HELSINGIN PIENTALOALUEET KATOAVAT

Minne ollaan pientaloalueilla menossa kaupunkisuunnittelun toimesta? Jollas, Laajasalo ja Vartiokylä eivät ole ainoita paikkoja, joissa kerrostaloja tuodaan omakotialueille.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010048111.html

2016 hallinto-oikeuden läpäissyt epämääräinen yleiskaava antoi vapaat kädet kaupungille. Nyt tulokset alkavat näkyä kaupunkiympäristössä. 

Gryndereiden hyöty oikeistolaisen kaupunkisuunnittelun ja kokoomuslaisen kaupunginjohtajan toiminnasta, ei ole uutinen. Eikö ahneudella ole mitään rajoja? Kuka kunnallispoliitikko hyötyy ja mitä?
Olisiko tämä sitä "uuskorporatismia"? https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2021/03/uuskorporatismi-mita-se-on.html 
 
Jo nykyisillä tonttien tehokkuusluvuilla on mahdollista rakentaa tontti niin täyteen, että autolla kotiovelle ei pääse. Naapurustossamme on sellainen työmaa, jossa työkoneet käyttävät puistokatuja kuljettaessaan rakennusmateriaalia tontin toiselta laidalta toiselle, koska tontilla ei kuormaaja mahdu liikkumaan. Tämä tapahtuu nyt rakennustehokkuudella 0,2 - 0,25. Tilaa suuremmille rakennusoikeuksille 0,4 ja jopa 1,2 ei löydy, kuin taivaan suunnalta, kerroksia kasvattamalla.

Artikkeleita Helsingin kaupunkisuunnittelun toimista:

https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2023/08/mita-tulee-tapahtumaan-helsingissa.html 
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2023/06/epatasa-arvoista-kaupunkisuunnittelua.html
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2022/12/bulevardi-hautaa-alleen-vartiokylan.html
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2022/11/minkalainen-suhde-on-kiinteistokaupalla.html
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2022/08/kho-on-kumonnut-ylikaavan.html

Epätasa-arvoista kaupunkisuunnittelua

Eri puolilla Helsinkiä tuotetaan kaupunkisuunnittelua eri lähtökohdista ja eri säännöillä. Eikö kunnallisdemokratia toimi? Eikö kaavoitusta johda kukaan? Maksammeko me kunnallisveronmaksajat KYMP poliitikoille siitä, että saamme eriarvoista kohtelua ja asukkaiden mielipiteitä ei huomioida.

Miksi KYMP ei kuuntele uuden kaavamuutoksen pohjalta naapureita?
Minä en Reiherintien uuden kaavan suunnitelmasta (naapurina) ole saanut toistaiseksi tietoa kaupungilta, vaikka pienkiinteistöyhdistykselle tämä tieto on saapunut? Hyvä, että edes sinne. Onko KYMP tekemässä uudelleen saman prosessivirheen, kuin edellisen kaavasuunnitelman suhteen. Naapurien kuuleminen ohitettiin alussa ja kuuleminen tehtiin "jälkikuulemisena". Tuo uusi ehdotus näyttäisi noudattelevan samaa kaavaa, eli uusi valmis suunnitelma tuodaan naapureille kiinninaulattuna. Kuuleminen lienee korvattu urakoitsijan tekemän puolivillaisen, "mielipidekyselyn" avulla (joka ei edes ole vaikuttanut mitenkään suunnitelmaan. Kyselyssä nähty ehdotus on sama kuin nyt nähty toteutus). JA rakennuskorkeudet nousevat jälleen. Korkeuden kasvu perustellaan puurakentamisella ja louhimisen tarpeen minimoimisella. Korkeuden pudottamiseksi olisi syytä vedota alla olevaan kaupunginarkkitehti Kettusen artikkeliin.

---------------LAINAUS VANHASTA BLOGITEKSTISTÄ-----------

Helsingin sanomissa 22.2.22 julkaistu artikkeli

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008601049.html (Kettusen artikkeli on HS:n arkistosta poistettu. Kaupungin vaatimuksestako?)

Kaupungin arkkitehti Joakim Kettunen:
"Ne osat kerrostaloja, jotka rajautuvat suoraan omakotitaloihin, voisivat Kettusen mukaan olla vain yhden kerroksen verran omakotitaloja korkeammat. Eli jos omakotitalo on kaksikerroksinen, olisi suoraan sen vieressä sijaitseva osa kerrostaloa kolmikerroksinen."
Tämä sama käytäntö ja lupaus on ollut myös Laajasalon kaavoituksessa aikanaan mutta ajat ja tavat näyttävät olevan vapaasti muunneltavissa aina päivän sanan tai sanojan mukaan.

Laajasalossa on syytä nyt vedota Puistolassa tehdyn kaavalinjauksen mukaan (pientaloalueiden yhdenvertaisen oikeuden ja kohtelun nimissä) , pienteloalueen viereen kaavailtavien kerrostalojen korkeudeksi korkeintaan kolme kerrosta.

Noissa kolmessa kerroksessa on syytä huomioida myös maantasainen kivijalkakerros. Helsingin kaavaosastolla (ainakin Laajasalon kaavaoituksessa) on patolooginen into laskea katutason kerrokset ulos kerroskorkeudesta, jolloin talo saa yhden todellisen kerroksen lisää kaavan ulkopuolelta. Naapurissa olevan pientalon omistajaa se ei suinkaan ilahduta. Rakennuslain mukaan on selkeästi määritelty. että jokainen maanpäälinen kerros on asuinkerros.

Laajasalon Rudolfinkujalla on jo, Puistolan tapaukseen vedoten, valitus menossa. Kuitenkin useamman muunkin kadun varteen on kaavailtu ylikorkeita taloja. Valitukset eivät ole menneet Helsingin hallinto-oikeudessa, eikä KHO:ssakaan läpi mm. Rudolfintien ja Reiherintien kulmakaavassa, johon on kaavailtu viisi, käytännössä, kuusi kerroksisia taloja, valitustiet eivät tuottaneet tulosta, vaikka kaavan osoitettiin olevan useammassakin kohtaa lain vastainen. Kaavaprosessin aikana oli tehty prosessivirhe, joka jo sellaisenaan olisi ollut kaavan purun peruste.

Linkki vanhaan artikkeliin. https://www.blogger.com/blog/post/edit/6067676014904796481/8011075209781449518

----------------------------UUSI SUUNNITELMA---------------------------

Alunperin viisikeroksisena kaavoitetulle tontille on nyt tulossa seitsemän kerroksinen talo. Tässä suunnitemakuva Reiherintien suunnalta, jossa vastapäätä on kaksi kerroksinen omakotitalo.

Perspektiiviin projisoitu suunnitemakuva Reiherintien suunnalta. (7 kerrosta).

Suunnitelma pudotettu maksimissaan kuusikerroksiseksi. Edelleen kerroksen yli alkuperäisen kaavan.

Suunnitelman perspektiivikuva. Kulmassa 6 kerrosta

Tässä mallinnus viisikerroksiseksi, vuonna 2017 hyväksytyn kaavan mukaan. Molemmat talon siivet ovat nyt saman korkuisia kerrosmäärältä. Siipien välinen korkeusero, voidaan tasata kerrokset porrastaen Gunillan tien puolella. Talo on suunniteltu yhtenäiseksi lenkkimakkaraksi. Gunillantien puolella, vastapäätä on uusi 9 kerroksinen talo. Sekin kaksikerroksista omakotitaloa vastapäätä. (lue blogiteksti:https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2022/02/hallinto-oikeudet-kannattavat-epatasa.html)
Puistolan mallin mukaan kerroksia tulisi pudottaa kolmeen molemmissa talon siivissä ja autotalli voidaan louhia kallioon, kuten useissa alueen kortteleissa aikaisemminkin on tehty.
Ratkaiseeko helsingin tasa-arvoinen kaavoitusdemokratia ja asumismukavuus vaiko grynderin ja kaupungin ahneus?

P.S. Puistolan kaava-arkkitehti Joakim Kettunen on nyt vaijennettu. KYMPille ei sovi tuollainen rakennusoikeuksien vähennys. Myytävää gryndereille pitää saada ja paljon.

HELSINGIN TÄYTEENRAKENTAMISEN HULLUT VUODET

Helsingin kaupunkisuunnittelu kaavoittaa 8000 uuta asuntoa vuodessa?
Kuinka monta asuntoa on jo nyt tyhjillään? (26.000)  https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1739489
Miten kaupunkisuunnittelu hoitaa "segregaatiota"? https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2020/12/miksi-helsingissa-rakennetaan-niin.html
Miten kaupunkisuunnittelu ottaa huomioon "huumarakentamisen" tuloksena syntyvien rakennusvirheiden aiheuttamat, asuinkelvottomiksi, tai kalliisti uudisremontoitavat, syntyvät susiasunnot? https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2019/08/helsingissa-on-sahlarakentamisen.html
Ylikorkeiden talojen hissit vaikuttavat olevan yksi uusi ongelma Helsingissä.
https://yle.fi/a/74-20028454?utm_source=twitter&utm_medium=social&utm_content=yleuutiset

Ketkä ottavat vastuun tästä hölmöydestä?

Paalupaikalla on kaupunginjohtaja Juhana Vartiainen (Kokoomus)
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta. Nykyiset poliittiset voimasuhteet:
Kokoomus + Vihreät 7 paikkaa, vasemmisto: SDP ja Vasemmistoliitto 4 muut (RKP ja PS) 1+1 paikkaa.
Vihreillä on Sinnemäen puheenjohtajan paikka, jolloin tasaäänet ratkaisee PJ.
RKP luultavasti äänestää oikeiston puolella ja Persut ehkä vasemmiston?

YLE, Reeta Cremin kirjoitti aiheesta 14.4.2023

https://yle.fi/a/74-20026559

https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2021/03/onko-helsingin-kaupunkisuunnittelu.html

https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2022/11/minkalainen-suhde-on-kiinteistokaupalla.html

Kaupungin tapa hoitaa segregaatio menee metsään, koska pienasunnot eivät päädy asukkaille.

Myös arvoasuntoja on runsaasti tyhjinä. YLE uutiset kertoo: (https://yle.fi/a/3-12371198): "Esimerkiksi Kruununhaassa tyhjien asuntojen osuus on 16 prosenttia, Kaivopuistossa 27 prosenttia, Kaartinkaupungissa 23 prosenttia, Kampissa 15 prosenttia, Ullanlinnassa 16 prosenttia ja Kluuvissa peräti 38 prosenttia."
Onneksemme, tällä hetkellä korkojen nousu ohjaa sijoittajat pois markkinoilta MUTTA... silti pienasuntojen hinnata karsivat ulos markkinoilta myös pienasuntojen tarvitsijat.

https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2021/03/paavo-vayrynen-puhuu-selvaa-asiaa.html

 

 

 

OIKEUSASIAMIES JA VIRKAMIEHEN SUOJELU

ESIMERKKINÄ
Oikeusasiamies ei suostu edes antamaan huomautusta Helsingin kaupungin kaavoitusosaston kaavaprosessin prosessivirheestä. Miksi ihmeessä, kun virhe on selkeästi osoitettu tapahtumien päivämäärin ja niihin liittyvillä dokumenteilla? Prosessivirheenä tapauksessa oli asukkaiden kuuleminen jätetty kaavaprosessin alusta pois ja korvattiin "jälkikuulemisella", jonka tuloksena ilmoitettiin, että tehtyjä huomautuksia vastaavia muutoksia ei voida tehdä, koska suunnitelmat ovat jo valmiit.
Tätä kutsutaan nimellä "prosessivirhe = menettelyvirhe", joka on jopa peruste purkaa suunnitelma.
HALLINTOLAKI:"50 § Viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen; 2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen; 3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe"

Koko tapaus on kuvattu tässä Blogissa osoitteessa:
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2019/05/toinen-kantelu-gunillantien.html

MIKSI OIKEUSASIAMIES PUOLUSTAA VIRKAMIEHIÄ EIKÄ LAKIA, EIKÄ KAUPUNKIMME ASUKKAITA?
Oikeusasiamiehen moraalia ja oikeuskäsitystä valoittaakseni, nostan esiin vanhan tapauksen, joka kertoo apulaisoikeusasiamiehen suhtautumisesta lakiin.

Törmäsin vanhaan tapaukseen jossa toimeaan edelleen hoitavan apulaisoikeusasiamiehen alihintaisesta tonttikaupasta todettiin poliisin toimesta, että se ei ole rikos. Oikeudenvalvoja saa edelleen jatkaa toimeaan oikeuden toteutumisen valvojana vaikka on todistanut itse olevansa vilpillinen omissa teoissaan.

Tapaus on kuvailtu Iltalehdessä 1.8.2016: https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016080121983838

Vapauttava päätös saatiin nopeasti jo samana vuonna. Poliisin tutkimattajättämispäätös perustui toteamukseen, että rikosta ei ole tapahtunut, koska kauppasumma eroaa käyvästä tontin arvosta ainoastaan 300 euroa.

Tämä tosin ei pidä paikkaansa todellisuuden valossa.

Apulaisoikeusasiamies Sakslin osti miehensä kanssa tontin Sipoon saaristosta vuonna 2008 ja oli maksanut 4000 neliön pinta-alasta 1000 euroa. Millä perusteella poliisi olikaan arvioittanut/arvioinnut tonttien hinnat Sipoossa?

Minä saan tontin todellisen arvon ja toteutuneen hinnan eroksi noin 28.000 euroa, joka ei ole enää vähäinen, ja täyttäisi oletettavasti tahallisen harhauttamisen kriteerin. Tapaus on myös malliesimerkki korkean virka-aseman väärinkäytöstä.

Vuonna 2008 vapaa-ajan rantatontin neliöhinta oli Etelä-Suomessa keskimäärin n. 7,5-8 euroa m2

Tämän hinnan mukaan 4000 neliötä maksaisi 32.000 euroa.

Tämä hinta ei ota huomioon Sipoon saariston ja rantatontin arvon merkitystä mutta antaa viitettä poliisin arvion heikkoudesta, tai tahdosta pyytää todellinen hinta-arvio vuoden 2008 vapaa-ajan tonttihinnoista kyseisellä alueella.

Käyttämäni tontin arvon lähde: Maanmittauslaitoksen raportti olisi ollut poliisille vapaasti saatavissa osoitteessa: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/old/kiinteistojen_kauppahintatilasto_2015.pdf

BULEVARDI HAUTAA ALLEEN VARTIOKYLÄN OMAKOTIALUEITA

Itä-Helsingissä tehdään kaupunkisuunnittelua "puskista".
Bulevardia pukkaa yllättävällä kaavaprojektilla ja omakotitalot jyrätään sen alle.
Kannattaa muistaa seuraavissa kuntavaaleissa (2025), millaisella poliittisella vetojoukolla Helsingin kaupunkisuunnittelua tehdään.

Lue Helsingin uutisten artikkeli Vartiokylän kaupunkibulevardisuunnitelmasta!

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5560432
Tämä bulevardi-ilmiöhän on jo arkipäivää Laajasalossa.
Omakotialueita kuristetaan myös kaava kaavalta rakennusoikeuksia kasvattaen ja kerrostaloasuntoija tonttien kylkeen ujuttaen.

Helsingin uutiset: "Ketään omakotitontin omistajaa ei toki pakotettaisi taloaan purkamaan. – Mutta portille ilmestyisi grynderi rahatukku kädessään. Se olisi tontin omistajasta kiinni, Vartio- ja Mellunkylän omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Jaana Ravantti tulkitsee."
Noita rahan perässä maaansamyyjiä löytyy, ikävä kyllä.

Kuvassa: Ola ja Tea Sahlberg, Jorma Norja, Jaana Ravantti, Hanna-Leena Rissanen ja Kari Anttila puolustavat Vartiokyläntien perinteisiä näkymiä. Jukka Hämäläinen
KUVA: Helsingin uutiset

Helsingin uutiset 27.6.2022 kertoi myös, että "Helsingistä on muutettu muualle ahkerasti viime aikoina. Kotimaisia kieliä puhuvien helsinkiläisten määrä laski vuonna 2021 yli 3300:lla. Helsingin muuttotappio muualle Suomeen viime vuonna oli 4 210 henkilöä."
Kenelle näitä uusi kerrostaloalueita rakennetaan?

Helsingin kovakorvaiset kaupunkisuunnittelijat

 HBL kirjoittaa Laajasalon Stansvikin metsien kaavoittamisesta. (bara på svenska)

https://www.hbl.fi/art…/84f9f06d-2ef4-47ee-8ffa-9910e846d247

LAINAUS: "Laajasalolaiset ovat taistelleet metsästään yli 20 vuotta: kaupunki kuulee meidät, mutta ei kuuntele

– Kaupunki on kuin ikiliikkuja. Jos saamme pienen osittaisen voiton, he aloittavat uudelleen, sanoo Maija Wilskman, yksi niistä, jotka taistelivat yli 20 vuotta Degerön Stansvikin metsän säilymisestä vastustaen rakentamisen etenemistä."

 

Kun edellinen Stansvikin metsän tuhoava kaava saatiin nurin, alkoi taistelu uudesta "metsää rakennusmaaksi" - kaava, jyrätä päälle. Mistä löytyisi järkeä ja asukkaitakin ajattelevaa inhimillisyyttä kaupunkisuunnittelijoille?

 

Vihreiden kannatuslukujen pudottua, Helsingin kaupunkisuunnittelua vetävä Sinnemäki ihmetteli, että missäköhän olemme tehneet väärin? Vastaan Sinnemäelle, että toteuta "vihreitä arvoja" ja asukkaiden huomioimista Helsingin kaavoituksessa ja unohda gryndereiden paapominen (kauniisti sanottuna).

Kuvassa: Maija Wilskman och Marjo Huuskonen säger att det inte räcker att bevara de över 200 år gamla tallarna — hela Stansvikskogen behöver bevaras för att inte försämra de ekologiska värdena. (Kuva HBL)

https://www.hbl.fi/artikel/84f9f06d-2ef4-47ee-8ffa-9910e846d247

MINKÄLAINEN SUHDE ON KIINTEISTÖKAUPALLA JA KAAVOITTAJALLA?

Alkaa todella mietityttää, kenen ehdoilla Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus toimii?

On jo pitkään puhuttu, että Helsingin kaavoitus on grynderivetoista. Tämä ilmenee useassa palakaavassa, joiden suunnitelmia on, kilpailutuksen nimissä, teetetty gryndereillä. Tapauksissa piikki on jätetty auki, vapaalle kerrosneliömetrinostolle, joita sitten kaavaosasto on ajanut läpi uudessa kaavoitusprosessissa. Suunnitelman yleensä on voittanut eniten ylikaavoittanut ehdotus. Asukkaiden kuuleminen suoritetaan jälkijunassa ja nekin kommentit jätetään lähinnä muistiotasolle. Mitään todellista muutosta ei väärin perustein tehtyyn kaavaan enää tehdä. Hallinto-oikeus selittelee kaupungin kaavaprosessin virheet parhain päin ja rikotut rakennuslain kohdat väitetään "ohjeellisiksi". Sekä hallinto-oikeus, että KHO laskuttaa sitten valittajalta ruhtinaallisesti ja kaupunki pääsee jatkamaan laitonta kaavoitustoimintaa rakennuttajien kyydissä. https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2017/12/uusi-ylikaavoitusalue-helsingissa.html ja se kuuluisa ratikkahalli
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/search?q=ratikkahalli

Nyt viimeisin luvaton kaavatapaus on Helsingin Jollaksen Hämeenapajantien, Puhuritien ja Puuskakujan pala-asemakaava-alueelle tehty, epäsuhtaisia rakennusoikeuksia jaellut kaava, joka asettaa asukkaat huomattavasti eriarvoisiin asemiin. Pientaloalueen entinen, alueen luonteen mukainen rakennusoikeus oli 0,2, josta oli mahdollisuus hakea poikkema tasolle 0,25. Uusi kaava nostaa koko alueen rakennusoikeuden 0,4:ään ja samalla alueella rakennusoikeus naapuritontilla saattaa olla 0,6.
Lottovoitto noille viimeksimainituille onnenpetterille? VAI olisiko kyseessä jälleen tarkoituksellisesta täsmärakennusoikeuksien jakelusta?

Alueella palstoja omistaa mm. eräs kiinteitöalan toimija, joka on suunnattoman suuttunut, kun kaupungin epäsuhtakaavasta valitettiin hallinto-oikeuteen. Sehän hidastaa bisnestä pahemman kerran. Kiinteistöfirman edustajan mukaan valittajat ovat vain kateellisia. Kaavassa oli lisäksi koko joukko rakennuslain vastaisia menettelyjä. Kaupungille on ilmeisesti olemassa aivan eri lait, kun sen asukkaille.

Jo pidemmän aikaa on ollut tiedossa, että Laajasalosta hankitaan sijoitusasuntoja, koska kiinteistöjen arvonnousu on merkittävä ratikan saapuessa saarelle. Kaupunkisuunnittelu tuottaa (vihreiden ja kokoomuksen kaupunginjohtajan toimesta) tähän tarkoitukseen runsaasti pienasuntoja, joita ei pysty ostamaan nuoret perheet tai yksineläjät, joita varten kaupunkisuunnittelu hurskastelee asuntoja rakentavansa. Myökään pienasunto harvemmin pääsee vuokramarkkinoille, koska remontti saattaa tulla sijoittajalle kalliiksi.
(Rakennuslehti) "Sijoittajat hamuavat nyt jopa 90 prosenttia kaupungin pienistä uudisasunnoista" https://www.rakennuslehti.fi/2021/02/tassa-ovat-helsingin-kallein-ja-halvin-uusi-yksio-sijoittajat-hamuavat-nyt-jopa-90-prosenttia-kaupungin-pienista-uudisasunnoista/

Toinen epäkohta on syntymässä juuri näistä tyhjistä asunnoista, koska runsaalla asuntokannanlisäyksellä piti saada ratikalle käyttäjiä = maksajia. HSL on jo ehtinyt ilmoittamaan, että sillan ratikkaliikenne tulee kannattamattomaksi ja lippujen hintoja odottaa (reilu) korotus. https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2022/09/kruunusiltojen-liikenteesta-tulee.html
Yksityisautoilua on nyt jo koulutettu ratikankäyttäjiksi kovalla kädellä bulevardirakentamisen pullonkaulalla, jossa poliisi saa kerättyä helppoja ylinopeussakkoja 30 rajoitusalueella 40 ajavilta laajasalolaisilta. 

PÄIVITYS:
Tänään 2.12.2022 uutisissa kerrottiin, että Helsingissä on runsaasti pienasuntoja tyhjillään. Tuo oli nähtävissä jo maallikonkin silmin, vuosia sitten, sikäläisen rakennuboomin aikoihin, että tervettä tämä homma ei enää ole. Kuulostaa ahneitten hölmöläisten touhulta.

Myös arvoasuntoja on runsaasti tyhjinä. YLE uutiset kertoo: (https://yle.fi/a/3-12371198): "Esimerkiksi Kruununhaassa tyhjien asuntojen osuus on 16 prosenttia, Kaivopuistossa 27 prosenttia, Kaartinkaupungissa 23 prosenttia, Kampissa 15 prosenttia, Ullanlinnassa 16 prosenttia ja Kluuvissa peräti 38 prosenttia."

Hallinto-oikeudet kannattavat epätasa-arvoista kaavotusta

Helsingin sanomissa 22.2.22 julkaistu artikkeli

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008601049.html (Kettusen artikkeli on HS:n arkistosta poistettu. Kaupungin vaatimuksestako?)

Kaupungin arkkitehti Joakim Kettunen:
"Ne osat kerrostaloja, jotka rajautuvat suoraan omakotitaloihin, voisivat Kettusen mukaan olla vain yhden kerroksen verran omakotitaloja korkeammat. Eli jos omakotitalo on kaksikerroksinen, olisi suoraan sen vieressä sijaitseva osa kerrostaloa kolmikerroksinen."
Tämä sama käytäntö ja lupaus on ollut myös Laajasalon kaavoituksessa aikanaan mutta ajat ja tavat näyttävät olevan vapaasti muunneltavissa aina päivän sanan mukaan.

Laajasalossa voidaan nyt vedota Puistolassa tehdyn kaavalinjauksen mukaan (pientaloalueiden yhdenvertaisen oikeuden ja kohtelun nimissä) , pienteloalueen viereen kaavailtavien kerrostalojen korkeudeksi korkeintaan kolme kerrosta.

Noissa kolmessa kerroksessa on syytä huomioida myös maantasainen kivijalkakerros. Helsingin kaavaosastolla (ainakin Laajasalon kaavaoituksessa) on patolooginen into laskea katutason kerrokset ulos kerroskorkeudesta, jolloin talo saa yhden todellisen kerroksen lisää kaavan ulkopuolelta. Naapurissa olevan pientalon omistajaa se ei suinkaan ilahduta. Rakennuslain mukaan on selkeästi määritelty. että jokainen maanpäälinen kerros on asuinkerros.

Laajasalon Rudolfinkujalla on jo, Puistolan tapaukseen vedoten, valitus menossa. Kuitenkin useamman muunkin kadun varteen on kaavailtu ylikorkeita taloja. Valitukset eivät ole menneet Helsingin hallinto-oikeudessa, eikä KHO:ssakaan läpi mm. Rudolfintien ja Reiherintien kulmakaavassa, johon on kaavailtu viisi, käytännössä, kuusi kerroksisia taloja, valitustiet eivät tuottaneet tulosta, vaikka kaavan osoitettiin olevan useammassakin kohtaa lain vastainen. Kaavaprosessin aikana oli tehty prosessivirhe, joka jo sellaisenaan olisi ollut kaavan purun peruste.

Hallinto-oikeudet vaikuttavat suosivan epätasa-arvoista kaavoitusta. Tulee väkisinkin mieleen näiden oikeusasteiden "kaveruussuhde" Helsingin kaupunkiin. Se taas kertoo, että oikeutta ei tulla Helsingissä kaavoituksen osalta koskaan saamaan. 

Oikeuden toteutumista ei valvo edes oikeusministeriö, jolla se tehtävä olisi. Kyseessä on poliittisin perustein valittu ministeriö, joka on yhtä kuin hyvävelikerho, koska sekä kaupunginhallituksessa, että oikeusministeriössä edustavat samat puolueet ja osin jopa samat henkilöt.

 

Laajasalon kaavottajien käsitys pientalojen viereen rakennettavien kerrostralojen korkeudesta. Vertaa vasemmalla näkyvään pientaloon vastapäisten  kerrostalojen korkeutta.
 

Laajasalon kaavottajan käsitys  7 ja 8 kerroksisesta kerrostalosta. Etummäinen on kuulemma 7 kerroksinen ja takimmainen 8 kerroksinen. Rakennuslaki on eri mieltä. HHO ja KHO eivät osaa ilmeisesti tulkita rakennuslakia, vai vaikuttaako poliittiset kannat tulkintaan?

 

Virallinen kaava, ennen tonttikaavaa. Kulmassa lukee V eli 5 kerrosta ja Svanströminkujan puolella kulmarakennuksen korkeus on merkitty VII eli 7 kerroksiseksi. Molemmat tontit ja rakennukset ovat kaksikerroksista omakotitaloa vastapäätä .

 

 Tonttikuvassa ei enää kerrota kerrosmääriä, vaan ympäristön asukkaiden on kaivettava kuvan korkomerkinnöistä, kuinka korkea on talo suhtessa maankorkeuteen. Korkotiedot lasketaan merenpinnasta. Harjakorkeus miinus katutasonkorkeus olisi talonkorkeus.

 

Tästä voi jokainen laskea kaavoituksen tulkinnan viidestä kerroksesta. Kaukaisempi talo on nyt 7 kerroksinen (piti siis olla 5 kerrosta) ja lähempänä oleva talo on nyt 6 kerroksinen. Tuon alimman kerroksen uppotuminen osittain kallioon voisi olla rakennuslain mukaisesti vain osakerros mutta se vaikuttaa edelleenkin talon katukorkeuteen joka on se oleellisin ympäristön kannalta.

 

 

Luonnonsuojelua betonin varjossa

Kruunuvuorenrannan kaavaa puretaan - YLE kertoo mitä Kruunuvuoren rannan kaavalle ja Stansvikin metsäalueen säilyttämiseksi on tapahtumassa. Valtuuston vaihtuminen toi uusia tuulia. Jopa Kokoomuksen edustaja on purkamassa gryndereille edullista kaavaa.
https://yle.fi/uutiset/3-12116852

Rakennuslehti ihmettelee kaavan purkuvauhtia
https://www.rakennuslehti.fi/2021/09/helsingin-uusi-valtuusto-yrittaa-romuttaa-kruunuvuorenrannan-stansvikinkallion-rakentamisen-en-ole-20-vuotisen-urani-aikana-nahnyt-etta-paattajien-mieli-muuttuisi-nain-nopeasti/?fbclid=IwAR0IA_NJjpDvcetDYDCIQYhunttF-Da1eclQTN6pIK1h_SzFsQ6oodHtz-c

Helsingin kaupunkisuunnittalulle on tullut ilmeisesti moraalinen krapula? Tokkopa.
Kovasti tiedotetaan "kaupunginhallitus-esittaa Laajasaloon kahta uutta luonnonsuojelualuetta". Molemmat ovat olleet jo aluekaavassa ja yleiskaavassa 2016 ja aiemmissakin viheralueina ja valtakunnallisesti merkittävinä kulttuurialueina. Osa on kertaallen jo kaavoitettu kerrostaloille mutta kaava kaatui hallinto-oikeudessa 2019.
Luonnonsuojelualueiden laitamille oli uusissa 2021 kaavoissa kaavoitettu kivitaloja.

Tämä esintulo  on puhtaasti poliittinen, pormestari Juhana Vartiainen (Kok) +vihreiden kaavoitusvetäjien, Sinnemäki, kasvojenpesuyritys Laajasalon metsien ja viheralueiden systemnaattisen tuhoamisen tuoksinassa.
Liikuntapuiston kaappaus osittain rakennusmaaksi, ratikkahallin varjolla, on käsiteltävänä Helsingin hallinto-oikeudessa. Mikäli oikeutta ja moraalia Suomessa edes hitusen vielä on, ratikkahalli tornitaloineen rakennetaan muualle.

Kun kaupunki hävisi hallinto-oikeudessa metsänkaatosuunnitelmansa, se nyt tuo esille omana saavutuksenaan "luonnonsuojelun" samalla alueella. Jos kaupunkimme vihreiden kaupunkisuunnittelijoiden omat haaveet olisivat menneet läpi, luonnonsuojelualueen tilalla kasvaisi betonitaloja.
Miten Sinnemäki sanoikaan kunnallisvaalien tappion jälkeen. Jotain sinnepäin, että jossain olemme tehneet virheen. Suurin virhe on siinä, että vihreät ovat alistuneet  (Kokoomuksen) likaisen työn rukkaseksi kaupunkimme kaavoitusasioissa. Varapormestarin titteli ja iso palkka kiinnostaa enemmän, kuin kaupunkimme asukkaiden hyvinvointi.

https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset/2021-10-04/kaupunginhallitus-esittaa-laajasaloon-kahta-uutta-luonnonsuojelualuetta

Laajasalon Kruunuvuorenrannan lisärakentaminen venytettiin kiinni luonnonsuojelualueeseen

Vuoden 2021 kaavoitustilanne, kertoo, että kerrostaloja suunnitellaan nyt jo Kruunuvuoren lammen rauhoitettuun (SL) luonnonsuojelu-alueeseen asti. Kaupunkisuunnittelulautakunnan ahneudella ei ole minkäänlaista rajaa. Kaava kaavalta viheralueita ja pientaloasutuksen reunoja kaavoitetaan kerrostalojen alle.

Ensiasunnon ostajille ei näitä asuntoja ole tarkoitettu. Onneksemme pääosa asuntojen hamstraajista on asuntokeinottelijoita, jotka odottavat Kruunusiltojen tuomaa asuntojen neliöhinnan pomppausta. He sijoittavat ylimääräisiä rahojaan, joten heidän tappioistaan ei tarvitse kantaa huolta.
Kaavoitushistoria ja selitykset pistävät arvelemaan, että kaavoituksen rakennustehokkuuden jatkuvan kasvatuksen todellinen tausta olisi ainoastaan asuntokeinottelijoiden ja gryndereiden runsas "kannustus" lisääntyvien kaavoitusneliöiden suuntaan. Kunnallisvaaleissakin tarvitaan jälleen mainosrahoitustukea. Kaavoituksen suuntaviivoista päättävä, kaupunkimme poliittinen johto, (Kokoomuksen pormestari Vapaavuori ja kaavoituksesta vastaava, "vihreä" Sinnemäki) haluavat mahdollisimman paljon tehokasta rakennusmaata, piittamatta muuntuvan kaavoituksen aiheuttamista seuraamuksista ja viher- ja virkistysalueiden rakentamisesta.

Kuvia kaavoituksen lyhyestä mutta jatkuvasti muuntuvasta historiasta:
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2017.html
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2021.html

 

Kaavoittajan paniikkinomainen rakennetun ympäristön tuhoaminen

Millä perusteella esitän tällaisen väitteen?

Helsingin Laajasalossa (toki muuallakin Helsingissä) on ollut useita vuosia (koko Vapaavuoren "hallitusajan") vallalla todellinen rakennuskiima. Joka niemeen, notkoon ja saarelmaan on piirretty mahdollisimman paljon kerrosneliöitä joihin jokaiseen haetaan vielä lisäneliöitä jälkikäteen, ohi kaavan ja kalliita joukkoliikennehankkeita on perustettu ja menossa ympäri kaupunkia. Ihan jatkuvaksi haitaksi asti.
Vihreiden joukkoliikenne ja Kokoomuksen raiteidenvarsiasuntojen arvonnousu, kulkevat käsikädessä, kuin Hannu ja Kerttu.
Vapaavuoren julkinen kanta on ollut, että Helsinkiin muuttaa tasan niin paljon asukkaita, kun asuntoja rakennetaan. Onko tämä aivan loppuun asti ajateltua asuntopolitiikkaa?

Onneksi rakennusneliöpiiskuri Vapaavuori siirtyi Olympiakomiteaan.
Onko Vapaavuori ainut syyllinen? Ei toki. Onhan hänellä ollut kuuliainen Sini-vihreä kaupunginsuunnittelulautakunta tukenaan ja työrukkasenaan, likaisentyön tekijänä.
Toivon mukaan asukkaat muistavat tämän kunnallisvaaleissa.

Kun kysyin kaavoittajan edustajalta, mistä moinen "ylikaavoittaminen" kaavoitusosastolla johtuu, sain vastaukseksi, että: "poliitikot painostavat". Kaavoittajalla oli jopa piiskaraha, kaavoitetusta kerrosneliöistä per vuosi. Pöyristyttävää. Vertailun vuoksi, voisiko yhtä "viisaasti" antaa kirurgeille piiskarahaa vuodessa suoritetujen leikkaushaavametrien mukaan? Laadulla ei niin väliä ja liiallinen ajattelu ja moraali tulee unohtaa.

Kysyisinkin nyt Vapaavuorelta: "Entä ne asukkaat"? Ne jotka joskus teidät pormestarin pallille saattelivat. Mitä luulet heidän ajattelevan nyt, kun kaupunkimme viheralueet alkavat peittyä betonibunkkereiden alle? Ehkä siirto Olympiakomiteaan saapui kreivin aikaan (kokoomuhenkisesti ilmaisuna).

Ja sitten Helsingin häpeätahrat esiin. Vetovoimatutkimuksessa vertailtiin Suomen 10 suurinta kaupunkia. Helsinki putosi viimeiseksi. Kenties se oli yksi syy Vapaavuoren siirtymiseen muihin hommiin. Eikö pelkkä betoni mennytkään Helsingin asukkaille kaupaksi?
https://t-media.fi/tampere-on-suomen-vetovoimaisin-kaupunki/

Huomata sopii, että Laajasalo on ollut vuosikymmenet, pientalovaltainen. Nykyisin asuinalueet ovat noin 50/50 omakotiasntojen ja kerrostaloasuntojen suhteen. Puutalokaupunginosaksi sitä ei kenties ole tarvetta rakentaa mutta viihtyisän rakentamisen aiheesta, löytyy ajatuksia antava kotimainen tutkimus:
https://www.vasek.fi/assets/Files/Rakentamisen-tietopankki/Aluerakentamisen-uudet-energiaratkaisut/Risto-Suikkari.pdf

Ympäristöviihtyisyyden merkityksestä asukkaiden hyvinvoinnille, on kirjoitettu runsaasti kirjallisuutta ja tehty luotettavaa tutkimusta.
Helsingin kaavoituslautakunnan edustajat voisivat tutustua aiheeseen ja jakaa kirjallisuutta myös kaavaosastolleen, korostaen samalla, että kaavaprosessit on suoritettava laillisuusperiaatteiden mukaan, siitäkin huolimatta, että HHO ja KHO, sekä oikeusasiamies heidän laittomuuksiaan ansiokkaasti, laillisiksi selittelevät:

Julkaisuja asuinympäristön viihtyisyyttä perustelevasta aiheesta. Montako neliötä viheralueita todella riittää per asukas? Montako sataa metriä saa olla lähimpään ulkoilualueeseen? Mitä tapahtuu, kun asukastiheys kasvaa yli "pohjoismaisen" sietorajan?:
“How to study public life, Jan Gehl & Birgitte Svarre, Island Press, 2013“.
”Happy City: Transforming Our Lives Through Urban Design, Charles Montgomery, Penquin Books, 2014”
“Handbook of Environmental Psychology and Quality of Life Research, Ghozlane Fleury-bahi, Enric Pol, Oscar Navarro, 2016“

Yksi käytännön esimerkki rakennuttajien ja kaavoitusosaston saumattomasta yhteistyöstä:
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2021/03/tassa-esimerkki-kaavoitus-rakennuttaja.html

Esimerkkejä kaavan jatkuvasta ylityskäytännöstä löyttyy (Hakija Helsingin kaupunki Asuntotuotanto perustettavan yhtiön lukuun, eli kaupunki haki grynderille. Loistavaa palvelua):
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2021-002080/

Tästä seuraavasta ylikaavasta on valitettu korkeinta hallinto-oikeutta myöten mutta kaavaylitys jäi voimaan, kun asiasta oli kerran jo ehditty kavereiden kanssa ennakolta sopia. Oikeusasiamieskään ei vaivaudu tutkimaan virkamiesten virheellistä toimintamallia (jota on toteutettu pitkään, eri kaavoissa ja vaiheissa):
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2021/04/oikeusasiames-on-virkamiesten.html

KHO sulkee silmänsä rakennusfirmojen ja kaavoituksen hyvävelitoiminnalta

Valitus KHO:n Reiherintien-Gunillantien kulman roimasta rakennusoikeudenylityksestä, tuli bumerangina. KHO ei nähnyt kaavoituksessa mitään vikaa
Valitusoikeus:

193 § (21.4.2017/230)Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta

Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä sekä suunnittelutarveratkaisua koskevasta 137 ja 137 a §:n mukaisesta päätöksestä on: - Viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla (valittajat täyttivät tämän lainkohdan);

Helsingin kaavoituksen jatkuvasti toistuvien rakennuslakia polkevien käytäntöjen lainmukaisuus, olisi ollut syytä tutkia ja selvittää.  Sitä ei tehnyt hallinto-oikeus, eikä korkein hallinto-oikeus.

Hallinto-oikeuden merkitys asukkaiden oikeusturvana on täysin näennäinen:
https://yle.fi/a/3-7234186 Ylen kysely: Kolmannes lakimiehistä tyytymättömiä hallinto-oikeuden tuomioihin – "Kumileimasimia"

VALITUKSEN MERKITTÄVÄT KOHDAT

1) kaavaylitys oli yli 1/5 lisää kerrosneliöitä. Hyvin ongelmallista on, että juuri mikään aikaisempi kaava ei näytä sitovan kaupungin kaavoitusta, millään ajanjaksolla, vaan kaavaa voidaan muuttaa, kun kaupungin mielestä ”sille on tarve”. Kaupungin pysyvä tarve näyttää olevan asuntoneliöiden maksimaalinen tarjoaminen rakennuttajille, rakennuttajan niin vaatiessa. Alueen asukkaille tämä ei tuo alueen asumismuodon säilymisen turvallisuutta. KHO:lta odotetaan päätöstä kaavaversioiden sitovuudesta joillakin aikajaksoilla. Päätös on tarpeellinen rakennettavan asuinympäristön ilmeen kohtuullistamiseksi  

2) Helsingin uusi yleiskaava 2016-2017, johon kaupunki kaavoituksessaan vetoaa, on luokaton ruutupaperi hehtaariruuduin. Näkyykö nykyisestä yleiskaavasta, mistä alueesta nyt on kysymys? ”Kaavan tarkoittamia” alueita ei pysty sitovasti tulkitsemaan, joten uuteen yleiskaavaan on tarpeetonta vedota. Kun yleiskaava on muodoltaan ”suuntaa-antava”, ei siihen tule ”määräävänä” vedota, koska siitä selkeää alueellista rakennustehokkuusrajaa ei löydy.
Tämä nykyisen yleiskaavaan vetoamisen kaavamuutosperuste on syytä KHO:ssa selventää. Asukkaiden ja asukasyhdistysten mielestä, esitystavasta johtuen, yleiskaava ei ole sitova ohje kaavoitukselle.

3) Maankäyttö ja rakennuslaki  115 § ... Rakennuksen kerros sijaitsee kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella, kellarikerros kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan alapuolella...
Kaksi autotallikerrosta muutettiin, yllätttäen, asunnoiksi. Autotallit kuulemma siirtyivät pihan alle. Sielä ne olivat ensikierroksellakin jolloin rakennuoikeus oli OK. paitsi, että kerroksia oli myös silloin 2 liikaa - tuo atotalliosuus, jota ei kuulemma lasketa kerroksiksi. Räystäskorkeudesta vanhassa kaavaselosteessa ei puhuttu metreinä lainkaan. Puhuttiin kerroksista (Hallintolaki 9 §), joista on olemassa edelleenkin kaksi tulkintaa; rakennuslain määritelmä kerroksesta ja Helsingin kaupungin kaavaosaston näkemys kerroksesta.  Rakennuslaki kertoo kerroksen olevan rakennuksen maanpäällinen osuus ja kaavaosasto puhuu autotallista kerroksiin kuulumattomana tilana, joka seuraavassa käänteessä voidaan rakentaa asuinkerrokseksi,
Kaavassa esiintyvän kerroksen määritelmä on KHO:n syytä selventää.

4) kaavoittus oli alkanut puskista (prosessivirhe). Valikoitujen toimijoiden tekemä valmis suunnitelma tuotiin asukaskuulemisiin ja siihen ei voitu enää vaikuttaa.
Prosessivirhe kuulemisjärjestyksessä. (Maankäyttö ja rakennuslaki 1§, 5 §, kuntalaki 1 §).  Rajoitettu kutsukilpailu ei ole avoin kilpailutus (kilpailulaki 1 §) (kuntalaki 1 §). Kilpailu ei kaupungin kaavaosaston mielestä ole kaavoitusta, eikä sen prosessissa siis tarvitse, heidän mukaan, noudattaa normaalia asukkaiden kuulemiskäytäntöä.
Kilpailutuloksen ja kaavan suhde tulee KHO:n selventää, sekä vaatia kaupunki noudattamaan kuulemisprosessin asianmukaista järjestystä, jotta kuulemisella olisi sen tarkoitettu merkitys.   Maankäyttö- ja rakennuslain 6 §.

Valitusluvan hakemisen perusteet katsomme täyttyneiksi. KHO:n mielestä ei.
Onko niin, että poliittinen painostus ulottuu KHO:n asti? Ei pitäisi. Minun tulkintani mukaan valituksessa oli esitetty useita lainvastaisia menettelyjä, jotka KHO:n mielestä kaavoitusosaston tominnassa olisivat  lain mukaisia.
Lainvastaisuuksissa HHO:ssa eikä KHO:ssa ei nähdä moitittavaa tai oikaistavaa. Onko Suomi oikeusvaltio, vaiko harvainvalta, jossa poliittiset ja henkilökohtaiset suhteet ohittavat lain maan tavan mukaan?

Helsingin hallinto-oikeudesta saatiin KHO:ta vastaava päätös, jossa ei nähty kaavoittajan toiminnassa laittomuuksia. Päätöksen allekirjoittivat: Petteri Leppikorpi, Jukka Reinikainen ja Riikka Valli-Jaakola. Esittelijäjäsen: Riikka Valli-Jaakola
Valitusluvan epäävän päätöksen olivat KHO:ssa allekirjoittaneet: oikeusneuvokset: Eija Siitari, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen. Esittelijä, oikeussihteeri Liisa Leiniö