KAAVAOSASTO LAHJOITTAA LISÄNELIÖITÄ

Helsingin kaavoitusosasto lahjoittaa asukkaille pientaloalueille lisärakennusoikeuksia avokätisesti. 
Tämä uusi kaupunkimme "kaavoitustekniikka" takaa päättymättömän  jatkumon pientaloalueiden rakennnusten kylmätilojen muuttamiseksi asuinkäyttöön. Ansiottomat arvonnousut taataan.
Tällaisista yli 700 000 euron lahjoista olisi käsittääkseni syytä maksaa lahjavero?

LAAJASALO KANAVAMÄKI 8/11

Entisen/nykyisen kaavan mukainen rakennusoikeus 0,25 

KERROSALALASKELMA RIVITALO:

Rakentamisajankohdan kerrosala: 369,5 kem2
Lisäyksenä (takkahuoneet, märkätilat)

Uusi kerrosala: 506,0 kem2
(erotus +136,5kem2)

VANHA HINTA NELIÖT 1 245 954 euroa

Kaavotuksen antama lahja 460 278 euroa

KERROSALALASKELMA - ERILLISTALO:

Rakentamisajan kerrosala: 190,0 kem2
Lisäykset (kellarikerroksen makuuhuoneet ja takkahuone sekä niihin johtava käytävä)

Uusi kerrosala: 271,0 kem2
(erotus +81,0 kem2)

UUSI HINTA UUDET NELIÖT 913 812 euroa

Kaavotuksen antama lahja 273 132 euroa 

https://asunnot.oikotie.fi/talo/kanavamaki-11-helsinki/82835

KAAVAMUUTOS
https://kartta.hel.fi/?sukkaId=HEL%202024-004851

Kun nykyään katsoo pientaloalueiden uudisrakennuksia, kylmätiloja alkaa olla tontin täydeltä. Niillä siis valmistellaan tulevaisuuden rakennusoikeuksien kasvu. Seuraavassa vaiheessa, tämän esimerkin mukaan, nuo kylmätilat haetaan asumiskäyttöön jne.

Lisätietoja saa: Arkkitehti Marjo Vänskä, puhelin (09) 310 21301

Viheralueiden merkitys kaupungissamme

KYMP:in (Helsingin kaupunkiympäristön toimiala) merkillinen suhtautuminen Helsingin viheralueiden käyttöön rakennusmaana, askarruttaa asukkaita. Vetovastuussa olevat vihreät, tuntuvat unohtaneen aatteensa päästyään Helsingissä vallankahvaan.

Hallituksesta toiseen Kokoomuksella on ollut työrukkaspuolueitten edustajia likaamassa kädet puolestaan.
Vihreät hoitaa kaupunkisuunnittelun yltiörakentamisen roiskeet ja persut ottavat vastaan yleispolitiikan iskut. Teflonpuolue Kokoomus ohjailee hommia taustalla ja kannatus nousee, kun muilla laskee.

Tämä seuraava kannanottoni perustuu eri lehtien ja muiden uutislähteiden artikkeleihin ja omiin havaintoihini.

Kaupungin viheralueiden tulee sijaita asutuksen yhteydessä. Vain siten niillä voi olla asukkaille merkitystä millään mittarilla. Se ajatus, että kaupunkia yliarkennetaan, jotta luontoa säästyisi ei toimi. Asukkaitten pahoinvoitiin on osoitettu syy-yhteys viheralueiden pienenemisestä asuinalueilla.

- viilennys (puu ei varjosta kaupunkitilaa, jos se on parin kilometrin päässä metsässä)

- mielenterveys (autoton ihminen ei pääse metsään (tai puistoon), kun se sijaitsee kaukana)

- fyysinen terveys (auton käyttö etämetsään pääsemiseksi, vähentää asukkaitten liikkumista jalan ja lisää päästöjä)

- hiilen sitominen  (hiiltä tulisi sitoa puilla ja viherkasveilla ensisijaisesti siellä, missä sitä muodostuu)

- hapen muodostus (fotosynteesin (kasvien) tuottamaa happea tarvittaisiin kaupunkien asutusalueilla)

-------------------------------ARTIKKELEITA AIHEESTA------------------------------

Kaupungin viheralueet ja hiilidioksidin sitoutuminen
Viherympäristöliitto » Viherympäristö-lehti » Artikkelit » Jutut » VY 2/2021 »https://www.vyl.fi/viherymparisto/lehdet/jutut/vy-2-2021/kohti-hiiliviisasta-kaupunkivihreaa/

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tuore-raportti-ilmastonmuutos-on-elinikainen-terveysriski-lapsille-tutkijat-pelkaavat-sen-uhkaavan-kokonaisen-sukupolven-terveytta/7624522#gs.buov7z
Julkaistu 14.11.2019 06:31 MTV UUTISET – STT
"Ilmastonmuutos uhkaa kokonaisen sukupolven terveyttä, jos fossiilisia polttoainepäästöjä ei leikata välittömästi. Tämä käy ilmi julkaistusta Lancet Countdown -raportista." https://www.lancetcountdown.org/2019-report/

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5510934 
Jukka Hämäläinen 19.11.2022
"Viheralueet Helsingissä, per henkilö.
Näin paljon Helsingissä on metsää asukasta kohti –Kaupunkivihreä vähenee rakentamisen myötä"
"Järjestyksessään toinen lumo-ohjelma (2021–2028) pyrkii turvaamaan monimuotoisuuden. Visiona on, että tärkeät laajat viheralueet säilytetään ja samalla niiden välisiä yhteyksiä kehitetään, jotta kasvit ja eläimet pääsevät liikkumaan luontaisesti."

(MIELENTERVEYS)

Viheralueet ja mielenterveys
https://hri.fi/data/fi/showcase/helsingin-vihertiheys
"Helsingin viherverkosto perustuu laajoihin viheralueisiin eli vihersormiin. Kaupungin pinta-alasta 40 % on viher- tai virkistysaluetta ja metsän osuus on noin 20 %. Kaupunkirakenteen tiivistyessä osa täydennysrakentamisen paineesta kohdistuu viheralueille."
"Saavutettavuus on yksi viher- ja virkistysalueiden laadun mittari. Lähipuistojen hyvänä kävelyetäisyytenä voidaan pitää 150 metriä ja laajempien kaupunginosapuistojen tai puistometsien 300 metriä. Tämän kartan avulla voit arvioida Helsingin viheralueiden saavutettavuutta ja sijaintia suhteessa asukastiheyteen."

https://aaltodoc.aalto.fi/server/api/core/bitstreams/424c5ab4-64ed-45e5-af21-14cf8a1cf0b3/content
Viheralueiden vaikutus mielenterveyteen kantakaupungissa
Kandidaatintyö 12.5.2022 Aleksi Vähäkangas (OTE TIIVISTELMÄSTÄ:)
"Nykypäivän yhteiskunta ja ympäristöolosuhteet ovat yhä kuormittavampia ihmisille psyykkisesti. Tästä syystä mielenterveyshäiriöt ovat kovassa nousussa. Pandemian aikana sisällä vietetty aika lisääntyi ja viheralueiden merkitys kasvoi. Kaupungistumisen myötä, rakennetun ympäristön tulee sopeutua lisääntyviin asuntotarpeisiin. Kantakaupungissa haastetta ratkotaan täydennysrakentamisella. Kaupunkirakenteen tiivistyessä viheralueille jää vähemmän pinta-alaa ja luontoon pääsy on yhä rajoittuneempaa. Tiedämme, että luonnon hyvinvointi on edellytys kaiken elämän hyvinvoinnille." 

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vain-puolen-tunnin-kavely-puistossa-voi-parantaa-keskittymista-ja-kohottaa-mielialaa-katse-kannattaa-nostaa-maasta/8378206#gs.bun61m
"Vain puolen tunnin kävely puistossa voi parantaa keskittymistä ja kohottaa mielialaa –"
Sanna Pietiläinen sanna.pietilainen(at)mtv.fi
"Ihmisen ei tarvitse mennä yksin patikoimaan päiviksi metsän siimekseen rauhoittaakseen mieltään. Tutkimuksissa on todettu jo kaupunkipuistossa oleilun vaikuttavan myönteisesti mieleen monella eri tavalla."
"30 vuotta luonnon merkitystä ihmisen mielenterveyteen tutkinut psykologian professori Kalevi Korpela Tampereen yliopistosta kertoo lyhyenkin luonnossa oleilun parantavan mielialaa, muistia ja unen laatua."
"– Tutkimuksissa on kävelty tai istuttu puistossa noin 30–45 minuuttia ja sen jälkeen ihmiset ovat selviytyneet paremmin keskittymistä vaativista tehtävistä. Lisäksi lyhyet luontokäynnit muuttavat tunteita myönteiseen suuntaan ja vähentävät stressiä, Korpela sanoo."

(TERVEYS)

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/asutko-viheralueen-lahella-nain-se-voi-vaikuttaa/8436348
Valpuri Haapala valpuri.haapala(at)mtv.fi
"Puistot, luonto ja viheralueet saattavat tuoreen tutkimuksen perusteella hidastaa ajattelutoimintojen heikentymistä. Muistiin ne eivät välttämättä vaikuta, mutta hyödyt näkyvät muilla kognitiivisten toimintojen alueilla."
"Aiempien tutkimusten perusteella luonto, metsät ja viheralueet voivat muun muassa vähentää stressiä, parantaa mielialaa, lisätä liikuntaa ja laskea sydämen sykettä."
"Laajimmaksi laatuaan tituleeratun tutkimuksen mukaan kaupungeissa pitäisi olla enemmän viheralueita, sillä sellaisten lähellä asuminen pidentää kaupunkilaisten ikää."
"Lisäksi viheralueet lisäävät luonnon monimuotoisuutta sekä auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta, tutkijat huomauttavat tiedotteessa."

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ennatyskuumuus-huolestuttaa-helsinkilaisia-olen-ihan-kauhuissani/8970282#gs.bup2mr
Julkaistu 08.07.2024 19:16 Sini Törrönen sini.torronen(at)mtv.fi
"Suomalaiset ovat huolestuneita ennätyksellisestä kuumuudesta, ja toivovat päättäjiltä enemmän tekoja ilmaston eteen."

(Puun suoma varjo alentaa ympäristön lämpötilaa vain pakallisesti. Puuston on oltava siellä missä ihmisetkin.)

(TERVEYS)

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ilmastonmuutokseen-pitaa-sopeutua-suomessa-jo-nyt-tarvitaan-erityistoimia-pohjoisessa-ja-merkittavia-toimia-taalla-etelassa/8968522#gs.bup9iz
"Kiireellisintä olisi varautuminen henkeä ja terveyttä uhkaaviin muutoksiin. Hellekuolemien määrän on arvioitu 10-kertaistuvan vuoteen 2050 mennessä."

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaistutkimus-selvitti-puistoissa-ja-metsissa-kayskentelyn-vaikutusta-paakaupunkilaisten-terveyteen-pelkka-viheralueen-laheisyys-ei-riita/8620196#gs.bun1zo
"– pelkkä viheralueen läheisyys ei riitä"

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaistutkimus-selvitti-puistoissa-ja-metsissa-kayskentelyn-vaikutusta-paakaupunkilaisten-terveyteen-pelkka-viheralueen-laheisyys-ei-riita/8620196#gs.bx0q0i
UUTISPALVELU DUODECIM – MTV LIFESTYLE Julkaistu 27.01.2023 09:13
"Suomalaistutkimuksen mukaan puistoissa ja metsissä käyskentely parantaa kaupunkilaisten terveyttä."

PIENTALORAKENTAMISEN HULLUT VUODET HELSINGISSÄ

Helsingin kaavottajan (KYMP) mielestä Helsingissä olevat omakotitaloalueet tulee ylirakentaa, samoin, kuin kaupungin kerrostaloalueille yleiskaavassa varattu maapohja ja viheralueet. 

Nykyisin "pientaloalueiksi" kutsutut alueet rakennetaan parakkislummeiksi.
Ymmärrän perinteisen pientaloasumisen, siten, että talon ympärillä on viheraluetta, pari hedelmäpuuta ja kukkapenkki. Pihalle pääsee myös autolla. Noin kuvainnollisesti.

NYT omakotitontit rakennetaan maatasollaa niin täyteen, kun tontin rajat sallivat.
MITEN SE ON MAHDOLLISTA? Lainaan edellistä artikkeliani, jonka sivuaa aihetta:
"Jo nykyisillä tonttien tehokkuusluvuilla on mahdollista rakentaa tontti niin täyteen, että autolla kotiovelle ei pääse. Naapurustossamme on sellainen työmaa, jossa työkoneet käyttävät puistokatuja kuljettaessaan rakennusmateriaalia tontin toiselta laidalta toiselle, koska tontilla ei kuormaaja mahdu liikkumaan. Tämä tapahtuu nyt rakennustehokkuudella 0,2 - 0,25. Tilaa kaavoitetuille, suuremmille pientaloalueen rakennusoikeuksille 0,4 ja jopa 1,2 ei löydy, kuin taivaan suunnalta, kerroksia kasvattamalla." http://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2023/12/helsingin-pientaloalueet-katoavat.html

Mihin maatason tila sitten hukkuu? Se hukutetaan ns. lisärakennuksiin, joihin kuuluu autotalli, katettu terassi, ulkovarasto, työkalukoppi, roskakatos jne. Kun rakennusluvassa on saatu nämä asumattomat lisärakennukset läpi, alkaa seuraava vaihe, jossa lisärakennuksille anotaan lupa saneerata lisärakennukset ASUMISKÄYTTÖÖN. Halleluja. KYMP myöntää riemusta kiljuen luvat. Näin saadaan pientalojen alla olevaa "hukkamaata" rakennuskäyttöön ja uusia asukkaita mahtuu jälleen Hesaan veroja maksamaan ja raitsikaa käyttämään. Tätä tonttia on rakentamassa uusiksi asunto-oy-lindbacka.

Edellinen pientaloalueen ylikaavoitus tapahtui Helsingin Jollaksen Puskaniemen alueella, jossa joukko tontinomistajia haki kaupungilta yhdessä kaavamuutosta. Kaupunki teki alueelle asukaiden toiveitten mukaisen "ylikaavan" (entisen kaavan ylittävän 0,4 - 1,2 rakennustehokkuusoikeuksineen). Tämä tarkoitti jopa 4-kerroksisia taloja omakotialueelle. 

Toistaiseksi viimeisin tapaus: "Kuuleminen poikkeamisasiassa, Kanavamäki 8 kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituksen kuulemiskirje 17.6.2024." Muista kaupungeista ei ole tietoa, eikä kokemusta. Tämä tulee tuottamaan jälleen ennakkotapauksen, joka antanee KYMPille vapaat kädet seuraavassa vastaavassa lisärakentamispyynnössä. Mitään aikaisempaa, vahvistettua kaavaa ei tarvitse enää noudattaa, emmekä tiedä tänään, millaisessa kaupunkiympäristössä kotimme on huomenna. Miten omakotiasuja uskaltaa enää sijoittaa kotiin, jonka olisi ostamassa lopuksi elämäkseen? 

Kaupungin kaavaosasto (KYMP) tukee rakennuttajia runsaalla kädellä. Tuskimpa aivan pyyteettömästi? KYMP koostuu poliitikoista ja poliitikot ovat kuuluisia "hillotolpan", eli vaikutusasemansa hyötykäyttäjiä.
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2017/06/tukimiljonaari-juha-sipila.html
Näin toimitaan ainakin Helsingissä.
https://paatokset.hel.fi/fi/paattajat/kaupunkiymparistolautakunta
https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/kaupungin-organisaatio/toimialat/kaupunkiympariston-toimiala

KYMP kerää mielipiteitä mutta ei toimi niiden mukaan

KYMP (Kaupunkiympäristön toimiala) Helsinki on liipaissut liikkeelle ylvään kasvojenpesuprojektin. Aihetta toki on, mutta lopputulema lienee sama vanha mukava kavioura rakennuttajien kanssa käsikynkkää, asukkaiden yli kävellen.
Asukkaiden kuuleminen ei auta, jos se ei vaikuta mihinkään oleelliseen asiaan.
Odotellaan.

--------------------------------KIRJE-------------------------------------

Hei,

Auta meitä valitsemaan, mikä on paras tapa kuulla kaupunkilaisia silloin kun suunnittelemme katujen, aukioiden, puistojen sekä viher- ja virkistysalueiden peruskorjausta, kunnostusta ja uudistusta. Suunnitelmat vaikuttavat esim. leikkipaikkoihin, koira-aitauksiin ja ulkoilureitteihin. 

Nyt pohdimme miten ohjelman valmisteluvaiheessa kannattaisi kuunnella kaupunkilaisia. Kyselyssä esittelemme kolme vaihtoehtoa, joista jokaisesta kysymme mielipidettäsi.

Pääset vastaamaan kyselyyn tästä linkistä. Kysely on auki 21.2.2024 asti. 

ystävällisin terveisin,
Maija Mattila
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan viestintä

-----------------------------------------------------------------------

Vastasin itse heti ja oitis tähän kyselyyn. Korkeita odotuksia en tälle "asukasmielipidekyselylle" aseta ja annoin sen kuulua.

Ei ole niinkään väliä, miten asukasmielipiteitä kerätään, jos ne joka tapauksessa heitetään roskikseen. Leikkipuiston päälle suunniteltua ratikkahalliakaan ei kaatanut asukasmielipiteet, vaan rakentamisen kustannukset. Reiherintien / Gunillantien risteyksen rakennuttajaehdotusta ei kaatanut myöskään asukasmielipiteet, vaan rakennuttajan konkurssi. Toisen kierroksen lopputulema odottelee ilmeisesti samaa tulosta. Hallinto-oikeudestakaan ei ole ollut asukkaille apua, vaikka kaupungin menettelyssä on ollut osoitettavissa prosessivirhe.
Taloudelliset realiteetit ovat olleet ainoita, jotka vaikuttavat tähän KYMPin ja rakennusfirmojen yhteistouhuun. Ei oikein voi ajatella muuta, kuin että joku saa nyt jotakin jostakin, kun massarakentamisen suunnitelmat menevät läpi kerta toisensa jälkeen, kuin sula voi kuuman leivän. Voita jää aina johonkin mutta mielipiteet katoavat kaupungin syviin mappeihin.

Epätasa-arvoista kaupunkisuunnittelua

Eri puolilla Helsinkiä tuotetaan kaupunkisuunnittelua eri lähtökohdista ja eri säännöillä. Eikö kunnallisdemokratia toimi? Eikö kaavoitusta johda kukaan? Maksammeko me kunnallisveronmaksajat KYMP poliitikoille siitä, että saamme eriarvoista kohtelua ja asukkaiden mielipiteitä ei huomioida.

Miksi KYMP ei kuuntele uuden kaavamuutoksen pohjalta naapureita?
Minä en Reiherintien uuden kaavan suunnitelmasta (naapurina) ole saanut toistaiseksi tietoa kaupungilta, vaikka pienkiinteistöyhdistykselle tämä tieto on saapunut? Hyvä, että edes sinne. Onko KYMP tekemässä uudelleen saman prosessivirheen, kuin edellisen kaavasuunnitelman suhteen. Naapurien kuuleminen ohitettiin alussa ja kuuleminen tehtiin "jälkikuulemisena". Tuo uusi ehdotus näyttäisi noudattelevan samaa kaavaa, eli uusi valmis suunnitelma tuodaan naapureille kiinninaulattuna. Kuuleminen lienee korvattu urakoitsijan tekemän puolivillaisen, "mielipidekyselyn" avulla (joka ei edes ole vaikuttanut mitenkään suunnitelmaan. Kyselyssä nähty ehdotus on sama kuin nyt nähty toteutus). JA rakennuskorkeudet nousevat jälleen. Korkeuden kasvu perustellaan puurakentamisella ja louhimisen tarpeen minimoimisella. Korkeuden pudottamiseksi olisi syytä vedota alla olevaan kaupunginarkkitehti Kettusen artikkeliin.

---------------LAINAUS VANHASTA BLOGITEKSTISTÄ-----------

Helsingin sanomissa 22.2.22 julkaistu artikkeli

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008601049.html (Kettusen artikkeli on HS:n arkistosta poistettu. Kaupungin vaatimuksestako?)

Kaupungin arkkitehti Joakim Kettunen:
"Ne osat kerrostaloja, jotka rajautuvat suoraan omakotitaloihin, voisivat Kettusen mukaan olla vain yhden kerroksen verran omakotitaloja korkeammat. Eli jos omakotitalo on kaksikerroksinen, olisi suoraan sen vieressä sijaitseva osa kerrostaloa kolmikerroksinen."
Tämä sama käytäntö ja lupaus on ollut myös Laajasalon kaavoituksessa aikanaan mutta ajat ja tavat näyttävät olevan vapaasti muunneltavissa aina päivän sanan tai sanojan mukaan.

Laajasalossa on syytä nyt vedota Puistolassa tehdyn kaavalinjauksen mukaan (pientaloalueiden yhdenvertaisen oikeuden ja kohtelun nimissä) , pienteloalueen viereen kaavailtavien kerrostalojen korkeudeksi korkeintaan kolme kerrosta.

Noissa kolmessa kerroksessa on syytä huomioida myös maantasainen kivijalkakerros. Helsingin kaavaosastolla (ainakin Laajasalon kaavaoituksessa) on patolooginen into laskea katutason kerrokset ulos kerroskorkeudesta, jolloin talo saa yhden todellisen kerroksen lisää kaavan ulkopuolelta. Naapurissa olevan pientalon omistajaa se ei suinkaan ilahduta. Rakennuslain mukaan on selkeästi määritelty. että jokainen maanpäälinen kerros on asuinkerros.

Laajasalon Rudolfinkujalla on jo, Puistolan tapaukseen vedoten, valitus menossa. Kuitenkin useamman muunkin kadun varteen on kaavailtu ylikorkeita taloja. Valitukset eivät ole menneet Helsingin hallinto-oikeudessa, eikä KHO:ssakaan läpi mm. Rudolfintien ja Reiherintien kulmakaavassa, johon on kaavailtu viisi, käytännössä, kuusi kerroksisia taloja, valitustiet eivät tuottaneet tulosta, vaikka kaavan osoitettiin olevan useammassakin kohtaa lain vastainen. Kaavaprosessin aikana oli tehty prosessivirhe, joka jo sellaisenaan olisi ollut kaavan purun peruste.

Linkki vanhaan artikkeliin. https://www.blogger.com/blog/post/edit/6067676014904796481/8011075209781449518

----------------------------UUSI SUUNNITELMA---------------------------

Alunperin viisikeroksisena kaavoitetulle tontille on nyt tulossa seitsemän kerroksinen talo. Tässä suunnitemakuva Reiherintien suunnalta, jossa vastapäätä on kaksi kerroksinen omakotitalo.

Perspektiiviin projisoitu suunnitemakuva Reiherintien suunnalta. (7 kerrosta).

Suunnitelma pudotettu maksimissaan kuusikerroksiseksi. Edelleen kerroksen yli alkuperäisen kaavan.

Suunnitelman perspektiivikuva. Kulmassa 6 kerrosta

Tässä mallinnus viisikerroksiseksi, vuonna 2017 hyväksytyn kaavan mukaan. Molemmat talon siivet ovat nyt saman korkuisia kerrosmäärältä. Siipien välinen korkeusero, voidaan tasata kerrokset porrastaen Gunillan tien puolella. Talo on suunniteltu yhtenäiseksi lenkkimakkaraksi. Gunillantien puolella, vastapäätä on uusi 9 kerroksinen talo. Sekin kaksikerroksista omakotitaloa vastapäätä. (lue blogiteksti:https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2022/02/hallinto-oikeudet-kannattavat-epatasa.html)
Puistolan mallin mukaan kerroksia tulisi pudottaa kolmeen molemmissa talon siivissä ja autotalli voidaan louhia kallioon, kuten useissa alueen kortteleissa aikaisemminkin on tehty.
Ratkaiseeko helsingin tasa-arvoinen kaavoitusdemokratia ja asumismukavuus vaiko grynderin ja kaupungin ahneus?

P.S. Puistolan kaava-arkkitehti Joakim Kettunen on nyt vaijennettu. KYMPille ei sovi tuollainen rakennusoikeuksien vähennys. Myytävää gryndereille pitää saada ja paljon.

KYMP ON KUIN VANHA KOIRA

KYMP ei opi virheistään. Samaa kaviouraa kiertäen, lisää virheitä tehdään sen kun keritään.
Nyt on tulossa uusi "Jättihanke" Itäkeskuksen bussiterminaalin yhteyteen. Edellinen kuopattiin liian kalliina. Mikä nyt on muuttumassa? Rakentaminen sen kun kallistuu ja asunnoissakin on menossa vakava ylituotanto ja uusasunnoissa järkyttävä myynnin sakkaus.
Hankkeen käänteistä kertoo Helsingin Uutiset: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5924459

HU 17.5.2023 paperiversio: "Helsingin kaupunki on kaikessa hiljaisuudesa alkanut valmistella uutta suunnittelukilpailua Itäkeskuksessa, alkuvuonna kariutuneen Puhos-hankkeen tilalle"

Näinhän kaupunki juuri toimii. Salassa perustetaan suunnittelukilpailuja, eli grynderit vetävät suunnittelua ja itseasiassa määrittelevät uudelleen kaavoitusta, jotta kaupunki voisi suojautua rakennusliikkeiden selän taakse kasvavien rakennusoikeuksien tuottamalta arvostelulta. Tulokset sitten hämmästyttävät jälleen lähiseudun asukkaat ja kunnallisveronmaksajat. Näissä terminaalihybridihankkeissa merkittävä osa kustannuksista voidaan ehdottaa tai edellyttää kaupungin maksettavaksi?

YLE kertoo asuntomyynnin ahdingosta: https://yle.fi/a/74-20024434
"Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tilasto kertoo, että Jyväskylässä uusia asuntoja myytiin tammikuussa 2023 yli 80 prosenttia vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Vielä suurempia pudotukset ovat olleet Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Oulussa."
Mihin noita KYMPin "jättihankkeita" oikeasti tarvitaan?
Helsingissäkö toivotaan, että Purra heltyy ja avaa rajat maahanmuutolle. Ei Suomessa ainakaan omin voimin asukkaita noihin ylirakennettuihin uudisasumuksiin saada ja asuntosijoittajatkin ovat kaikonneet kallistuneen rahan aikaan.