Vaikutusvallan väärinkäyttöä? PEP, Politically Exposed Person

Kirjoitin kuluttajasuoja-asioita käsittelevällä palstallani Osuuspankin pakkotutkimuksesta.
Sain viimein, kuukauden kuluttua, vastauksen Osuuspankilta kommentteihini ja se oli lähinnä aikaisempien asioiden toistamista ja piiloutumista Finassivalvonnan selän taakse.
JOS Finassivalvonta kehottaa pankkeja seuraamaan asiakkaiden rahaliikennettä ja taustoja, SE ei tarkoita, että jokainen asiakas kriminalisoidaan kysymyslomakkeella, jonka ohi ei pääse käyttämään pankkipalveluja lomaketta täyttämättä. Pankilla on siihen aivan omat ja fiksummatkin mahdollisuudet, niin halutessaan. Se tosin aiheuttaa hieman työtä ja ajatustoimintaa - tutkimusta.
Kysymykset viittasivat myös suurelta osin markkinatutkimuksellisten tietojen ongintaan asiakkaan rahankäytöstä. Sellainen tutkimus on käsittääkseni rahanpesun valvonnan ulkopuolella.

Mielenkiintoinen kysysmys asiakkaan poliittisista ja vaikutusvaltaisesta taustoista, perustuu kuulemma vaikutusvallan väärinköytön seurantaan pankkitililien osalta.
Naurettavaa kuvitella, että nuo vallan väärinkäyttäjät ensinnäkään ilmoittavat olevansa potentiaalisia vallan väärinkäyttäjiä ja toiseksi, poliittiset palkinnot kulkevat räätälöityinä virkanimityksinä ja virkarikosten peittelynä, erittäin harvoin pankkitilien kautta kulkevina, naamioituina lahjuksina.

-------------------------------------PANKIN VASTAUS------------------------------------------

Hei, Lain mukaan pankin on hankittava tietoja asiakkaansa toiminnan laadusta ja laajuudesta sekä perusteista palvelun tai tuotteen käyttämiselle. Pankki voi hyödyntää asiakkaasta eri tietolähteistä saatavilla olevia tietoja asiakasta koskevan riskiarvion laatimiseksi ja ylläpitämiseksi, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi sekä laissa tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden ja selonottovelvollisuuden täyttämiseksi. Pankki voi näin ollen kerätä tietoja eri lähteistä, kuten kysymällä asiakkaalta itseltään. Näitä tietoja voidaan esimerkiksi verrata asiakkaasta muita kautta saatuihin tietoihin ja hyödyntää asiakasta koskevan riskiarvion laatimisessa ja ylläpitämisessä.
Toimintamme ja kyselymme perustuvat vain ja ainoastaan lakiin sekä viranomaisen antamiin ohjeistuksiin.

Asiakkaan antamia tietoja ei käytetä mihinkään sellaiseen, mikä ei ole yhteensopiva rahanpesulain tarkoituksen kanssa.  Päivitämme uusien asiakkaidemme tietojen lisäksi myös nykyisten asiakkaidemme tietoja. Koska olet tullut asiakkaaksemme ennen nykyisen lain voimaantuloa, saatamme tarvita sinulta aiempaa enemmän tietoja tai meidän on muutoin tarpeen varmistaa tietojen ajantasaisuus. Kysymällä kaikki tiedot asiakkaalta itseltään, voimme parhaalla tavalla varmistaa, että jokainen kohta on varmasti huomioitu. 

Ehkäistäksemme julkisen vallan väärinkäyttöä tehtävämme on lain mukaan selvittää, oletko nk. poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö (=PEP, Politically Exposed Person) eli toimitko merkittävässä julkisessa tehtävässä Suomessa tai jossain muussa valtiossa, oletko tällaisen henkilön perheenjäsen tai läheinen yhtiökumppani. Emme kerää tietoja sinun tai läheistesi puoluekannasta tai poliittisesta toiminnasta. Kysymys perustuu lakiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, 3 luku 13 §. Noudatamme lainsäätäjän meille asettamia velvollisuuksia. 
Finanssivalvonnan ohjeistuksen mukaisesti tarvitsemme tiedon siitä, onko kyseessä asiakkaan pääasiallinen pankkiasiakkuus. Meillä tulee myös olla riittävät tiedot asiakkaidemme taloudellisesta asemasta, toiminnasta ja palvelujen käyttötarkoituksesta. Tämän vuoksi kysymme muun muassa asiakkaidemme palveluista muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa pankeissa. Näin saamme yleiskuvan palvelujen käytöstä ja pystymme myös paremmin havaitsemaan mahdolliset tavanomaisesta poikkeavat tapahtumat sääntelyn edellyttämällä tavalla.
Käsittelemme kaikkia asiakkaidemme antamia tietoja luottamuksellisesti.  Meillä tulee olla myös riittävät tiedot siitä, miten asiakkaamme aikovat käyttää palveluitamme. Kysymme muun muassa arviotasi tilitapahtumien määrästä, mahdollisista ulkomaanmaksuista sekä siitä, onko OP pääasiallinen pankkisi. Näin saamme yleiskuvan siitä, mikä on tilin käyttötarkoitus ja pystymme myös paremmin havaitsemaan mahdolliset tavanomaisesta poikkeavat tapahtumat.
Kysymme näitä tietoja asiakkaalta itseltään, jotta saamme käyttöömme myös asiakkaan oman näkemyksen asiasta. Kaikki nämä tiedot, niin asiakkaalta itseltään kerättynä kuin muiden lähteiden tietoja hyödyntäen ovat pohjana muodostettaessa lakiin perustuvaa asiakasta koskevaa riskiarviota. Lisätietoja asiakkaan tuntemiseen liittyvistä velvollisuuksista saa Finanssivalvonnalta.  
Tällaisen vastauksen sain avoimiin asioihin eli välitän tiedon sinulle, toivottavasti antaa avoimiin asioihin vastauksia.  

Ystävällisin terveisin (Pankin Edustaja)

 -----------------------------------VASTAUKSENI--------------------------------
Hyvä Pankin Edustaja

Kiitos viipyneestä vastauksestasi. Toivottavasti otatte kirjoitteluni vakavasti asikaspalvelunne kehittämiseksi.
En ole Finanssivalvonnan asiakas vaan OP-pankin. Pankkinne, Finanssivalvonnan ”lähettiläänä”, lähtee kyselylomakkeella selkeästi olettamuksesta, että olen pankkinne asiakas rikollisissa tarkoituksissa? Teillä on mielenkiintoinen näkökulma luottamuksellisiin asiakassuhteisiin. Miksi muut pankit eivät ole esittäneet minulle tällaisia palvelunestolomakkeenne kaltaiisia kysymyksiä? Olenko kenties heille enemmän asiakas kuin huijari?

- "Ehkäistäksemme julkisen vallan väärinkäyttöä tehtävämme on lain mukaan selvittää," -
Toivottavasti olette, todella vakavissanne ja aktiivisena, paljastamassa rakenteellisen korruption hämärätoimintoja. Sinisilmäistä. Hyvät veljet eivät siirrä taloudellisia keskinäisiä etuuksia näin läpinäkyvästi, selvällä rahalla. Etuudet siirtyvät palveluksina ja sellaisina aineellisina tai aineettomina etuuksina, joista ei jää liian näkyvää jälkeä pankkitileille. Finanssivalvonnan sekä OP:n viestinnän ja sen "rikostorjunnan" edustajien kannattaisi vierailla FB sivuilla "Rakenteellinen korruptio Suomessa">.
Löytyy myös FB haulla.
Itse en kuulu hyväveliverkostoihin millään tasolla enkä ole koskaan kuulunut.

 - "lakiin perustuvaa asiakasta koskevaa riskiarviota" -
Mainitsin jo edellisen kirjeeni kommenteissa, että on äärimmäisen naurettavaa, että ne todelliset rahanpesijät ja rikolliset, antaisivat teille, tai Finanssivalvonnalle, todellista tietoa tuolla kyselyllä. Minunkaan ei siten ole tarpeen antaa teille todellista tietoa tekemisistäni omilla talletuksillani ja rahoillani. Se kuuluu yksityisyyteen, niin kauan, kun toimin laillisin perustein kuten jo kirjeenne alussa mainitsitte. Laittomuudet vaatisivat ilman muuta poliisitutkintaa.
Taloudellista riskiä teillä ei ole historiassa suunnaltani ole koskaan ollut, eikä tule olemaankaan.
Jos tarvitsen joskus, jostain syystä lainaa, joka olisi riski teille, palataan asiaan. Tämän pitäisi riittää teille henkilötietojeni ja saldotietojeni lisäksi. Henkilö- ja yhteystiedot ovat entiset ja saldon näette omilta päätteiltänne. Muiden pankkien asiakkuus on oma yksityisasiani. Lähestymme valvontayhteiskuntaa?

Toivottavasti ette ole loukannut ja suututtanut muita asiakkaitanne tuolla markkinatutkimuksellanne. Minun pakkolomakkeellenne tallentamat vastaukset voitte poistaa rekistereistänne. Ne tiedot eivät ole validit. Sutaisin sinne jotakin, jotta pääsin asioimaan tililleni, koska lomaketta ei voinut muuten sulkea. En liioin luottaisi kenenkään muunkaan vastauksiin.
Vaihtaisin pankkia jos olisin uusi, henkisesti sitoutumaton asiakkaanne. Hyvää jatkoa asiakaspalvelun ja viestinnän harjoittelun saralla.

Jacob Södermanin linjanvetoa Suomen korruptioon

Suomen kuvalehden arkistosta (Suomen Kuvalehti 7/2012 (17.2.2012)) löytyy Jacob Södermanin haastattelu suomalaisesta poliittisesta korruptiosta. Missä kulkee poliitisen korruption raja? Koska hyvävelipalkinnot muuttuvat laittomiksi?

Södermanin luulisi tuntevan asian erinomaisesti. Hän toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1972–1982 ja uudelleen vuosina 2007–2011. Oikeusministerinä hän oli 1971. Eduskunnan oikeusasiamiehenä 1989–1995. Hän oli ensimmäinen Euroopan oikeusasiamies ja ajoi virassaan 1995–2003 erityisesti EU:n avoimuutta.
Söderman toimi Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana 2003–2005, Helsingin yliopiston konsistorissa 2004–2006 ja Euroopan neuvoston viisaiden ryhmässä 2005–2006.

Omat kommenttini on merkattu sanalla "KOMMENTTI".

Lainaus SK:n artkkelista:
Jacob Söderman:
"Finnair-johtajan asuntokauppa oli korruptiota"

”Suomessa päättäjät sallivat usein itselleen etuja, jotka eivät ole puolustettavissa”, sanoo Jacob Söderman.

Korruptio ei välttämättä ole laitonta, mutta suomalainen eliitti ei aina piittaa kohtuudesta, sanoo entinen laillisuusvalvoja Jacob Söderman. Hän arvostelee myös Stefan Wallinin ja Janne Gallen-Kallela-Sirénin toimintaa."

KOMMENTTI: Muistin virkistämiseksi, lainaus samasta artikkelista edelleen. Lainauksessa Söderman tuomitsee toiminnan, mutta hänellä ei näytä olevan mahdollisuuksia sen tuomitsemiseen lainvastaiseksi. EU:n vaatimaa kyseistä lainkohtaa ei ole Suomeen kirjoitettu vaatimuksesta huolimatta:

"Finnairin Mika Vehviläinen nousi otsikoihin, kun kävi ilmi, että hän oli myynyt asuntonsa eläkeyhtiö Ilmariselle 1,8 miljoonalla eurolla ja jäänyt asuntoon vuokralaiseksi. Työsuhdeasunnon vuokran maksaa Finnair. Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas johtaa puhetta Finnairin hallituksessa. Vehviläinen taas istuu Ilmarisen hallintoneuvostossa...
.. Mikäli julkisuudessa olleet tiedot Finnairin ja Ilmarisen toiminnasta pitävät paikkansa, kyse on korruptiosta. Se saattaa olla hyvän hallintotavan vastaista ja pahimmassa tapauksessa jopa lainvastaista. Tämä on yhteiskunnan kannalta toimintaa, jota valtioneuvoston ei pitäisi hyväksyä. Toisen yhtiön peruspääoma on saatu verorahoista ja toisen yhtiön eläkemaksut kerätään veroluonteisesti.”

SK:n toimittaja haluaa edelleen tarkennusta: "Onko korruptio laitonta?"
Söderman: ”Korruptio-sanaa ei esiinny Suomen laissa ollenkaan. Ensimmäisen kerran se on virallisesti esillä nykyisessä hallitusohjelmassa (huomautus: vasta v. 2012). Korruptiossa on kyse siitä, että henkilö jolla on virka-asema tai vaikutusvaltaa elinkeinoelämässä, väärinkäyttää sitä itsensä tai jonkun toisen hyväksi. Se ei välttämättä ole laitonta, mutta useammin hyvän hallintotavan vastaista.”

HUOMATKAA, poliitikot, joiden tehtävänä olisi EU:nkin velvoituksen mukaan saattaa lakiin kirjattua, että "korruptio on laitonta" - "vaikutusvaltaisen virka-aseman väärinkäyttö on latonta", ei sellaiseen ole ryhtynyt vaan se on kiemurrellut tehtävästään ulos kepulein perustein, pyytäen joka kerta uutta lykkäystä EU:lta, lain toteuttamiselle. Täysin luokatonta toimintaa ja kertoo poliitikkojen kyvyttömyydestä tunnustaa keskinäiset sumplimisensa korruptioksi. Poliittisissa piireissä toteutettuna, sitä kutsutaan "rakenteelliseksi korruptioksi" jossa etuuksia jaetaan toisilleen erilaisten vastaavien hyvävelipalvelusten valuuttana. Kun kahisevia seteleitä ei näy liikkuvaksi, ei oikeislaitos ole halukas asioihin puuttumaan. Tuomioistuimissa ei nähdä "näyttöä", vaikka sitä on jokaiselle täysjärkiselle kansalaiselle nähtävissä yllin kyllin.

Söderman kommentoi edelleen Suomen poliitikkojen morallia:

Toimittaja kysyy SK:n haastattelussa: "Toimiiko Suomessa hyvä veli -verkosto, joka vaikuttaa päätöksiin liike-elämässä ja politiikassa?"

Söderman toteaa vuonna 2012: ”Meillä on yhteiskunnassamme eliitti, joka ei aina piittaa kohtuudesta tai säädyllisyydestä. Esimerkiksi talvimyrskyjen aikaan kymmenet tuhannet ihmiset olivat ilman sähköjä ja jotkut jopa viikkoja. Samaan aikaan lehdissä kerrottiin Fortumin johdon satumaisista palkkioista. VR taas on toiminut jo kaksi talvea todella huonosti ja toteutti sekavan maksu-uudistuksen. Pian VR:ssä päätettiin nostaa johtajien palkkoja asianomaisen ministerin ihmetellessä vieressä.”