Katselin GRECON viimeisintä arviointikierrosta (raportti 5 / 2022) Suomen edistymisestä rakenteellisen korruption torjunnassa, eikä ihan hyvältä näytä.
Palaan aluksi 4. kierrokseen:
Vielä 4. kierroksella oli mukana tuo Suomen kuumaperuna, eli Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointi lainsäädännössä.
4.
ARVIOINTIKIERROS Suomi on ollut GRECOn jäsen vuodesta 1999, ja se on
ollut arvioinnin kohteena neljällä arviointikierroksella, joissa on
keskitytty erilaisiin korruption estämiseen ja torjuntaan liittyviin
aiheisiin.
Suomi on saanut merkittävän osuuden GRECOn arviointikierrosten yhteydessä
annetuista suosituksista toteutettua. Vaatimustenmukaisuusmenettelyjen päättämiseen
mennessä Suomi oli toteuttanut ensimmäisen, toisen ja neljännen arviointikierroksen
suositukset täysimääräisesti. Kolmannen arviointikierroksen suosituksista 94 prosenttia oli
toteutettu täysimääräisesti ja ainoastaan yksi suositus oli toteutettu vasta osittain.
Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoinnista – jonka osalta Suomi on tehnyt varauksen
käydään maassa edelleen vilkasta keskustelua rikoslain uudistamisen yhteydessä.
(lieneekö koskaan "hillotolppaa" saadaan maaliin? Aihe katosi 5. kierroksella).
GRECO esitti viidennessä arviointikierroksessa Suomelle 14 suositusta.
Vaatimustenmukaisuusraportissa GRECO totesi, että suositus xii oli täytetty ja
toteutettu tyydyttävästi, suositukset i, iv, vii, viii, ix, xi, xiii ja xiv oli
osittain toteutettu ja suosituksia ii, iii, v, vi ja x ei ollut pantu täytäntöön.
Jäljempänä tarkastellaan noita keskeneräisten suositusten noudattamista...
SUOSITUKSET JA JATKOTOIMET
184. Raportin päätelmien pohjalta GRECO antaa Suomelle seuraavat suositukset:
Keskushallinnon johtavien virkamiesten ja ministereiden osalta GRECO suosittelee, että
i. i) Suomi antaa ja julkaisee ministereille ja muille keskushallinnon johtaville
virkamiehille tarkoitetut menettelysäännöt, ja että sääntöjä täydennetään
ohjauksella ja luottamuksellisella neuvonannolla eturistiriidoista ja muista
lahjomattomuuteen liittyvistä asioista (lahjoista, sivutoimista, yhteyksistä
kolmansiin osapuoliin ja salassa pidettävän tiedon käsittelystä), ja
ii) näihin menettelysääntöihin kytketään uskottavat ja tehokkaat valvonta- ja
sanktiomekanismit
(kohta 46);
ii. i) Suomi antaa kaikille keskushallinnon johtaville virkamiehille ja ministereille
näiden toimikauden alkaessa erityistä, pakollista integriteettikoulutusta, jossa
käsitellään sellaisia aiheita kuin etiikka, eturistiriidat ja korruption ehkäiseminen;
ja ii) lisäksi vaatii näitä johtohenkilöitä osallistumaan säännölliseen
integriteettikoulutukseen koko toimikautensa ajan
(kohta 48);
iii. Suomi perustaa tai tehostaa yhtä tai useampaa virallista järjestelmää, jossa
arvioidaan ministerien ja muiden ylimpien johtohenkilöiden
sidonnaisuusilmoituksia ja että koulutetut arvioijat antavat saatujen ilmoitusten
perusteella yksilöllistä neuvontaa esteellisyyttä, sivutoimia ja -tehtäviä sekä lahjoja
koskevien sääntöjen soveltamisesta
(kohta 65);
iv. i) Suomi käsittelee kysymystä eturistiriidoista, joita voi syntyä aiemman yksityisen
toiminnan vuoksi, kun henkilö tulee yksityiseltä sektorilta valtion palvelukseen
ylimpään johtoon, ja tulevan yksityisen toiminnan vuoksi, kun henkilö tahtoo
neuvotella tulevasta valtion palveluksen jälkeisestä työtehtävästä, ja että Suomi ii)
ottaa käyttöön standardeja , menettelyjä ja tarvittaessa lainsäädäntöä, joita valtion
ylimmän johdon on noudatettava toiminnassaan johtotehtävänsä päätyttyä
(kohta 82);
v. Suomi kaikkien ylimpien johtohenkilöiden osalta (ministereiden erityisavustajat
mukaan lukien) i) standardisoi ja täsmentää sidonnaisuusilmoituksia koskevien
vaatimusten sisällön ja ajankohdan (eli ilmoittaja ei miltään osin päätä, mikä on
merkityksellistä hänen asemansa kannalta, ja tietojen ilmoittamiselle ja
päivittämiselle asetetaan määräajat); sekä ii) harkitsee mahdollisuutta laajentaa
ilmoitusten alaa siten, että niissä annetaan tiedot tietyn kynnysarvon ylittävistä
lahjoista, taloudellisista intresseistä, sivutoimista sekä puolison ja huollettavien
perheenjäsenten veloista (jolloin näitä lähisukulaisten tietoja ei välttämättä
tarvitse julkistaa)
(kohta 95);
vi. Suomi ryhtyy määrätietoisesti toimiin varmistaakseen, etteivät nykyiset menettelyt
syytesuojasta ja sen purkamisesta vaikeuta tai estä korruptiorikoksista epäiltyihin
ministereihin kohdistuvaa esitutkintaa. (kohta 109).
... välissä poliisia ja rajavartiolaitosta koskevia kohtia (lue alkuperäisestä dokumentista)
x. Suomi kehittää virtaviivaisen järjestelmän poliisin sivutoimilupia varten ja kytkee
tähän järjestelmään tehokkaan seurannan (kohta 151);
GRECO 5. RAPORTTI 2022 suomenkielinen poikkeaa enkkuversiosta, joten kannattaa lukea molemmat.
