Kittilän kunnanhallituksen hyvävelioikeudenkäynti

Suomen Kuvalehdessä 27/2019, Olli Mäenpää kertoo, mistä Kittilän kunnanvaltuuston vapauttavassa, Lapin käräjäoikeuden päätöksessä, on kyse.

Helsingin yliopiston emeritus professori Olli Mäenpää: ”Mäenpään mielestä on selvää, ettei tällainen tuomio voi jäädä lainvoimaiskeksi.  Mäenpää sanookin, että  alusta alkaen oikeudenkäynti olisi pitänyt järjestää  Oulussa, tai vieläkin etelämpänä. ’Että saataisiin objektiivisempaa näkökulma asioiden käsittelyyn’. Jos tällainen tuomio ja oikeudenkäyntitapa yleistyy, alamme mennä pikkuhiljaa Unkarin tielle. Näin oikeusvaltion perusta murenee. Tällä tuomiolla virkavastuulta putoaa pohja ja hallintomme kruununjalokivi, ’hyvän hallinnon vaatimus’ menettää merkityksensä.

Olli Mäenpään kommentti on asiallinen ja perustuu hänen ammatilliseen tietämykseensä ja kokemukseensa mutta jos luemme suomalaisia oikeudenkäyntiperiaatteita, raastuvanoikeudesta oikeusvalvontaan ja oikeusministeriöön saakka, olemme edenneet jo pitkälle Unkarin tietä. Olisi korkein aika kääntää tämä kurssi.  Vain julkinen paine voi sen tehdä. Suomalaiset poliitikot ja oikeuslaitos, ovat saattaneet itsensä sellaiseen liemeen, etteivät he pysty siitä irtautumaan ilman pakotteita.

Stansvikin kaava nurin yleiskaavan vastaisena

Stansvikin kaava kaatui Helsingin hallinto-oikeudessa.
YLE uutisoi asiasta: https://yle.fi/uutiset/3-10845481?fbclid=IwAR0ds39fHCzBItJCKUh0C5PphflIogBiMf_G2vuS_93tAJDDacS8OH8_

 Lainaus YLE:n artikkalista:

"Tulkintaero yleiskaavasta

Lisäksi kaupungilla ja hallinto-oikeudella on erilainen näkemys siitä, kuinka tarkasti Stansvikinkallion asemakaavassa olisi tullut noudattaa Helsingin yleiskaavaa vuodelta 2002.

Kruunuvuorenrannan kaavoitusta ohjaa osittain Kruunuvuorenrannan osayleiskaava ja osin Helsingin yleiskaava 2002.

Hallinto-oikeus huomauttaa, että Stansvikinkallion asemakaavassa on jätetty huomioimatta vuoden 2002 yleiskaavan pientalosuunnittelumääräys. Yleiskaavan kaavaselostuksen mukaan Kruunuvuoren alueelle tulisi suunnitella pientalovaltaista aluetta 50 prosenttia ja kerrostalovaltaista 50 prosenttia.

Kuutin mukaan vuoden 2002 yleiskaava on voimassa vain pienellä alueella Stansvikinkalliota. Hän myös muistuttaa, että vuoden 2002 jälkeen voimaan on tullut osayleiskaava ja päätös Kruunusilloista.

– Kaupunki on tulkinnut niin, että se voi käyttää harkintaa eri tavalla kuin yleiskaavassa 2002 on ohjeistettu. Tämä on tulkinnallinen asia, Kuutti toteaa."


Minusta ei ollenkaan tulkinnallinen vaan lain vastainen.

T: Mika Penttinen LSPKY puheenjohtaja
-------------------------------------------------------------------------------------------------

Tämä ei ollut ensimmäinen kaava joka läiski poskille ylempiä ja aikaisempia kaavoja.
Kaupungin omavaltainen kaavoituspolitiikka jota Kuutti "tulkinnaksi" kutsuu, näyttää tekevän mitä huvittaa milloinkin ja asukkaat ja asukasyhdistykset joutuvat paikkaamaan laittomuudet hallinto-oikeuden kautta.

Kaavoittajalle huomautettiin yleiskaavan vastaisuudesta, mutta sillä ei ollut vaikutusta, kuten ei yleensä muullakaan asukkaiden kuulemisella ole ollut. Se on vain lain vaatima "haitallinen" prosessi kaavoittajan mielestä.
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2017.html

Yleiskaavan vastaisuus näkyy tässä kaavavertailussa. Kerrostalovaltaiset alueet punaisella ja pientalovaltaiset alueet ruskealla. Tämä ei siis toteutunut lopullisessa Kruunuvuorenrannan kaavassa, vaan ahneus iski ja koko alue kaavoitettiin kerrostaloiksi. Tämä siis kaatui hallinto-oikeudessa toistaiseksi. Kaupunki vie luultavasti asian KKO:n poliittisen voimansa tunnossa.
Koko Laajasalon kaava:
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/HelsinginKaavoitus.html