Miten käy vesilaskujen?

Taavi Ahoniemi vertaa vesilaskuja nykyiseen sähkön hinnoitteluun

----------------------------------------------------------------------

Onko vesi seuraava sähköön verrattavissa oleva välttämättömyys, joka otetaan rahastuksen kohteeksi?

  Laki antaa mahdollisuuden kaupungin omistamalle yhtiölle, kuten Helen, nostaa sähkön hinnan yli viisinkertaiseksi alle vuodessa. Onko tämä kohtuullista ja muuta kuin rahastamista tuotteella, jota ilman Suomessa ei voi elää, eivätkä yritykset toimia? 

 Lainkäytön vaikutusten arviointi on lain suunnittelussa sivuutettu, kun lainsäätäjä on sallinut sähkön myyjälle -ille rahastamisen mahdollisuuden.

Näyttäisi, että sähköä myyvät yhtiöt voivat korottaa hintoja kartellinomaisin tavoin ja tuloksin, kun yhtiöt tarjoavat sähköä tarvitseville vain lähes yhtä mahdollisuutta. 

Johtiko Helenin hallituksen puheenjohtaja Osmo Soininvaara (vihr.) Helenin päätöksentekoa sähkön hinnankorotuksista?  Päätöksentekijät eivät näytä  piittaavan vanhoista asiakkaistaan, etenkään niistä, joiden mahdollisuudet suoriutua sähkön hinnan korotuksista ovat rajalliset. 

Helenin peräkkäiset sähkönhinnan korotukset  vääristävät tiedon vuotuisesta  hinnan nostosta - tarkoituksellako?

 

HELEN sähkön hinta:

Laskussa 25.01.2022                          Helenin hinnat 1.12.2022           hinnan nousu

                                                               alkaen  

Tuote:  Aikasähkö                                   

perusmaksu      3,84 €/kk                      4,74 €/kk                                      0,90 €/kk

päiväenergia     8.67 c/kwh                  45,24 c/kwh                                36,57 c/kwh  = 5,22 kertainen

yöenergia         7,42 c/kwh                  31,42 c/kwh                               24,00 c/kwh  = 4,23 kertainen

 

Toivon, että Osmo Soininvaara kutsuisi Helenin hallituksen koolle  ennen 1.12.2022 päättämään sähkön hinnan korotusilmoituksen poistamisesta.

Sähkön ja veden hinnoittelupolitiikka on välttämätön vaaliteema ja seuraavan hallituksen ohjelmaan on saatava säädöksien korjausasia pikaisesti toteutettavaksi.  

Helen hinnan korotuksen peruuttamista ja kevään mielenkiintoisia vaaleja odottaen.

Parhain terveisin

Taavi Ahoniemi

MINKÄLAINEN SUHDE ON KIINTEISTÖKAUPALLA JA KAAVOITTAJALLA?

Alkaa todella mietityttää, kenen ehdoilla Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus toimii?

On jo pitkään puhuttu, että Helsingin kaavoitus on grynderivetoista. Tämä ilmenee useassa palakaavassa, joiden suunnitelmia on, kilpailutuksen nimissä, teetetty gryndereillä. Tapauksissa piikki on jätetty auki, vapaalle kerrosneliömetrinostolle, joita sitten kaavaosasto on ajanut läpi uudessa kaavoitusprosessissa. Suunnitelman yleensä on voittanut eniten ylikaavoittanut ehdotus. Asukkaiden kuuleminen suoritetaan jälkijunassa ja nekin kommentit jätetään lähinnä muistiotasolle. Mitään todellista muutosta ei väärin perustein tehtyyn kaavaan enää tehdä. Hallinto-oikeus selittelee kaupungin kaavaprosessin virheet parhain päin ja rikotut rakennuslain kohdat väitetään "ohjeellisiksi". Sekä hallinto-oikeus, että KHO laskuttaa sitten valittajalta ruhtinaallisesti ja kaupunki pääsee jatkamaan laitonta kaavoitustoimintaa rakennuttajien kyydissä. https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2017/12/uusi-ylikaavoitusalue-helsingissa.html ja se kuuluisa ratikkahalli
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/search?q=ratikkahalli

Nyt viimeisin luvaton kaavatapaus on Helsingin Jollaksen Hämeenapajantien, Puhuritien ja Puuskakujan pala-asemakaava-alueelle tehty, epäsuhtaisia rakennusoikeuksia jaellut kaava, joka asettaa asukkaat huomattavasti eriarvoisiin asemiin. Pientaloalueen entinen, alueen luonteen mukainen rakennusoikeus oli 0,2, josta oli mahdollisuus hakea poikkema tasolle 0,25. Uusi kaava nostaa koko alueen rakennusoikeuden 0,4:ään ja samalla alueella rakennusoikeus naapuritontilla saattaa olla 0,6.
Lottovoitto noille viimeksimainituille onnenpetterille? VAI olisiko kyseessä jälleen tarkoituksellisesta täsmärakennusoikeuksien jakelusta?

Alueella palstoja omistaa mm. eräs kiinteitöalan toimija, joka on suunnattoman suuttunut, kun kaupungin epäsuhtakaavasta valitettiin hallinto-oikeuteen. Sehän hidastaa bisnestä pahemman kerran. Kiinteistöfirman edustajan mukaan valittajat ovat vain kateellisia. Kaavassa oli lisäksi koko joukko rakennuslain vastaisia menettelyjä. Kaupungille on ilmeisesti olemassa aivan eri lait, kun sen asukkaille.

Jo pidemmän aikaa on ollut tiedossa, että Laajasalosta hankitaan sijoitusasuntoja, koska kiinteistöjen arvonnousu on merkittävä ratikan saapuessa saarelle. Kaupunkisuunnittelu tuottaa (vihreiden ja kokoomuksen kaupunginjohtajan toimesta) tähän tarkoitukseen runsaasti pienasuntoja, joita ei pysty ostamaan nuoret perheet tai yksineläjät, joita varten kaupunkisuunnittelu hurskastelee asuntoja rakentavansa. Myökään pienasunto harvemmin pääsee vuokramarkkinoille, koska remontti saattaa tulla sijoittajalle kalliiksi.
(Rakennuslehti) "Sijoittajat hamuavat nyt jopa 90 prosenttia kaupungin pienistä uudisasunnoista" https://www.rakennuslehti.fi/2021/02/tassa-ovat-helsingin-kallein-ja-halvin-uusi-yksio-sijoittajat-hamuavat-nyt-jopa-90-prosenttia-kaupungin-pienista-uudisasunnoista/

Toinen epäkohta on syntymässä juuri näistä tyhjistä asunnoista, koska runsaalla asuntokannanlisäyksellä piti saada ratikalle käyttäjiä = maksajia. HSL on jo ehtinyt ilmoittamaan, että sillan ratikkaliikenne tulee kannattamattomaksi ja lippujen hintoja odottaa (reilu) korotus. https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2022/09/kruunusiltojen-liikenteesta-tulee.html
Yksityisautoilua on nyt jo koulutettu ratikankäyttäjiksi kovalla kädellä bulevardirakentamisen pullonkaulalla, jossa poliisi saa kerättyä helppoja ylinopeussakkoja 30 rajoitusalueella 40 ajavilta laajasalolaisilta. 

PÄIVITYS:
Tänään 2.12.2022 uutisissa kerrottiin, että Helsingissä on runsaasti pienasuntoja tyhjillään. Tuo oli nähtävissä jo maallikonkin silmin, vuosia sitten, sikäläisen rakennuboomin aikoihin, että tervettä tämä homma ei enää ole. Kuulostaa ahneitten hölmöläisten touhulta.

Myös arvoasuntoja on runsaasti tyhjinä. YLE uutiset kertoo: (https://yle.fi/a/3-12371198): "Esimerkiksi Kruununhaassa tyhjien asuntojen osuus on 16 prosenttia, Kaivopuistossa 27 prosenttia, Kaartinkaupungissa 23 prosenttia, Kampissa 15 prosenttia, Ullanlinnassa 16 prosenttia ja Kluuvissa peräti 38 prosenttia."