Helsingistä on rakenteilla ”pahoinvointikaupunki”

Kaavoitus ja rakennustoiminta on Helsingissä nyt ylikuumenemisen tilassa. Kaikki kaupunkilaisten henkireiät (viheralueet mahdollisuuksien mukaan) rakennetaan täyteen ja pientaloalueet häädetään kivitalojen alta. Tällä tavoin ei voida odottaa muuta kuin sairastuvaa yhteiskuntaa. Nuorilta viedään lähiliikuntamahdollisuudet ja ikääntyviltä puistot. Ihmiset suljetaan kivitaloihin ja asfalttipihoille, pientaloasujat häädetään rakentamalla kerrostaloja kiinni pientaloasutukseen.

Kukaan ei voi kieltää, etteikö asuntoja tarvita ja Helsinkiä kehitetä mutta joku järki olisi kaavasuunnitelmissa hyvä pitää mukana. Kaikkia uusia asuntoja ei tarvitse rakentaa Helsinkiin, eikä kaikkia asuntoja tarvitse rakentaa yhtaikaa. Ympärillä on lyhyen työmatkan päässä kuntia, joihin mahtuu runsaasti rakentamista. Nyt kyseessä on kuitenkin aivan toisenlaiset arvot, kuin asunnottomuus jolla ratsastetaan. ”Raha ratkaisee”. Helsingistä saadaan runsaimmat ja nopeammat voitot rakennuttajille ja rakentajille. Esimerkiksi Kruunusiltojen valmistuttua, asuntojen hinnat nousevat Laajasalossa +1000€/m².
Nyt on kiire rakentaa runsaasti uusia sijoituskohteita.

Helsinki pyrkii myös saamaan kaikki potentiaalit uudet asukkaat alueelleen. Pääkaupunkiseudun etu tai entisten asukkaiden etu, ei ole Helsingin päättäjien etu.
Nyt kahmitaan rahaa rakennusliikkeiden ja sijoittajien taskuihin. Kaupunki saa jonkin verran tonttikaupoista mutta se myös joutuu ostamaan tontteja. Tämä liiketoimi on voittoon johtavaa, koska tontti ostetaan matalan rakennusoikeuden hinnoilla entisiltä omistajilta (omakotitontti tai jopa ilmainen viheralue) ja sen jälkeen se kaavoitetaan kivitaloille ja myydään tai vuokrataan rakennuttajalle korkeamman rakennusoikeuden mukaan. Lopullisen hinnan tästä kaikesta maksavat asukkaat. Kaupunki nostaa kunnallisverotusta ja asukkaat ostavat kalliita asuntoja kivierämaasta. Pahimmassa tapauksessa kiireellä rakennetuista ongelmataloista ja kehnojen liikenneyhteyksien takaa. Asunnon ostamisen ja omistamisen ilosta, siitäkin, verottaja ottaa osinkonsa. Edullisia asuntoja tarvittaisiin mutta kun niitä ei nyt vaan ole luvassa riittävästi ja oikeasti muualla kuin juhlapuheissa joilla kaavoja kaupataan.

Tästä kehityksestä täyden vastuun ottavat nämä nyt vallassa olevat Helsingin kunnallispoliitikot. Seuraukset ovat kauaskantoisia, eikä tilannetta enää jälkeenpäin voida paikata millään rahalla.
Helsingissä ylin vaikutusvalta on (demokraattisen, poliittisen mandaatin mukaan) Pormestari Jan Vapaavuorella (Kokoomus.). Hän jakelee mediassa lausuntoja joissa Helsingin väestön kasvuluvut huimaavat: ”Kaupungissa pyritään rakentamaan noin 6000 uutta asuntoa vuosittain.” lausuu Vapaavuori Kauppalehdessä. (https://optiongaala.kauppalehti.fi/kamp-collection-hotels/jan-vapaavuori-helsinki-20-vuoden-kuluttua).
Tämä tarkoittaa asukkaina 13.800 uutta asukasta vuosittain. Aikaisempi arvio oli 5000 uutta asukasta vuodessa. Vuoteen 2050 mennessä, ennuste on 774 000 asukasta Helsingissä. (Toivoa sopii, että tuo luku oli toimittajan lapsus, eikä Vapaavuoren).

Julkaisun ”Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2017-2050” virallinen kasvuennuste kertoo, että vuodesta 2017 (635 181 asukasta) kasvua on vuoteen 2050 (+139 000 asukasta) joka tarkoittaa n. 4.200 uutta asukasta vuodessa. Eroa Vapaavuoren kovin toiveikkaaseen (+13.800) vuosiennusteeseen kertyy 9.600 asukasta.  Minne ne loput tyhjät asunnot laitetaan? Aikooko Vapaavuori löysentää maahanmuuttokiintiöitä roimasti, jotta saa tyhjät talot kaupaksi edullisesti kaupungille, vaiko yksityisille majoitusalan firmoille?

Kun katsotaan Laajasalo/Jollas-kaavoitussuunnitelmia, Vapaavuori aikoo rakentaa kaikki asunnot pääasiassa   näille alueille Vihreiden tuella. Vihreät De Gröna, eivät nimittäin voi sietää viheralueita, eikä urheilupuistoja kaupungissamme. He haluavat kaupunkibulevardeja joiden varsilla voi siemailla Cappuccinoa ja ihailla autojen hitaasti etenevää virtaa.
Vapaavuori on tosin, ainakin tuossa Kauppalehden juhlapuheessaan, Vihreiden kanssa eri linjoilla: ”Luonto on helsinkiläisille jatkossakin tärkeää, joten sitä tulee olemaan kaupungissa paljon myös 20 vuoden kuluttua.” Ehkä tämä on vain valeuutinen, koska toiminta on nyt päinvastaista.

Liikenneratkaisuista ei olla muuten kiinnostuneita tällä ylikaavoitetulla saarella, kuin ratikkahallin osalta, jonka selkään ja ympäristöön saadaan runsaasti lisää asuinkerrostaloja (40.000 k-m2). Laajasalo/Jollas – alueelta johtaa yksi ainoa maantiesilta mantereelle. Yksi, eikä kaksikaan ratikkasiltaa, ei ratkaise tätä liikenneongelmaa. Lisäksi Laajasalon/Jollaksen alueelta valtaosa liikkumisesta suuntautuu pohjoiseen ja itään. Pääasiassa Herttoniemen kautta. Sellaiseen omalaatuisuuteen ei ole Helsingin liikennesuunnitteluvirastossa varauduttu lainkaan, koska (alibudjetoitu) Kruunusilta on paljon näyttävämpi saavutus CV:ssä, kuin joku kapinen maantiesilta.

Kaupunkimme kaavoitusta vetää Kaupunkiympäristölautakunta ja kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.). Muut kaavoituksesta vastaavat henkilöt löytyvät tästä seuraavasta kappaleesta. Poliittinen voimajakauma on 8 edustajaa oikeistolla (lasken Vihreät, tässä tapauksessa oikeistoon, koska he tekevät oikeistolle edullisia päätöksiä), Vihreät + Kokoomus ja 4 edustajaa vasemmistolla, SDP ja Vasemmistoliitto. 1 edustaja Perussuomalaisilla.
(seuraavat tiedot, sekä henkilöiden yhteystiedot, ovat Helsingin verkkosivuilta https://www.hel.fi/)

Kaupunkiympäristölautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta huolehtii kaupunkiympäristön toimialan tehtävistä, muun muassa yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta. Lautakunnalla on lisäksi kaksi jaostoa: rakennusten ja yleisten alueiden jaosto ja ympäristö- ja lupajaosto, joilla on omat tehtävänsä.

Yhteystiedot

Kaupunkiympäristölautakunnassa on 13 jäsentä. Lautakunnanjäsenet, varajäsenet ja varapuheenjohtajan valitsee Helsingin kaupunginvaltuusto. Lautakunnan puheenjohtaja on apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet

Vihreät

• Anni Sinnemäki, puheenjohtaja
  Varajäsen Ada Saarinen
• Osmo Soininvaara
  Varajäsen Mikko Särelä
• Kaisa Hernberg
  Varajäsen Leo Stranius
• Tuomas Rantanen
  Varajäsen Amanda Pasanen

Kokoomus

• Risto Rautava, varapuheenjohtaja
  Varajäsen Maarit Vierunen
• Laura Rissanen
  Varajäsen Dennis Hamro-Drotz
• Sirpa Asko-Seljavaara
  Varajäsen Matti Enroth
• Atte Kaleva
  Varajäsen Mirita Saxberg

SDP

• Eveliina Heinäluoma
  Varajäsen Antti Koskela
• Jape Lovén
  Varajäsen Jaana Ylitalo

Vasemmistoliitto  

• Mai Kivelä
  Varajäsen Mika Välipirtti
• Silvia Modig
  Varajäsen Mia Haglund

Perussuomalaiset

•  Nuutti Hyttinen
  Varajäsen Krista Bister

Kaupunkiympäristölautakunnan esittelijä

Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho toimii kaupunkiympäristölautakunnan, sen jaostojen sekä toimialan apulaispormestarin esittelijänä.

Pöytäkirjanpitäjät

• Katja Sulkko
• Lea Hannola
• Pirjo Moberg

Lakimiehet

• Kristina Montell
• Pauliina Levy
• Suvi Kokkonen (vanhempainvapaalla)

Tiedottaja

• Heikki Mäntymäki, viestintäpäällikkö

Palautetta kaavoituksesta ja muustakin kaupunkimme toiminnasta voit lähettää sivulla:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/palaute
Kaupungin työntekijöiden puhelunnumerot ja sähköpostiosoitteet löytyvät sivulta:
https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/paatoksenteko/kaupunkiymparistolautakunta/yhteystiedot

EU ja linkkivero

TM 18/2018 Sami Rainisto, nosti kolumnissaan esille tärkeän asian. EU:n Tekijänoikeusdirektiivi meni läpi mutta sen seurauksista ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa, koska jokainen maa voi soveltaa direktiiviä omalla tyylillään.

Artikla 11:n ajatus on sikäli merkillinen, että esimerkiksi kaikki Googlen, muiden medioiden sivuille johtavat hakulinkit saattaisivat tulla "maksullisiksi" eli tekijänoikeusmaksuja kerättäisiin jokaisesta hakutuloksesta jonkin julkaisun sivuille. Tämä on perin outoa, koska eihän tälläkään hetkellä ole minkäänlaista estettä medialle, kuin medialle, laittaa maksullista kirjautumista (estettä) omaan aineistoonsa, kuten on paljolti jo tehty. Tässä mennään jotenkin amatöörimäisellä tyylillä ja "isovelivalvoo" menttaliteetilla ja jälkijättöisesti suojelemaan kaupallisia sisältöjä jotka jo periaatteessa on suojeltu niin haluttaessa.
Tämän seuraavan linkin päässä on tämä mainittu artikkeli MUTTA, et pääse sitä lukemaan ilman "oikeuksia" joista joudut lehdelle, sen niin halutessa, maksamaan. Tekniikan maailma on, arvatenkin, vain iloinen jos saa näin uusia maksavia tilaajia. Mihin tässä EU:ta taas tarvittiinkaan?

https://tekniikanmaailma.fi/lehti/18b-2018/elakoon-linkkivero/

Höh!

Gunillantien - Reiherintien "kulmaslummi"

Helsingin kaavoitusosasto tukee rakennusoikeuden ylityksiä Laajasalossa.
Herää kysymys, kenen etua kaupunkimme kaavoitus nyt ajaa ja kuka hyötyy ylikaavoittamisesta ja mitä? Asukkaat joutuvat joka tapauksessa maksumiehiksi ja naisiksi, kaikin tavoin.
Jätimme toisen huomautuskierroksen vaatimukset eilen. Edellinen kierros ei tuonut minkäänlaista sovitteluratkaisua. Jopa se ainut jousto toisen rakennuksen siirrosta, oli todentamatta ja sen mukaan on vain "lupaus", joihin kaavaosaston suunnalta ei kannata liikaa perustaa, kuten ei kaavoihinkaan. Osmo Soininvaara vastasi blogissaan kysymykseeni jatkuvasta kaavamuutosrumbasta:"Kaikki kaavoitus muuttaa kaavaa". Todella syvällistä filosofiaa. Sinnemäki tosin ei vastaa mitään. Ehkä häntä hävettää toimia rakennuttajien työrukkasena.
Asukas ei koskaan tiedä millaiselta alueelta asuntonsa ostaa. Eilinen kaava kun ei ole tänään enää voimassa. De facto.

Esitimme perusteltuina vaatimuksinamme (22.10.2018) seuraavaa:

1) kaavamuutos on palautettava uuteen valmisteluun, jossa rakennusmassaa –
ennen kaikkea kerroskorkeutta pudotetaan molemmissa rakennuksissa viiteen
ja metreissä 15 metriin katutasolta mitattuna, näin päästään 2017 kaavan
rakennusoikeuden mukaiseen rakennusmassaan ja kaavan mukaisiin
asuntoneliöihin. Tätä vaatimusta vastaan ei ole olemassa järkevää perustetta
vastineessa ja vaatimus noudattaa jo kertaalleen, aiemmin sovittua
kaavamuutosta ja Maankäyttö ja rakennuslain henkeä ”esteettisestä ja
tasapainoisesta elinympäristöstä”.
2) rakennuksia on vaadittu ja nyt vastineessa ehdotettu sijoitettavaksi 10-5 metriä
Reiherintien reunasta, jotta Reiherintien varteen voidaan sijoittaa puurivi ja
katualueelle jää tulevaisuuteen laajennusvaraa.
Vaadimme täsmällistä tietoa: kuinka paljon taloja on siirretty? Mitä kallioita
säilytetään? Miksi verkossa ei ole uusia piirustuksia sijainnista, ei myöskään
Vastineenne liitteenä?
3) meluselvityksen tulos ei ole uskottava. Millaiseen laskentamalliin se perustuu? Kuka
on tutkinut/laskenut meluhaitan? Onko taho puolueeton? Keskiäänitaso ei anna
missään tapauksessa oikeaa kuvaa pysäkkien aiheuttamista melupiikeistä.
Vaadimme lisäselvitystä ja uuden, luotettavan melulaskelman huippuäänistä.
4) muita asukaskommentteja ei ole huomioitu, ne on ainoastaan pyritty kumoamaan
erilaisin selityksin. Mm. kerroskorkeus on nyt muutettu räystään metrikorkeudeksi
jonka väitetään olevan sama kuin 2017 kaavassa, vaikka kerrosmäärä oli tuolloin
kaksi kerrosta alempi. Mikään ”autopaikoitus” selitelmä ei vaikuta talojen
metrikorkeusvaatimuksiin. Kerrosmäärää vastineessanne ei ole muutettu tai
asuinkerrosneliöitä pudotettu 2017 kaavan tasolle tai edes lähemmäksi kaavan tasoa.
5) projektista on annettava faktatietoa. Nyt saamme muuttuvaa tietoa, esim. asuntojen
lukumäärä ja asukasmäärä vaihtelee.
6) selvitettävä uskottavasti, että kaupungin valitsemat yhteistyökumppanit ovat
luotettavia ja uskottavia toimijoita. Viittaan kumppanin talousrikostutkintaan, toisen
kumppanin heikkoon rakentamisen laatuun ja poliittisiin sitoumuksiin, jotka
vaikuttavat niiden toimintaa ohjaavasti. Jos molempien yritysten historia on niin
rasittava, että yritysten nimet pitää muuttaa, se ei kuulosta luotettavalta. Onko
kumppaneiden talous kunnossa? Minkä laatuista rakentamista on odotettavissa, kun
taustalla on rakentamishistoriaa mm. hometaloina? Paikalliset asukkaat eivät halua
naapurustoon ikuisesti remontissa olevia taloja.

Perustelut olivat jatkodokumentissa. Yhteensä 16 sivua taustatietoineen. Huomautuksen voi tilata minulta sähköisenä: hannu.kuukkanen (ät) elisa.fi   (ät=@ ja sulut ja välit pois)

P.S. Naapuriin on nousemassa rakennettu kortteli jossa asuntoja on 113kpl suurin piirtein saman kokoisella tontilla. Reiherintien- Gunillantien kulmatontille asuntoja on nyt kaavailtu 250kpl. eli yli tuplasti. Tehdäänkö sinne japanilaisia yöpymisputkia?