaosaston sivuilta >. Kannattaa lukea huolella myös vuorovaikutusraportti >, jolla ei ollut mitään oleellista vaikutusta ratikkakorttelisuunnitelmiin)

Vihreässä kunnassa keskusta-alueet ovat asukkaiden yhteisiä olohuoneita, jotka tulee suunnitella viihtyisyyden, esteettömyyden ja turvallisuuden ehdoilla. Kaupungeissa toimiva rakenne on joukkoliikennepainotteinen ja asumisen, palvelut, lähivirkistysalueet sekä työpaikat tiiviisti ja asukaslähtöisesti yhdistävä. Tämä tarkoittaa muun muassa laajan kävelykeskustan luomista, autoilun rauhoittamista ja ohjaamista tietyille reiteille…
(Yrityksiä ja liiketoimintaa ei voida pakottaa minnekään. Liiketoiminta perustuu kannattavuuteen ja palveluiden saavutettavuuteen, ei vihreiden visioihin. Yksi täysin ajattelematon vihreä suunnitelma on Helsingin keskustan muuttaminen kävelykeskustaksi. Tämä ”vihreä visio” on alueen liikkeiden surma, se ei tue mitenkään liiketoiminnallisten palvelujen lisääntymistä tai saavutettavuutta)

Vihreän kunnan rakennettu ympäristö suunnitellaan ihmisen mittakaavaan ja aistiystävälliseksi, sillä rakennusten muodostama ilme on tärkeä tekijä viihtyvyydessä. Erityisen tärkeää on rakennusta ensimmäisten kerroksien virikkeellisyys ja toiminnallisuus. Kaunis ympäristö parantaa ihmisten elämänlaatua ja terveyttä, sekä ohjaa viettämään aikaa yhteisessä tilassa. Panostaminen arkkitehtuuriin, rakennusperintöön ja kulttuuriympäristöihin tuo myös viihtyisyyttä ja vahvistaa kunnan identiteettiä.
(Tätä väitettä olen kommentoinut jo osittain muissa yhteyksissä mm. pientaloalueitten vainoamisena. Mielenkiintoinen kohta tässä teesissä on tuo ”ensimmäinen kerros” jota ei vihreissä kaavoissa näy. Kaavassa lukee esim. 5 kerrosta MUTTA paikalle rakennetaankin 6 kerrosta tai jopa 7 kerrosta, joista kaksi kuitataan ”vain” autotallikerroksiksi. Tosin ne kerrokset voidaan sitten seuraavassa kaavassa muuttaa asuinkerroksiksi. Tällainen viher-kikkailu ei muuta sitä tosiasiaa, että pientaloalueen reunamille nousee, viidestä, vuonna 2017 kaavoitetusta kerroksesta poiketen, seitsemän kerroksinen kivikolossi >)

Asumista eri tarpeisiin ja tilanteisiin
Vihreässä kunnassa asuminen on mukavaa ja jokaiselle löytyy omaan elämäntilanteeseen sopiva ja viihtyisä koti... Vihreässä kunnassa on tarjolla erilaisia asumisvaihtoehtoja erilaisiin elämäntilanteisiin.
Kaupunkien suunnittelussa suositaan tiivistä rakentamista viheralueet ja kulttuurihistoria huomioiden ja vältetään kaupunkien levittäytymistä jo rakennettujen alueiden ulkopuolelle. Näiden reunaehtojen sisällä tulee tarjotaan mahdollisuus talotyypeiltään ja hallintamuodoiltaan mahdollisimman monipuoliseen asumiseen.
(Tämän teeman vihreät pommittavat alas aivan itse Helsingin kaavoitusjohdossa. Pientaloja vainotaan, rakentamalla viereiselle tontille korkeita kerrostaloja, jotka ”painostavat” pientaloasukkaat muuttamaan paikkakunnalta. Näin saadaan valloitettua lisää kerrostalotontteja ja kierre pientalojen hävittämiseksi jatkuu)

Kestävän liikkumisen kunta

Vihreässä kunnassa on kätevä kulkea. Kun yhdyskuntarakenne on kompakti, se mahdollistaa tehokkaan ja kestävän liikkumisen…
(Tällä visiolla vihreät perustelevat ja puolustelevat Helsingin kaavoituksessa syntyviä ”slummejaan” ja viheralueiden rakentamista. Vanhustenkin tulisi ilmeisesti liikkua polkupyörillä Laajasalosta Redissä sijaitsevaan, tulevaan terveyskeskukseensa, (kuten vihreät visioivat sen sijaitsevan. Väkimäärää kasvatetaan ja palvelut viedään entistä kauemmaksi. Postikin on siirretty kahteen kertaan Laajasalolaisten ulottuvilta Herttoniemeen. Yksityisautoilua rajoitetaan hidastamalla ja haittaamalla liikennevaloin valaistulla bulevardilla ja yhdellä ainoalla ja mahdollisella siltayhteydellä mantereelle. Joukkoliikenne Rediin aiheuttaa mahdollisesti kaksi liikennevälineenvaihtoa tuolla matkalla. Sairaita ja vanhuksia kuritetaan. Vihreillä on ilmeinen vaikeus hahmottaa kartalta totuutta, että Laajasalo on saari.)

..Vihreät liikenneratkaisut kannustavat ihmisiä liikkumaan ekologisesti, taloudellisesti, terveydellisesti ja tilankäytöllisesti tehokkaimmilla tavoilla...
…Liikennesuunnittelussa huomioidaan myös viheralueiden saavutettavuus kävellen, pyörällä ja julkisilla. Autoilu täydentää kaupunkien liikennejärjestelmää mahdollistamalla liikkumisen silloin kun muita kulkumuotoja ei ole mahdollista käyttää.

(Tämä kertoo totuuden vihreiden suunnittelemasta tulevaisuudestamme ilman lähimetsiä. Hyppää vaikkapa joukkoliikennevälineeseen vaihtoineen, jotta pääset metsään. Aikaisemmin tarvitsi vain kävellä ovesta ulos ja pystyi hengittämään metsäraikasta ilmaa ja kuuntelemaan niitä vihreiden visioimia linnunlauluja, joita Helsingissä tämän kaavoitusvimman jälkeen tuskin kuullaan.)

Lähiluontoa ja suojelualueita
Vihreässä kunnassa luonnon monimuotoisuutta suojellaan niin metsissä, rannoilla ja soilla kaukana asutuksessa, kuin kaupunkien keskustoissakin…
(Tämä on puhdasta viherpropagandaa. Ei tällaista Helsingin vihreiden vetämän kaavaosaston jäljiltä enää kauaa nähdä tai kuulla)

…Keskusta- ja asuinalueilla lähiluonnon sekä laadukkaasti suunniteltujen viheralueiden merkitys kasvaa. Vihreässä kunnassa on riittävästi puistoja, katupuita, vehreitä pihoja ja viherkattoja. Samalla osa kaupunkiluonnosta voidaan jättää villiksi, tukemaan kaupungin keskellä elävää lajistoa ja elintärkeitä pölyttäjiä. Luonnon monimuotoisuuden katoamista vastaan toimitaan myös keskusta-alueilla. Samalla haluamme turvata myös kaupunkilaisille mahdollisuuden päästä virkistäytymään metsään - rauhoittumaan ja retkeilemään…
(Tämä toteutuu ainoastaan vihreiden mielikuvituksissa ja vaalipuheissa. Käytännössä näemme aivan toisenlaisen todellisuuden. Viheralueet rakennetaan luonnon monimuotoisuudesta piittaamatta. Istutetut puistot eivät pysty tyydyttämään luonnonmetsän merkitystä mielenterveydelle.)

Lähiluontoa ja suojelualueita (tämä tekstinosuus on puhdasta propagandaa, vailla todellisuuspohjaa. Kaavoituskäytäntö on juuri päinvastainen)

Vihreässä kunnassa luonnon monimuotoisuutta suojellaan niin metsissä, rannoilla ja soilla kaukana asutuksessa, kuin kaupunkien keskustoissakin.
(Rakentamalla surutta, luokitellut luontokohteet ja liikunta-alueet?)

… Luonnon monimuotoisuuden katoamista vastaan toimitaan myös keskusta-alueilla. Samalla haluamme turvata myös kaupunkilaisille mahdollisuuden päästä virkistäytymään metsään - rauhoittumaan ja retkeilemään… (Toteutuu vain tässä tekstissä, ei käytännössä. Metsän etäisyyttä asutuksesta, ei viher-imagoa heikentävistä syistä mainita.)

Vihreässä kunnassa ekologisesti ja virkistyksellisesti merkitykselliset alueet on tunnistettu ja niiden säilyminen priorisoitu rakentamisen ja liikennehankkeiden edelle.
(Tämä ei pidä paikkaansa. Laajasalon liikuntapuistoalueella, ratikkakorttelin alle jäävä kosteikkoalue oli luokiteltu arvokkaaksi luontokohteeksi ja koko alue arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Tämä ei pysäyttänyt vihreitä kaavoittajia rakennusmaata hamutessaan)
Viheralueiden määrälle ja laadulle on asetettu selkeät mitattavissa olevat tavoitteet ja ne on huomioitu suunnittelussa esimerkiksi viherkerroinmenetelmää hyödyntämällä.
(Alimitoitetut kertoimet. On myös unohdettu asuinalueiden luontotyypit ja ominaispiirteet. Luonto ja viihtyvyys eivät ole puhdasta matematiikkaa)
Tiivis kaupunki, jonka pinta-ala ei kasva hallitsemattomasti, mahdollistaa luonto- ja virkistysalueiden säilyttämisen lähietäisyydellä kaikkien kaupunkilaisten saavutettavissa. Vihreässä kaupungissa on tilaa myös oraville ja linnuille.
(Oravat ovat jo pitkään liiskaantuneet autojen alle, koska niillä ei ole luontokäytäviä jäljelle jääneille harventuneille metsäalueille. Siilit ovat kadonneet kokonaan useilta alueilta samasta syystä. Kun siilit katoavat, tappajaetanat ja kotilot valtaavat kaupunkipuutarhat. En ole enää vuosikausiin kuullut muuttolintujen keväistä konserttia Laajasalon metsissä.)

… Vihreiden kaupunkien ja kuntien metsänhoidossa nojataan jatkuvaan kasvatukseen, hiilinielujen turvaamiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja edistämiseen sekä metsien virkistyskäyttöön, ja myös kestävään metsätalouteen. Kunnilla ja kaupungeilla on velvollisuus olla edelläkävijöitä erityisesti metsien luonnonarvojen säilyttämisessä, ja erilaisissa rauhoittamisessa. Rantojen, järvien, lampien ja jokien merkitys virkistys- ja suojelualueina on suuri…
(Tämä on vihreiden kaavoittajien suusta silkkaa vaalipropagandaa. Todellisuus on aivan toinen. Vihreä kaavoitusjohto on vainonnut Helsingin viheralueita ja olemassa olevia metsäsaarekkeita kivitalorakentamisen alle, luontoarvoista ja kaupunkilaisten viihtymisestä ja virkistymistarpeesta piittaamatta. Luonnonlammet täytetään ja tilalle rakennetaan keinotekoisia hulevesirapakoita.)

Lainaukset verkkosivulta: https://www.vihreat.fi/vihreiden-kaupunki-kuntavisio

Urheilupuiston ja kulttuurihistoriallisen alueen arvo

"Kaupunkiympäristölautakunta päättää - asettaa 25.2.2020 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12546 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 49. kaupunginosan (Laajasalo, Yliskylä) korttelin 49023 tonttia 5 ja korttelin 49027 tonttia 4, katu-, puisto-, suojaviher-, urheilukeskus-, urheilu-, virkistyspalvelu- ja yleisiä pysäköimisalueita (muodostuvat uudet korttelit 49073, 49089 ja 49092)."

Huomautukset on jätettävä 20.3. mennessä.>

Urheilupuiston ja kulttuurihistoriallisen alueen arvo on nyt punnittu. Laajasalon ureilupuistosta anastetun maan ja alueen kulttuurihistorilallisen maiseman tärvely, tuottaa Helsingin kaupungille, kaupungin oman ilmoituksen mukaan:
"Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kaupungille uudesta kaavoitettavasta kerrosalasta kertyvä rakennusoikeuden arvo on yhteensä noin 30–35 milj. euroa."  Lapsilla ja entisillä asukkailla, tai kulttuurimaisemalla on  tässä puntarissa arvoa on 0 euroa.
Olisiko kaupunkimme Vihreän kaavoitusjohdon uusi iskulause: "Mani, mani, mani". Hillotolppa on vahvassa voiteessa. Rakennuttajien ystävä, Kokoomuksen kaupunginjohtaja, beesaa sen verran etäällä, ettei oma imago tahriinnu ja seuraavissa vaaleissa voi taas paukutella henkseleitä, kuinka paljon rahaa on tullut kerättyä kaupungin (ja gryndereiden) kirstuun, eikä itsekään ole jääty ihan osattomaksi. Onhan ainakin hyvätuloinen virka.

Ratikkakortteliin mahdutetaan ennätysmäärä pienasuntoja sijoittajien tarpeeseen. Perheelliset älkööt vaivautuko. Näin ei ainakaan väestökatoa hoideta.
Tässä ei kaupunkimme suunnalla ajatella niitä hoettuja "edullisia" asuntoja kaikille. Business as is - urheilupuistosta ja arvokkaasta kulttuurimaisemasta pitää repiä kunnolla tuohta, jotta jaksaa kestää ravan roiskeen. Kaupunkilaiset ovat valinneet itselleen järkyttävän kehnon edustuston jos ajatellaan kaupunkialueen viihtyisyyttä ja puistoalueiden merkitystä virkistyskäytössä.

Huomautukset kaavaa vastaan kannttaa tehdä heti. Kuukausi on aikaa mutta se kuluu nopeasti.

Kuunnellaanko meidän mielipiteitämme?
Kuunnellaan MUTTA ne eivät vaikuta päätöksiin. Kosmeettisia muutoksia saatetaan tehdä näennäistoimina mutta koska kaava on "piirretty" ja poliittisilla tahoilla päätetty, se ajetaan läpi vastustuksesta huolimatta, vaikka läpi harmaan betonin.

Joka tapauksessa mielipide on syytä esittää. Niillä mitataan, kuinka törkeitä asioita tehdään mielipiteiden vastaisesti ja muistetaan ne seuraavaa kaupunginvaltuustoa äänestettäessä. Sinne ei pidä päästää ainakaan tätä samaa porukkaa.

Neljäsosa suomalaisista tukee korruptiota

YLE Uutiset:11.1.2020 "Selvä enemmistö suomalaisista ei hyväksy korruptiota – runsas neljännes hyväksyyNaisista rahan tai lahjan tarjoamisen tuomitsee useampi kuin miehistä. Nuorilla on väljempi moraali kuin iäkkäillä."

Mielenkiintoista myös on, että poliitikoista vihreiden joukossa ollaan suvaitsevimpia korruptiolle. Pyöriikö vihreiden talous korruptiolla? Voi helposti päätellä, että Helsingin kaavoitusvetäjänä toimivat vihreät ovat erinomaisissa väleissä rakennusteollisuuden kanssa. Rakennusteollisuus on myös voimakkaimmin piilokorruptoitunut teollisuuden ala Suomessa.

Lainaus Ylen uutisista: "Vihreiden tukijoista neljännes ilmoittaa, että rahan tarjoaminen on joskus hyväksyttävää, ja reilu kolmannes on ymmärtäväinen vastapalvelukselle.
Keskimäärää enemmän korruption tuomitsevia mielipiteitä on puolestaan vasemmistoliiton, keskustan ja kokoomuksen kannattajissa."

Ihmettelen Kokoomuksen osuutta. Kokoomus on yritysjohtajien, ylempien toimihenkilöiden ja yleensä hyvinvoivan kansanosan puolue. Niiden, jotka tekevät sopimuksia yritysmaailmassa, mm. korruptoituneimmaksi tiedetyllä rakennusteollisuuden alalla. Olisiko niin, että koska kysely on tehty "kannattajien" keskuudessa, yritysten johtohenkilöiden tai varsinaisten poliitiittisten toimijoiden "tietämystä" ei ole otannassa? Tai sitten puolueen kannattajat puhuvat tutkimuksessa, Trumppimaisesti, vastoin todellista luontoaan. Tämä on spekulaatiota, tutkimus ei sitä ole. Virhemarginaaliksi kerrotaan normaalit +-3%. Demograafista profiilia ei tutkimusotannalle kerrottu (siis minkälainen yleisö tutkimukseen osallistui). Ikäjakauma on tiedossa.

Toinen suorastaan järisyttävä tieto on, että kyselytutkimuksen tuloksena yksi neljännes vastanneista hyväksyisi korruption. Jos skaalataan tutkimustulos koko kansaan, Suomen 5,5 miljoonasta asukkaasta 1,37 miljoonaa kannattaa korruptiota. Olemme kaukana rehellisestä ja korruptoitumattomasta maasta. Käytännössä on mahdollista olettaa, että tuo neljäsosa Suomen kansasta on mukana jonkinasteisessa käsienpuristelu-korruptioringissä, tai ainakin on valmiina sellaisiin liittymään.

Lainaus Ylen uutisista: "Enemmän kuin neljännes tohtisi luvata jonkinlaista vastapalvelusta seuraamuksen välttämiseksi tai saadakseen itselleen suotuisan päätöksen. Viidesosa voisi ajatella tarjoavansa rahaa tai lahjan jossain tilanteessa."

Poliitikoista tämä on tiedetty jo aikoja mutta voiko 1,37 miljoonaa kansalaista olla poliittisessa toiminnassa, rakennusteollisuudessa ja yleensä sopimuksia neuvottelevissa yrityselimissä mukana?

Helsingissä on sählärakentamisen kulttuuri

Kiihkeän rakennusboomin aikana, 80- 90- luvulla rakennetut homekerrostalot eivät taida tulla mieleen kaupunkimme päätäjille Helsingin nykyrakentamisen huumassa.  Kun rakentamisen tahti kiihtyy, sutta tulee ihan vääjäämättä. Tällaisessa toiminnassa päävastuullisia ovat vastuuttomasti ja harkitsemattomasti rakennusmaata kaavoittavat poliitikot. Lopputuloksella ei niin väliä, kunhan taloja syntyy. Rakennusliikkeillä itsellä ei pelaa järki voittoja tavoitellessaan.

Päättäjät puolustelevat rakennushuumaansa "edullisilla asunnoilla". Tämä on erittäin arveluttavaa puhetta. Artikkelit kertovat, että asuntoja on Helsingissäkin tyhjillään.  Länsiväylä 2.1.2017 https://www.lansivayla.fi/artikkeli/470913-jopa-29-000-asuntoa-tyhjana-tai-vain-osin-asuttuna-helsingissa-ilmio-korostuu. Miksi? Uusista asunnoista ei välttämättä tule "edullisia". Päättäjillä on siihenkin selittävä teoria, että uusiin asuntoihin muuttavat vapauttavat "edullisia" vanhoja asuntoja. Löytyykö tästä näyttöä?

Vihreät ovat vetäneet Helsingin kaavoitusta vuosikaudet. Rakentamisen tahti on ennätysmäistä. Soininvaara kuitenkin valittaa, ilmeisessä vauhtisokeudessaan, että rakentaminen hiipuu? https://www.soininvaara.fi/2018/08/14/helsingin-on-estettava-asuntotuotannon-hiipuminen/ Lisää puistoja ja urheilukenttiä luokattomien kivitalojen alle, vaikuttaa olevan hänen mottonsa. Muuhun tuo rakennusvimma ei näytä johtavan.
Soininvaara viittaa artikkelissaan kuitenkin,  muualla Suomessa, tapahtuvaan rakennustoiminnan hiipumiseen. Hesassahan tällaista en ole havainnut: "Jos rakentaminen muualla hiipuu, Helsingin kannattaa käyttää vapautuvaa kapasiteettia hyväkseen ja kiihdyttää asuntotuotantoa alueellaan." hän toteaa artikkelissaan.
YLE kuitenkin kertoo aivan toisenlaista totuutta Helsingin vuokra- ja asuntotilanteesta. Kumpi sitten tietää asioista ja kumpi syöttää poliittisiin tarkoituksiinsa sopivaa propagandaa: https://yle.fi/uutiset/3-5137399

Nykyisen rakennusboomin hutilointirakentamisesta muistuttaa keväällä 2019 sattunut Kruunuvuorenrannan puolivuotiaan talon runsas kattovuoto. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006104854.html

Historiasta ei ole opittu yhtään mitään. Rakennusalan ammattilaiset kertoivat jo pari vuotta sitten, että nykyisen rakentamisen tahtiin ei riitä ammattimiehiä ja muutenkin rakentamisen aikataulut olivat liian tiukat. Suomalaisia rakentamisen ammattilaisia ei palkata, vaikka heitä olisi tarjolla, koska ulkomainen työvoima on halvempaa. https://duunitori.fi/tyoelama/rakennusalan-tyovoimapula
Duunitori 15.7.2018 9:07: "Rakennusalan kova kasvu on johtanut siihen, että alan yrityksistä lähes 40% kertoo kärsivänsä työvoimapulasta."

Rakentamisen laatuun vaikuttaa myös rakennusliikkeiden "voiton maksimointi" eli halpa aliurakointi. Rakennuslehden artikkelissa kerrotaan, miten tämä on vaikuttanut rakentamisen laadunvalvontaan. Kun rakennusliikkeillä ei ole enää omaa työvoimaa, ketä rakennusmestarit ohjeistavat tai pystyvät työnjälkeä valvomaan? Osaavista mestareistakin on huutava pula.
https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/rakennusliike-ei-enaa-rakenna-vaan-pelkastaan-ostaa-alaurakoita/

Kiihdytä rakentamista Soininvaara mutta vastaa rakennusten ja asuinympäristön laadusta myös.
Helsingin Vihreät ovat ilmeisimmin kaveripuolueensa, suurpääomapuolue-kokoomuksen ja pormestari Vapaavuoren, asialla.

Vaalirahoituksen lähteet kertovat myös jotakin.
Tässä alla näkyy eduskuntavaalien 2019 vaalirahoituksen summat. Hyvin rahaa on kerätty (141.000€), mistä sitten lienee mikin tuki on saatu ja mitä kautta? Vihreät on todettu "kannattavaksi sijoitukseksi". Ohisalon rahoituksen summa on seuraavassa taulukossa noussut jo yli 50.000:een jlloin koko vihreiden potti olisi 143.000€.

Taulukko Valtion talouden tarkastusvirasto:

Ohisalo, Maria	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	48 692,00
Diarra, Fatim	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	27 107,00
Haavisto, Pekka	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	21 374,53
Harjanne, Atte	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	20 190,00
Kari, Emma	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	14 356,75
Alanko-Kahiluoto, Outi	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	6 504,19
Holopainen, Mari	Helsingin vaalipiiri	Vihreä liitto	2 901,00

Ohisalon potti avattuna. Taulukko Valtion talouden tarkastusvirasto:

Ohisalo, Maria	puolueen varapuheenjohtaja, köyhyystutkija
Vihreä liitto	Helsingin vaalipiiri
Ehdokkaan mahdollisen tukiryhmän nimi:

Vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen yhteenveto

1. Vaalikampanjan kulut yhteensä	50 692,00	eur
2. Vaalikampanjan rahoitus yhteensä	50 692,00	eur
2.1 Rahoitus sisältää omia varoja yhteensä	2 000,00	eur
2.2 Rahoitus sisältää ehdokkaan ja tukiryhmän ottamia lainoja yhteensä	0,00	eur
2.3 Rahoitus sisältää yksityishenkilöiltä saatua tukea yhteensä	30 116,00	eur
2.4 Rahoitus sisältää yrityksiltä saatua tukea yhteensä	8 200,00	eur
2.5 Rahoitus sisältää puolueelta saatua tukea yhteensä	0,00	eur
2.6 Rahoitus sisältää puolueyhdistyksiltä saatua tukea yhteensä	1 176,00	eur
2.7 Rahoitus sisältää muilta tahoilta saatua tukea yhteensä	9 200,00	eur
2.8 Rahoitus sisältää välitettyä tukea yhteensä	0,00	eur

Yksityishenkilöiltä saatu tuki vaikuttaa suurelta? Olisiko se henkilötilien kautta kierrätettyä yritystukea?

Taulukoita voi käydä katsomassa osoitteessa:

https://www.vaalirahoitusvalvonta.fi/fi/index/vaalirahailmoituksia/ilmoituslistaus/EV2019/01/yOgT6ry2p/E_VI_EV2019.html

Helsingin kunnallisvaalien vastaavaa tietoa Sinnemäen ja Soininvaaran osalta.
Taulukko Valtion talouden tarkastusvirasto:

Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta - Kuntavaalit 2017

Ilmoitus saapunut
Saapumispäivä   12.06.2017

Ilmoittajan tiedot

Sinnemäki, Anni	apulaiskaupunginjohtaja
Vihreä liitto	Helsinki
Ehdokkaan mahdollisen tukiryhmän nimi:

Vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen yhteenveto

Vakuutan, että vaalikampanjani rahoitus kuntavaaleissa on jäänyt alle  800 euron
1. Vaalikampanjan kulut yhteensä	34 198,83	eur
2. Vaalikampanjan rahoitus yhteensä	34 198,83	eur
2.1 Rahoitus sisältää omia varoja yhteensä	16 911,64	eur
2.2 Rahoitus sisältää ehdokkaan ja tukiryhmän ottamia lainoja yhteensä		eur
2.3 Rahoitus sisältää yksityishenkilöiltä saatua tukea yhteensä	1 147,15	eur
2.4 Rahoitus sisältää yrityksiltä saatua tukea yhteensä		eur
2.5 Rahoitus sisältää puolueelta saatua tukea yhteensä		eur
2.6 Rahoitus sisältää puolueyhdistyksiltä saatua tukea yhteensä	16 140,04	eur
2.7 Rahoitus sisältää muilta tahoilta saatua tukea yhteensä		eur
2.8 Rahoitus sisältää välitettyä tukea yhteensä		eur

Sinnemäen yrityksiltä saama tuki on tämän mukaan 0€ Omarahoitus on melko korkea. Apulaiskaupunginjohtajan virka on tainnut myös olla tuottava, vaikka lokaa kaavoituspäätöksistä on päälle satanutkin.. Kannattaahan jatkoon sijoittaa. Puolueyhdistysten rahat ovat saattaneet tulla ihan mistä tahansa.  Tässä listassa ei myöskään ilmoiteta esimerkiksi rakennusfirmojen tilaisuuksissa, luento ja konsultointipalkkioina, saatuja tuloja.

Taulukko Valtion talouden tarkastusvirasto:

                                                                       Ilmoittajan tiedot

Soininvaara, Osmo	kaupunginvaltuutettu, yrittäjä
Vihreä liitto	Helsinki
Ehdokkaan mahdollisen tukiryhmän nimi:

Vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen yhteenveto

Vakuutan, että vaalikampanjani rahoitus kuntavaaleissa on jäänyt alle  800 euron
1. Vaalikampanjan kulut yhteensä	11 561,40	eur
2. Vaalikampanjan rahoitus yhteensä	11 561,40	eur
2.1 Rahoitus sisältää omia varoja yhteensä	3 507,83	eur
2.2 Rahoitus sisältää ehdokkaan ja tukiryhmän ottamia lainoja yhteensä	0,00	eur
2.3 Rahoitus sisältää yksityishenkilöiltä saatua tukea yhteensä	6 319,57	eur
2.4 Rahoitus sisältää yrityksiltä saatua tukea yhteensä	584,00	eur
2.5 Rahoitus sisältää puolueelta saatua tukea yhteensä	1 150,00	eur
2.6 Rahoitus sisältää puolueyhdistyksiltä saatua tukea yhteensä		eur
2.7 Rahoitus sisältää muilta tahoilta saatua tukea yhteensä		eur
2.8 Rahoitus sisältää välitettyä tukea yhteensä		eur

Soininvaaran yrityksiltä saama tuki vaikuttaa vähäiseltä. Kirittävää on.

Suomalainen piilokorruptio eli hyväveliverkostot palkitsevat hyviä, verkoston omaa tarkoitusta ajavia, kunnallispäättäjiä myös monin muin tavoin. Esimerkiksi vihreä Mari Puoskari (ent. Helsingin valtuuston pj.) sai hyvän duunimestan rakennusalan firmasta (Pöyry)  https://www.blogger.com/blogger.g?blogID=6067676014904796481#editor/target=post;postID=8091441724474123899;onPublishedMenu=allposts;onClosedMenu=allposts;postNum=18;src=postname . Myös konsultointia ostetaan mielellään poliitikoilta. Poliitikot ovat myös suosittuja pohujia yritysten eri tilaisuuksissa. Maksusta tietenkin.

Asuntorakentamisen lisäksi Helsingissä tehdään ja on tehty aiemmin, hätiköityjä ja loppuun asti suunnittelemattomia rakennuspäätöksiä. Yhdestä buumirakentamisen kaudesta kertoo liikennesuunnittelun töppäykset lukuisten, tarpeettomien kallioluolatilojen muodossa. Metroa ja pikametroa kaivettiin sinne sun tänne ympäri Helsinkiä. Suunnaton määrä veronmaksajien rahaa makaa näissä holveissa. Vastuunkantajat ovat paenneet aika päiviä paikalta.
https://plaza.fi/keskustelu/aihe/helsingin-alla-kummittelee-nelja-haamuasemaa-hs-tutustui-kummajaisiin/

Alkuperäinen artikkeli on Helsingin Sanomista. Teppo Moisio HS Julkaistu: 15.2.2015: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002801082.html#