Laajasalon Kruunuvuorenrannan lisärakentaminen venytettiin kiinni luonnonsuojelualueeseen

Vuoden 2021 kaavoitustilanne, kertoo, että kerrostaloja suunnitellaan nyt jo Kruunuvuoren lammen rauhoitettuun (SL) luonnonsuojelu-alueeseen asti. Kaupunkisuunnittelulautakunnan ahneudella ei ole minkäänlaista rajaa. Kaava kaavalta viheralueita ja pientaloasutuksen reunoja kaavoitetaan kerrostalojen alle.

Ensiasunnon ostajille ei näitä asuntoja ole tarkoitettu. Onneksemme pääosa asuntojen hamstraajista on asuntokeinottelijoita, jotka odottavat Kruunusiltojen tuomaa asuntojen neliöhinnan pomppausta. He sijoittavat ylimääräisiä rahojaan, joten heidän tappioistaan ei tarvitse kantaa huolta.
Kaavoitushistoria ja selitykset pistävät arvelemaan, että kaavoituksen rakennustehokkuuden jatkuvan kasvatuksen todellinen tausta olisi ainoastaan asuntokeinottelijoiden ja gryndereiden runsas "kannustus" lisääntyvien kaavoitusneliöiden suuntaan. Kunnallisvaaleissakin tarvitaan jälleen mainosrahoitustukea. Kaavoituksen suuntaviivoista päättävä, kaupunkimme poliittinen johto, (Kokoomuksen pormestari Vapaavuori ja kaavoituksesta vastaava, "vihreä" Sinnemäki) haluavat mahdollisimman paljon tehokasta rakennusmaata, piittamatta muuntuvan kaavoituksen aiheuttamista seuraamuksista ja viher- ja virkistysalueiden rakentamisesta.

Kuvia kaavoituksen lyhyestä mutta jatkuvasti muuntuvasta historiasta:
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2017.html
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2021.html

 

Laajasalon urheilupuistoon suunitellusta ratikkakorttelista tehtiin valitus

Laajasalon ratikkavarikosta lähti valitus Helsingin hallinto-oikeuteen.

Valitus on tehty yhteistyönä Laajasalo-Degerö-seuran, Laajasalon pienkiinteistöyhdistyksen ja yhdeksän yksityishenkilön toimesta.

Varikon kaavassa oli useita lainvastaisuuksia. Kuitenkin Helsingin kaupunki ilmoittaa, HSn ja HUn artikkeleissa, että "tavoitteena on rakentaa varikko nyt siihen mennessä, kun pikaraitiotie aloittaa liikennöinnin, arviolta 2027".

Tämä on hyvin mielenkiintoista. MITEN Helsingin kaupungin päättäjät voivat olla etukäteen tietoisia Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä, sekä mahdollisesti Korkeimman hallito-oikeuden päätöksestä? Helsingin ilmoituksen mukaan vain aikataulu viivästyy.

Laiki taitaa olla edelleenkin vain sen lukijoiden omaa tulkintaa, "laajan harkintavallan" varjolla ja tulkinnat voidaan muokata aina kuhunkin tarkoitukseen sopiviksi, olivat ne sitten lain vastaisia tai ei.

 

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007985589.html 

Hankkeesta kerrotiin Helsingin Uutisissa, paikallisosiossa 16.10.2020

 

Ratikkavarikon suunnitelmasta kirjoitetussa HUn artikkelissa, kerrotaan ylistävin sanoin nerokkaasta ajatuksesta riistää laajasalolaisilta lapsilta, urheilukentän lisäksi, leikkipuisto kuuden - seitsemän tornitalon kompleksin alle. 

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3136062
Ratikkahalli on Troijan hevonen, jonka selkään tornitalot rakennetaan. Siis uutta rakennusmaata saadaan tällä tavoin urheiluopuistona toimineesta ja kaavassa urheilupuistoksi varatusta alueesta. Merkillistä on, että mikään muu asukkaiden ehdottama sijainti varikolle ei käy. Ehkä siksi, että ne ovat rakennusmaata kaavssa jo valmiiksi.
Kaupunki yrittää lieventää tekoaan vakuuttelemalla, että urheilupuistoaluetta luovutetaan muualta korvaamaan menetystä. Mistä? Nykyisen sijainnin vieressä on kaksi koulua.
Lapsille on luvattu myös korvaavaa leikkikenttätilaa tuon tornitalokompleksin pihalta. Siis puistomainen alue vaihdetaan kivitalopihaan. Laatu ei vastaa menetettyä millään mittarilla.
Samalla tärvellään arvokas, suojeltu, kartanon kulttuurimaisema ja häiritään upean uimarannanalueen käytettävyyttä.

KEPUN äänestys EU-tukipaketista osoittaa ryhmäkurin todellisuuden

Hoskonen ja Kettunen saivat varoituksen ja Hoskosta rangaistiin puolueen linjan vastaisesta äänestyksestä. TÄMÄ ns. RYHMÄKURIN voima on äänestäjän syytä huomioida omaa äänestyspäätöstä tehdessään, koska se kertoo selkeästi, että vain puolueen linja merkitsee, ei se, mitä yksittäinen poliitikko vaalilupauksissaan lupaa tehdä hillotolpalle päästäkseen.

Toiminta ratkaisee, ei lupaukset. Toiminnan määrittelee puolue.
Tutki siis, ensisijaisesti jokaisen puolueen puolueohjelmat ja aikaisempi äänestyskäyttäytyminen eduskunnassa.
Vaalikoneet kertovat vain ehdokkaan omat lupaukset joita hän ei mahdollisesti pääse koskaan toteuttamaan.

"Vapaat kädet" äänestyksiä on erittäin harvoin käytännönpolitiikassa ja silloinkin yleensä vähemmän merkityksellisissä päätöksissä.

https://yle.fi/uutiset/3-11937577

https://politiikasta.fi/miksi-vaalilupaukset-muuttuvat-yha-vain-korkealentoisemmiksi/

Miten etenee Helsingin ratikkahankkeitten kustannuslaskelmat?

 Lyhyt katsaus historiasta nykyaikaan.

https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/esitteet/esite_2015-5_fi.pdf

2015 hintatasolla arvio. Jokerilinja 25km.:

Pikaraitiotie kustannukset milj. euroa / km

Pikaraitio (uusi), 10 (25 x 10 = 250 milj.)
Pikaraitio (erityiskohde), 20 ? (mistä kohtaa suunnitelmissa löytyy tällainen kohde?)

 

https://yle.fi/uutiset/3-11747141

” Daniel Sazonov sanoo, että Helsingin isoja väyläurakoita vaivaa rakenteellinen ongelma, joka piinaa myös valtakunnallisia hankkeita. Päätöksentekovaiheessa käytetyt esisuunnitelmat eivät kerro kaikkia kustannuksia.”

Näin saadaan hanke runnottua läpi päätösriihistä, ”sumutusbudjeteilla”.

” Esimerkiksi Raidejokerin hinta oli hankesuunnitelmassa 275 miljoonaa euroa, mutta hinta nousi 386 miljoonaan euroon.”

”Kruunusillat-raideyhteyden Laajasalosta Helsingin keskustaan alustava kustannusarvio oli 260 miljoonaa euroa, mutta tämänhetkisen arvion mukaan hankkeen kustannukset ovat 350 miljoonaa euroa.”

https://www.sttinfo.fi/tiedote/helsingin-kaupunginvaltuusto-hyvaksyi-lansi-helsingin-raitioteiden-yleissuunnitelman-kyselytunnilla-esilla-koronatilanne?publisherId=60590288&releaseId=69898834

” Valtuusto päätti kokouksessaan 20.1.2021 Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmasta ja hankkeen toteuttamisesta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 160 miljoonaa euroa.”
Tässä puhutaan siis yhteydestä: ”Länsi-Helsingin uuden raideyhteyden runkolinja kulkee Erottajalta Munkkiniemen ja Vihdintien kautta Kannelmäkeen.” Jokerilinjan lisäksi.

.” – On ihan kaupungin strategian mukaista lisätä joukkoliikennettä ja vähentää autoilua, Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Anton Silvo sanoo.” (Anton on Vihreä. Twiittauksissa selviää, ”Anton Silvo 8. toukok. Olisipa jännää jos kaikki asuisivat yhdessä isossa kaupungissa ja loput maailmasta olisi luontoa”.
Hmmmm. Aika vaarallista ideologiaa. Rakennetun alueen mielenterveysongelmista, hän ei vaikuta piittaavan. Vihreät tätä ajatusta pyrkivät toteuttamaan kaavoittamalla Helsingissä joka niemen, notkon ja saarelman kerrostaloiksi. Viher- ja ulkoilualueista ei niin väliä.elsingissä tehokkaasti toteuttamaan rakentamalla joka nimen notkon ja saarelman viherkeitaineen kerrostaloiksi………..)

Ja on, ilmeisesti, ihan kaupungin strategian mukaista kasvattaa budjettia hankkeen edetessä ja karsia samalla suunnitelmista ”optioimalla” oleellisia osuuksia.

WIKIPEDIA kertoo: https://fi.wikipedia.org/wiki/Raide-Jokeri

” Vuonna 1990 Helsingin kaupunki esitteli suunnitelman Itäkeskuksesta Leppävaaraan kulkevasta poikittaisesta pikaraitiotielinjasta, joka oli nimetty Jokeriksi (Joukkoliikenteen kehämäinen raideinvestointi). Linjan pituus olisi ollut noin 21 kilometriä ja kustannusarvio hankkeelle oli noin 750 miljoonaa markkaa (noin 199 milj. €). Vuoden 1994 Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Jokeri-pikaraitiotie oli esitetty välittömästi aloitettavaksi hankkeeksi…
…Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 1998:ssa Raide-Jokerin suunnittelu ja rakentaminen päätettiin lykätä aina vuoden 2030 jälkeisiin hankkeisiin asti.^[4]”

Mutta toisin kuitenkin kävi ja hinta nousee.

” Pikaraitiotien alustava yleissuunnitelma tilattiin Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimesta kesäkuussa 2008, ja se valmistui toukokuussa 2009.^[6] Suunnitelman perusteella linjasta saatiin alustava, 212 miljoonan euron kustannusarvio …”

Ja hinta nousee.

” Raide-Jokerin hankesuunnitelma valmistui tammikuussa 2016. Hankesuunnitelmassa Raide-Jokerin rakentamiskustannuksiksi arvioitiin 275 miljoonaa euroa.^[12] ”

+ vaunut 95milj. = 370milj.

Ja hinta nousee.

” … Kun molemmat kaupungit (Espoo, Helsinki) päättivät jatkaa hankkeen valmistelua, aloitettiin yksityiskohtaisempien toteutussuunnitelmien laatiminen.^[16] Toukokuussa 2016 julkaistujen tietojen mukaan hankkeen kustannusarvio on kohonnut 459 miljoonaan euroon,^[17] josta raitiovaunujen hankintakustannusten osuus on noin 95 miljoonaa euroa.^[18][19]”

Pelkät rakennuskustannukset 364 miljoonaa

” … Hankkeen lokakuussa 2017 vahvistettu budjetti on 275 miljoonaa euroa, josta rakennuskustannusten osuus on noin 205–225 miljoonaa euroa.^[21] Suunnitelmaan sisältyvät optiot, yhdysraiteen sekä varikoiden rakennuskustannukset, ovat suuruudeltaan noin 100 miljoonaa euroa.^[24] Marraskuussa 2018 esitetty uusin kustannusarvio on vuoden 2015 hintatasossa 367 miljoonaa euroa (2020 = 379,50), josta varikon rakennuskustannukset ovat 64 miljoonaa euroa. Raide-Jokerin lopullinen kustannusarvio valmistui tammikuussa 2019, ja siinä hankkeen kustannusarvioksi täsmentyi 386 miljoonaa euroa joulukuun 2018 hintatasossa (2020 = 390,60).”

Niin. Ja mitä tuo 386 miljoonaa tai 391 miljoonaa sisältää suhteessa aikaisempiin kustannusarvioihin?

275 + optio 100 = 375 milj. ? ja uusi arvio 386 muunnettuna 2020 tasoon = 390,60 miljoonaa. Tuo ”optio” tarkoittanee, että suunnitelmasta on poistettu osuus joka odottelee seuraavan vaiheen toteutusta, jotta budjetti ei näyttäisi niin kaamealta? Optiot sisältävät, kuten aikaisemmin on mainittu: ”… optiot, yhdysraiteen sekä varikoiden rakennuskustannukset”.
Nyt ne on ”ulkoistettu” ainakin budjetista?

” Raide-Jokerin linja on yhteensä noin 25 kilometriä pitkä, josta 16 kilometriä sijoittuu Helsinkiin ja 9 kilometriä Espooseen.”

Helsingin paikallisuutiset: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1254298

”Helsingin ja Espoon valtuustojen hyväksymä, hankesuunnitelman mukainen radan kustannusarvio on 275 miljoonaa euroa…” (minkä vuoden hintatasolla?),”… joten kustannukset ovat kasvaneet jo liki 100 miljoonaa euroa.” (+ se odotteleva 100 miljoonan ”optio”, tarkoittaa 200 miljoonan kasvua kokonaisuutena. Tai: montako kilometriä raiteita ja varikoita jääkään puuttumaan ilman tuota ”optiota”?).

Kun tarpeeksi hämmennetään, arviot saadaan sen verran solmuun, että ei niitä enää tajua Erkkikään. Ja valtuustossa kukaan ei kuitenkaan kehtaa kysyä, tai tuskin siellä ketään edes jaksaa kiinnostaa, kun ei mene omasta pussista.

Tarjottu on

Huonolta näyttää monelta suunnalta katsottuna. Budjetti ylitetään ja suunnitelmia kutistetaan.
Eihän tässä mitään uutta ole. Muistamme vielä erinomaisesti Länsi-metron kaikkine sotkuineen ja budjettiylityksineen.

Mihin tällainen kustannusarvioiden ja toteutusten epäsuhta perustuu? Kaupunkisuunnittelun ja liikennesuunnittelun huonoon ynnäpäähän? Vaiko tarjouksia tehneiden yritysten ”kilpailuhinnoitteluun” sudenkuoppineen (valitaan edullisin tarjous, jonka tekijälle sitten annetaan rajaton laskutusoikeus)? Vedetäänkö jälleen isoista budjeteista välistä? Onko poliittisten päättäjien puolueille valunut tukirahoja, tai muita rahanarvoisia etuisuuksia, kuten maan tapa on? Esim. edullisia osakehuoneistoja ratikkayhteyksien varrelta tarkoittaa vaikkapa Kruunuvuorenrannassa arvonnousua noin +1000 euroa /m², kun ratikkaliikenne alkaa. Näitä hamsteriasuntokauppoja tuskin julkistetaan missään. Asuntoja rakennetaan kaupungin esitteiden mukaan "nuorille ja asunnottomille".

Kruunusillatkin ovat vasta suunnittelupöydällä. Mihin silläkin hankkeella vielä ehditään kustannusten puitteissa? Kaupunki on hilannut ylös Kruunuvuorenrannan rakennusoikeuksia kaava kaavalta. Ahneudelle ei näy loppua, kattoa eikä rajaa.

Kun kerran kysyin eräältä alueeni kaupunkisuunnittelijalta, miksi joka vuosi hilataan rakennus-volyymejä ylös osakaavasuunnitelmiin, hän totesi, että poliitikot vaativat. Helsingin yleiskaavalla ei ole enää minkäänlaista merkitystä, ei edes sen naurettavalla hehtaaritasolla.

Anton Silvolle oppimateriaalia viherympäristön merkityksestä kaupungeissa:

https://www.vyl.fi/site/assets/files/1430/who-opas_kaupunkivihrea_-_opas_toimintaan.pdf

https://www.pnas.org/content/116/11/5188

https://www.vyl.fi/site/assets/files/1430/ulrika_stigsdotter.pdf

https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/ymp%C3%A4rist%C3%B6-ja-luonto/luonto-hoivaa-mielt%C3%A4-ja-kehoa

 

Kittilä maailmakartalle

 "Hovioikeus vapautti 27 kuntapäättäjää". Katsotaan, mitä korkein oikeus sitten päättääkään.
Suomen kuvalehti 18/2021 kertoi kittiläläisen oikeusfarssin vaiheista. Syyttäjät mainitsevat lausunnossaan Rovaniemen hovin päätöksestä: "Näyttöä on arvioitu valikoidusti ja puolueellisesti ja vastaajille myönteisellä tavalla." Miten hovioikeuden tuomaristo voi tällaisen päätöksen tehtyään katsoa naamaansa peilistä? Vaikuttaa puhtaalta rakenteellisen korruption tapaukselta, kuten syyttäjät aiheesta mainitsevat. Pöyristyttävää.

YLE uutisoi tapauksesta myös. Syyttäjien kantaa tuomioon valoitetaan vaatimattomasti jutun loppupuolella.
https://yle.fi/uutiset/3-11911833

Loppuvaikutelmaksi jää, että kyllä "hyvät veljet" jälleen voittavat.
Kittilässä on menossa muitakin keissejä kuntapäättäjien toimista.