Suljettujen ovien päätökset

"Apua vuorineuvokselle"

Seura-lehti 18/2020 kirjoittaa SRV:n ja Uudenkaupungin Hyvinvointikeskuksen ”suljettujen ovien” päätöksestä:
https://seura.fi/asiat/tutkivat/uudenkaupungin-historian-suurin-rakennushanke-aiheuttaa-eripuraa-urakan-voi-saada-srv-jonka-perustaja-ilpo-kokkila-omistaa-ison-siivun-kaupungin-autotehtaasta/

Hyväksyn mukisematta, jos SVR on tehnyt päivänvaloa kestävän tarjouksen reilussa kilpailutuksessa MUTTA, sellaisesta ei voi olla kysymys, jos päätökset neuvotellaan valtuustokokouksessa suljetuin ovin. Videoyhteys kokoushuoneeseen katkaistiin useamman tunnin ajaksi, joten kaupungin asukkailla ei ole tietoa, mitä kokouksessa sovittiin.  Kyseessä on lähes 50 miljoonan rakennushanke, jonka lisäksi tehdään elinkaarisopimus josta SRV laskuttaa lisää kymmeniä miljoonia 25 vuoden sopimusaikana.

Kokouksen pöytäkirjan mukaan tarjouksia tuli kolme CNN, SRV ja YIT (joka on kaksi enemmän kuin Helsingin tarjouksissa) joista yksi CNN vetäytyi alkuneuvotteluissa. SRV ja YIT jättivät molemmat tarjouksen. Tarjousaineisto tulee julkiseksi, kun sopimus on allekirjoitettu. ”Liikesalaisuuksia” sisältäviä osuuksia ei julkaista. SRV:n tarjousta puollettiin edullisimpana, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.

Muistio ei tietysti auta siihen, mitä muistion ulkopuolella on puhuttu.

Päätös ajettiin kirjoituksen mukaan läpi suurten puolueiden edustajien äänin. Suuret puolueet ovat: Kokoomus, SDP ja Kepu ja Helsingissä Kepun korvaa Vihreät. Tämä ei ole yllätys. Nämä puolueet ja grynderit käyvät käsikädessä rakennuspäätöksestä toiseen ja päätösten puolueettomuudesta ei kannata elätellä suuria toiveita. Aina jotain kautta ”voittaneet” rakennuttajat tukevat puolueiden toimintaa, tai puolueen henkilöille löytyy töitä ao. firmoissa. Tätä kutsutaan rakenteelliseksi korruptioksi ja suomalaisittain ”maan tavaksi”, jota ei kannata missään tapauksessa korjata lainsäädännöllä.

SRV:n perustaja Ilpo Kokkila omistaa ison siivun kaupungin autotehtaasta

Kähmintää tukipäätöksissä?

Kyllä tukipäätösten tulee olla läpinäkyviä. Tässä jaetaan meidän yhteistä rahaamme, veroeuroja, ja tarkoitus on, että se menee todelliseen tarpeeseen, ei keinottelijoiden taskuihin. Tuo nimien ja summien salailu kertoo nimenomaan "kähminnästä". En ymmärrä salailua, muutoin kuin, että rahaa on jaettu hyväveliverkostoperiaattein, eikä todellisille avuntarvitsijoille.

Tukipäätösten tulee olla nähtävillä perusteineen, nimineen.
Nyt rahanjakajat leimaavat itsensä kuuluvaksi tuohon samaan "kähmintäverkostoon".

Suomen Kuvalehti Talous 28.4.2020

Valtion Teollisuussijoitus jakaa 150 miljoonaa euroa koronarahaa ja salaa saajien nimet – ”Useat yritykset eivät halua leimautua”

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/valtion-teollisuussijoitus-jakaa-150-miljoonaa-euroa-koronarahaa-ja-salaa-saajien-nimet-useat-yritykset-eivat-halua-leimautua/

Lisää aiheesta löytyy samasta lehdestä eri sivuilta:
https://suomenkuvalehti.fi/vuorikoski/ministeri-lintila-heitti-maran-ratin-business-finlandin-naamaan/?shared=1350-7fa00456-4

"Olennaista on, mitä poliitikot halusivat, päättivät ja kertoivat kansalaisille, kun he panivat yritystukien jättipotin jakoon. SK Blogit Vuorikoski 23.4.2020" 


Kyseenalaisia tukitarpeita edustaa moni, tekaistu yritys tai "hyväveli"-yritys.

"Tällainen tapaus on esimerkiksi 37 500 euroa kuukaudessa tienaavan Postin toimitusjohtajan oma konsulttiyritys."

"Osa somekeskustelijoista on ollut jopa sitä mieltä, että mitään moraalista harkintaa ei yrityksessä tarvitse tehdä. Kiinni vain, kun rahaa on pöydällä. Kyllä veronmaksaja maksaa."

Tukea saaneiden yritysten joukossa on mm. kriteerin täyttäviä yhden palkatun henkilön firmoja, joissa palkkatyöläinen on palkattu tekemään tukirahahakemus. 

Suurimmat tukipotit ovat menneet liikkeenjohdon konsulttifirmoille ja IT-firmoille. IT-firmat ymmärrän mutta konsulttifirmat tienaavat käsittääkseni, juuri nyt, erinomaisesti tekemällä tukihakemuksia firmoille.

Saman lehden SK:n UUTISVIIKKO / Polkom pakinapalstalla kerrotaan, Pekka Ervastin kynäilemänä, että: Kansanedustaja Ano Turtiainen (peruss.) ehti myös hakemaan tukea (70.800 euroa) yritykselleen jonka toinen pääomistaja on oma vaimo.

Poliitikoista on sanottu tuhmasti, että kyllä se on paska joka kelluu.

Kruunusillat kustannukset, keskustelua

https://www.facebook.com/pg/kruunusillat/posts/?ref=page_internal

---------------------------------------MIELIPIDE-------------------------------------
En vastusta Kruunusiltoja mutta... kannattaa seurata miten kustannusarvioissa pysytään ja mitä rahalla saadaan. Kaupunkisuunnittelun hankkeiden hinnoilla on ollut taipumus kertautua hankkeen konkretisoituessa. Pienellä hinnalla ne myydään asukkaille ja epävarmoille päättäjille ja suurilla hinnoilla ne sitten toteutetaan. Maksajina ovat ne "uudet ja entiset asukkaat", asuntojen ja asumisen kustannuksin.

https://www.facebook.com/pg/kruunusillat/posts/?ref=page_internal

Kun verrataan metron kustannusarvioon, (3 asemaa 270 miljoonaa ja 7 asemaa 500 milj. Metron kapasiteetti on monin kertainen (nopeus/asiakasmäärä)), ns. pikaratikkaan, nykyisen saaristoratikan kustannuksiin siltoineen. Ratikkaratkaisu (nyt arvio 375 miljoonaa) tulee todennäköisimmin lähentelemään 500 miljoonaa. Mitä ratikkarahalla saadaan? Maisemaa rumentavia ja laivaväyliä haittaavia siltoja ja hidasta, pienikapasiteettista joukkoliikennettä. Sen lisäksi sen järkyttävän budjetin maksajiksi tarvitaan järkyttävät määrät uusia asukkaita Laajasaloon, Vartiosaareen ja Ramssinniemeen. Myös osa Laajasalon urheilupuistoa uhrataan rahalle, eli ratikkavarikolle 15 kerroksisine kerrostalokomplekseineen ja tuhotaan vanhan kartanon kulttuurimaisema. Asukkaiksi kaavaillaan sinkkuja ja pienasuntosijoittajia. Asunnoista ei tule edullisia, vähävaraisen kaupunkilaisen asuntoja.

------------------------------KAUPUNGIN KOMMENTTI----------------------------------
Kruunusillat-raitiotie Kiitos mielipiteistä. Me emme vastusta metroa, mutta se on selvityksissä todettu huomattavasti kalliimmaksi. Lisäksi ei asukkaita haalita ratikaa varten, vaan niitä varten tehdään ratikka.

Kaikilla isoilla hankkeilla on taipumus kallistua, kun ne suunnitellaan pidemmälle. Mutta olet oikeassa, että voisi suunnitella pidemmälle ennen päätöksentekoa - vaikka silloin on toki mahdollisuus, että jopa parikymmentä miljoonaa menee näennäisesti hukkaan.

Vuoden päästä olemme suunnitelleet Kruunusillat-raitiotien niin, että meillä on huomattavasti luotettavampi kustannusarvio kuin 2016, jolloin rakentamisesta päätettiin - mutta jos se on suurempi, valtuutetut saavat päättää uudestaan rakennetaanko vai eikö rakenneta.

------------------------------------------VASTAUS----------------------------------------------
Tuo väite "ei asukkaita haalita ratikaa varten, vaan niitä varten tehdään ratikka" ei teidän omissa kirjoituksissannekaan toteudu. Kaavoittajan edustajat kertovat "puolustuksenaan", kuinka Laajasalossa pitää radanvarsia tiivistysrakentaa, koska ratikalle tarvitaan asiakkaita. Tiivistysrakentamisen voitte tämän väitteenne mukaan sitten lopettaa, koska asiakkaita ei ratikkanne kerran lisää kaipaa