KHO on kumonnut ylikaavan

"Asemakaava ja asemakaavan muutos on kumottu
AK, Asuinkerrostalojen korttelialueiden 49317 ja 49318 osalta
(Korkein hallinto-oikeus 30.10.2020 t 4164)."
Helsingin kaupunkisuunnittelun selostus
https://kartta.hel.fi/?sukkaId=HEL%202020-012980

Ihme on tapahtunut. Ei ole tiedossa mihin Kruunuvuorenrannan osakaavan kumoaminen KHO:ssa itseasiassa perustui.
Yleensä kaavoja ei KHO:ssakaan kumota, olipa niissä kuinka paljon lainvastaista toimintaa tai sisältöä tahansa. En ihan heti lähde uskomaan, että luonnonsuojelu, olisi se peruste. Viheralueiden suojelu ei ainakaan aikaisemmin ole vaikuttanut hallinto-oikeuksien päätöksiin. Asutus Kruunuvuorenrannassa oli vielä niukkaa, siinä vaiheessa, kun kaavavalitus oli edennyt oikeusasteisiin. Ehkä kyseessä oli käsienpesun tapainen ratkaisu, aikaisempien oikeusmurhien kannustamana?  Ehkä aluetta rakentamaan aikova grynderitaho ei ollut riittävän vakavarainen? Ehkä poliittisissa puolueissa (jotka kaavoitusta ovat olleet tekemässä) oli edellistä kaavaorganisaatiota vastaan nousseita erilaisia intressejä. Ehkä entisen kaupunginjohtajan Jussi Pajusen lenkkipolku olisi tullut liian lähelle kerrostaloja?

Alla olevassa kuvassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kumoutuneiden
korttelien 49317 ja 49318 sijainit kaava-alueella (punaiset ruksit). Lopullisessa kavassa (vasemmalla) korttelien pohja-ala on kutistettu noin puoleen alkuperäisestä. Kerrosmäärät ovat muuttuneet neljä ja viisikerroksiisiksi aikaisempien neljän ja kuuden kerroksen sijasta. Siis neljä-viisi kerrosta luonnonpuistoa vasten. Näin inhimillistä ei rakentaminen ole ollut pientalojen rinnalla. Tosin, kun tyyli on sama, kuin pientaloalueen reunamilla, on syytä laskea lisäksi mukaan "piilotettu", rakennuslain mukaan asuinkerros -kivijalkakerros, joka tarkoittaa käytännössä maksimissaan kuusikerroksisia taloja? Kuvan alla kerrotaan lisää talojen todellisista korkeuksista.

 Kun katsoo kuvassa olevia korkeustietoja (eri kaavoissa hieman erilailla merkitty), korkeuksina taloille näyttäisi olevan 27-30 metriä. Tämä tarkoittaa käytännössä (3m per kerros) noin 9 - 10 kerrosta, Tämä tukee aikaisempaa "kivijalkakerroksen" lisäämistä korkeuteen + lopullinen harjakorkeus? Joissakin kaavoissa esitetään vain kerrosmäärä ja sen perusteella ei talojen korkeudesta voi sanoa mitään. Kaavoittajan ilmeisenä tarkoituksena on johdonmukaisesti hämärtää rakennusten todelliset korkeudet. Tässä kaavassa korkeudet kyllä näkyvät, vaikka eivät täsmääkään ilmoitettuihin kerrosmääriin. Miksi kaavamerkintöjen esitystapoja ei voida standardisoida, kun esim. Helsingissä kaavoitusta hoitaa vain yksi instanssi? Vastauksena lienee:"silloin ei voida paikallisia asukkaita enää hämätä".

Luonnonsuojelua betonin varjossa

Kruunuvuorenrannan kaavaa puretaan - YLE kertoo mitä Kruunuvuoren rannan kaavalle ja Stansvikin metsäalueen säilyttämiseksi on tapahtumassa. Valtuuston vaihtuminen toi uusia tuulia. Jopa Kokoomuksen edustaja on purkamassa gryndereille edullista kaavaa.
https://yle.fi/uutiset/3-12116852

Rakennuslehti ihmettelee kaavan purkuvauhtia
https://www.rakennuslehti.fi/2021/09/helsingin-uusi-valtuusto-yrittaa-romuttaa-kruunuvuorenrannan-stansvikinkallion-rakentamisen-en-ole-20-vuotisen-urani-aikana-nahnyt-etta-paattajien-mieli-muuttuisi-nain-nopeasti/?fbclid=IwAR0IA_NJjpDvcetDYDCIQYhunttF-Da1eclQTN6pIK1h_SzFsQ6oodHtz-c

Helsingin kaupunkisuunnittalulle on tullut ilmeisesti moraalinen krapula? Tokkopa.
Kovasti tiedotetaan "kaupunginhallitus-esittaa Laajasaloon kahta uutta luonnonsuojelualuetta". Molemmat ovat olleet jo aluekaavassa ja yleiskaavassa 2016 ja aiemmissakin viheralueina ja valtakunnallisesti merkittävinä kulttuurialueina. Osa on kertaallen jo kaavoitettu kerrostaloille mutta kaava kaatui hallinto-oikeudessa 2019.
Luonnonsuojelualueiden laitamille oli uusissa 2021 kaavoissa kaavoitettu kivitaloja.

Tämä esintulo  on puhtaasti poliittinen, pormestari Juhana Vartiainen (Kok) +vihreiden kaavoitusvetäjien, Sinnemäki, kasvojenpesuyritys Laajasalon metsien ja viheralueiden systemnaattisen tuhoamisen tuoksinassa.
Liikuntapuiston kaappaus osittain rakennusmaaksi, ratikkahallin varjolla, on käsiteltävänä Helsingin hallinto-oikeudessa. Mikäli oikeutta ja moraalia Suomessa edes hitusen vielä on, ratikkahalli tornitaloineen rakennetaan muualle.

Kun kaupunki hävisi hallinto-oikeudessa metsänkaatosuunnitelmansa, se nyt tuo esille omana saavutuksenaan "luonnonsuojelun" samalla alueella. Jos kaupunkimme vihreiden kaupunkisuunnittelijoiden omat haaveet olisivat menneet läpi, luonnonsuojelualueen tilalla kasvaisi betonitaloja.
Miten Sinnemäki sanoikaan kunnallisvaalien tappion jälkeen. Jotain sinnepäin, että jossain olemme tehneet virheen. Suurin virhe on siinä, että vihreät ovat alistuneet  (Kokoomuksen) likaisen työn rukkaseksi kaupunkimme kaavoitusasioissa. Varapormestarin titteli ja iso palkka kiinnostaa enemmän, kuin kaupunkimme asukkaiden hyvinvointi.

https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset/2021-10-04/kaupunginhallitus-esittaa-laajasaloon-kahta-uutta-luonnonsuojelualuetta

Laajasalon Kruunuvuorenrannan lisärakentaminen venytettiin kiinni luonnonsuojelualueeseen

Vuoden 2021 kaavoitustilanne, kertoo, että kerrostaloja suunnitellaan nyt jo Kruunuvuoren lammen rauhoitettuun (SL) luonnonsuojelu-alueeseen asti. Kaupunkisuunnittelulautakunnan ahneudella ei ole minkäänlaista rajaa. Kaava kaavalta viheralueita ja pientaloasutuksen reunoja kaavoitetaan kerrostalojen alle.

Ensiasunnon ostajille ei näitä asuntoja ole tarkoitettu. Onneksemme pääosa asuntojen hamstraajista on asuntokeinottelijoita, jotka odottavat Kruunusiltojen tuomaa asuntojen neliöhinnan pomppausta. He sijoittavat ylimääräisiä rahojaan, joten heidän tappioistaan ei tarvitse kantaa huolta.
Kaavoitushistoria ja selitykset pistävät arvelemaan, että kaavoituksen rakennustehokkuuden jatkuvan kasvatuksen todellinen tausta olisi ainoastaan asuntokeinottelijoiden ja gryndereiden runsas "kannustus" lisääntyvien kaavoitusneliöiden suuntaan. Kunnallisvaaleissakin tarvitaan jälleen mainosrahoitustukea. Kaavoituksen suuntaviivoista päättävä, kaupunkimme poliittinen johto, (Kokoomuksen pormestari Vapaavuori ja kaavoituksesta vastaava, "vihreä" Sinnemäki) haluavat mahdollisimman paljon tehokasta rakennusmaata, piittamatta muuntuvan kaavoituksen aiheuttamista seuraamuksista ja viher- ja virkistysalueiden rakentamisesta.

Kuvia kaavoituksen lyhyestä mutta jatkuvasti muuntuvasta historiasta:
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2017.html
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2021.html

 

Rakennuttajan mielestä sisäilma ei ole ongelma

Olen tässä blogissa ottanut esiin aiemminkin tämän 2015- jälkeisen rakennusboomin aikaisen "hutilointirakentamisen". Paljon rakennettiin mutta heikolla ammattitaidolla, koska ammattilaisia ei riittänyt työmaille.

Helsingin uutiset kertoi 15-16 helmikuuta lehdessä jälleen yhdestä pikarakentamisen aiheuttamasta ongelmasta, josta asukas ja rakennuttaja ovat eri mieltä. Asunto sijaitsee Hopealaaksossa (Laajasalon Kruunuvuorenrannassa).

Asunnossa on sisäilmaongelma jota ei toistaiseksi, useista huomautuksista huolimatta, ole saatu asianmukaiseen kuntoon. ATTn tiimipäällikkö kertoo, että ongelma liittyy ilmastointijärjestelmän säätöön, jota ei vuoden aikana ole saatu säädettyä oikeaksi.
Rakennuttaja on Helsingin asuntotuotantotoimisto (ATT) ja urakoitsija, Lujatalo Oy.
Toistakymmentä asukasta on valittanut hajuongelmasta ja osissa asunnoista, ikkunaväleihin muodostuvasta huurtumisesta. Huurtuminen kertoo sisäilman kosteudsta ja sisäsuunnasta vuotavasta ikkunasta. Mahdollisesti osallisena on vääränlainen ikkunoiden tiivsteasennus tai/ja sisätiloissa vallitseva ylipaine?

Tutkimustuloksen mukaan ikkunaongelmasta on valittanut suuri osa asukkaista mutta ATT:n tiimipäällikkö puolestaan väittää, että enemmistö on ollut asuntoihinsa tyytyväisiä.
Reklamaatio oli tehty jo 2018 lopulla mutta asia ei ole toistaiseksi edennyt haittaa poistavin toimenpitein. Asumisterveyshaitta tulisi lainmukaan tutkia viipymättä. Isännöitsijä Jouni Lehikoinen toteaa että:"ATT on ehkä huonoin ja välinpitämättömin rakennuttaja, johon olen ikinä törmännyt".

ATT.n tiimipällikkö Johan Hellberg puolestaan kertoo, kuinka he ovat oleet hyvin aktiivisia. MUTTA mitä sitten on saatu aikaan, epäonnstuneen säätämisen lisäksi, näiden n. 12 kuukauden aikana? Tutkimusta on vasta tilattu ongelmahuoneistoon, "lähes 10.000 euron edestä". Asunnossa on myös käynyt ympäristöterveysyksikkö 30. tammikuuta, eikä todennut sisäilmaongelmiin viittaavia hajuhaittoja. Kuitenkaan asunnossa ei sen omistaja ole voinut asua, terveydelliisistä syistä, mutta muualla kyllä. Käynti ei tarkoita asumista ja altistumista. Kysessä on Hitas-asunto.

Koska asunnon osoitetta ei ole tiedossa, ei asuntoa voi verrata aikasemmin uutisoituun vesivuotoon eräässä Kruunuvuorenranna talossa. Se kertoo kuitenkin, että ongelma ei ole alueen rakennuksissa yksittäinen.https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2019/08/helsingissa-on-sahlarakentamisen.html
"Nykyisen rakennusboomin hutilointirakentamisesta muistuttaa keväällä 2019 sattunut Kruunuvuorenrannan puolivuotiaan talon runsas kattovuoto". https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006104854.html

Stansvikin kaava nurin yleiskaavan vastaisena

Stansvikin kaava kaatui Helsingin hallinto-oikeudessa.
YLE uutisoi asiasta: https://yle.fi/uutiset/3-10845481?fbclid=IwAR0ds39fHCzBItJCKUh0C5PphflIogBiMf_G2vuS_93tAJDDacS8OH8_

 Lainaus YLE:n artikkalista:

"Tulkintaero yleiskaavasta

Lisäksi kaupungilla ja hallinto-oikeudella on erilainen näkemys siitä, kuinka tarkasti Stansvikinkallion asemakaavassa olisi tullut noudattaa Helsingin yleiskaavaa vuodelta 2002.

Kruunuvuorenrannan kaavoitusta ohjaa osittain Kruunuvuorenrannan osayleiskaava ja osin Helsingin yleiskaava 2002.

Hallinto-oikeus huomauttaa, että Stansvikinkallion asemakaavassa on jätetty huomioimatta vuoden 2002 yleiskaavan pientalosuunnittelumääräys. Yleiskaavan kaavaselostuksen mukaan Kruunuvuoren alueelle tulisi suunnitella pientalovaltaista aluetta 50 prosenttia ja kerrostalovaltaista 50 prosenttia.

Kuutin mukaan vuoden 2002 yleiskaava on voimassa vain pienellä alueella Stansvikinkalliota. Hän myös muistuttaa, että vuoden 2002 jälkeen voimaan on tullut osayleiskaava ja päätös Kruunusilloista.

– Kaupunki on tulkinnut niin, että se voi käyttää harkintaa eri tavalla kuin yleiskaavassa 2002 on ohjeistettu. Tämä on tulkinnallinen asia, Kuutti toteaa."


Minusta ei ollenkaan tulkinnallinen vaan lain vastainen.

T: Mika Penttinen LSPKY puheenjohtaja
-------------------------------------------------------------------------------------------------

Tämä ei ollut ensimmäinen kaava joka läiski poskille ylempiä ja aikaisempia kaavoja.
Kaupungin omavaltainen kaavoituspolitiikka jota Kuutti "tulkinnaksi" kutsuu, näyttää tekevän mitä huvittaa milloinkin ja asukkaat ja asukasyhdistykset joutuvat paikkaamaan laittomuudet hallinto-oikeuden kautta.

Kaavoittajalle huomautettiin yleiskaavan vastaisuudesta, mutta sillä ei ollut vaikutusta, kuten ei yleensä muullakaan asukkaiden kuulemisella ole ollut. Se on vain lain vaatima "haitallinen" prosessi kaavoittajan mielestä.
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2017.html

Yleiskaavan vastaisuus näkyy tässä kaavavertailussa. Kerrostalovaltaiset alueet punaisella ja pientalovaltaiset alueet ruskealla. Tämä ei siis toteutunut lopullisessa Kruunuvuorenrannan kaavassa, vaan ahneus iski ja koko alue kaavoitettiin kerrostaloiksi. Tämä siis kaatui hallinto-oikeudessa toistaiseksi. Kaupunki vie luultavasti asian KHO:n poliittisen voimansa tunnossa.
Koko Laajasalon kaava:
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/HelsinginKaavoitus.html

Totuus vaikuttamisesta kaupungin kaavoitukseen

Laajasalossa pidettiin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen viimeinen asukasilta.
Esitimme kaupungin kaavoittajalle kysymyksen:

"Lainvoimaisessa Yleiskaavassa 2002 ja sen pohjalta laaditussa Kruunuvuoren osayleiskaavassa, Kruunuvuoren alue on merkitty 50% pientaloalueeksi.
Asemakaavoituksen kuluessa on kaupunki aina vastannut pientaloalueiden toteutuvan loppuvaiheessa. Ei näytä toteutuvan.
Miksi kaupunki kaavoittaa vastoin lainvoimaisia kaavoja?"

Saimme ympäripyöreän vastauksen jossa oli kaavoittajan pääargumenttina, että omakotitalot eivät ole nyt muodissa. Toisena argumenttina kaavamuutoksille oli yllättänyt asukaskehitys. Kolmas argumentti oli edullisten asuntojen tarjonta asukkaille. Viimeisenä heittona kaavoittajan edustaja mainitsi, että onhan Koirasaarentien varrella pientaloja.

Koska asukasillassa ei saa kaupungin antaman vastauksen jälkeen enää puhenvuoroa, jäi yleisölle ilmeinen väärä käsitys, että olimme tyytyväisiä saamaamme vastaukseen.
Tuo viimeinen heitto oli todella pöyristyttävä, koska ne talot (muutama orpo) on asemakaavoitettu 2016 viheralueelle ja luonnonsuojelualueen ja historiallisesti arvokkaan alueen kylkeen. Viheralue oli merkitty jo maakuntakaavaan ja kuuluisaan hehtaarikaavaan, yleiskaava 2050.

Kaavoittaja ei todellisuudessa vastannut miksi asemakaavat tehdään vastoin aiempia kaavoja: maakuntakaava, yleiskaava 2050, alkuperäinen osayleiskaava 2002 ja lainvoimainen osayleiskaava Kruunuvuoren rannasta vuodelta 2013. Kaikki kaavoittajan argumentit olisi pitänyt esittää viimeistään jo vuonna 2013 jolloin viimeisin lainvoimainen osaaluekaava tehtiin. Muita argumentteja ei enää sen jälkeen ole ollut syytä esittää tai ainakaan muuttaa niiden mukaan asemakaavoja aiemmasta osayleiskaavasta poikkeaviksi.

Jos kaupunkimme kaavoittaja saa tehdä asemakaavat (erilliset ns. postimerkkikaavat) aiemmista aluekaavoista piittaamatta, mihin näitä lukuisia kaavaversioita oikein tarvitaan? Onko kyse mahdollisesti virkamiesten itsensä työllistämisestä, vaiko kaupunkilaisten hämäämisestä? Ehkä molemmista.

Käytännön esimerkki mitä tällainen muuttuva kaavoitus saattaa aiheuttaa.

Jos kaupunkilainen tai Helsinkiin muuttaja etsii uutta asuntoa hän luultavasti tutkii näitä osaaluekaavaversioita nähdäkseen, miltä alue tulee tulevaisuudessa näyttämään. Yllätys saattaa olla sitten melkoinen, kun viimeisimpään osayleiskaavaan merkityn matalan pientaloalueen tilalla onkin todellisuudessa kivitalot jotka esim. peittävät aiemmin mahdollisesti ikkunasta näkyneen merimaiseman. Asemakaavat tehdään postimerkki-periaatteella joten niistä ei alueen yleisilme enää näy. Naapuripostimerkki saattaa siis sisältää mitä tahansa rakennustyyppiä, kun alueen rakentaminen aloitetaan. Tässä Kruunuvuoren rannan tapauksessa juuri näin on käynnyt, eli aiemmin pientaloiksi merkitty postimerkkialue muuttuikin asemakaavassa kivitaloiksi.