Kaavoittajan paniikkinomainen rakennetun ympäristön tuhoaminen

Millä perusteella esitän tällaisen väitteen?

Helsingin Laajasalossa (toki muuallakin Helsingissä) on ollut useita vuosia (koko Vapaavuoren "hallitusajan") vallalla todellinen rakennuskiima. Joka niemeen, notkoon ja saarelmaan on piirretty mahdollisimman paljon kerrosneliöitä joihin jokaiseen haetaan vielä lisäneliöitä jälkikäteen, ohi kaavan ja kalliita joukkoliikennehankkeita on perustettu ja menossa ympäri kaupunkia. Ihan jatkuvaksi haitaksi asti.
Vihreiden joukkoliikenne ja Kokoomuksen raiteidenvarsiasuntojen arvonnousu, kulkevat käsikädessä, kuin Hannu ja Kerttu.
Vapaavuoren julkinen kanta on ollut, että Helsinkiin muuttaa tasan niin paljon asukkaita, kun asuntoja rakennetaan. Onko tämä aivan loppuun asti ajateltua asuntopolitiikkaa?

Onneksi rakennusneliöpiiskuri Vapaavuori siirtyi Olympiakomiteaan.
Onko Vapaavuori ainut syyllinen? Ei toki. Onhan hänellä ollut kuuliainen Sini-vihreä kaupunginsuunnittelulautakunta tukenaan ja työrukkasenaan, likaisentyön tekijänä.
Toivon mukaan asukkaat muistavat tämän kunnallisvaaleissa.

Kun kysyin kaavoittajan edustajalta, mistä moinen "ylikaavoittaminen" kaavoitusosastolla johtuu, sain vastaukseksi, että: "poliitikot painostavat". Kaavoittajalla oli jopa piiskaraha, kaavoitetusta kerrosneliöistä per vuosi. Pöyristyttävää. Vertailun vuoksi, voisiko yhtä "viisaasti" antaa kirurgeille piiskarahaa vuodessa suoritetujen leikkaushaavametrien mukaan? Laadulla ei niin väliä ja liiallinen ajattelu ja moraali tulee unohtaa.

Kysyisinkin nyt Vapaavuorelta: "Entä ne asukkaat"? Ne jotka joskus teidät pormestarin pallille saattelivat. Mitä luulet heidän ajattelevan nyt, kun kaupunkimme viheralueet alkavat peittyä betonibunkkereiden alle? Ehkä siirto Olympiakomiteaan saapui kreivin aikaan (kokoomuhenkisesti ilmaisuna).

Ja sitten Helsingin häpeätahrat esiin. Vetovoimatutkimuksessa vertailtiin Suomen 10 suurinta kaupunkia. Helsinki putosi viimeiseksi. Kenties se oli yksi syy Vapaavuoren siirtymiseen muihin hommiin. Eikö pelkkä betoni mennytkään Helsingin asukkaille kaupaksi?
https://t-media.fi/tampere-on-suomen-vetovoimaisin-kaupunki/

Huomata sopii, että Laajasalo on ollut vuosikymmenet, pientalovaltainen. Nykyisin asuinalueet ovat noin 50/50 omakotiasntojen ja kerrostaloasuntojen suhteen. Puutalokaupunginosaksi sitä ei kenties ole tarvetta rakentaa mutta viihtyisän rakentamisen aiheesta, löytyy ajatuksia antava kotimainen tutkimus:
https://www.vasek.fi/assets/Files/Rakentamisen-tietopankki/Aluerakentamisen-uudet-energiaratkaisut/Risto-Suikkari.pdf

Ympäristöviihtyisyyden merkityksestä asukkaiden hyvinvoinnille, on kirjoitettu runsaasti kirjallisuutta ja tehty luotettavaa tutkimusta.
Helsingin kaavoituslautakunnan edustajat voisivat tutustua aiheeseen ja jakaa kirjallisuutta myös kaavaosastolleen, korostaen samalla, että kaavaprosessit on suoritettava laillisuusperiaatteiden mukaan, siitäkin huolimatta, että HHO ja KHO, sekä oikeusasiamies heidän laittomuuksiaan ansiokkaasti, laillisiksi selittelevät:

Julkaisuja asuinympäristön viihtyisyyttä perustelevasta aiheesta. Montako neliötä viheralueita todella riittää per asukas? Montako sataa metriä saa olla lähimpään ulkoilualueeseen? Mitä tapahtuu, kun asukastiheys kasvaa yli "pohjoismaisen" sietorajan?:
“How to study public life, Jan Gehl & Birgitte Svarre, Island Press, 2013“.
”Happy City: Transforming Our Lives Through Urban Design, Charles Montgomery, Penquin Books, 2014”
“Handbook of Environmental Psychology and Quality of Life Research, Ghozlane Fleury-bahi, Enric Pol, Oscar Navarro, 2016“

Yksi käytännön esimerkki rakennuttajien ja kaavoitusosaston saumattomasta yhteistyöstä:
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2021/03/tassa-esimerkki-kaavoitus-rakennuttaja.html

Esimerkkejä kaavan jatkuvasta ylityskäytännöstä löyttyy (Hakija Helsingin kaupunki Asuntotuotanto perustettavan yhtiön lukuun, eli kaupunki haki grynderille. Loistavaa palvelua):
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2021-002080/

Tästä seuraavasta ylikaavasta on valitettu korkeinta hallinto-oikeutta myöten mutta kaavaylitys jäi voimaan, kun asiasta oli kerran jo ehditty kavereiden kanssa ennakolta sopia. Oikeusasiamieskään ei vaivaudu tutkimaan virkamiesten virheellistä toimintamallia (jota on toteutettu pitkään, eri kaavoissa ja vaiheissa):
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2021/04/oikeusasiames-on-virkamiesten.html

Helsingin kiihkorakentaminen ei tuota asuntoja asunnottomille.

Uutiset kertovat nuorista, jotka asuvat kaduilla, koska heille ei ole asuntoja tarjolla.

Helsinkiä ylikaavoitetaan ja ylirakennetaan järjettömällä vimmalla Kokoomuksen ja Vihreiden yhteisvoimin. Kaavoittaja puolustelee vauhtia, sillä, että asuntoja tarvitaan asunnottomille.
Käytäntö ja puheet eivät kuitenkaan kohtaa, koska rakennetut asunnot menevät suurilta osin asuntosijoittajille, jotka eivät halua vuokrata asuntoja, koska vuokralaiset voivat saattaa asunnot remonttikuntoon, Uudet asunnot ovat myös niin kalliita, että todellisilla asunnontarvitsijoilla ei ole varaa niitä ostaa tai edes vuokrata vuokratuesta huolimatta. Missä mättää? Päätäjien kaverit ovat siellä sijoittaja ja grynderipuolella. No jaa. Vaalipuheissaan toki, mutta poliitikkojen onneksi, ne unohdetaan nopeasti.

Kuinka kaupunkimme päättäjillä voi olla otsaa tuulettaa rakennusvimmaansa julkaisemalla esitteen jossa suitsutetaan vuoden 2019 kaavoituksen runsautta. Missä kerrotaan asunnontarvitsijoille totuus?

Tunnettua myös on, että kaavoittaja saa ns. bonuspalkkion kaavoitetuista neliöistä. Laatukriteereistä ei puhuta sanaakaan. Roskaa roppakaupalla. Kaavoittaja saa selitellä ylilyöntejään asukkaille ja tapella hallinto-oikeudessa lainvastaisista kaavoistaan.

Gunillantien - Reiherintien "kulmaslummi"

Helsingin kaavoitusosasto tukee rakennusoikeuden ylityksiä Laajasalossa.
Herää kysymys, kenen etua kaupunkimme kaavoitus nyt ajaa ja kuka hyötyy ylikaavoittamisesta ja mitä? Asukkaat joutuvat joka tapauksessa maksumiehiksi ja naisiksi, kaikin tavoin.
Jätimme toisen huomautuskierroksen vaatimukset eilen. Edellinen kierros ei tuonut minkäänlaista sovitteluratkaisua. Jopa se ainut jousto toisen rakennuksen siirrosta, oli todentamatta ja sen mukaan on vain "lupaus", joihin kaavaosaston suunnalta ei kannata liikaa perustaa, kuten ei kaavoihinkaan. Osmo Soininvaara vastasi blogissaan kysymykseeni jatkuvasta kaavamuutosrumbasta:"Kaikki kaavoitus muuttaa kaavaa". Todella syvällistä filosofiaa. Sinnemäki tosin ei vastaa mitään. Ehkä häntä hävettää toimia rakennuttajien työrukkasena.
Asukas ei koskaan tiedä millaiselta alueelta asuntonsa ostaa. Eilinen kaava kun ei ole tänään enää voimassa. De facto.

Esitimme perusteltuina vaatimuksinamme (22.10.2018) seuraavaa:

1) kaavamuutos on palautettava uuteen valmisteluun, jossa rakennusmassaa –
ennen kaikkea kerroskorkeutta pudotetaan molemmissa rakennuksissa viiteen
ja metreissä 15 metriin katutasolta mitattuna, näin päästään 2017 kaavan
rakennusoikeuden mukaiseen rakennusmassaan ja kaavan mukaisiin
asuntoneliöihin. Tätä vaatimusta vastaan ei ole olemassa järkevää perustetta
vastineessa ja vaatimus noudattaa jo kertaalleen, aiemmin sovittua
kaavamuutosta ja Maankäyttö ja rakennuslain henkeä ”esteettisestä ja
tasapainoisesta elinympäristöstä”.
2) rakennuksia on vaadittu ja nyt vastineessa ehdotettu sijoitettavaksi 10-5 metriä
Reiherintien reunasta, jotta Reiherintien varteen voidaan sijoittaa puurivi ja
katualueelle jää tulevaisuuteen laajennusvaraa.
Vaadimme täsmällistä tietoa: kuinka paljon taloja on siirretty? Mitä kallioita
säilytetään? Miksi verkossa ei ole uusia piirustuksia sijainnista, ei myöskään
Vastineenne liitteenä?
3) meluselvityksen tulos ei ole uskottava. Millaiseen laskentamalliin se perustuu? Kuka
on tutkinut/laskenut meluhaitan? Onko taho puolueeton? Keskiäänitaso ei anna
missään tapauksessa oikeaa kuvaa pysäkkien aiheuttamista melupiikeistä.
Vaadimme lisäselvitystä ja uuden, luotettavan melulaskelman huippuäänistä.
4) muita asukaskommentteja ei ole huomioitu, ne on ainoastaan pyritty kumoamaan
erilaisin selityksin. Mm. kerroskorkeus on nyt muutettu räystään metrikorkeudeksi
jonka väitetään olevan sama kuin 2017 kaavassa, vaikka kerrosmäärä oli tuolloin
kaksi kerrosta alempi. Mikään ”autopaikoitus” selitelmä ei vaikuta talojen
metrikorkeusvaatimuksiin. Kerrosmäärää vastineessanne ei ole muutettu tai
asuinkerrosneliöitä pudotettu 2017 kaavan tasolle tai edes lähemmäksi kaavan tasoa.
5) projektista on annettava faktatietoa. Nyt saamme muuttuvaa tietoa, esim. asuntojen
lukumäärä ja asukasmäärä vaihtelee.
6) selvitettävä uskottavasti, että kaupungin valitsemat yhteistyökumppanit ovat
luotettavia ja uskottavia toimijoita. Viittaan kumppanin talousrikostutkintaan, toisen
kumppanin heikkoon rakentamisen laatuun ja poliittisiin sitoumuksiin, jotka
vaikuttavat niiden toimintaa ohjaavasti. Jos molempien yritysten historia on niin
rasittava, että yritysten nimet pitää muuttaa, se ei kuulosta luotettavalta. Onko
kumppaneiden talous kunnossa? Minkä laatuista rakentamista on odotettavissa, kun
taustalla on rakentamishistoriaa mm. hometaloina? Paikalliset asukkaat eivät halua
naapurustoon ikuisesti remontissa olevia taloja.

Perustelut olivat jatkodokumentissa. Yhteensä 16 sivua taustatietoineen. Huomautuksen voi tilata minulta sähköisenä: hannu.kuukkanen (ät) elisa.fi   (ät=@ ja sulut ja välit pois)

P.S. Naapuriin on nousemassa rakennettu kortteli jossa asuntoja on 113kpl suurin piirtein saman kokoisella tontilla. Reiherintien- Gunillantien kulmatontille asuntoja on nyt kaavailtu 250kpl. eli yli tuplasti. Tehdäänkö sinne japanilaisia yöpymisputkia?

Uusi ylikaavoitusalue Helsingissä

GUNILLANTIEN ja REIHERINTIEN KAAVAA MUUTETAAN JÄLLEEN KERROSNELIÖITÄ JA KERROSMÄÄRÄÄ LISÄÄMÄLLÄ
Edellinen kaava (2017 - josta jo valitettin ja kerrosmäärä putosi) kertoo, että alueelle saa rakentaa 5 kerrosta ja 8600 asuinkerrosneliötä ja uudessa kaavassa (samana vuonna) tavoitteena on rakentaa 7 kerrosta ja 11 250 kerrosneliötä. Tämä on jälleen tarkoituksellinen ylilyönti jossa metsästetään kaavoittajalle bonusrahaa ylimääräisistä asuinneliöistä (yksi palkan lisän peruste) ja Laajasaloon mahdollisimman täyteen rakennettua ympäristöä. Keväällä 2016 on ollut "salainen", siis ei avoin, suunnittelukilpailu jonka voitti, tietysti, alueen eniten ylirakentanut ehdotus.
Rakennuttajiksi on valittu Kojamo Oy ja SSR. Hinnasta tai muista perusteista ei puhuta paitsi, että huomiota on kiinnitetty rakentamisen kohtuuhintaisuuteen. Kohtuuhintaisuus on tunnetusti suhteellinen käsite. Ei rakennutttaja kannattavuudestaan ainakaan luovu.
Talot on tarkoitettu ilmeisimmin edullisiksi vuora-asunnoiksi ja toki sellaisia tarvitaan mutta ei ympäristön nykyisten asukkaiden kustannuksella.
Kaavoittajalle on useampaankin otteeseen huomautettu pientaloalueen reuna-alueiden matalammasta kerrostalorakentamisesta. Tämä viesti ei ole näyttänyt menevän perille, tai se pyritään tehokkaasti unohtamaan.

TERVETULOA KUULEMAAN MITEN KAAVOITTAJA SELITTÄÄ YLIKAAVOITUSTAAN PIENTALOALUEEN KYLJESSÄ.
Laajasalon kirkossa asiaa puidaan 8.1. klo 18-20. Sitä ennen tuossa tontilla Reiherintie 11 klo 17-17:45 kaavoittajan edustaja kertoo jotakin rakennuspaikkaan liittyvää. Rakennusten paikalla on nyt metsäinen kallio. Talot rakennetaan kiinni Reiherintiehen ja pihoille ajo on Gunillantien puolelta.

Edellinen ja uusi kaavaehdotus rinnastettuna Reiherintielle: http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/reiherintiekaavoitus.htm

Edellisiä ylikaavoituskohteita Laajasalossa:
Vartiosaaren virkistysalueen kaavoittaminen, Raitiovaunuhallien suunnitelma urheilupuiston- uimarannan alueelle,
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/ratikkahallit.htm
Kruunuvuorenrannan pientalojen rakentaminen kerrostaloiksi,
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2017.html

Tämä teksti on lähetetty myös Helsingin kaavoitusta vetävälle Anni Sinnemäelle tiedoksi.

Avoin kirje Anni Sinnemäelle Helsingin kaavoituksesta

Hyvä apulaispormestari Anni Sinnemäki

Lähestyn  julkisella kirjeellä teitä kysymyksellä Helsingin
kaupungin Laajasalon kaavoituksesta.

Toinen kysymys:

Toinen Laajasalolaisia ravisuttanut ehdotuksenne on rakentaa  raitiovaunuvarikko ja sen "kylkiäisenä" 90.000 kerrosneliömetriä asuntoja Laajasalon urheilupuiston alueelle. Näinkö vihreän aatteen  keulahahmo todella voi toimia tai antaa tapahtua? Alue on aikaisemmissa kaavoissa merkitty viheralueeksi (osa urheilupuistoa), kuten varsin hyvin olette tietoinen. Tämä hanke on lähtenyt käyntiin tietojemme mukaan ilman demokraattista poliittisen päätöksenteon järjestystä. Alueen suunnitelmaa on kilpailutettu julkisuudelta piilotetulla kilpailulla viime kesästä lähtien.
Raitiovaunuhallien rakennushankkeesta pidettiin Laajasalossa, Herttoniemen Demareiden kokoon kutsumana, tiedotustilaisuus (ei siis kaavoittajan oma tilaisuus, kuten olisi pitänyt olla). Tilaisuus keräsi niin runsaan osanoton, ettei varattuihin tiloihin ihmiset edes mahtuneet. Asia kiinnostaa erittäin paljon ja herättää, ymmärrettävästi, voimakkaita tunteita alueellamme. Ovatko liikuntapuistot ja viheralueet vain näennäisiä rakennusmaavarantoja kaavoittajan silmissä?

Ehdotus (Laajasaloseura + Laajasalon pienkiinteistöyhdistys) raitiovaunuhallien sijoituksesta Shellin entiseen öljyvaraston tunneleihin lisälouhinnalla, sai kaupungin kaavoittajalta tyrmäyksen. Ontuvina perusteina oli luolan ”myrkyllisyys” ja väärä muoto (lisälouhinta maksaa huomattavasti vähemmän kuin koko tilan louhiminen tai maan päälle rakennettavat hallit ja poistaisi myös runsaasti myrkkyjä kallioperästä), kolmas syy oli kaavoittajan mukaan ajoliuskan ”mahtumaton” sijainti (linkissä luonnos ajoliuskan mahtumisesta http://webcag.fi/laajasalo/kuvat/OljysatamanalueRaitsikaluola.jpg). Myös hissiteknologiaa on mahdollista hyödyntää jos halutaan.
Nykytekniikalla yksikään näistä perusteista ei ole pätevä.
Ainoan jäljelle jäävän perusteen pystyy helposti päättelemään ja se on tuo himoitsemanne kerrostalopinta-ala viheralueelta, siis rakentamisen ahneus jonka Troijan hevosena on raitiovaunuhalli.
Tämä on suurta asukkaiden hyvinvoinnista ja mielipiteistä piittaamattomuutta, vastoin teidän poliittisia lupauksianne (mm. Helsinki-ifo 10 3/2017 apulaispormestarin esittely).

Voisitteko poistaa vääränlaiseen kaavoittamiseen johtavan ns. piiskarahan, eli kaavoittajan edustaja (kaavoittaja) saa jokaisesta kaavan rakennusoikeusneliöstä bonusrahaa. Se on yksi bonuskriteeri. Miten voitte kuvitella, että näin syntyy järkevää kaavoitusta? Tämä tähtää ylikaavoitukseen joka on ollut jo jonkin aikaa selkeästi havaittavissa kaavojen rakennusoikeuksien lisääntyessä kaava kaavalta. Tämä sama piiskaraha on yksi päällimmäisistä syistä, miksi kaavoihin ei enää voida Helsingissä luottaa.

Järkevällä, alkuperäisellä kaavasuunnittelulla asukkaiden ei tarvitse pelätä kaavakierros toisensa jälkeen, mitä ympäristössämme tapahtuu ja onko huomenna naapuritontilla kivitalo, pientalon paikalla ja kuinka moni kerroksiseen taloon rakennusoikeudet on myönnetty.

Helsingin Laajasalolaiset odottavat ystävällistä julkista vastaustanne. Edelliseen kirjeeseen 14.11.2017 sitä ei saatu.
http://politiikkaajapropagandaa.blogspot.fi/2017/11/hyva-apulaispormestari-anni-sinnemaki.html
Tämä kirje on myös Blogissa:
http://hannukuukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246447-toinen-avoin-kirje-anni-sinnemaelle

Helsingin ylikaavoituksen mekanismi

Hesarissa (15.6.2016) kerrotaan, kuinka Helsinki vapauttaa uudesta rakennuskaavastaan viheralueita keskuspuistossa ja Lauttasaaressa, sekä pieniä alueita muualta.

Helsinki kaavoittaa yli tarpeen ja jopa ylempien kaavojen ja lain vastaisesti. Miksi?
Näin se voi sitten "hyvää hyvyyttään" luovuttaa takaisin pieniä osia viheralueita, joita se on tarkoituksellisesti ylikaavoittanut näihin "propaganda tarkoituksiin".

Kun yleiskaava 2050 julkistettiin, sen kaavoittajamyönteisyys kävi ilmi ns. hehtaarikaava-asussa. Kaava jätti kaavoittajalle vapaat kädet anastaa lisämaata omiin tarkoituksiinsa ylimalkaisen esitystavan vuoksi. Miten kukaan (yksityinen) kaupungin alueelle rakentava tai alueelta uutta asuntoa ostava, voi luottaa tuollaisella esitystavalla muotoiltuun kaavaan? Tätä esitystapaa ei korjattu luonnosvaiheestaan, lukuisista huomautuksista ja vastalauseista huolimatta (mielipiteen kertominen on näennäisvaikuuttamista). Myös yleiskaavan esittelyteksti oli ja on edelleenkin pöyristyttävää luettavaa.

Mielenkiintoista on, että nyt asemakaavat tehdään palakaavoina (postimerkkiasemakaavat), eli vain pieniä alueita kerrallaan ja osayleiskaavaa, yleiskaavaa ja jopa maakuntakaavaa kunnioittamatta (esim. Kruunuvuorentanta), ilmeisesti jotta ei syntyisi liian voimakasta kansanliikettä niitä vastaan. Muutama sata vastustajaa on helpompi jättää huomiotta kuin tuhannet vastustajat. Vastustajia riittää, koska asemakaavoittaminen jatkaa yleiskaavan sallimilla väljillä linjoilla (ja ne jopa ylittäen) alueen nykyisten asukkaiden tappioksi. Postimerkkiasemakaavojen poiketessa yleiskaavoista, ei asukkaalla ole mahdollisuutta selvittää mitä rakennuksia naapurikaavapostimerkkiin on tulossa, koska ei edes edelliseen osayleiskaavaan voi enää luottaa.

Näin meitä helsinkiläisiä vedätetään. Tämä on syytä muistaa seuraavissa kunnallisvaaleissa, kun kaupungille valitaan uusia päättäjiä. Seurataan kuitenkin ensin jatkuuko sama ”maantapa” nykyisessä uudessa organisaatiossa. Pelkään pahoin, että maan tapa ei muutu, koska entiset päättäjät ja puistorakentamista suosivat puolueet jatkavat ainakin toistaiseksi.