PIENTALORAKENTAMISEN HULLUT VUODET HELSINGISSÄ

Helsingin kaavottajan (KYMP) mielestä Helsingissä olevat omakotitaloalueet tulee ylirakentaa, samoin, kuin kaupungin kerrostaloalueille yleiskaavassa varattu maapohja ja viheralueet. 

Nykyisin "pientaloalueiksi" kutsutut alueet rakennetaan parakkislummeiksi.
Ymmärrän perinteisen pientaloasumisen, siten, että talon ympärillä on viheraluetta, pari hedelmäpuuta ja kukkapenkki. Pihalle pääsee myös autolla. Noin kuvainnollisesti.

NYT omakotitontit rakennetaan maatasollaa niin täyteen, kun tontin rajat sallivat.
MITEN SE ON MAHDOLLISTA? Lainaan edellistä artikkeliani, jonka sivuaa aihetta:
"Jo nykyisillä tonttien tehokkuusluvuilla on mahdollista rakentaa tontti niin täyteen, että autolla kotiovelle ei pääse. Naapurustossamme on sellainen työmaa, jossa työkoneet käyttävät puistokatuja kuljettaessaan rakennusmateriaalia tontin toiselta laidalta toiselle, koska tontilla ei kuormaaja mahdu liikkumaan. Tämä tapahtuu nyt rakennustehokkuudella 0,2 - 0,25. Tilaa kaavoitetuille, suuremmille pientaloalueen rakennusoikeuksille 0,4 ja jopa 1,2 ei löydy, kuin taivaan suunnalta, kerroksia kasvattamalla." http://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2023/12/helsingin-pientaloalueet-katoavat.html

Mihin maatason tila sitten hukkuu? Se hukutetaan ns. lisärakennuksiin, joihin kuuluu autotalli, katettu terassi, ulkovarasto, työkalukoppi, roskakatos jne. Kun rakennusluvassa on saatu nämä asumattomat lisärakennukset läpi, alkaa seuraava vaihe, jossa lisärakennuksille anotaan lupa saneerata lisärakennukset ASUMISKÄYTTÖÖN. Halleluja. KYMP myöntää riemusta kiljuen luvat. Näin saadaan pientalojen alla olevaa "hukkamaata" rakennuskäyttöön ja uusia asukkaita mahtuu jälleen Hesaan veroja maksamaan ja raitsikaa käyttämään. Tätä tonttia on rakentamassa uusiksi asunto-oy-lindbacka.

Edellinen pientaloalueen ylikaavoitus tapahtui Helsingin Jollaksen Puskaniemen alueella, jossa joukko tontinomistajia haki kaupungilta yhdessä kaavamuutosta. Kaupunki teki alueelle asukaiden toiveitten mukaisen "ylikaavan" (entisen kaavan ylittävän 0,4 - 1,2 rakennustehokkuusoikeuksineen). Tämä tarkoitti jopa 4-kerroksisia taloja omakotialueelle. 

Toistaiseksi viimeisin tapaus: "Kuuleminen poikkeamisasiassa, Kanavamäki 8 kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituksen kuulemiskirje 17.6.2024." Muista kaupungeista ei ole tietoa, eikä kokemusta. Tämä tulee tuottamaan jälleen ennakkotapauksen, joka antanee KYMPille vapaat kädet seuraavassa vastaavassa lisärakentamispyynnössä. Mitään aikaisempaa, vahvistettua kaavaa ei tarvitse enää noudattaa, emmekä tiedä tänään, millaisessa kaupunkiympäristössä kotimme on huomenna. Miten omakotiasuja uskaltaa enää sijoittaa kotiin, jonka olisi ostamassa lopuksi elämäkseen? 

Kaupungin kaavaosasto (KYMP) tukee rakennuttajia runsaalla kädellä. Tuskimpa aivan pyyteettömästi? KYMP koostuu poliitikoista ja poliitikot ovat kuuluisia "hillotolpan", eli vaikutusasemansa hyötykäyttäjiä.
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2017/06/tukimiljonaari-juha-sipila.html
Näin toimitaan ainakin Helsingissä.
https://paatokset.hel.fi/fi/paattajat/kaupunkiymparistolautakunta
https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/kaupungin-organisaatio/toimialat/kaupunkiympariston-toimiala

HELSINGIN PIENTALOALUEET KATOAVAT

Minne ollaan pientaloalueilla menossa kaupunkisuunnittelun toimesta? Jollas, Laajasalo ja Vartiokylä eivät ole ainoita paikkoja, joissa kerrostaloja tuodaan omakotialueille.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010048111.html

2016 hallinto-oikeuden läpäissyt epämääräinen yleiskaava antoi vapaat kädet kaupungille. Nyt tulokset alkavat näkyä kaupunkiympäristössä. 

Gryndereiden hyöty oikeistolaisen kaupunkisuunnittelun ja kokoomuslaisen kaupunginjohtajan toiminnasta, ei ole uutinen. Eikö ahneudella ole mitään rajoja? Kuka kunnallispoliitikko hyötyy ja mitä?
Olisiko tämä sitä "uuskorporatismia"? https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2021/03/uuskorporatismi-mita-se-on.html 
 
Jo nykyisillä tonttien tehokkuusluvuilla on mahdollista rakentaa tontti niin täyteen, että autolla kotiovelle ei pääse. Naapurustossamme on sellainen työmaa, jossa työkoneet käyttävät puistokatuja kuljettaessaan rakennusmateriaalia tontin toiselta laidalta toiselle, koska tontilla ei kuormaaja mahdu liikkumaan. Tämä tapahtuu nyt rakennustehokkuudella 0,2 - 0,25. Tilaa suuremmille rakennusoikeuksille 0,4 ja jopa 1,2 ei löydy, kuin taivaan suunnalta, kerroksia kasvattamalla.

Artikkeleita Helsingin kaupunkisuunnittelun toimista:

https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2023/08/mita-tulee-tapahtumaan-helsingissa.html 
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2023/06/epatasa-arvoista-kaupunkisuunnittelua.html
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2022/12/bulevardi-hautaa-alleen-vartiokylan.html
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2022/11/minkalainen-suhde-on-kiinteistokaupalla.html
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2022/08/kho-on-kumonnut-ylikaavan.html

Helsingin kiihtyvä asuntotuotanto ja rakennusmaan hinta

Helsinkgin kaupunki kehuu verkkosivuillaan:

25.01.2019 13:37

"Helsingin asuntotuotanto on ennätysmäisen korkealla tasolla. Helsingin tavoitteena vuonna
2018 oli 6 000 asunnon rakentaminen. Voimakkaan kaupungistumisen ja hyvän tontti-, kaava- ja rakentamiskelpoisuustilanteen vuoksi Helsingissä alkoi vuonna 2018 yhteensä 7 943 asunnon rakentaminen."

"Vuodenvaihteessa rakenteilla oli 10 032 asuntoa, mikä on merkittävästi suurempi määrä kuin aikaisempina vuosina."

"Asuntotuotantotavoite vuonna 2019 on 7 000 asuntoa."

”Rakennuslupia myönnettiin Helsingissä tämän vuosikymmenen toiseksi korkein määrä, mikä niin ikään näyttää selvästi sen, että asuntotuotanto tulee säilymään Helsingissä vilkkaana tämän ja ensi vuoden aikana”, toteaa apulaispormestari Anni Sinnemäki.

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingissa-ennatysvuosi-asuntotuotannossa

Eli puistoalueita ja urheilukenttiä toistaiseksi riittää Vapaavuori/Sinnemäki taisteluparille rakennusmaaksi. Nykyisten ja tulevien asukkaiden  virkistäytymeisestä ei ole  ilmeisesti niin väliä Sinnemäen mielestä. Sinnemäki suunnittelee mieluummin pyöräteitä ja laskee liito-oravia ja niitäkin kauempana Helsingistä. Lepakot ja pientaloasukkaat saavat mennä jos asettuvat rakennustoiminnan tielle.
Helsingissä on myyty ja myydään nyt myös asumisen monimuotoisuutta, josta kaupungin kaavoitusesitteissä on kovasti puhuttu. Pientalotonttialueiden laitoja on kaavoitettu kerrostaloille joka tarkoittaa, että pientaloasukkaat joutuvat myymään talonsa kivitalojen takapihoilta ja näin saadaan lisää edullista tonttimaata osaketaloille.

Kaupungilla on ollut tapana lunastaa pientalotitontti tai muu tonttialue, nykyisen kaavan mukaisella hinnalla ja myydä se edelleen korkeampaan rakennusoikeuteen kaavoitettuna. Tällaista tekniikkaa se on käyttämässä nyt Jollaksen alueella, jossa se aikanaan osti maanomistajilta maata puistoalueiksi, puistoalueen hinnoilla ja nyt, aikoo kaavoittaa alueen kerrostaloiksi ja myydä tai vuokrata alue rakennuttajille aivan toisilla hintakertoimilla. Sitä voisi nimittää tonttikeinotteluksi yksityishenkilöiden - kaupungin asukkaiden - kustannuksella.
Verkosta on poistettu (22.2.) kaupungin selvitys nykyisistä tonttimaakäytännöistään osoitteesta:

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/helsinki-uudistaa-tonttien-vuokraamisen-ja-myymisen-kaytantoja-250119

"25.1.2019 - Helsingin kaupunki on koonnut tonttien myymistä ja vuokraamista koskevat periaatteet ensi kertaa kattavaksi ohjeistoksi. Valmistuneet ..."

Oliko dokumentti liian paljastava?

Kallio-lehdessä No.3 2019 (vko 6-7) oli siitä referaatti joka kertoi lyhennettynä:
"Vuosittain 60-70% kaikesta talonrakentamisesta tapahtuu kaupungin vuokraamille ja myymille tonteille." "Kaupungin tontinluovutus on tähän asti perustunut eri aikoin tehtyihin osapäätöksiin. Nyt tontinluovutusta koskevat keskeiset linjaukset ja ohjeet on tarkasteltu ensi kertaa kokonaisuutena" "Näin edesitetään rakennusalan kilpailua ja Helsingin houkuttelevuutta yhteistyökumppanina ja investointikohteena. Tontit ovat kaupungille myös merkittävä tulonlähde, jolla rahoitetaan julkisia palveluita." Myös uuden käytännön avoimmuutta korostettiin artikkelissa.

Mm. Vartiosaaren myymisellä tai vuokraamisella rakennusmaaksi olisi kustannettu Kruunusillat hanke. Kun Vartiosaarikaava meni lainvastaisena toistaiseki puihin, samaa yritettiin sitten Jollaksen suunnassa yrittämällä kaavoittaa Tonttuvuoren luonnonkaunis puistoalue kivitaloiksi. 

Rakennusalan kilpailusta ja sen avoimmuudesta kaupunkimme tontinluovutuksessa sen verran, että se vaikuttaa kovin vieraalta kaupungin käytännöltä. Olen seurannut ainakin kahta kaupungin projektia, joissa kilpailutusta ei ollut ainakaan näkyville saatettuna (avoimmuus). Rakennuttajien kanssa oli sovittu etukäteen alueen luovuttamisesta ao. firmalle ja rakennuttajien teettämät (suljettu kilpailu) suunnitelmat olivat valmiina jo ennenkuin alueiden kaavamuutos tuotiin säädettyyn asukaskuulemistilaisuuteen. Ei hirveän läpinäkyvää toimintaa. Asukkaiden kuuntelu oli lähinnä ilveilyä ja virallisen proseduurin vuoksi tehty, mihinkään vaikuttamaton, sumutus.

Kalliolehden artikkelissa kerrotaan edelleen, että vuosittan Helsinki saa maaomaisuudestaan tuloja yli 300 miljoonaa. Merkittävä muutos on, että tontit pyritään pääosin vuokraamaan ja vuokrahinnoissa pyritään seuraamaan tonttien arvonkehitystä. Hyvältä businekselta vaikuttaa ja kun katsotaan noita "läpinäkyviä" menettlytapoja, se vaikuttaa myös lähinnä keinottelulta, kuten aiemmin jo huomautin.
Muistaakseni Vantaalla, oli ainakin jossain vaiheessa käytäntö, jossa lunastetun maan todellinen, uusi, kaavoituksen tuoma lisäarvo, tuloutettiin tontin myyjälle.
Kuntatekniikkalehdestä löytyy artikkeli https://kuntatekniikka.fi/2018/03/06/kivulias-lunastus-oikeusministeriossa-valmistaudutaan-lunastuslain-uudistamiseen/ aiheesta jossa sanotaan:
"Lunastuskorvauksen määrääminen tapahtuu lunastustoimituksessa alueen käyvän hinnan periaatetta noudattaen. Tällöin luovuttajan eduksi luetaan aina muun muassa yleiskaavan aiheuttama maan arvonnousu." Yleiskaavan mukaisella maanarvolla laskettuna Vartiosaaren maat tulisivat maksamaan ruhtinaallisesti kaupungille. Katsotaan miten käy. Maakuntakaavaa ollaan muuttamassa ja sen jälkeen yleikaava saa myös lainvoiman Vartiosaaressa. Jääkö kaupungille sen jälkeen Kruunusillan maksurahoja?