Helsingistä on rakenteilla ”pahoinvointikaupunki”

Kaavoitus ja rakennustoiminta on Helsingissä nyt ylikuumenemisen tilassa. Kaikki kaupunkilaisten henkireiät (viheralueet mahdollisuuksien mukaan) rakennetaan täyteen ja pientaloalueet häädetään kivitalojen alta. Tällä tavoin ei voida odottaa muuta kuin sairastuvaa yhteiskuntaa. Nuorilta viedään lähiliikuntamahdollisuudet ja ikääntyviltä puistot. Ihmiset suljetaan kivitaloihin ja asfalttipihoille, pientaloasujat häädetään rakentamalla kerrostaloja kiinni pientaloasutukseen.

Kukaan ei voi kieltää, etteikö asuntoja tarvita ja Helsinkiä kehitetä mutta joku järki olisi kaavasuunnitelmissa hyvä pitää mukana. Kaikkia uusia asuntoja ei tarvitse rakentaa Helsinkiin, eikä kaikkia asuntoja tarvitse rakentaa yhtaikaa. Ympärillä on lyhyen työmatkan päässä kuntia, joihin mahtuu runsaasti rakentamista. Nyt kyseessä on kuitenkin aivan toisenlaiset arvot, kuin asunnottomuus jolla ratsastetaan. ”Raha ratkaisee”. Helsingistä saadaan runsaimmat ja nopeammat voitot rakennuttajille ja rakentajille. Esimerkiksi Kruunusiltojen valmistuttua, asuntojen hinnat nousevat Laajasalossa +1000€/m².
Nyt on kiire rakentaa runsaasti uusia sijoituskohteita.

Helsinki pyrkii myös saamaan kaikki potentiaalit uudet asukkaat alueelleen. Pääkaupunkiseudun etu tai entisten asukkaiden etu, ei ole Helsingin päättäjien etu.
Nyt kahmitaan rahaa rakennusliikkeiden ja sijoittajien taskuihin. Kaupunki saa jonkin verran tonttikaupoista mutta se myös joutuu ostamaan tontteja. Tämä liiketoimi on voittoon johtavaa, koska tontti ostetaan matalan rakennusoikeuden hinnoilla entisiltä omistajilta (omakotitontti tai jopa ilmainen viheralue) ja sen jälkeen se kaavoitetaan kivitaloille ja myydään tai vuokrataan rakennuttajalle korkeamman rakennusoikeuden mukaan. Lopullisen hinnan tästä kaikesta maksavat asukkaat. Kaupunki nostaa kunnallisverotusta ja asukkaat ostavat kalliita asuntoja kivierämaasta. Pahimmassa tapauksessa kiireellä rakennetuista ongelmataloista ja kehnojen liikenneyhteyksien takaa. Asunnon ostamisen ja omistamisen ilosta, siitäkin, verottaja ottaa osinkonsa. Edullisia asuntoja tarvittaisiin mutta kun niitä ei nyt vaan ole luvassa riittävästi ja oikeasti muualla kuin juhlapuheissa joilla kaavoja kaupataan.

Tästä kehityksestä täyden vastuun ottavat nämä nyt vallassa olevat Helsingin kunnallispoliitikot. Seuraukset ovat kauaskantoisia, eikä tilannetta enää jälkeenpäin voida paikata millään rahalla.
Helsingissä ylin vaikutusvalta on (demokraattisen, poliittisen mandaatin mukaan) Pormestari Jan Vapaavuorella (Kokoomus.). Hän jakelee mediassa lausuntoja joissa Helsingin väestön kasvuluvut huimaavat: ”Kaupungissa pyritään rakentamaan noin 6000 uutta asuntoa vuosittain.” lausuu Vapaavuori Kauppalehdessä. (https://optiongaala.kauppalehti.fi/kamp-collection-hotels/jan-vapaavuori-helsinki-20-vuoden-kuluttua).
Tämä tarkoittaa asukkaina 13.800 uutta asukasta vuosittain. Aikaisempi arvio oli 5000 uutta asukasta vuodessa. Vuoteen 2050 mennessä, ennuste on 774 000 asukasta Helsingissä. (Toivoa sopii, että tuo luku oli toimittajan lapsus, eikä Vapaavuoren).

Julkaisun ”Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2017-2050” virallinen kasvuennuste kertoo, että vuodesta 2017 (635 181 asukasta) kasvua on vuoteen 2050 (+139 000 asukasta) joka tarkoittaa n. 4.200 uutta asukasta vuodessa. Eroa Vapaavuoren kovin toiveikkaaseen (+13.800) vuosiennusteeseen kertyy 9.600 asukasta.  Minne ne loput tyhjät asunnot laitetaan? Aikooko Vapaavuori löysentää maahanmuuttokiintiöitä roimasti, jotta saa tyhjät talot kaupaksi edullisesti kaupungille, vaiko yksityisille majoitusalan firmoille?

Kun katsotaan Laajasalo/Jollas-kaavoitussuunnitelmia, Vapaavuori aikoo rakentaa kaikki asunnot pääasiassa   näille alueille Vihreiden tuella. Vihreät De Gröna, eivät nimittäin voi sietää viheralueita, eikä urheilupuistoja kaupungissamme. He haluavat kaupunkibulevardeja joiden varsilla voi siemailla Cappuccinoa ja ihailla autojen hitaasti etenevää virtaa.
Vapaavuori on tosin, ainakin tuossa Kauppalehden juhlapuheessaan, Vihreiden kanssa eri linjoilla: ”Luonto on helsinkiläisille jatkossakin tärkeää, joten sitä tulee olemaan kaupungissa paljon myös 20 vuoden kuluttua.” Ehkä tämä on vain valeuutinen, koska toiminta on nyt päinvastaista.

Liikenneratkaisuista ei olla muuten kiinnostuneita tällä ylikaavoitetulla saarella, kuin ratikkahallin osalta, jonka selkään ja ympäristöön saadaan runsaasti lisää asuinkerrostaloja (40.000 k-m2). Laajasalo/Jollas – alueelta johtaa yksi ainoa maantiesilta mantereelle. Yksi, eikä kaksikaan ratikkasiltaa, ei ratkaise tätä liikenneongelmaa. Lisäksi Laajasalon/Jollaksen alueelta valtaosa liikkumisesta suuntautuu pohjoiseen ja itään. Pääasiassa Herttoniemen kautta. Sellaiseen omalaatuisuuteen ei ole Helsingin liikennesuunnitteluvirastossa varauduttu lainkaan, koska (alibudjetoitu) Kruunusilta on paljon näyttävämpi saavutus CV:ssä, kuin joku kapinen maantiesilta.

Kaupunkimme kaavoitusta vetää Kaupunkiympäristölautakunta ja kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.). Muut kaavoituksesta vastaavat henkilöt löytyvät tästä seuraavasta kappaleesta. Poliittinen voimajakauma on 8 edustajaa oikeistolla (lasken Vihreät, tässä tapauksessa oikeistoon, koska he tekevät oikeistolle edullisia päätöksiä), Vihreät + Kokoomus ja 4 edustajaa vasemmistolla, SDP ja Vasemmistoliitto. 1 edustaja Perussuomalaisilla.
(seuraavat tiedot, sekä henkilöiden yhteystiedot, ovat Helsingin verkkosivuilta https://www.hel.fi/)

Kaupunkiympäristölautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta huolehtii kaupunkiympäristön toimialan tehtävistä, muun muassa yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta. Lautakunnalla on lisäksi kaksi jaostoa: rakennusten ja yleisten alueiden jaosto ja ympäristö- ja lupajaosto, joilla on omat tehtävänsä.

Yhteystiedot

Kaupunkiympäristölautakunnassa on 13 jäsentä. Lautakunnanjäsenet, varajäsenet ja varapuheenjohtajan valitsee Helsingin kaupunginvaltuusto. Lautakunnan puheenjohtaja on apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet

Vihreät

• Anni Sinnemäki, puheenjohtaja
  Varajäsen Ada Saarinen
• Osmo Soininvaara
  Varajäsen Mikko Särelä
• Kaisa Hernberg
  Varajäsen Leo Stranius
• Tuomas Rantanen
  Varajäsen Amanda Pasanen

Kokoomus

• Risto Rautava, varapuheenjohtaja
  Varajäsen Maarit Vierunen
• Laura Rissanen
  Varajäsen Dennis Hamro-Drotz
• Sirpa Asko-Seljavaara
  Varajäsen Matti Enroth
• Atte Kaleva
  Varajäsen Mirita Saxberg

SDP

• Eveliina Heinäluoma
  Varajäsen Antti Koskela
• Jape Lovén
  Varajäsen Jaana Ylitalo

Vasemmistoliitto  

• Mai Kivelä
  Varajäsen Mika Välipirtti
• Silvia Modig
  Varajäsen Mia Haglund

Perussuomalaiset

•  Nuutti Hyttinen
  Varajäsen Krista Bister

Kaupunkiympäristölautakunnan esittelijä

Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho toimii kaupunkiympäristölautakunnan, sen jaostojen sekä toimialan apulaispormestarin esittelijänä.

Pöytäkirjanpitäjät

• Katja Sulkko
• Lea Hannola
• Pirjo Moberg

Lakimiehet

• Kristina Montell
• Pauliina Levy
• Suvi Kokkonen (vanhempainvapaalla)

Tiedottaja

• Heikki Mäntymäki, viestintäpäällikkö

Palautetta kaavoituksesta ja muustakin kaupunkimme toiminnasta voit lähettää sivulla:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/palaute
Kaupungin työntekijöiden puhelunnumerot ja sähköpostiosoitteet löytyvät sivulta:
https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/paatoksenteko/kaupunkiymparistolautakunta/yhteystiedot