Koska palautelomakesysteeminne ei mahdollista perusteltuja laajoja kirjeitä, siirrän tähän Blogiin kokonaisuuden kommentistani asumisen ohjelmaluonnokseenne "Kotikaupunkina Helsinki 2016".
Tämä julkaisu liittyy vahvasti kunnallispolitiikkaan jossa tehdään kyselyn kautta mielipidevaikuttamista mutta vaikuttaako mielipiteet joita pyydetään? Yleiskaavaluonnoksen huomautuksin ei saatu yleiskaavaa tarkennettua, joten odotukset eivät ole suuret. Tämä kommentti kertoo osaltaan miksi korjausta ei tehty.
ELSINGIN KAUPUNKI
LUONNOS 1
KAUPUNGINKANSLIA
Talous- ja suunnitteluosasto
Strategiat ja kehitys/Asumisen tiimi
30.11.2015
YLEISKOMMENTTI
Kotikaupunkina Helsinki 2016 -luonnokseenne
Kaupunkisuunnittelun ammattilaisten ja poliitikkojen olisi hyvä tutustua (eivät
ilmeisesti ole niin tehneet, vaikka siitä on olemassa viitteitä HELSINGIN
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON
KAAVOITUSOSASTON SELVITYKSIÄ 2000: 4; Satu Tiitola;
Rakentamattomat alueet Helsingin kaupunkirakenteessa ja maankäytön
suunnittelussa) Ebenezer Howardin (1898, 1902)
ideologiaan ja perusteluihin puutarhamaisesta kaupunkirakentamisesta
”Bright homes and gardens, no smoke, no slums”, jossa ihmisetkin viihtyvät. Siitä lyhyt leike
näin aluksi joka viittaa tiiviiseen mutta viihtyisän rakentamisen
mahdollisuuteen ilman kivitaloslummeja:
” Matalaa ja tiiviistä – miksi ja miten?
… Kuva 50. Puutarhakaupungin suunnitteluperiaatteita mm.
maankäytön, liikennejärjestelmän ja mitoituksen osalta (Howard 1898, 1902).
Kaupungin asukastiheys on lähes kolminkertainen Helsingin nykyiseen verrattuna
ja yli kaksinkertainen Berliiniin tai Wieniin verrattuna.”
” …
noin 4 km2:n kokoisen, pienen ja tiiviisti rakennetun puutarhakaupungin asukastiheys
on siten jopa 8 000 as/km2. Howardin omien suunnitteluperiaatteiden mukaan
laskettuna asukastiheydeksi tulee jopa yli 20 000 asukasta/km2”.
Howardin viihtyisään malliin mahtuisi asumaan vuonna 2050
mainiosti, rohkeimmankin ennusteen Helsingin väkimäärä kaksinkertaisena (puolet
maasta voitaisiin edelleen säilyttää puistoina). Laskelman mukaan 2050
asukastiheys Helsingissä olisi 4067 as/km2.
Howardin ajatusta kypsytteli edelleen 1998, Hall & Ward,
eikä tähän rakentamisen mahdollisuuteen ole myöhäistä tarttua vieläkään. Kyse
on vain ja ainoastaan kaavoittajan tahtotilasta. Älkää katsoko vain
vuosilukuja, teoria on sovellettavissa myös tämän päivän kaavoittamiseen.
Suomen väkiluku pienenee syntyvyyden pienenemisen syystä.
Pakolaisvirta on ainoa mahdollisuus kasvattaa eläkkeenmaksajasukupolvea
Suomessa. Muuttovirta on kasvukeskuksiin päin ja Helsinki on sellainen. Mikä
tulee olemaan Helsingin asukasmäärä vuonna 2030 tai 2050, ei kuitenkaan voida
esittää luotettavia arvioita. Trendit eivät ole luotettavia nykytilanteessa.
Jostakin on kuitenkin lähdettävä liikkeelle. Mutta. Miten mahdolliset uudet
asukasmäärät tulevaisuudessa jaetaan/jakautuu eri alueille ja minkälaisiin
asuinolosuhteisiin ja miten tiivistysrakentamisen määrä on hallittavissa jos
sitä sanelee vain poliittinen ja rakennuttajien ahneus?
Puhun Laajasalolaisena
oman kotiseutuni asioista
On todettu, että Laajasalossa ei ole työpaikkoja kuin
nimeksi. Lähes kaikki asukkaat käyvät töissä alueen ulkopuolella. Suurimmat
työllistäjät ovat alueina ydinkeskusta ja Pasila.
Herttoniemi on lähialueen yksi aluekeskus jonka ohitse on
ajanut jo vuosia Itäkeskus kauppakeskuksena mutta Herttoniemessä on edelleen alueen
ainoa täyden palvelun postikonttori. Sairaalakin siirtyi Herttoniemestä aluekehittämisen
kautta Myllypuroon.
Näistä edellisistä syistä liikenne kulkee ydinkeskustaan
mutta myös erittäin voimakkaasti itään, Herttoniemeen ja Itäkeskukseen. Raitiotie tai
polkupyöräsilta, ei ratkaise itäsuunnan liikenneongelmaa, eikä se ratkaise
myöskään ydinkeskustaan tai sen kautta suuntautuvaa muuta liikennettä ja liikenneongelmaa
kaikilta osin.
Laajasalon palveluja ovat pieni ostoskeskus, koulut, kirkko, kirjasto,
terveysasema ja lastentarhat. Virkistysalueita on tällä hetkellä erinomaisesti.
Laajasalon ranta-alueet ovat nyt pääosin käytettävissä virkistyskäyttöön,
samoin sen keskiosissa on kauniita metsävaltaisia puistoalueita. Metsäpuistoja
on myös Kaitalahdessa ja Jollaksessa, toistaiseksi. Osa on aikaisemmalla
kaavalla merkitty virkistysalueiksi.
Laajasalossa on myös erittäin kaunis uimaranta, ja muutama pienempi
poukama uimareille ja vilkkaasti käytetty urheilukenttä. Täällä on myös
suojelualueita ja maisemallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita.
Yleiskaavaehdotuksen teksti maalailee näitä samoja asioita joita se
toteutuessaan tulee toisella kädellään romuttamaan.
Mitä uusi
kaupunkisuunnittelu ja sen piirtämä yleiskaava tuo lisää Laajasaloon?
- Kivitaloja ja uusia asukkaita. Asukkaiden mukana, lisää
liikennettä, myös yksityisautoja.
- Riittämättömät liikenneyhteydet. Entisiä liikenneyhteyksiä
kuristetaan. Pikaraitiotie/polkupyörätiet ei ole suinkaan liikenneongelman
kokonaisratkaisu.
- Vartiosaaren kaavoittaminen kivitaloille tulee ohjaamaan
lisää liikennevirtaa (myös henkilöautoja) Laajasalon läpi, sekä kutistamaan
virkistysalueita. Upea uimaranta jää tulevan läpikulkutien varjoon.
Mitä uusi yleiskaava vie
Laajasalosta?
Se vie edellä mainittuja virkistysalueita suhteettomassa
määrin. Jopa urheilukentän alue on kaavoitettu rakennusmaaksi. Onko tämä
kaavoitusahneutta?
Mitä uusi yleiskaava ei
tuo Laajasaloon?
Uusia työpaikkoja tai palveluita, ainakaan merkittävissä
määrin.
Historia on näyttänyt, että Herttoniemen ja Itäkeskuksen
voimakkaat kaupalliset keskukset vetävät asiakkaat myös Laajasalosta. Pienet
kaupat ja yrittäjät ovat vaikeuksissa väestömäärästä huolimatta. Asukasmäärän
lisäys ei välttämättä lisää ostovoimaa ja ostotapahtumia, koska työpaikat ovat
muualla ja työmatkalla on helppo käydä kaupassa siellä missä tarjonta on
runsaampaa ja hinnat ovat edullisemmat.
Uusi kaava ei myöskään lisää asukastyytyväisyyttä. Tänne
aikoinaan muuttaneet asukkaat ovat tulleet pakoon urbaaneja kivitaloalueita joita
nyt ollaan tänne tuomassa hyvin voimaperäisesti. Laajasalosta kaavaillaan
kaavaesityksen mukaan, Helsingin keskustan kaltaista asukastihentymää.
Pientaloalueita kuristetaan kivitalojen väliin ja
rakennusmaana niitä voidaan ”hehtaarikaavan” mukaan käyttää myös
kivitalorakentamiseen laitamiltaan. Myös viheralueet ovat vaarassa kutistua
hehtaarikaavan, kaavoittajalle antamien mahdollisuuksien nielemänä.
Uudet kaavat eivät varaa pientaloalueita. Vertaa uusi osakaava Laajasalon
öljysataman rannassa. Tuo mainittu 86% osuus kivitaloja Helsingissä tulee kasvamaan runsaasti.
SUORAT KOMMENTIT
OHJELMAAN
Ensin lainaus tekstistä, sen jälkeen on kommentti
tekstinosaan.
Ohjelman sanamuodosta: Kaikki eivät näe, eivätkä osaa lukea, eivätkä ymmärrä
epäselväksi muotoiltua ohjelmaehdotustanne. Heidän vuokseen, kirjoittakaa asiat
niiden oikeilla kansantajuisilla nimillä, älkää käytäkö kiertoilmauksia,
epämääräisyyksiä tai ”maalailua”. Kirjoittakaa tosiasioita, olkaa rehellisiä ja
seiskää sitten myös sanojenne takana.
”PÄÄMÄÄRÄ I
Maankäytön periaatteena on tiivis
joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuva yhdyskuntarakenne. Asuntorakentamisen
edellytykset taataan aktiivisen maa- ja tonttipolitiikan avulla sekä
huolehtimalla asuntotuotannon edellyttämän kaavavarannon riittävyydestä.
Tavoite 3 Yleissuunnittelu
Vuonna 2016 tuodaan kaupunginvaltuustoon päätettäväksi
uusi yleiskaava. Uuden yleiskaavan tulee mahdollistaa riittävän kaavavarannon
ylläpitäminen sekä vuosittaisen asemakaavatavoitteen toteutuminen ohjelman
mukaisen asuntotuotantotavoitteen toteuttamiseksi.”
---------KOMMENTTI-----------------
Kaavassa ollaan todella huolestuneita ainoastaan
rakennusmaan riittävyydestä ja unohdetaan asukkaat (paitsi ylimaalailevassa
perättömässä myyntitekstissä). Unohdetaan myös se, että autoilu tuskin vähenee.
Jos autot ajetaan pois alueelta huonoilla liikenneyhteyksillä, kuten Laajasalon
suunnitelma osoittaa, se ei voi olla vaikuttamatta asukasrakenteeseen. Jos tämä
on tiedostettu suuntaus, olen Helsingin ja Laajasalon puolesta pahoillani. Tämä
sotii itse kirjoittamianne periaatteita vastaan.
Kaavavarannon riittävyys on toteutettu täysin
asukasepäystävällisellä vaikuttamismahdollisuudella: "kaikki
mahdollisuudet kaupungille, ei mitään mahdollisuuksia asukkaille" . Tarkoittaa:
yliväljät kaavamerkinnät takaavat todella kaupungille täysin vapaat kädet
rakentamiselle mielensä mukaan, myös viher- ja pientaloalueiden valtaamisen,
yli merkintöjen. Ei näin voida demokratiassa toimia. Tämä on kunnallista
sanelupolitiikkaa, jossa annetaan "ikäänkuin" mahdollisuus asukkaiden
mielipiteeseen jota ei ole ajateltukaan kuunneltavaksi, saati toteutettavaksi.
Voidaan sanoa, että on ”kuultu” asukkaita.
-------------------------------------------
”Tavoite 4 Asemakaavoitus ja asemakaavavaranto
Vuosittain laaditaan asemakaavoja asuntotuotantoon
vähintään 562 500 kem2.
Toteutumaa seurataan liukuvana viiden vuoden
vuosikeskiarvona valtuuston hyväksymistä asemakaavoista.
Asemakaavojen tulee mahdollistaa tavoitteiden mukainen
hallinta- ja rahoitusmuotojakauma sekä
tuettava kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytyksiä. Asemakaavojen
toteuttamiskelpoisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Asuntotuotannon sujuvoittamiseksi asemakaavavaatimusten
yksityiskohtaisuutta tulee välttää, jotta poikkeamispäätöksiä voidaan vähentää.”
---------KOMMENTTI--------------
Asuinympäristön viihtyisyys alistetaan ”asemakaavavarannon”
alttarille. Juuri näin "väljäksi" kaupungin kaavaluonnos on tehty
MUTTA kuten edellä mainitsin, se on yksipuolista kaupunkisuunnittelua.
Kaavaluonnosta vastaan tehtyjä huomautuksia otetaan huomioon vain kaupunkia
miellyttäviltä osin tai tarkoituksella tehtyjä ylimitoituksia karsien, mutta
esimerkiksi sen epätarkkuuteen ei haluta puuttua vaikka se luo täydellisen
turvattomuuden ilmapiirin kaupungin asukkaissa. Turvattomuus ei ole
viihtyisyyttä. Nyt ei ole tiedossa mitä
alueelle rakennetaan (paitsi että paljon) ja kuinka paljon virkistys- ja
viheralueita menetetään loppujen lopuksi talojen alle. Viittaan edelliseen
kommenttiin.
-----------------------------------------
”PÄÄMÄÄRÄ III
Erilaiset kaupunginosat kehittyvät houkuttelevina
asuinalueina, ja niistä muodostuu toiminnallisesti eheä Helsinki. Uusista
alueista rakentuu persoonallisia ja asukasrakenteeltaan monipuolisia
kaupunginosia. Olemassa olevien alueiden elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä tuetaan
täydennysrakentamisella.”
---------KOMMENTTI--------------
Tässä syötetään karkeaa propagandaa ja peitellään kaupungin todellisia
tarkoituksia.
Miten voi sanoa, että kaupunki säilyttää viihtyisyytensä ja
houkuttelevuutensa jos siltä riistetään isolta osin virkistysalueet ja puistot?
"Toiminnallisesti eheä", tarkoittaa, että
toiminnallisuutta halutaan rajoittaa kaupungin mahdollistamalla tavalla. Infra
tulee edulliseksi, kun asukkaita kootaan alueelle runsaasti.
"Persoonallisia" tarkoittaa kenties arkkitehtuuria mutta se ei
välttämättä liity viihtyisyyteen jos ympärillä on vain paljon kauniita,
korkeita kivitaloja? Jos esimerkiksi pientaloasukas haluaisi asua
pientaloalueella, kaava ei takaa, että hankittu pientalotontti säilyy.
"Elinvoimaisuudella" tarkoitetaan mainittuja
lisäkerrosneliöitä joka tarkoittaa tiivistä rakentamista joka puolestaan tarkoittaa
mahdollisesti myös ”slummiutumista”. Luvataan "palvelujen
lisääntymistä" MUTTA sitä ei voida taata mitenkään. Yleensä palveluita
tulee ja menee. Joskus ei edes tule vaikka luvataan. Uskooko kukaan, että
esimerkiksi postitoimistoja saataisiin lisää? Uskooko joku, että pankkien
konttorit lisääntyisivät? Uskooko joku, että terveyspalvelut lisääntyisivät,
kun niitä jatkuvasti puretaan ja keskitetään?
Kaupat ja palvelut keskittyvä isoihin yksiköihin. Niin on tapahtunut ja niin
tulee tapahtumaan, eli ei pikkukaupat tule lisääntymään (en puhu suunnitelmista
vaan toteutumasta pidemmällä aikavälillä eli käytännössä, kuten on käynyt
aiemminkin Laajasalossa). Kauppamatkojen pituus vaikuttaa puolestaan autoiluun.
Liikuntapaikkojen ja virkistysalueiden katoaminen vaikuttaa myös autoiluun.
Kuinka hermeettisessä polkupyöräily ja raitioliikennemaailmassa suunnittelijat
tai päättäjät mahtavat elää? En kannata autoilun lisäämistä mutta kannatan
liikkumisen vapautta, en liikkumisen pakottamista yhteen polkupyöräjulkisliikenne-muottiin.
----------------------------------------
”Tavoite 9. Asuinalueiden elinvoimaisuus
Edistetään kestävää kaupunkikehitystä tiedostaen alueiden
erilaisuus ja eriytymiskehitys.
Keskeisimmät aluerakentamiskohteet seuraavina vuosina
ovat Länsi-satama, Kalasatama, Pasila, Kruunuvuorenranta, Kuninkaantammi ja
Honkasuo.
Tulevan asuntotuotannon näkökulmasta suunnittelun
etenemistä edistetään Malmin lentokentän, Koivusaaren ja Östersundomin
alueilla. Näiden alueiden osuus asuntotuotannosta on noin 60 prosenttia.
Asuntorakentamisesta 40 prosenttia toteutuu täydennysrakentamisena.
Tuotantotavoitteen turvaamiseksi täydennysrakentamisen
koordinaatiota vahvistetaan sekä kehitetään prosesseja ja kannusteita.
Asuntotuotantotavoitteen toteuttamiseksi tulee huolehtia
riittävästä eri puolilla kaupunkia olevasta asemakaavavarannosta sekä varmistaa
tonttien rakentamisedellytykset. Täydennysrakentamisalueen asemakaavoitusta
ohjelmoidaan nykyistä järjestelmällisemmin.
Alueilla, joiden asuntokanta on yksipuolista ja
uudistuotanto vähäistä, uusi asuntokantaa monipuolistava täydennysrakentaminen
on tärkein tavoite.
Jatketaan autopaikattomien ja vähäautopaikkaisten
asuntokohteiden toteuttamista erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien
läheisyydessä”
---------KOMMENTTI--------------
Östersundomin kaavoitus pysähtyy luonnonsuojelualueen
ongelmien vuoksi ja Malmin lentokentästä riidellään kovasti. Onko nämä huomioitu
tekstiä kirjoitettaessa, vai onko tämä vain heitto muiden heittojen ohella?
Kruunuvuorenrannan asunnot ovat kerrostaloja. Pientaloalueelle
ei ole sinne sijaa annettu (tällä hetkellä Stansviikin kaavassa on 17 kpl
pientalotontteja = 2300 m2. Koko Stansviikin alueen as.PA:sta laskettuna OK
taloja tulisi olla 15 780m2. Jos mennään erillistalojen 8% mukaan pitäisi Stansviikin
alueella olla yli 9000 m2 OK taloja. Koko Kruunuvuorenrannan alueella tulisi
olla asuin PA:sta laskettuna 17% = 77 000m2 pientaloja. Odotan
mielenkiinnolla uusia kaavoja) . Monipuolinen rakentaminen edellyttää
erilaisten talotyyppien sallimista alueelle. Uusi yleiskaavaluonnos näyttää
toteutuessaan, vastoin lupausta, tähtäävän alueen yksipuolistamiseen.
Jos kaupunginsuunnittelu ottaa linjakseen autopaikkojen vähentämisen ja
olettaa, että se toteutuu, olen syvästi huolissani suunnittelun yksinkertaisesta
ajattelutavasta. Sanokaa reilusti, että kunnallisesti tuetut, edullisen vuokran
talot asuttavat vähäautoisia asukkaita pikaraitiotien käyttäjiksi. Täytyy olla
rehellinen. Sitä paitsi, kuinka nämä vähäautoiset kuljettavat lapsiaan alueen
ulkopuolella oleviin liikuntapuistoihin urheiluvälineineen esim. Myllypuroon,
kun alueen ainut urheilukenttä on rakennusmaana? Kyllä kaupungin vuokrataloissa
ja vastaavissa edullisen vuokratason taloissa asuu yllättävä määrä autoilevia
asukkaita tänäkin päivänä, ihan vain liikkumisen vapauden vuoksi autoja
hankitaan, vaikka tupakasta ja ruuasta tinkimällä. Ja sitä paitsi, eikö
edullisia vuokra-asuntoja pitänyt hajasijoittaa, eikä koota raitiotien varteen?
On myös tilanteita, jolloin henkilöauto on joko ainut tai ainakin se järkevin
vaihtoehto.
-----------------------------------------
”PÄÄMÄÄRÄ IV
Huolehditaan asuntokannan kunnosta sekä edistetään
energiatehokkuutta asuntorakentamisessa ja olemassa olevassa asuntokannassa.
Asuntorakentamista kehitetään tukemalla erilaisten talotyyppien rakentamista,
omatoimista rakennuttamista sekä erilaisten asumiskonseptien toteuttamista.
Parannetaan asuntojen soveltuvuutta elinkaariasumiseen sekä edistetään hissien
rakentamista vanhaan asuntokantaan.”
---------KOMMENTTI--------------
Tuetaan "erilaisten talotyyppien" ja
"omatoimista rakennuttamista"? Viittaan edelliseen kommenttiin
pientaloalueiden kutistamisesta ja jopa puutumisesta uusissa suunnitelluissa
kaavoissa. Puhdasta sanahelinää ilman todellista sisältöä ja merkitystä. Miten
tällaista totuuden vastaista tekstiä saa kirjoittaa kaupungin virallisiin
ohjelmiin? Hissit ovat positiivinen asia.
-----------------------------------------
Helsingin asuntokanta
Helsingin asuntokanta on kerrostalovaltainen, 86
prosenttia asunnoista
on kerrostaloissa.
Erillispientalojen osuus on noin kahdeksan prosenttia.
---------KOMMENTTI--------------
Viittaan edelliseen kommenttiin pientaloalueiden
kutistamisesta ja jopa puutumisesta uusissa suunnitelluissa kaavoissa. Jos
tilanne on nyt jo näin huolestuttava, suunnitelmien mukaan suhde tulee
kutistumaan, koska suunnitelma sen mahdollistaa ja mikä on mahdollista ottaa
taajempaan rakentamiseen se otetaan. Sellainen ei tue asuntojen monipuolisuutta
eikä viihtyisyyttä, jotka on tekstissä mainoslauseina mainittu. Vilpillistä
mainontaa vai tulisiko sanoa edelleen täyttä "propagandaa" toistosta
huolimatta ja sen vuoksi.
Sitä en ihmettele, että kaupungissa on kerrostaloja mutta
sanottakoon kaavaluonnoksessa sitten reilusti, että nyt tänne rakennetaan
kerrostaloja ja vähennetään yksityisautoilua, eikä puhuta asiaa hämärtäviä
korulauseita ja tehdä ”hehtaarikaavoitusta”. Jos olisin ostamassa omakotitaloa
tai rakentamassa, en näillä papereilla missään tapauksessa tekisi sitä
Helsingin alueella. Ehkä näin on tarkoitettu?
--------------------------------------------------------------------
KOMMENTTIEN TAUSTA-AINEISTOA
Matalaa ja tiiviistä miksi ja miten? Kolmas suuri linja:
englantilainen puutarhakaupunki
--------------------------------------------------------------------
ASUKASTIHEYS ja KEHITYS (vastaa kaupungin kaavoittajan
lukuja mutta tähän trendiin ei voi nykytilanteessa luottaa)
Tiheimmin asuttu kaupunki on Helsinki, 2904 as/km².
----------------------------------------------------------------
Lasten kaupunki
Julkaistu: 24.8.2012 | Kirjoittanut: Mikko Sarela
(Laajaslon lapsitiheys alle 250 / km2 oli pienin koko kaupungissa)
----------------------------------------------------------------
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen
suunnittelumenetelmänä (Urban Zone 2)
Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne – Alakeskukset
ja liikkuminen
-----------------------------------------------------------------
