Viheralueiden merkitys parkkipaikkana ja ajotien jatkeena 2024

Kaupunkimme edustajien mielestä vuonna 2024 saa edelleenkin ajaa ja pysäköidä vapaasti puistoalueilla, kunnes joskus kenties asialle mahdollisesti, aijotaan tehdä jotain. Toivon mukaan onnettomuuksilta vältytään siihen mennessä. Katso sivun alaosan kuvat paikanpäältä.

Alussa tämän vuoden viestittelyni, edelleenkin akuutista aiheesta ja palautekanavan kautta. Kuinka ollakkaan, nyt vastausvelvoite lankesi takaisin vuoden 2022 lähtöpisteeseen, KYMPin "Liikenne-ja katusuunnittelupalvelu" - osastolle. Olisikohan Helsingin kaupungilla syytä tehostaa toimintaansa muutenkin, kuin lisäämällä rahaa työsuhdematkaetuun? (https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010009493.html). Ping-Pong peli asukkaiden valituksilla, ei kuulosta aikuisten vastuulliselta virantoimitukselta.

-----------------------------------KIRJEENI-------------------------------------

(kirje käsitteli muitakin kyseisen tien ongelmia ja alkuperäinen kirje oli kertaalleen kiertänyt kaupunkimme organisaatiossa. Tässä läpiajoa koskevaa osuutta editoituna)

... katu (Svanströmintie) jatkuu kevyenliikenteen väylänä (Svanströminrinne) ja jalankulkuväylänä (liikennemerkillä) mutta se ei pidättele esim. kuvissa näkyvää kauhakuormaajaa, eikä useinkaan myös noita henkilöautoja ja niiden perävaunuja. Autot eivät enää uskalla, läsnäollessani, ajaa läpi mutta kun silmä välttää Svanströminrinteen puistotie jatkuu heidän tulkintansa mukaan "ajotienä".

 Aikoinaan kävelytien osuuden (Svanströminrinne) liikennerajoittimena oli kaksi puupaalua. Paalut katkoi tai/ja kaivoi ylös, joku perutusvaihteen kadottanut autoilija tai kauhakuormaajakuski. Pystytin niitä takaisin muutaman kerran ilman vaikutusta. Paalut oli usein heitelty puistometsään. Sittemmin paalut korvattiin moottoriajoneuvolla-ajokieltomerkillä, joka ei estänyt moottoriajoneuvoja sekään. Nyt tuo kevyenliikenteen merkki on "näennäisyritys" estää läpiajoa. Sehän käytännössä sallii, tilapäisesti, jalankulkutien käytön ajoväylänä. Lainaus tieliikennelaista:

"18 § Tien eri osien käyttö
Ajoneuvolla on ajettava ajoradalla. ... Ajoneuvolla saa tilapäisesti ajaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat ja siitä ei aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa."

Kyseinen puistotie  (Svanströminrinne) liittyy Reiherintien jalkakäytäävään puskien takaa (kaupungin puistoa ks. kuvat) joten kyseessä on myös todellinen vaaratilanne (huomattava haitta), kun puistotietä kaahaava auto tupsahtaa jalkakakäytävälle. Läheltäpititapauksia on nähty.

Nämä "tapaoikojat" eivät näytä säästelevän kaasujalkaa.

Laittakaa esteeksi osittain kadun sulkeva metalliportti, kuten muutamassa muussakin, vastaavassa tapauksessa, Laajasalon läpikulkuesteenä näyttää olevan. Tämä toteuttaisi kaupunkimme asukasdemokratiaa, (vai ovatko jotkut asukkaat demokraattisempia kuin toiset?). 

Portteja löytyy mm. Reposaarentie katkeaa Sarvastonkaaren ja Laajasalonkaaren väliltä (ks. kuva), Sarvastonrinne katkeaa Sarvastonkaarta ennen, Ruudolfinkuja katkeaa Rudolfintieltä, Purjetuulentie Jollaksessa katkeaa portilla ennen Itätuulentietä...

-------(Otto Tarnasen ystävällinen vastaus alla)--------

05.09.2024 klo 09:51

Hei ja kiitos tiedoista

Virallista päätöstä ajoesteistä kyseisellä kohdalla ei ole, mutta ehdotuksesi on mielestäni harkittavissa. Ajoesteet vaikuttavat ajon estämisen lisäksi mm. sujuvaan kunnossapitoon ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuteen. Palaute jää meille talteen ja sitä hyödynnetään kun alueen liikenteen ohjausta päivitetään seuraavan kerran.

Ystävällisin terveisin

Otto Tarnanen

Liikenneinsinööri / Liikenne- ja katusuunnittelupalvelu

Helsingin kaupunki

-----------------------------------------------------------------

Otto Tarnasen vastauksessa portti olisi mahdollisesti haitallinen pyöräilijöille? Sen puute on suurempi vaara Reiherintien jalkakäytävää ajavan, pyöräilevän lapsen, kannalta.

Ajoeste tuskin aiheuttaa minkäänlaista ongelmaa pyöräilijöille, koska kyseisen kaltaiset puoliportit vain kaventavat ajotilaa siten, ettei auto enää portista mahdu. Vastaavat portit ovat toimineet vuosikausia täysin vaarattomasti luettelemissani kohdin Laajasaloa, eivätkä näytä haittaavan myöskään katujen kunnossapitoa, koska ne voidaan avata melko vaivatta. Pyöräilijöille on myös tehty Laajasalontien rinnalle oma pyörätie, joten Svanströminrinne ei ole varsinainen pyörätie, kuin Svanströmintien omille asukkaille. Oikomistarkoituksessa saapuva autoilija ei viitsi persettään penkistä nostaa portin avatakseen.

Lumiaura on aikoinaan päässyt vaivatta Reiherintien + Svanströmintien suunnista ajamaan lumet suluista huolimatta, jos ei jaksa avata porttia. Miten kunnossapito lienee sitten toimii noiden muiden porttien kohdilla, kun Svanströminrinne näyttää niin mahdottomalta paikalta?

Jalankulkijoiden, tai lapsipyöräilijöiden turvallisuus ei näytä kaupunkimme viranhaltijoiden vaa-assa painavan.

Auton edessä näkyy tuo naurettava kevyenliikenteen ja jalankulun ( ja lain mukaankin, myös "tilapäisen" autoilun) salliva liikennemerkki. Aikaisemmin siinä oli "moottoriajoneuvolla ajokielto". Tosin sekään ei autoilijoita paljon hidastanut. Luuletteko, että Volvo kääntää, auton perävaunuineen, viralliseen poistumissuuntaan lähtiessään?

Svanströmintien puisto on jatkuvasti parkkitilana. Uskoisitteko, jos kuski väittää tulleensa tuohon virallista katua, eikä Svanströminrinteen puistotietä? Kuva: 2023 03 23
Kyseenalaista myös on, pääsisikö esim. paloauto tai ambulanssi tuosta ohitse? Muidenhan ei juuri tarvitse edes päästä.

Svanströminrinteen Reiherintien päässä on toistuvasti, useitten eri autojen jälkiä lumessa ja hiekassa. Usein liikennettä on näkynyt iltaisin ja öisin. Kuva: 2023 02 07

Svanströmintien puistossa säilytetään myös työkoneita. Takana näkyvät autot ovat laillisesti omalla pihalla parkissa. Kuva: 2024 08 29

Svanströmintien puisto on jatkuvasti parkkitilana. Peräkärry on ollut paikalla toistumiseen. Näkyy näissäkin eri kuvissa. Peräkärryjä on useita, erilaisia, mutta parkkipaikka on sama. Kuva: 2024 08 22

Svanströmintien puisto on jatkuvasti parkkitilana. Koska nokka on poispäin menossa, on erittän mahdollista, että auto on saapunut Reiherintietä puistokäytävää myöten. Kuva: 2024 08 22.

Svanströmintien puisto on jatkuvasti parkkitilana. Täsä auton nokka on Reiherintielle päin. Uskotteko, että auto poistuttaessa, käännettiin viralliseen poistumissuuntaan? Autoa ei ole helppo kääntää kapealla tiellä ja useammaltakin autoilijalta on ollut peruutusvaihde hukassa. Taustalla näkyvä auto on lainmukaisella pihaparkkipaikalla.

Puoliportti Reposaarentiellä. Laajasalonkaaren ja Sarvastonkaaren välillä.
Portti on toiminut  vuosikymmenet ilman ongelmia. Mikä estäisi portin toiminnan Svanströminpolulla? Portti kääntyy kevyesti ja sallii kunnossapidon.

Svanströminrinteen kevyenliikenteen merkki ei enää edes näy kesällä Reiherintien suunnasta. Tosin, kuten olen jo aikaisemmin todennut, sillä ei ole autolla oikaiseville mitään merkitystä. Jopa Svanströmintien asukkaita on nähty käyttävän puistotietä ajoväylänään.

Näkymä Svanströminrinteen päässä Laajasalontien suunnasta Reiherintien mäen suuntaan. Svanströminrinne häämöttää puskan takaa. Voi vain kuvitella tilannetta, että pieni pyöräilijä saapuu jalkakäytävää ja auto ajaa Svanströminrinnettä puskista päälle? Oikovien autojen nopeuksista päätellen, reagointiakaa ei käytännössä ole. Eikö osavastuu ole KYMPn liikennesuunnittelijoiden, vaikka tuskin invalidisoitunutta tai kuollutta lasta ja hänen vanhempiaan pelkkä "vastuu" lohduttaa, jos mitään ei asialle tehdä.

Vuoden 2022 valitus samasta aiheesta:

https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2024/09/viheralueiden-merkitys-ajotien-jatkeena.html

PÄIVITYS TÄHÄN ARTIKKELIIN

7. helmikuu 2025 sain kirjeen kaupungilta, että portti rakennetaan. 

"Päätöksen perustelut

Svantröminrinne on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jonka kautta oikaistaan Svanströmintieltä Reiherintielle moottoriajoneuvoilla. Tästä aiheutuu haittaa jalankulkijoille ja moottoriajoneuvojen liittyminen Reiherintielle aiheuttaa epäselviä tilanteita. Ajoesteen kohdalla on hyvä valaistus. Lisäksi parannetaan reunakivijärjestelyjä, joka helpottaa pyöräi lijöiden liittymistä Svantröminrinteelle ja Reiherintielle.

Asiasta on tehty useita kunnan asukkaan aloitteita ja tilanteen kehittymistä on seurattu pidempään."

Viheralueiden merkitys ajotien jatkeena vuonna 2022

Kunnallisdemokratian ja viheralueiden kävelyteiden nimissä, olen ollut Helsingin kaupunkiin yhteydessä ilman näkyvää tulosta. Tulkitsen asian niin, että puistoalueilla saa, kaupunkimme edustajien mielestä, pysäköidä ja puistoteitä saa myös käyttää vapaasti ajoneuvoliikenteeseen.

------------------------------------KIRJEENI----------------------------------

-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Hannu Kuukkanen
Lähetetty: perjantai 18. helmikuuta 2022 20:38
Vastaanottaja: Aalto Olli-Pekka
Aihe: Svanströmintien puistoalueen läpiajokielto ei toimi
 
Svanströmintien eteläpään läpiajo kävelytietä myöden.
 
Varsinkin työmaa-ajoneuvot (suuria irtolava-autoja) kaahaa Reiherintien
päästä kävelyosuutta pitkin läpi ja vanhukset ja lapset joutuvat
hyppimään hankeen, niitä väistääkseen. Ilmoitin poliisille mutta
tuskimpa tekevät asialle mitään, määrärahojen niukkuussyistä.
Rakennustoiminta on syy MUTTA aikaisempien rakennustyömaiden aikana ei
tällaista trafiikkia ole ollut. Alueen asukkaidenkin pitäisi pystyä
elämään ja liikkumaan tämän kadun varrella.
Vaikuttaa myös siltä, että kun tuo moottoriajoneuvolla ajo kieltomerkki
vaihtui (jostain syystä) jalankulku- ja kevyenliikenteen merkkiin, se
olisi löysentänyt liikennekuria tuossa puisto-osuudella. Pitäisikö
entinen merkki saada takaisin? Tai peräti saada aikoinaan tien
autoliikenteeltä sulkenut tolppa takaisin? Tai puoliportti, tai
betoniporsas kaventamaan autojen kulkua. Liikennemerkit eivät näytä
vaikuttavan. Jalankulkuosuus on nyt todella vaarallinen.
--
Hannu Kuukkanen

--------------------------------VASTAUS---------------------------------

-------- Original Message --------
Subject: VS: Svanströmintien puistoalueen läpiajokielto ei toimi
Date: 21.2.2022 07:31
 From: Aalto Olli-Pekka 
To: Hannu Kuukkanen 
Hei
Kiitos yhteydenotosta, asia ei oikeastaan meidän organisaatiossa kuulu
minulle. Kehotan laittamaan palautteen kaupungin virallista
palautekanavaa pitkin:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/palaute/anna-palautetta
Ystävällisin terveisin
Olli-Pekka Aalto
Tiimipäällikkö
 
Kaupunkiympäristö
Maankäyttö
Liikenne-ja katusuunnittelu
Toiminnanohjaus
PL 58214, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

---------------------------------------------------------------------------------

"Palautekanava" - osoite vaikuttaa vievän suoraan roskapostiin, joten jatkoin vastuuhenkilön etsimistä.

--------------------------------VIESTINI-----------------------------------

-----Alkuperäinen viesti-----

Lähettäjä: Hannu Kuukkanen 

Lähetetty: maanantai 21. helmikuuta 2022 11:37

Vastaanottaja: Lehmuskoski Ville 

Aihe: Fwd: VS: Svanströmintien puistoalueen läpiajokielto ei toimi

Lähetän viestin edelleen sinulle, koska palaute liikennejärjestelyistä ei kuulemma kuulu Olli-Pekka Allolle, Kaupunkiympäristö Maankäyttö Liikenne-ja katusuunnittelu Toiminnanohjaus osastolle.

Kyseessä on vaarallinen tilanne, joka tuilisi korjata pikimmiten. Alinna alkuperäinen viesti.

Mikäli asia ei kuulu sinullekaan, lähetä suoraan eteenpäin henkilölle, jolle asia kuuluu. Kiitos.

----------------------------------------------------------------------------

Asia ei kuulunut kuulemma Villelekkään. Ville yrittää jälleen saada kirjoittamaan "palautekanavaan", joka ei ole toiminut tapauksessani, automaattista vastausta "Kiitos palautteestasi", lukuunottamatta.

----------------------------------------------------------------------------

VS: VS: Svanströmintien puistoalueen läpiajokielto ei toimi

From Lehmuskoski Ville

To Hannu Kuukkanen

Date Mon 11:44

Tervehdys,

Minäkään en valitettavasti suoralta kädeltä tunne, kenelle asia kuuluu. Mutta Olli-Pekka Aallon teille ohjeistama tapa (nettipalautekanava, johon Aalto antoi linkin) on tässä paras tapa toimia, joka varmistaa viestinne etenemisen oikealle taholle. Suosittelen siis laittamaan tiedon sinne.

Kiitos,

Ville Lehmuskoski

--------------------------------------------------------------------------

Lehmuskoski Ville. Toimialajohtaja. 09 31037100,  · ville.lehmuskoski@hel.fi. Työpajankatu 8 Hki 58. Kaupunkiympäristön toimiala

KAAVAOSASTO LAHJOITTA LISÄNELIÖITÄ

Helsingin kaavoitusosasto lahjoittaa asukkaille pientaloalueille lisärakennusoikeuksia avokätisesti. 
Tämä uusi kaupunkimme "kaavoitustekniikka" takaa päättymättömän  jatkumon pientaloalueiden rakennnusten kylmätilojen muuttamiseksi asuinkäyttöön. Ansiottomat arvonnousut taataan.
Tällaisista yli 700 000 euron lahjoista olisi käsittääkseni syytä maksaa lahjavero?

LAAJASALO KANAVAMÄKI 8/11

Entisen/nykyisen kaavan mukainen rakennusoikeus 0,25 

KERROSALALASKELMA RIVITALO:

Rakentamisajankohdan kerrosala: 369,5 kem2
Lisäyksenä (takkahuoneet, märkätilat)

Uusi kerrosala: 506,0 kem2
(erotus +136,5kem2)

VANHA HINTA NELIÖT 1 245 954 euroa

Kaavotuksen antama lahja 460 278 euroa

KERROSALALASKELMA - ERILLISTALO:

Rakentamisajan kerrosala: 190,0 kem2
Lisäykset (kellarikerroksen makuuhuoneet ja takkahuone sekä niihin johtava käytävä)

Uusi kerrosala: 271,0 kem2
(erotus +81,0 kem2)

UUSI HINTA UUDET NELIÖT 913 812 euroa

Kaavotuksen antama lahja 273 132 euroa 

https://asunnot.oikotie.fi/talo/kanavamaki-11-helsinki/82835

KAAVAMUUTOS
https://kartta.hel.fi/?sukkaId=HEL%202024-004851

Kun nykyään katsoo pientaloalueiden uudisrakennuksia, kylmätiloja alkaa olla tontin täydeltä. Niillä siis valmistellaan tulevaisuuden rakennusoikeuksien kasvu. Seuraavassa vaiheessa, tämän esimerkin mukaan, nuo kylmätilat haetaan asumiskäyttöön jne.

Lisätietoja saa: Arkkitehti Marjo Vänskä, puhelin (09) 310 21301

Viheralueiden merkitys kaupungissamme

KYMP:in (Helsingin kaupunkiympäristön toimiala) merkillinen suhtautuminen Helsingin viheralueiden käyttöön rakennusmaana, askarruttaa asukkaita. Vetovastuussa olevat vihreät, tuntuvat unohtaneen aatteensa päästyään Helsingissä vallankahvaan.

Hallituksesta toiseen Kokoomuksella on ollut työrukkaspuolueitten edustajia likaamassa kädet puolestaan.
Vihreät hoitaa kaupunkisuunnittelun yltiörakentamisen roiskeet ja persut ottavat vastaan yleispolitiikan iskut. Teflonpuolue Kokoomus ohjailee hommia taustalla ja kannatus nousee, kun muilla laskee.

Tämä seuraava kannanottoni perustuu eri lehtien ja muiden uutislähteiden artikkeleihin ja omiin havaintoihini.

Kaupungin viheralueiden tulee sijaita asutuksen yhteydessä. Vain siten niillä voi olla asukkaille merkitystä millään mittarilla. Se ajatus, että kaupunkia yliarkennetaan, jotta luontoa säästyisi ei toimi. Asukkaitten pahoinvoitiin on osoitettu syy-yhteys viheralueiden pienenemisestä asuinalueilla.

- viilennys (puu ei varjosta kaupunkitilaa, jos se on parin kilometrin päässä metsässä)

- mielenterveys (autoton ihminen ei pääse metsään (tai puistoon), kun se sijaitsee kaukana)

- fyysinen terveys (auton käyttö etämetsään pääsemiseksi, vähentää asukkaitten liikkumista jalan ja lisää päästöjä)

- hiilen sitominen  (hiiltä tulisi sitoa puilla ja viherkasveilla ensisijaisesti siellä, missä sitä muodostuu)

- hapen muodostus (fotosynteesin (kasvien) tuottamaa happea tarvittaisiin kaupunkien asutusalueilla)

-------------------------------ARTIKKELEITA AIHEESTA------------------------------

Kaupungin viheralueet ja hiilidioksidin sitoutuminen
Viherympäristöliitto » Viherympäristö-lehti » Artikkelit » Jutut » VY 2/2021 »https://www.vyl.fi/viherymparisto/lehdet/jutut/vy-2-2021/kohti-hiiliviisasta-kaupunkivihreaa/

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tuore-raportti-ilmastonmuutos-on-elinikainen-terveysriski-lapsille-tutkijat-pelkaavat-sen-uhkaavan-kokonaisen-sukupolven-terveytta/7624522#gs.buov7z
Julkaistu 14.11.2019 06:31 MTV UUTISET – STT
"Ilmastonmuutos uhkaa kokonaisen sukupolven terveyttä, jos fossiilisia polttoainepäästöjä ei leikata välittömästi. Tämä käy ilmi julkaistusta Lancet Countdown -raportista." https://www.lancetcountdown.org/2019-report/

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5510934 
Jukka Hämäläinen 19.11.2022
"Viheralueet Helsingissä, per henkilö.
Näin paljon Helsingissä on metsää asukasta kohti –Kaupunkivihreä vähenee rakentamisen myötä"
"Järjestyksessään toinen lumo-ohjelma (2021–2028) pyrkii turvaamaan monimuotoisuuden. Visiona on, että tärkeät laajat viheralueet säilytetään ja samalla niiden välisiä yhteyksiä kehitetään, jotta kasvit ja eläimet pääsevät liikkumaan luontaisesti."

(MIELENTERVEYS)

Viheralueet ja mielenterveys
https://hri.fi/data/fi/showcase/helsingin-vihertiheys
"Helsingin viherverkosto perustuu laajoihin viheralueisiin eli vihersormiin. Kaupungin pinta-alasta 40 % on viher- tai virkistysaluetta ja metsän osuus on noin 20 %. Kaupunkirakenteen tiivistyessä osa täydennysrakentamisen paineesta kohdistuu viheralueille."
"Saavutettavuus on yksi viher- ja virkistysalueiden laadun mittari. Lähipuistojen hyvänä kävelyetäisyytenä voidaan pitää 150 metriä ja laajempien kaupunginosapuistojen tai puistometsien 300 metriä. Tämän kartan avulla voit arvioida Helsingin viheralueiden saavutettavuutta ja sijaintia suhteessa asukastiheyteen."

https://aaltodoc.aalto.fi/server/api/core/bitstreams/424c5ab4-64ed-45e5-af21-14cf8a1cf0b3/content
Viheralueiden vaikutus mielenterveyteen kantakaupungissa
Kandidaatintyö 12.5.2022 Aleksi Vähäkangas (OTE TIIVISTELMÄSTÄ:)
"Nykypäivän yhteiskunta ja ympäristöolosuhteet ovat yhä kuormittavampia ihmisille psyykkisesti. Tästä syystä mielenterveyshäiriöt ovat kovassa nousussa. Pandemian aikana sisällä vietetty aika lisääntyi ja viheralueiden merkitys kasvoi. Kaupungistumisen myötä, rakennetun ympäristön tulee sopeutua lisääntyviin asuntotarpeisiin. Kantakaupungissa haastetta ratkotaan täydennysrakentamisella. Kaupunkirakenteen tiivistyessä viheralueille jää vähemmän pinta-alaa ja luontoon pääsy on yhä rajoittuneempaa. Tiedämme, että luonnon hyvinvointi on edellytys kaiken elämän hyvinvoinnille." 

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vain-puolen-tunnin-kavely-puistossa-voi-parantaa-keskittymista-ja-kohottaa-mielialaa-katse-kannattaa-nostaa-maasta/8378206#gs.bun61m
"Vain puolen tunnin kävely puistossa voi parantaa keskittymistä ja kohottaa mielialaa –"
Sanna Pietiläinen sanna.pietilainen(at)mtv.fi
"Ihmisen ei tarvitse mennä yksin patikoimaan päiviksi metsän siimekseen rauhoittaakseen mieltään. Tutkimuksissa on todettu jo kaupunkipuistossa oleilun vaikuttavan myönteisesti mieleen monella eri tavalla."
"30 vuotta luonnon merkitystä ihmisen mielenterveyteen tutkinut psykologian professori Kalevi Korpela Tampereen yliopistosta kertoo lyhyenkin luonnossa oleilun parantavan mielialaa, muistia ja unen laatua."
"– Tutkimuksissa on kävelty tai istuttu puistossa noin 30–45 minuuttia ja sen jälkeen ihmiset ovat selviytyneet paremmin keskittymistä vaativista tehtävistä. Lisäksi lyhyet luontokäynnit muuttavat tunteita myönteiseen suuntaan ja vähentävät stressiä, Korpela sanoo."

(TERVEYS)

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/asutko-viheralueen-lahella-nain-se-voi-vaikuttaa/8436348
Valpuri Haapala valpuri.haapala(at)mtv.fi
"Puistot, luonto ja viheralueet saattavat tuoreen tutkimuksen perusteella hidastaa ajattelutoimintojen heikentymistä. Muistiin ne eivät välttämättä vaikuta, mutta hyödyt näkyvät muilla kognitiivisten toimintojen alueilla."
"Aiempien tutkimusten perusteella luonto, metsät ja viheralueet voivat muun muassa vähentää stressiä, parantaa mielialaa, lisätä liikuntaa ja laskea sydämen sykettä."
"Laajimmaksi laatuaan tituleeratun tutkimuksen mukaan kaupungeissa pitäisi olla enemmän viheralueita, sillä sellaisten lähellä asuminen pidentää kaupunkilaisten ikää."
"Lisäksi viheralueet lisäävät luonnon monimuotoisuutta sekä auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta, tutkijat huomauttavat tiedotteessa."

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ennatyskuumuus-huolestuttaa-helsinkilaisia-olen-ihan-kauhuissani/8970282#gs.bup2mr
Julkaistu 08.07.2024 19:16 Sini Törrönen sini.torronen(at)mtv.fi
"Suomalaiset ovat huolestuneita ennätyksellisestä kuumuudesta, ja toivovat päättäjiltä enemmän tekoja ilmaston eteen."

(Puun suoma varjo alentaa ympäristön lämpötilaa vain pakallisesti. Puuston on oltava siellä missä ihmisetkin.)

(TERVEYS)

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ilmastonmuutokseen-pitaa-sopeutua-suomessa-jo-nyt-tarvitaan-erityistoimia-pohjoisessa-ja-merkittavia-toimia-taalla-etelassa/8968522#gs.bup9iz
"Kiireellisintä olisi varautuminen henkeä ja terveyttä uhkaaviin muutoksiin. Hellekuolemien määrän on arvioitu 10-kertaistuvan vuoteen 2050 mennessä."

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaistutkimus-selvitti-puistoissa-ja-metsissa-kayskentelyn-vaikutusta-paakaupunkilaisten-terveyteen-pelkka-viheralueen-laheisyys-ei-riita/8620196#gs.bun1zo
"– pelkkä viheralueen läheisyys ei riitä"

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaistutkimus-selvitti-puistoissa-ja-metsissa-kayskentelyn-vaikutusta-paakaupunkilaisten-terveyteen-pelkka-viheralueen-laheisyys-ei-riita/8620196#gs.bx0q0i
UUTISPALVELU DUODECIM – MTV LIFESTYLE Julkaistu 27.01.2023 09:13
"Suomalaistutkimuksen mukaan puistoissa ja metsissä käyskentely parantaa kaupunkilaisten terveyttä."

PIENTALORAKENTAMISEN HULLUT VUODET HELSINGISSÄ

Helsingin kaavottajan (KYMP) mielestä Helsingissä olevat omakotitaloalueet tulee ylirakentaa, samoin, kuin kaupungin kerrostaloalueille yleiskaavassa varattu maapohja ja viheralueet. 

Nykyisin "pientaloalueiksi" kutsutut alueet rakennetaan parakkislummeiksi.
Ymmärrän perinteisen pientaloasumisen, siten, että talon ympärillä on viheraluetta, pari hedelmäpuuta ja kukkapenkki. Pihalle pääsee myös autolla. Noin kuvainnollisesti.

NYT omakotitontit rakennetaan maatasollaa niin täyteen, kun tontin rajat sallivat.
MITEN SE ON MAHDOLLISTA? Lainaan edellistä artikkeliani, jonka sivuaa aihetta:
"Jo nykyisillä tonttien tehokkuusluvuilla on mahdollista rakentaa tontti niin täyteen, että autolla kotiovelle ei pääse. Naapurustossamme on sellainen työmaa, jossa työkoneet käyttävät puistokatuja kuljettaessaan rakennusmateriaalia tontin toiselta laidalta toiselle, koska tontilla ei kuormaaja mahdu liikkumaan. Tämä tapahtuu nyt rakennustehokkuudella 0,2 - 0,25. Tilaa kaavoitetuille, suuremmille pientaloalueen rakennusoikeuksille 0,4 ja jopa 1,2 ei löydy, kuin taivaan suunnalta, kerroksia kasvattamalla." http://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2023/12/helsingin-pientaloalueet-katoavat.html

Mihin maatason tila sitten hukkuu? Se hukutetaan ns. lisärakennuksiin, joihin kuuluu autotalli, katettu terassi, ulkovarasto, työkalukoppi, roskakatos jne. Kun rakennusluvassa on saatu nämä asumattomat lisärakennukset läpi, alkaa seuraava vaihe, jossa lisärakennuksille anotaan lupa saneerata lisärakennukset ASUMISKÄYTTÖÖN. Halleluja. KYMP myöntää riemusta kiljuen luvat. Näin saadaan pientalojen alla olevaa "hukkamaata" rakennuskäyttöön ja uusia asukkaita mahtuu jälleen Hesaan veroja maksamaan ja raitsikaa käyttämään. Tätä tonttia on rakentamassa uusiksi asunto-oy-lindbacka.

Edellinen pientaloalueen ylikaavoitus tapahtui Helsingin Jollaksen Puskaniemen alueella, jossa joukko tontinomistajia haki kaupungilta yhdessä kaavamuutosta. Kaupunki teki alueelle asukaiden toiveitten mukaisen "ylikaavan" (entisen kaavan ylittävän 0,4 - 1,2 rakennustehokkuusoikeuksineen). Tämä tarkoitti jopa 4-kerroksisia taloja omakotialueelle. 

Toistaiseksi viimeisin tapaus: "Kuuleminen poikkeamisasiassa, Kanavamäki 8 kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituksen kuulemiskirje 17.6.2024." Muista kaupungeista ei ole tietoa, eikä kokemusta. Tämä tulee tuottamaan jälleen ennakkotapauksen, joka antanee KYMPille vapaat kädet seuraavassa vastaavassa lisärakentamispyynnössä. Mitään aikaisempaa, vahvistettua kaavaa ei tarvitse enää noudattaa, emmekä tiedä tänään, millaisessa kaupunkiympäristössä kotimme on huomenna. Miten omakotiasuja uskaltaa enää sijoittaa kotiin, jonka olisi ostamassa lopuksi elämäkseen? 

Kaupungin kaavaosasto (KYMP) tukee rakennuttajia runsaalla kädellä. Tuskimpa aivan pyyteettömästi? KYMP koostuu poliitikoista ja poliitikot ovat kuuluisia "hillotolpan", eli vaikutusasemansa hyötykäyttäjiä.
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2017/06/tukimiljonaari-juha-sipila.html
Näin toimitaan ainakin Helsingissä.
https://paatokset.hel.fi/fi/paattajat/kaupunkiymparistolautakunta
https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/kaupungin-organisaatio/toimialat/kaupunkiympariston-toimiala

MITEN KAUPUNGIN RAKENNUSVALVONTA VALVOO PURKUTYÖMAITA?

 Vaikutelmaksi on jäänyt, että valvontaa ei juurikaan tapahdu, jollei naapuriston asukkaat valita suojaamattomista purkutyömaista.

Ihmettelin jo vuonna 2021 tapahtunutta avopurkua, osoitteessa Aleksis Kiven katu 5.
Suunnattomat kalkkipölypilvet leijailivat joka kerta, kun kerroksia sortui kauhakuormaajan avustamana.
Työmaan pääurakoitsija oli ja on edelleenkin (2024) ICC Puolimatka.

https://www.ncc.fi/projektit/project-boost-c5-helsinki/liikennejarjestelyt/

Kun osakeen omistajana olevassa talossa tehtiin julkisivuremonttia, seinäpintaa purettaessa julkisivu oli huputettuna, koska Helsingin kaupungissa muuratut julkisivut sisälsivät asbestia. Asbesti tunnetaan erittäin vaarallisena hengitettynä.
Jo kalkkipöly aiheuttaa pölykeuhkon ja tuottaa hengitystieongelmaisille vaikeuksia.

Katteen takana purkaa seiniä vastuuntuntoinen urakoitsija. Mutta ei näköjään NCC Puolimatka.

Ainakin toinen vastaava purkutyö ilman suojakatetta on tehty Helsingissä Käsityöläistie 27 osoitteessa. VARTE Oy  sai purettua osan rakennusten julkisivuista ilman katteita (HU 22.5.2024), koska kaupunkimme rakennusvalvonta nukkui jälleen.  https://www.varte.fi/varte/ajankohtaista/varte-urakoi-hekalle-tapulikaupunkiin. ja https://www.varte.fi/kasityolaisentie27-saasuojaus

Näitä tapauksia lienee useampiakin kaupungissamme.

Mielenkiintoista on, että esiin ongelma on nostettu "sääsuojauksen" nimissä.
Ilman muuta, jos rakennusta remontoidaan, on oleellista, että pohjaseinäpinta ei pääse kastumaan*) ja idättämään home ja sieni-itiöitä rakenteissa MUTTA tuo ympäristöhaitta purkutöissä on varmasti yhtä huomionarvoinen seikka. Helsingin kaupunki ei laske pölyhaitoille altistuvien terveydelle minkäänlaista arvoa.

*) LAINAUS: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/122433/HarjulaElina.pdf

"Sääolosuhteilla on vaikutusta rakentamiseen. Sateet esimerkiksi kastelevat rakennusmateriaaleja estäen jopa niiden käytön. Aurinko, tuuli ja pakkanen puolestaan vaikuttavat negatiivisesti muun muassa suojaamattoman betonin lujuudenkehitykseen. Huono sää voi johtaa työntekijöiden työtehon alenemiseen ja keskeytyksiin vaikuttaen aikatauluun. Talvi aiheuttaa lisätöitä ja mahdollisesti joudutaan käyttämään pakkasen kestäviä materiaaleja. Työmaan suojaustarpeet koskevat siis materiaaleja, rakenteita, tarvikkeita ja työntekijöitä."

Pitkään on ollut tiedossa, että gryndereillä ja Helsingin kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisilla on tiivis yhteistyö ja yhteisymmärrys voiton maksimoinnin menetelmistä.
Kaavoituksesta se alkaa. Lähes jokainen kaava haetaan ylitettäväksi uudessa rakennusluvassa ja kun ylitys on liian suuri, tehdään KYMPin toimesta auliisti kaavamuutos. 

KYMP kerää mielipiteitä mutta ei toimi niiden mukaan

KYMP (Kaupunkiympäristön toimiala) Helsinki on liipaissut liikkeelle ylvään kasvojenpesuprojektin. Aihetta toki on, mutta lopputulema lienee sama vanha mukava kavioura rakennuttajien kanssa käsikynkkää, asukkaiden yli kävellen.
Asukkaiden kuuleminen ei auta, jos se ei vaikuta mihinkään oleelliseen asiaan.
Odotellaan.

--------------------------------KIRJE-------------------------------------

Hei,

Auta meitä valitsemaan, mikä on paras tapa kuulla kaupunkilaisia silloin kun suunnittelemme katujen, aukioiden, puistojen sekä viher- ja virkistysalueiden peruskorjausta, kunnostusta ja uudistusta. Suunnitelmat vaikuttavat esim. leikkipaikkoihin, koira-aitauksiin ja ulkoilureitteihin. 

Nyt pohdimme miten ohjelman valmisteluvaiheessa kannattaisi kuunnella kaupunkilaisia. Kyselyssä esittelemme kolme vaihtoehtoa, joista jokaisesta kysymme mielipidettäsi.

Pääset vastaamaan kyselyyn tästä linkistä. Kysely on auki 21.2.2024 asti. 

ystävällisin terveisin,
Maija Mattila
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan viestintä

-----------------------------------------------------------------------

Vastasin itse heti ja oitis tähän kyselyyn. Korkeita odotuksia en tälle "asukasmielipidekyselylle" aseta ja annoin sen kuulua.

Ei ole niinkään väliä, miten asukasmielipiteitä kerätään, jos ne joka tapauksessa heitetään roskikseen. Leikkipuiston päälle suunniteltua ratikkahalliakaan ei kaatanut asukasmielipiteet, vaan rakentamisen kustannukset. Reiherintien / Gunillantien risteyksen rakennuttajaehdotusta ei kaatanut myöskään asukasmielipiteet, vaan rakennuttajan konkurssi. Toisen kierroksen lopputulema odottelee ilmeisesti samaa tulosta. Hallinto-oikeudestakaan ei ole ollut asukkaille apua, vaikka kaupungin menettelyssä on ollut osoitettavissa prosessivirhe.
Taloudelliset realiteetit ovat olleet ainoita, jotka vaikuttavat tähän KYMPin ja rakennusfirmojen yhteistouhuun. Ei oikein voi ajatella muuta, kuin että joku saa nyt jotakin jostakin, kun massarakentamisen suunnitelmat menevät läpi kerta toisensa jälkeen, kuin sula voi kuuman leivän. Voita jää aina johonkin mutta mielipiteet katoavat kaupungin syviin mappeihin.

HELSINGIN PIENTALOALUEET KATOAVAT

Minne ollaan pientaloalueilla menossa kaupunkisuunnittelun toimesta? Jollas, Laajasalo ja Vartiokylä eivät ole ainoita paikkoja, joissa kerrostaloja tuodaan omakotialueille.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010048111.html

2016 hallinto-oikeuden läpäissyt epämääräinen yleiskaava antoi vapaat kädet kaupungille. Nyt tulokset alkavat näkyä kaupunkiympäristössä. 

Gryndereiden hyöty oikeistolaisen kaupunkisuunnittelun ja kokoomuslaisen kaupunginjohtajan toiminnasta, ei ole uutinen. Eikö ahneudella ole mitään rajoja? Kuka kunnallispoliitikko hyötyy ja mitä?
Olisiko tämä sitä "uuskorporatismia"? https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2021/03/uuskorporatismi-mita-se-on.html 
 
Jo nykyisillä tonttien tehokkuusluvuilla on mahdollista rakentaa tontti niin täyteen, että autolla kotiovelle ei pääse. Naapurustossamme on sellainen työmaa, jossa työkoneet käyttävät puistokatuja kuljettaessaan rakennusmateriaalia tontin toiselta laidalta toiselle, koska tontilla ei kuormaaja mahdu liikkumaan. Tämä tapahtuu nyt rakennustehokkuudella 0,2 - 0,25. Tilaa suuremmille rakennusoikeuksille 0,4 ja jopa 1,2 ei löydy, kuin taivaan suunnalta, kerroksia kasvattamalla.

Artikkeleita Helsingin kaupunkisuunnittelun toimista:

https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2023/08/mita-tulee-tapahtumaan-helsingissa.html 
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2023/06/epatasa-arvoista-kaupunkisuunnittelua.html
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2022/12/bulevardi-hautaa-alleen-vartiokylan.html
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2022/11/minkalainen-suhde-on-kiinteistokaupalla.html
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2022/08/kho-on-kumonnut-ylikaavan.html

Mitä tulee tapahtumaan Helsingissä kunnallisvaalien jälkeen?

Kevään eduskuntavaalit nostivat Helsingin seudulle joukon Demareita: Eveliina Heinäluoma, Nasima Razmyar,Tuula Haatainen, Elisa Gebhard ja Timo Harakka.. Mikäli näiden henkilöiden kannatus kunnallisvaaleissa säilyy, on kaupungin toimintoihin tulossa muutos Vihreiden pudotessa palliltaan.
Helsingin uutiset 16.8.2023, kertoo Kokoomuksen mahdollisesta riemusta, vanhan "aseveliakselin" paluun johdosta. Minua Kokkareiden riemu ei innosta, jos tuo "aseveliakseli" tarkoittaa grynderien kanssa veljeilyn jatkumoa kaupunkisuunnittelussa. Pyörätiet vaihtuvat vain kivitaloihin ja sama järjetön ylirakentamisen ralli kaupungissamme jatkuu. 

Täytyy vain toivoa, että nuorempi polvi näkisi kaupunkimme asukkaiden kannalta oleellisemman, viihtyvyyden viheralueineen ja pientaloalueineen, tärkeäksi. Jospa vihreävetoisen kaavoituksen "monimuotoinen kaupunkirakenne" - termi saisi viimeinkin jotakin konkretiaa sanahelinän sijaan. Toivon mukaan uusi polvi lunastaa odotukset.

HELSINGIN TÄYTEENRAKENTAMISEN HULLUT VUODET

Helsingin kaupunkisuunnittelu kaavoittaa 8000 uuta asuntoa vuodessa?
Kuinka monta asuntoa on jo nyt tyhjillään? (26.000)  https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1739489
Miten kaupunkisuunnittelu hoitaa "segregaatiota"? https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2020/12/miksi-helsingissa-rakennetaan-niin.html
Miten kaupunkisuunnittelu ottaa huomioon "huumarakentamisen" tuloksena syntyvien rakennusvirheiden aiheuttamat, asuinkelvottomiksi, tai kalliisti uudisremontoitavat, syntyvät susiasunnot? https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2019/08/helsingissa-on-sahlarakentamisen.html
Ylikorkeiden talojen hissit vaikuttavat olevan yksi uusi ongelma Helsingissä.
https://yle.fi/a/74-20028454?utm_source=twitter&utm_medium=social&utm_content=yleuutiset

Ketkä ottavat vastuun tästä hölmöydestä?

Paalupaikalla on kaupunginjohtaja Juhana Vartiainen (Kokoomus)
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta. Nykyiset poliittiset voimasuhteet:
Kokoomus + Vihreät 7 paikkaa, vasemmisto: SDP ja Vasemmistoliitto 4 muut (RKP ja PS) 1+1 paikkaa.
Vihreillä on Sinnemäen puheenjohtajan paikka, jolloin tasaäänet ratkaisee PJ.
RKP luultavasti äänestää oikeiston puolella ja Persut ehkä vasemmiston?

YLE, Reeta Cremin kirjoitti aiheesta 14.4.2023

https://yle.fi/a/74-20026559

https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2021/03/onko-helsingin-kaupunkisuunnittelu.html

https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2022/11/minkalainen-suhde-on-kiinteistokaupalla.html

Kaupungin tapa hoitaa segregaatio menee metsään, koska pienasunnot eivät päädy asukkaille.

Myös arvoasuntoja on runsaasti tyhjinä. YLE uutiset kertoo: (https://yle.fi/a/3-12371198): "Esimerkiksi Kruununhaassa tyhjien asuntojen osuus on 16 prosenttia, Kaivopuistossa 27 prosenttia, Kaartinkaupungissa 23 prosenttia, Kampissa 15 prosenttia, Ullanlinnassa 16 prosenttia ja Kluuvissa peräti 38 prosenttia."
Onneksemme, tällä hetkellä korkojen nousu ohjaa sijoittajat pois markkinoilta MUTTA... silti pienasuntojen hinnata karsivat ulos markkinoilta myös pienasuntojen tarvitsijat.

https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2021/03/paavo-vayrynen-puhuu-selvaa-asiaa.html

 

 

 

Vartianen nostaa itsensä lain yläpuolelle

HS Katja Kuokkanen 12.4.

"Pormestari Juhana Vartiainen sanoo, ettei hallinto-oikeuden päätös välttämättä muuta hänen toimintatapojaan. Professori pitää linjaa ongelmallisena."

Ei hyvävelikäytäntöjä näytä voivan lopettaa edes lainvastaisiksi tuomittuina. Kun katsotaan, miten kuntien ja kaupunkien hankintalakia kierretään, ja miten kaavoitus on muuttunut grynderivetoiseksi, tulee mieleen, että löytyykö kohtaa jossa kaupunki toimisi lakien ja säädösten mukaan?

Pitkästä aikaa Hallinto-oikeus on kansalaisten/asukkaiden ja demokratian puolella joten painakaa päälle.

 https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009514849.htm

Vartiaisen budjettijuoni meni mönkään.

Juhana Vartiainen kieltäytyi antamasta toimittajalle kaupungin budjettia sen valmisteluvaiheessa.
Vartianen puolusteli talousarvioehdotuksen salaamista, että kun budjetti on valmis, se julkaistaan.

Hetkinen. Kun burjetti on valmis, sitähän ei enää muuteta. Vartiainen olisi siis pystynyt "salassa" valmistelemaan mieleisensä budjetin joka olisi niitattu kabineteissa jo valmiiksi. Peri kokoomuslaista ajattelua. Kaupungin asukkaat sivuutetaan tarpeettomana haittana budjettivalmisteluista. Onneksi HHO torppasi Vartiaisen aikeen.

https://yle.fi/a/74-20026575?utm_source=twitter&utm_medium=social&utm_content=yleuutiset

Kaarlo Kulmanen / YLE: "Pormestari Juhana Vartiaisen budjettiehdotus salattiin, mutta kaupungin päätös olikin lainvastainen
Hallinto-oikeuden päätöksessä kerrotaan, että talousarvioehdotusta ei pidetä luonteeltaan sisäisen työskentelyn asiakirjana, jolloin sitä voitaisiin pitää salattavana."

KENELLE PIENASUNTOJA OIKEIN RAKENNETAAN?

 LAATIKKORAKENTAMINEN

Helsingin kaavoittajat itkevät tonttipulaa ja rakentavat "laatikoitaan" viheralueille ja pilvenpiirtäjiin. Kun kysyin kaavoittajalta mistä moinen hyperkiihkeä Helsingin massaralentaminen johtuu, vastaus oli "poliitikot vaativat". Helsingin kaavoituksesta päättää joukko poliittisesti sitoutuneita "kaupunkisuunnittelijoita" vihreät keulilla. Kysyä sopii: miksi poliitikot vaativat rakentamista? No siksi, että lähes jokainen poliittinen puolue saa tukea rakennusteollisuuden toimijoilta. Rakennuslehti: https://www.rakennuslehti.fi/2016/10/rakentamisen-musta-kirja-rotosherroja-ja-kartellien-solmijoita/
 
Vaihtoehtoisiakin ratkaisuja löytyy ja alas ammutaan myös tuo typerä "tonttipula".
Hiilijalanjälkiäkin jätetään mm. sementti/betonielementtitehtailulla erinomaisen paljon enemmän, kuin puuomakotitaloja rakentamalla.

YLEn KOLUMNEJA JA MUUTA TIETOA

Lauri Kontron kolumni: Miksi suomalaiset halutaan asuttaa komeroihin?
https://yle.fi/a/74-20014899
Aikaisemmin rakennettiin pienasuntoja sijoittajille. Nyt sijoittajat eivät ole enää kiinnostuneita asuntosijoittamisesta. Pienasuntojen kauppa alkaa takkuamaan ja sijoitusasunnot jäävät käsiin. Pienperheillä ja yksinasujilla ei ole varaa niitä ostaa.

Tuija Siltamäen kolumni: Lopettakaa typerien minikotien pakottaminen ja rakentakaa kunnon asuntoja
https://yle.fi/a/3-12057802

Reetta Rädyn kolumni: Elämää on muuallakin kuin Helsingissä, Turussa ja Tampereella
https://yle.fi/a/3-10991507
Ei kaikkien tarvitse asua Helsingissä. Näin ajattelee vain kaupunginjohtajat. Entinen ja uusi. Molemmat Kokoomuksen edustajia ja rakennuttajien ystäviä.
Heidän logiikansa mukaan Helsinkiin muuttaa tasan niin paljon asukkaita, kun löytyy asuntoja.  Puuttuukohan yhtälöstä jotain?

RAKENNUSLIIKKEILLÄ ON LIIKAA VALTAA...
Helsingin uutiset 8.6.2022
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4654171
Vapaiden vuokra-asuntojen määrä kasvoi Helsingissä 35% ja myyntikin takkuaa: "Markkina on melkoisen armoton tällä hetkellä" https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4405486

Betoni tuottaa enemmän ilmastopäästöjä kuin lentoliikenne – pikkuinen firma Kannonkoskelta aikoo romauttaa päästöt tekemällä betonin jätteistä
https://yle.fi/a/3-10816632

TEKNIIKAN MAAILMA
Sementin valmistus on suurin ihmisen aiheuttamien CO2-päästöjen lähde – Teollisuuden jätteistä voidaan valmistaa betonia, joka ei sisällä ollenkaan sementtiä
https://tekniikanmaailma.fi/sementin-valmistus-on-suurin-ihmisen-aiheuttamien-co2-paastojen-lahde-teollisuuden-jatteista-voidaan-valmistaa-betonia-joka-ei-sisalla-ollenkaan-sementtia/

PUUTALOT sitovat joka tapauksessa pitkäaikaisesti CO2 päästöjä. Pientalot ovat se perinteisin tapa säilöä hiilidioksidia.

BULEVARDI HAUTAA ALLEEN VARTIOKYLÄN OMAKOTIALUEITA

Itä-Helsingissä tehdään kaupunkisuunnittelua "puskista".
Bulevardia pukkaa yllättävällä kaavaprojektilla ja omakotitalot jyrätään sen alle.
Kannattaa muistaa seuraavissa kuntavaaleissa (2025), millaisella poliittisella vetojoukolla Helsingin kaupunkisuunnittelua tehdään.

Lue Helsingin uutisten artikkeli Vartiokylän kaupunkibulevardisuunnitelmasta!

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5560432
Tämä bulevardi-ilmiöhän on jo arkipäivää Laajasalossa.
Omakotialueita kuristetaan myös kaava kaavalta rakennusoikeuksia kasvattaen ja kerrostaloasuntoija tonttien kylkeen ujuttaen.

Helsingin uutiset: "Ketään omakotitontin omistajaa ei toki pakotettaisi taloaan purkamaan. – Mutta portille ilmestyisi grynderi rahatukku kädessään. Se olisi tontin omistajasta kiinni, Vartio- ja Mellunkylän omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Jaana Ravantti tulkitsee."
Noita rahan perässä maaansamyyjiä löytyy, ikävä kyllä.

Kuvassa: Ola ja Tea Sahlberg, Jorma Norja, Jaana Ravantti, Hanna-Leena Rissanen ja Kari Anttila puolustavat Vartiokyläntien perinteisiä näkymiä. Jukka Hämäläinen
KUVA: Helsingin uutiset

Helsingin uutiset 27.6.2022 kertoi myös, että "Helsingistä on muutettu muualle ahkerasti viime aikoina. Kotimaisia kieliä puhuvien helsinkiläisten määrä laski vuonna 2021 yli 3300:lla. Helsingin muuttotappio muualle Suomeen viime vuonna oli 4 210 henkilöä."
Kenelle näitä uusi kerrostaloalueita rakennetaan?

Helsingin kovakorvaiset kaupunkisuunnittelijat

 HBL kirjoittaa Laajasalon Stansvikin metsien kaavoittamisesta. (bara på svenska)

https://www.hbl.fi/art…/84f9f06d-2ef4-47ee-8ffa-9910e846d247

LAINAUS: "Laajasalolaiset ovat taistelleet metsästään yli 20 vuotta: kaupunki kuulee meidät, mutta ei kuuntele

– Kaupunki on kuin ikiliikkuja. Jos saamme pienen osittaisen voiton, he aloittavat uudelleen, sanoo Maija Wilskman, yksi niistä, jotka taistelivat yli 20 vuotta Degerön Stansvikin metsän säilymisestä vastustaen rakentamisen etenemistä."

 

Kun edellinen Stansvikin metsän tuhoava kaava saatiin nurin, alkoi taistelu uudesta "metsää rakennusmaaksi" - kaava, jyrätä päälle. Mistä löytyisi järkeä ja asukkaitakin ajattelevaa inhimillisyyttä kaupunkisuunnittelijoille?

 

Vihreiden kannatuslukujen pudottua, Helsingin kaupunkisuunnittelua vetävä Sinnemäki ihmetteli, että missäköhän olemme tehneet väärin? Vastaan Sinnemäelle, että toteuta "vihreitä arvoja" ja asukkaiden huomioimista Helsingin kaavoituksessa ja unohda gryndereiden paapominen (kauniisti sanottuna).

Kuvassa: Maija Wilskman och Marjo Huuskonen säger att det inte räcker att bevara de över 200 år gamla tallarna — hela Stansvikskogen behöver bevaras för att inte försämra de ekologiska värdena. (Kuva HBL)

https://www.hbl.fi/artikel/84f9f06d-2ef4-47ee-8ffa-9910e846d247

Kruunusiltojen liikenteestä tulee kannattamatonta

 HSL kertoo tiedotteessaan 13.09.2022:"Kruunusiltojen liikenne kuitenkin aiheuttaa meille kustannuksia enemmän kuin lipputuloista saadaan tai mitä bussiliikenteestä voidaan säästää. Näin ollen siltayhteys aiheuttaa liikenteen käynnistyessä osaltaan paineita joukkoliikennelippujen hintojen nostamiselle".
Miten se taas näin kävi? Eikö sen pitänyt olla loistava liikenneratkaisu? Ainakin Sinnemäen unelmissa.

Sillat tulevat maksamaan runsaasti yli budjettiensa, yhteyksiä karsitaan suunnitelluista, eikä liikennettä saada edes kannattavaksi. Kustannukset peritään tietenkin meiltä asukkailta, kuinkas muuten. Vihreiden kuningasideat tulevat kalliiksi. Kaupunkimme päättäjiä ei tästä saada vastuuseen muutoin, kuin äänestämällä tämä siltaporukka ulos kaupunkisuunnittelusta ja kaupunginhallituksesta.
https://www.hsl.fi/hsl/uutiset/uutinen/2022/09/laajasalon-bussit-kulkevat-tulevaisudessa-raitiovaunujen-tahdissa.

Kun seuraamme Kruunusillat-hankkeen liikkeellelähtöä. Kruunusillat-hankkeen hankesuunnitelma hyväksyttiin Helsingin kaupunginvaltuustossa vuonna 2016. hanketta oli puuhaamassa silloinen vihreä kaupunkituunnitteluporukka:
Kruunusillat-hankkeen hankesuunnitelma esiteltiin Helsingin
kaupunginvaltuustossa vuonna 2015 .
Kruunusillat-hankkeen hankesuunnitelma hyväksyttiin Helsingin
kaupunginvaltuustossa vuonna 2016,  

§ 958
V 21.10.2015, Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden
asemakaavan hyväksyminen ja asemakaavan muuttaminen (nro
12305)  Esittelijä Anni Sinnemäki

§ 959
V 21.10.2015, Kruunusiltojen liikennesuunnitelma välillä
Kruunuvuorenranta-Kalasatama (Nihti)  Esittelijä Anni Sinnemäki

Täältä löytyy lista päätösten vastuuhenkilöistä:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/jasenet/

Kaupunkiympäristösuunnittelun vastuuhenkilöistä:
https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/paatoksenteko/kaupunkiymparistolautakunta/yhteystiedot

KHO on kumonnut ylikaavan

"Asemakaava ja asemakaavan muutos on kumottu
AK, Asuinkerrostalojen korttelialueiden 49317 ja 49318 osalta
(Korkein hallinto-oikeus 30.10.2020 t 4164)."
Helsingin kaupunkisuunnittelun selostus
https://kartta.hel.fi/?sukkaId=HEL%202020-012980

Ihme on tapahtunut. Ei ole tiedossa mihin Kruunuvuorenrannan osakaavan kumoaminen KHO:ssa itseasiassa perustui.
Yleensä kaavoja ei KHO:ssakaan kumota, olipa niissä kuinka paljon lainvastaista toimintaa tai sisältöä tahansa. En ihan heti lähde uskomaan, että luonnonsuojelu, olisi se peruste. Viheralueiden suojelu ei ainakaan aikaisemmin ole vaikuttanut hallinto-oikeuksien päätöksiin. Asutus Kruunuvuorenrannassa oli vielä niukkaa, siinä vaiheessa, kun kaavavalitus oli edennyt oikeusasteisiin. Ehkä kyseessä oli käsienpesun tapainen ratkaisu, aikaisempien oikeusmurhien kannustamana?  Ehkä aluetta rakentamaan aikova grynderitaho ei ollut riittävän vakavarainen? Ehkä poliittisissa puolueissa (jotka kaavoitusta ovat olleet tekemässä) oli edellistä kaavaorganisaatiota vastaan nousseita erilaisia intressejä. Ehkä entisen kaupunginjohtajan Jussi Pajusen lenkkipolku olisi tullut liian lähelle kerrostaloja?

Alla olevassa kuvassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kumoutuneiden
korttelien 49317 ja 49318 sijainit kaava-alueella (punaiset ruksit). Lopullisessa kavassa (vasemmalla) korttelien pohja-ala on kutistettu noin puoleen alkuperäisestä. Kerrosmäärät ovat muuttuneet neljä ja viisikerroksiisiksi aikaisempien neljän ja kuuden kerroksen sijasta. Siis neljä-viisi kerrosta luonnonpuistoa vasten. Näin inhimillistä ei rakentaminen ole ollut pientalojen rinnalla. Tosin, kun tyyli on sama, kuin pientaloalueen reunamilla, on syytä laskea lisäksi mukaan "piilotettu", rakennuslain mukaan asuinkerros -kivijalkakerros, joka tarkoittaa käytännössä maksimissaan kuusikerroksisia taloja? Kuvan alla kerrotaan lisää talojen todellisista korkeuksista.

 Kun katsoo kuvassa olevia korkeustietoja (eri kaavoissa hieman erilailla merkitty), korkeuksina taloille näyttäisi olevan 27-30 metriä. Tämä tarkoittaa käytännössä (3m per kerros) noin 9 - 10 kerrosta, Tämä tukee aikaisempaa "kivijalkakerroksen" lisäämistä korkeuteen + lopullinen harjakorkeus? Joissakin kaavoissa esitetään vain kerrosmäärä ja sen perusteella ei talojen korkeudesta voi sanoa mitään. Kaavoittajan ilmeisenä tarkoituksena on johdonmukaisesti hämärtää rakennusten todelliset korkeudet. Tässä kaavassa korkeudet kyllä näkyvät, vaikka eivät täsmääkään ilmoitettuihin kerrosmääriin. Miksi kaavamerkintöjen esitystapoja ei voida standardisoida, kun esim. Helsingissä kaavoitusta hoitaa vain yksi instanssi? Vastauksena lienee:"silloin ei voida paikallisia asukkaita enää hämätä".

Helsinki on rahastamassa kunnallistekniikalla

Mitä me saamme kunnallisverolla, kiinteistöverolla ja katumaksulla Helsingissä?
Kohta emme mitään. Jos nyt ei puhuta kelvottomasta kaupunkimme, poliittisesti nimetystä johdosta, hallinnosta ja kohtuuttomasta, asukkaista piittamattomasta kaavoituksesta. Maksettu katujenkunnossapitokaan ei täytä läheskään aina asiallisia laatuvaatimuksia.

Viimeisin villitys on laskuttaa kiinteistöiltä, kaupungin viemäri ja vesijohtojen liittymäverkon kustannukset katuosuuksittain + tontille viedyn putkituksen osalta 20 vuoden välein. Tämä tulee muodostumaan  kohtuuttomaksi, varsinkin vanhemmille omakotiasukkaille, jotka haluaisivat elää kodissaan mahdollismman pitkään. Myös verrattuna kerrostalojen tilanteeseen, omakotiasukas maksaa suhteettomasti enemmän HSY:n kustannuksia.

HSY on aloittanut Pitäjänmäellä vanhan omakotialueen vesi ja viemäriputkisaneeraukset. Omakotiasukkaista pyritään saamaan maksajat. Neuvottelut HSY:n suunnitelmista ovat meneillään mutta alustavaa tietoa on saatu.

MUISTIO OMAKOTILIITON HELSINGIN PIIRIN KOKOUKSESTA

HSY tekee Pitäjänmäen omakotialueella vesi ja viemäriputkistosaneerausta omakotiasukkaiden laskuun.

”Tämä HSY- saneerausmalli on todennäköisesti sama minkä mukaan tullaan toimimaan myös muilla vastaavilla omakotialueilla Helsingissä.”

Sääntöjä tarkistetaan ja selkeytetään mutta vaikuttaisi tällä hetkellä, että minimi lasku sisätilaan tuodusta vesijohdosta ja tarkistuskaivolle tuodusta viemäristä, veloitettaisiin HSY:n suunnitelmien mukaan 4000€ - 8000€

Tässä yhteydessä neuvotellaan myös HSY:n suunnittelemasta hulevesiviemäripakosta joka tontille. Osalla omakotitalouksista hulevesi on imeytetty tontille mutta tämä käytäntö on nyt vaakalaudalla.

Kalleimmillaan vesi/viemäriremontti hulevesiviemäröinteineen ja mahdollisine pumppuineen (jos tarvitaan) saattaa tulla maksamaan 15.000€ joka on ikääntyvälle omakotiasukkaalle todella arvokas tai jopa mahdoton investointi.

Hulevesien imeyttäminen tontille on edelleen neuvottelun alla, koska monella tontilla näin on toimittu ongelmitta.

Vanhentuneen vesi/viemäriputkiston ikärajaksi on HSY:n toimesta asetettu 20 vuotta.

Omakotiasukkaat asetetaan jälleen kerran eriarvoiseen asemaan kerrostalojen kanssa. Neuvottelut jatkuvat asian korjaamiseksi.

Lisätietoa siasta löytyy:

https://www.hsy.fi/vesihuoltoverkoston-saneeraus…/

Mitä tapahtuu puolelle virkistysalueesta Laajasalossa?

Kaupungin kaavaosaston kierot postimerkkikaavat herättävät jokainen enemmän kysysmyksiä, kuin vastauksia. Jos jokin virkistysalueen osa on jätetty kaavasuunnitelman ulkopuolelle, se yleensä tarkoittaa "sinne lisää kerrostaloja".  Olisiko niin, että edellinen yritys liikuntapuiston alueen osittainen anastus ratikkahallikorttelin alle, mennessä kustannussyistä mönkään, nyt haetaan revassia toisesta virkistyusalueesta? Asukkaita tuodaan lisää saarelle tuhansien vuosivauhtia ja virkistysalueita kuttistetaan.
Merkillistä "vihreiden johtamaa" kaupunkisuunnittelua. Anni Sinnemäki totesikin edellisen kuntavaalitappion  jälkeen (-4,3%), jotain sen tapaista, että "olemme tainneet tehdä jossakin väärin". Ainakin Laajasalon suunnalla näin tapahtuu jatkuvasti kaavotuksessa, enkä lainkaan ihmettele, että tältä alueelta ei vihreitä ainakaan äänestetä.

 

Kaupungin suunittelualue (MITÄ? on oma kommenttini)
Tuo lounaisnurkassa oleva kerrostalokompleksi on jätetty myös auki rakennustehokkuudeltaan. Yleensä rakennustehokkuus nousee osakaava osakaavalta. Näyttää nyt tuossa slummilta.
Maankäyttösuunnitelmaa ei ole linkin päässä vaikka sellaista suunnitelmassa luvataan. Vaikuttaa entistä epäilyttävemmältä.

 

Tässä näkyy ruskealla tuo kysymyksen alainen alue merkattuna. Alue kuuluu tällä hetkellä Aittasaaren virkistysalueeseen. Mitä kaupunki nyt sinne suunnittelee, kun se ei ole mukana tässä Sarvastosuunnitelmassa? Se on kiinteä osa Sarvaston Aittasaaren ulkoilualuetta. Sanoisin, että pöyristyttävää suunnittelua. Tuota aluetta vastapäätä on Laajasalon kartanon kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, jota jo ratikkahallirakennuskompleksikaava on nakertanut.

Hanketta esitellään keskiviikkona 2.3. osana alueellista Uutta Kaakkois-Helsinkiä –tilaisuutta klo 17.00–19.30.
Tilaisuus pidetään verkossa. Suosittelemme liittymään klo 16.45 alkaen. Tilaisuuden tarkka ohjelma, liittymislinkki ja muut ohjeet löytyvät verkosta osoitteesta hel.fi/asukastilaisuudet .
Voit osallistua tilaisuuteen myös vain osaksi aikaa sinua kiinnostaviin osuuksiin.
Tilaisuuden sisältöön on mahdollisuus vaikuttaa etukäteen kyselyssä, joka löytyy osoitteesta https://kerrokantasi.hel.fi/

noin kolmen viikon ajan tammi-helmikuussa.

Hallinto-oikeudet kannattavat epätasa-arvoista kaavotusta

Helsingin sanomissa 22.2.22 julkaistu artikkeli

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008601049.html (Kettusen artikkeli on HS:n arkistosta poistettu. Kaupungin vaatimuksestako?)

Kaupungin arkkitehti Joakim Kettunen:
"Ne osat kerrostaloja, jotka rajautuvat suoraan omakotitaloihin, voisivat Kettusen mukaan olla vain yhden kerroksen verran omakotitaloja korkeammat. Eli jos omakotitalo on kaksikerroksinen, olisi suoraan sen vieressä sijaitseva osa kerrostaloa kolmikerroksinen."
Tämä sama käytäntö ja lupaus on ollut myös Laajasalon kaavoituksessa aikanaan mutta ajat ja tavat näyttävät olevan vapaasti muunneltavissa aina päivän sanan mukaan.

Laajasalossa voidaan nyt vedota Puistolassa tehdyn kaavalinjauksen mukaan (pientaloalueiden yhdenvertaisen oikeuden ja kohtelun nimissä) , pienteloalueen viereen kaavailtavien kerrostalojen korkeudeksi korkeintaan kolme kerrosta.

Noissa kolmessa kerroksessa on syytä huomioida myös maantasainen kivijalkakerros. Helsingin kaavaosastolla (ainakin Laajasalon kaavaoituksessa) on patolooginen into laskea katutason kerrokset ulos kerroskorkeudesta, jolloin talo saa yhden todellisen kerroksen lisää kaavan ulkopuolelta. Naapurissa olevan pientalon omistajaa se ei suinkaan ilahduta. Rakennuslain mukaan on selkeästi määritelty. että jokainen maanpäälinen kerros on asuinkerros.

Laajasalon Rudolfinkujalla on jo, Puistolan tapaukseen vedoten, valitus menossa. Kuitenkin useamman muunkin kadun varteen on kaavailtu ylikorkeita taloja. Valitukset eivät ole menneet Helsingin hallinto-oikeudessa, eikä KHO:ssakaan läpi mm. Rudolfintien ja Reiherintien kulmakaavassa, johon on kaavailtu viisi, käytännössä, kuusi kerroksisia taloja, valitustiet eivät tuottaneet tulosta, vaikka kaavan osoitettiin olevan useammassakin kohtaa lain vastainen. Kaavaprosessin aikana oli tehty prosessivirhe, joka jo sellaisenaan olisi ollut kaavan purun peruste.

Hallinto-oikeudet vaikuttavat suosivan epätasa-arvoista kaavoitusta. Tulee väkisinkin mieleen näiden oikeusasteiden "kaveruussuhde" Helsingin kaupunkiin. Se taas kertoo, että oikeutta ei tulla Helsingissä kaavoituksen osalta koskaan saamaan. 

Oikeuden toteutumista ei valvo edes oikeusministeriö, jolla se tehtävä olisi. Kyseessä on poliittisin perustein valittu ministeriö, joka on yhtä kuin hyvävelikerho, koska sekä kaupunginhallituksessa, että oikeusministeriössä edustavat samat puolueet ja osin jopa samat henkilöt.

 

Laajasalon kaavottajien käsitys pientalojen viereen rakennettavien kerrostralojen korkeudesta. Vertaa vasemmalla näkyvään pientaloon vastapäisten  kerrostalojen korkeutta.
 

Laajasalon kaavottajan käsitys  7 ja 8 kerroksisesta kerrostalosta. Etummäinen on kuulemma 7 kerroksinen ja takimmainen 8 kerroksinen. Rakennuslaki on eri mieltä. HHO ja KHO eivät osaa ilmeisesti tulkita rakennuslakia, vai vaikuttaako poliittiset kannat tulkintaan?

 

Virallinen kaava, ennen tonttikaavaa. Kulmassa lukee V eli 5 kerrosta ja Svanströminkujan puolella kulmarakennuksen korkeus on merkitty VII eli 7 kerroksiseksi. Molemmat tontit ja rakennukset ovat kaksikerroksista omakotitaloa vastapäätä .

 

 Tonttikuvassa ei enää kerrota kerrosmääriä, vaan ympäristön asukkaiden on kaivettava kuvan korkomerkinnöistä, kuinka korkea on talo suhtessa maankorkeuteen. Korkotiedot lasketaan merenpinnasta. Harjakorkeus miinus katutasonkorkeus olisi talonkorkeus.

 

Tästä voi jokainen laskea kaavoituksen tulkinnan viidestä kerroksesta. Kaukaisempi talo on nyt 7 kerroksinen (piti siis olla 5 kerrosta) ja lähempänä oleva talo on nyt 6 kerroksinen. Tuon alimman kerroksen uppotuminen osittain kallioon voisi olla rakennuslain mukaisesti vain osakerros mutta se vaikuttaa edelleenkin talon katukorkeuteen joka on se oleellisin ympäristön kannalta.