RATIKKAHALLI LIIKUNTAPUISTOON; TAPAAMINEN

Kaavoittajan tapaamisessa Laajasalo-opistolla 8.5.2018 oli (omien laskujeni mukaan) läsnä 11 kaavoittajan edustajaa ja 11 laajasalolaista eri intressiryhmistä.

Kokous noudatti normaalia kaavoittajan ”kuuntelukaavaa”, eli mielipiteitä kaivattiin vain vakuuttamaan, että tämä suunnitelmamme on erinomainen.
Näissä asukkaiden kuulemistilaisuuksissa on aina sama henki (lue Suomen Kuvalehti 22/2018 ”Otetaan osaa”). Vaikuttaakin siltä, että kaavoitusosasto pakotetaan asukastilaisuuksiin, jotta ns. Helsingin uusi osallistumismalli nimellisesti toteutuu. Muuta merkitystä tapaamisilla ei ole.

Jälleen toistettiin, usean suunnittelijan suulla, että ratikkahalli ei voi sijaita missään muualla, kuin Laajasalon urheilupuistossa (miksi sen päälle on rakennettava kaiken lisäksi asuntoja joiden vaatima maapinta-ala kasvattaa n. kaksin- kolminkertaiseksi yli hallien todellisen tilantarpeen?).
Syy, ettei ratikkahalli voi sijaita Roihupellossa, on kuulemma, ettei Jokerirata sovi Kruunusiltojen aikatauluun, eikä se ilmeisimmin sovi senkään vuoksi, ettei silloin voitasi rakentaa asuntoja Laajasalon liikuntapuistoon.

Kruunusiltojen suunnitelmien yhteydessä alettiin suunnitella myös Kruunuvuorenrannan aluetta. MIKSI tätä raitsikahalli / asuntokorttelia ei suunniteltu aikanaan sinne, ”asuntokaava-maalle”, ihan ilman vastustusta? Se oli entistä öljysataman aluetta, eikä kukaan olisi ollut siellä halleja vastaan taistelemassa. Tuon Kruunuvuorenrantasuunnitelman kaavoitushistoria on sinänsä jo ihan oma mielenkiintoinen tapauksensa josta olen kirjoittanut blogiini erikseen.

Ratikkahalli itse veisi tilaa vain 12.000 m2 JOS se urheilupuistoon ylimalkaankaan pitää rakentaa. Alue leviää puistoon, asuinrakennussyistä, huomattavasti laajemmalle n. 2x - 3x yli varikon tarpeen ja viereen samalle viheralueelle on jo ehdotteilla lisärakentamista. ”Kun kerran tuo alue on jo pilalla niin miksei pistetä menemään koko roska saman tien” (vaikuttaa olevan kaavoittajan ajatus). Kuitenkin, pelkkä ratikkahalli mahtuisi Reposalmen tien mukaisena maan alle rakennettuna upeasti murto-osan kokoiselle tontille ja kannelle voitaisiin rakentaa uudelleen menetetyt kentät ja pururata. Sellainen ei käy kaupungille, koska nyt tarvitaan rakennusmaata. Laajasalon lisääntyvästä asukaskannasta ja heidän lapsista (ja mielenterveydestä) viisveisataan.
Itärannan, suunnitteilla olevasta kaavasta, on jo poistettu reilulla kädellä urheilupuiston viheraluetta rakennusmaaksi. Näin Helsingissä kaavoitetaan vastoin maakuntakaavaa ja yleiskaavaakin. Tosin yleiskaavasta ei kukaan saa tolkkua, mikä alue on mitäkin. Entiset kaavat näyttävät todellisen urheilupuiston alueen (Yleiskaava — Selvitys 2013).

MITÄ KOKOUS VIESTI KAAVOITTAJALLE
Laajasalon asukaskuulemisen pääviesti kaavoittajalle oli, että rakentakaa ratikkahalli Roihupeltoon JA JOS ratikkahalli rakennetaan Laajasalon urheilupuistoon, on kaupungin korvattava vastaavat ulkoilu- ja yhteiset liikuntaharrastusmahdollisuudet menetettyjen tilalle. Keskustelussa puhuttiin; uimahallista, urheiluhallista, lentopallokentästä, pururadasta, koirapuistosta ja ylimalkaan sellaisista yhteisen toiminnan alueista, vastaavalla tai suuremmallakin volyymillä (ottaen huomioon lisääntyvä asukasmäärä), jotka nyt menetetään asuntorakentamisen alle. Lisäksi ehdotettiin, että tuossa ratikkakompleksissa, voisi olla mukana jotain kulttuuritilojakin.
Laajasalon yhteiskoulun rehtori oli erityisen huolestunut lisääntyvän oppilaskannan liikuntamahdollisuuksista lähellä koulua, sekä lasten liikenneturvallisuudesta, koulun läheisen, lisääntyvän liikenteen vuoksi. Laajasalon Palloseura painotti myös liikuntapuiston alueen merkitystä palloiluharrastuksen pitämiseksi kotinurkilla.
Perheenemäntiä edustanut henkilö painotti myös lasten yhteisten liikuntamahdollisuuksien säilyttämistä Laajasalossa: ”Lapset pysyvät poissa pahanteosta, kun heillä on järkevämpää tekemistä”.
Ikääntyvien edustaja painotti esteettömyyttä ja jos puistoaluetta rakennetaan talojen keskellä olevalle mäelle, olisi sinne taattava esteetön reitti. Myös rannalle olisi säilytettävä hyvä kulkuyhteys liikuntarajoitteisille.
Laajasalo-Degerö-seuran puheenjohtaja kysyi kaavoittajalta, miksi kaavoittaja ei noudata lakia?
(tarkoittaen ylempien kaavojen, kuten maakuntakaavan toistuvaa ylikävelemistä).
Kaavoittajan mielestä he noudattavat lakia. Tämä on nyt mitattavana Hallinto-oikeudessa ja KHO:ssa ja toivomme sieltä Helsingin yleiskaavan, kumoamista. Periaatteessa tuo kaava ei ole minkään arvoinen muille kuin kaavoittajalle itselleen. Se ei kerro asukkaille, minkälaisia rakennuksia ja viheralueita kaupunkiimme tulee jäämään, tai tullaan rakentamaan todellisuudessa, koska kaavoittaja voi tulkita ”hehtaarikaavaa” oman harkintansa mukaan. Myös uudet kaavaversiot ovat liikkuva maali. Ne muuttuvat kierros kierrokselta rakennusalueita ja volyymeitä kasvattaen. Tänään ei asunnonostaja voi kaavoista päätellä, millainen hänen naapurustonsa huomenna on. Sellainen ei luo turvallisuudentunnetta oman kodin hankkijalle ja monivuotisen asuntolainaan sitoutuvalle.
Osmo Soninvaara vastasi ihmettelyyni, "Kaikki kaavoitus muuttaa kaavaa".. Eli viis veisaamme siitä mitä ylemmät ohjeiksi tehdyt kaavat sisältävät, me muutamme kaavaa aina mieleiseksemme. Tämä on pöyristyttävää puhetta niinkin fiksulta ja vihreältä mieheltä kuin Soininvaara.


MIKSI NYT KESKUSTELLAAN? SEHÄN ON JO PÄÄTETTY? Tämä todetaan Tekniikka&Talous 21.3. artikkelissa suorin sanoin.
https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/laajasaloon-suunnitteilla-raitiovaunuvarikko-sailytystilat-maan-alle-6707625
Myös keskustelutilaisuudessa kaavoittaja esiintyi, kuin hallien sijoitus ja rakentaminen olisi itsestään selvyys. Kabineteissa on ilmeisesti käsiä puristeltu.

Kenenkähän kanssa puristellaan käsiä Gunillantien/Reiherintien kulmatontin ylikaavasta, kun Nuorisosäätiöltä on menossa Aran yleishyödyllisyysasema sekä aravatuki ja se on merkittävä toimija / ilmeinen osarahoittaja (sisarfirma) SSR Groupissa joka on ollut tonttia yli kaavaneliöiden rakentamassa. Tontin toisesta taloista piti tulla ”edullinen vuokratalo”. Kohde on poistettu SSR Groupin verkkosivuilta.

Ratikkahallisuunnitelman huomautukset unohdettiin

Onko Helsingin Laajasalon lapset ja nuoriso niin vähäarvoisia, että heidän ulkoilupaikkansa (joka on nyt kaavoitettu viheralueeksi ja urheilupuistoksi) voidaan tärvellä laajennetulla lisärakentamisella? Eikö kasvavan asuinalueen ihmiset tarvitse ulkoilu ja urheilumahdollisuuksia?

Ratikkahallisuunnitelman asukaskuuleminen ei ole näköjään tuottanut minkäänlaista tulosta kaupunkimme kovakorvaisissa suunnitteluelimissä. ”Kuuntelemme kun on pakko, mutta tuumaakaan emme suunnitelmissamme muuta”, ”hymyilemme edessänne mutta irvistämme takana”.  Ratikkahallin osallistumis ja arviointisuunnitelma (päivitetty 15.11.2018)  löytyy osoitteesta: 
https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/oas/1308-01.pdf
JOS ratikkahalli, vastoin kaikkia järkisyitä, on patolooginen PAKKO rakentaa juuri Laajasalon liikuntapuistoon, onko sen ympärille PAKKO rakentaa suuri 15 kerroksinen asuintaloalue? Ei suinkaan.
Maanalainen ratikkahalli voisi edelleen mahdollistaa käsipallokentän säilymisen laellaan ja mäki toimisi laskettelu ja kelkkamäkenä. Puistoa kiertävä lenkkipolku voisi edelleen toimia tehtävässään. Talot eivät kuulu mitenkään tähän joukkoon, ne on tuotu paikalle ”suurenmoisena (lainattuna) ideana” lisärakentamiseksi liikuntapuistoalueelle.

Ratikkahallille paras mahdollinen sijoituspaikka olisi Roihupellon alue, jossa Jokeri- ja raitiotieradat risteävät JA se on teollisuusaluetta jossa ratikkahalli ei ympäristöä häiritse liikenteellään.
Mistä saisimme suunnittelijoille järkeä mukaan suunnitelmiinsa? Kenties todellakaan ei ole kysymys järjestä vaan ihan konkreettisesti rahasta. Kuka hyötyy tästä ja mitä?

Nyt on kysymyksessä näennäinen rakennusmaan tarve ja se rakennusmaa ryöstetään surutta lapsilta ja nuorilta, he kun eivät osaa puolustaa itseään.
Kaavoituksen sortolinja jatkuu. Toisella suunnalla pakotetaan vanhoja pientaloasukkaita muuttamaan kodeistaan, kun rakennusmaasta on ”parkuva pula” raitiotien varsilla ja vanhuksetkaan eivät ole suurempi vastus. Tontit voidaan ympäröidä kivitaloilla ja sen jälkeen heidät kannetaan kodistaan keinutuolissa pihalle.

Tämä on epäinhimillistä rakentamisen hulluutta, teennäisesti ylikuumennetun rakennusbuumin seuraamuksena. Montako hometaloa rakennettiin 90-luvulla vastaavissa olosuhteisa? Rakennusalan ammattilaisetkaan eivät riitä tällaiseen tahtiin.

Pelkääkö kaupunkimme nykyinen johto, että se ei enää seuraavalla kaudella istu palleillaan ja kaikki mahdollinen rakennusmaa tulee NYT kahmia parempiin taskuihin?
Tämä on ilmeisen aiheellinen pelko. Toivottavasti nukkuvatkin äänestäjät heräävät vaaleihin mennessä.

Ratikkahallisuunnitelman viimeisin versio löytyy täältä. Tämä kertoo selkeästi mistä on kysymys. Mitä ihmettä ne talot siellä oikein tekevät? Eihän ne oikeasti edes ole ratikkahallin päällä vaan sen sivuilla, syömässä urheilupuistotilaa:

https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2018_kaava/4388_3_viitesuunnitelma.pdf

MINKÄLAINEN SUHDE ON KIINTEISTÖKAUPALLA JA KAAVOITTAJALLA?

Alkaa todella mietityttää, kenen ehdoilla Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus toimii?

On jo pitkään puhuttu, että Helsingin kaavoitus on grynderivetoista. Tämä ilmenee useassa palakaavassa, joiden suunnitelmia on, kilpailutuksen nimissä, teetetty gryndereillä. Tapauksissa piikki on jätetty auki, vapaalle kerrosneliömetrinostolle, joita sitten kaavaosasto on ajanut läpi uudessa kaavoitusprosessissa. Suunnitelman yleensä on voittanut eniten ylikaavoittanut ehdotus. Asukkaiden kuuleminen suoritetaan jälkijunassa ja nekin kommentit jätetään lähinnä muistiotasolle. Mitään todellista muutosta ei väärin perustein tehtyyn kaavaan enää tehdä. Hallinto-oikeus selittelee kaupungin kaavaprosessin virheet parhain päin ja rikotut rakennuslain kohdat väitetään "ohjeellisiksi". Sekä hallinto-oikeus, että KHO laskuttaa sitten valittajalta ruhtinaallisesti ja kaupunki pääsee jatkamaan laitonta kaavoitustoimintaa rakennuttajien kyydissä. https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2017/12/uusi-ylikaavoitusalue-helsingissa.html ja se kuuluisa ratikkahalli
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/search?q=ratikkahalli

Nyt viimeisin luvaton kaavatapaus on Helsingin Jollaksen Hämeenapajantien, Puhuritien ja Puuskakujan pala-asemakaava-alueelle tehty, epäsuhtaisia rakennusoikeuksia jaellut kaava, joka asettaa asukkaat huomattavasti eriarvoisiin asemiin. Pientaloalueen entinen, alueen luonteen mukainen rakennusoikeus oli 0,2, josta oli mahdollisuus hakea poikkema tasolle 0,25. Uusi kaava nostaa koko alueen rakennusoikeuden 0,4:ään ja samalla alueella rakennusoikeus naapuritontilla saattaa olla 0,6.
Lottovoitto noille viimeksimainituille onnenpetterille? VAI olisiko kyseessä jälleen tarkoituksellisesta täsmärakennusoikeuksien jakelusta?

Alueella palstoja omistaa mm. eräs kiinteitöalan toimija, joka on suunnattoman suuttunut, kun kaupungin epäsuhtakaavasta valitettiin hallinto-oikeuteen. Sehän hidastaa bisnestä pahemman kerran. Kiinteistöfirman edustajan mukaan valittajat ovat vain kateellisia. Kaavassa oli lisäksi koko joukko rakennuslain vastaisia menettelyjä. Kaupungille on ilmeisesti olemassa aivan eri lait, kun sen asukkaille.

Jo pidemmän aikaa on ollut tiedossa, että Laajasalosta hankitaan sijoitusasuntoja, koska kiinteistöjen arvonnousu on merkittävä ratikan saapuessa saarelle. Kaupunkisuunnittelu tuottaa (vihreiden ja kokoomuksen kaupunginjohtajan toimesta) tähän tarkoitukseen runsaasti pienasuntoja, joita ei pysty ostamaan nuoret perheet tai yksineläjät, joita varten kaupunkisuunnittelu hurskastelee asuntoja rakentavansa. Myökään pienasunto harvemmin pääsee vuokramarkkinoille, koska remontti saattaa tulla sijoittajalle kalliiksi.
(Rakennuslehti) "Sijoittajat hamuavat nyt jopa 90 prosenttia kaupungin pienistä uudisasunnoista" https://www.rakennuslehti.fi/2021/02/tassa-ovat-helsingin-kallein-ja-halvin-uusi-yksio-sijoittajat-hamuavat-nyt-jopa-90-prosenttia-kaupungin-pienista-uudisasunnoista/

Toinen epäkohta on syntymässä juuri näistä tyhjistä asunnoista, koska runsaalla asuntokannanlisäyksellä piti saada ratikalle käyttäjiä = maksajia. HSL on jo ehtinyt ilmoittamaan, että sillan ratikkaliikenne tulee kannattamattomaksi ja lippujen hintoja odottaa (reilu) korotus. https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2022/09/kruunusiltojen-liikenteesta-tulee.html
Yksityisautoilua on nyt jo koulutettu ratikankäyttäjiksi kovalla kädellä bulevardirakentamisen pullonkaulalla, jossa poliisi saa kerättyä helppoja ylinopeussakkoja 30 rajoitusalueella 40 ajavilta laajasalolaisilta. 

PÄIVITYS:
Tänään 2.12.2022 uutisissa kerrottiin, että Helsingissä on runsaasti pienasuntoja tyhjillään. Tuo oli nähtävissä jo maallikonkin silmin, vuosia sitten, sikäläisen rakennuboomin aikoihin, että tervettä tämä homma ei enää ole. Kuulostaa ahneitten hölmöläisten touhulta.

Myös arvoasuntoja on runsaasti tyhjinä. YLE uutiset kertoo: (https://yle.fi/a/3-12371198): "Esimerkiksi Kruununhaassa tyhjien asuntojen osuus on 16 prosenttia, Kaivopuistossa 27 prosenttia, Kaartinkaupungissa 23 prosenttia, Kampissa 15 prosenttia, Ullanlinnassa 16 prosenttia ja Kluuvissa peräti 38 prosenttia."

Kommentti Laajasalontiesuunnitelmasta

Ensimmäinen raakateksti Laajasalontien eteläpään suunnitelmasta.

Laajasalontien, Reposalmentien, Isosaarentien ja Kuvernöörinpolun katusuunnitelmaluonnokset esillä 5.-15.12.2019

Helsingin kaupungin katusuunnitteluosasto jakoi 5.12.2019 Laajasalontien suunnitelmansa. Nyt eletään Joulun adventtia ja itsenäisyyspäiväkin oli 6.12. Jäi vajaat 10 vrk aikaa lausua mielipide suunnitelmasta, joka jo tosin äkkipikaiseltaan, näyttää herättävän enemmän kysymyksiä, kuin esittävän ratkaisuja.
Lyhyt aika, näillä taustoilla takaa myös kaavoitusosastolle tarkoitushakuisen, vähäisen kommenttimäärän.
Asukkaiden mielipiteillä ei näytä olevan suurempaa väliä.  Paikallisen kokemuksen ääni saattaisi kuitenkin olla suunnittelijalle avuksi.

Suunnitelmasta jää todellakin se vaikutelma, että laajasalolaiset luopuvat autonkäytöstä, vihreiden hartaitten toiveitten mukaan. Toiveet ja kuvitelmat, harvemmin vastaavat todellisuutta.
Jos verrataan Vapaavuoren suunnittelemia, Laajasalon tulevia asukasmääriä ja liikennesuunnittelun liikennekapasiteetteja, ei voi olla kuin vakuuttunut, että yhtälö ei tulee koskaan toimimaan.

Viidet tasoristeykset ja valot tuolla (pätkäsuunnitelman) vajaan 700 metrin matkalla on suoranaista simputusta ainoalla autoliikennetiellä Laajasalosta ulos. Vihreä linja tuskin ruuhka-aikoina toimii tällaisella suunnitelmalla. Esimerkki voidaan ottaa harvemmin valoin varustetulta Teollisuuskadulta, joka aamuisin / iltaisin on varsinainen ruuhkasumppu. Matomaisesti kiihtyvä liikenne pakkautuu aina jossain vaiheessa vihreästä linjasta huolimatta. Jonot venyvät Kulosaaren sillalle asti ja usein jopa Kulosaaren puolelle. Lisää jono venyy, kun Laajasaloon ja Jollakseen suunnitellut rakennusmassat on rakennettu.

Toisella kädellä kaupunki rakentaa Laajasaloa täyteen asukkaita ja toisella kädellä kuristetaan liikennöintimahdollisuuksia. Eihän tässä kaupunkisuunnittelussa ole päätä eikä häntää. Raitiovaunu ja polkupyörä ei ole mikään ”ihmeratkaisu” Laajasalon liikenneongelmiin, kuten liikennesuunnittelu ja vihreä poliittinen suunnittelujohto väittää.

On suoranaista typeryyttä purkaa kaksi valmista autojen ja kevyenliikenteen ylikulkusiltaa (toinen, Kuukiventie - Kuvernöörintie, ei vielä näy ”pätkäsuunnitelmassa”), vilkasliikenteisen Laajasalontien poikki. Samoin on järjetöntä, laittaa suojatie kävelysillan alle. Lähistöllä, kävelyetäisyydellä. on kaksi valo-ohjattua suojatietä 100m:n päässä + tuo kävelysilta. Raitiovaunupysäkki on ongelman ydin ja juuri. Ongelman aiheuttaa keskelle autokaistoja asetettu raitiotielinja. Varakas kaupunkimme, (jos Vapaavuoren katsauksia on uskominen) voi rakentaa katetut liukuportaat pysäkiltä sillalle nousua/laskeutumista varten. Tai vaihtoehtona edullisempi alikulkutunneli Laajasalontien ali molemmille puolille.  Reposalmentien ongelmaan palaan myöhemmin.

Mitenkähän hälytysajoneuvot saapuvat iltapäivän ruuhka-aikoihin Laajasaloon? Polkupyörilläkö? Ratikka tarvitsee raiteensa, kunhan ne ensin tuohon joskus saadaan.
Santahaminassa on varuskunta, joka aiheuttaa myös ajoneuvoliikennettä ja jopa mahdollisen suurkatastrofin vaaran ja sen kautta runsaan avun tarpeen. Myös mahdollisissa tulipaloissa suunnitelluissa, tiiviisti rakennetuissa korkeissa asuinrakennuksissa, on suurkatastrofin ainesta. Ottaako liikennesuunnittelija sen riskin, ettei apua saada tarpeeksi ajoissa paikalle ruuhkassa tukkeutuneen bulevardin kautta?

On täysin tarpeetonta viitata yksityisautoilun loppumiseen ratikan saavuttua. Liikennesuunnittelija on mm. todennut, että (suunnitelmaan merkitty) raitolinja Herttoniemen Roihuvuoren suuntaan ei tule valmistumaan siihen hätään, kun samaan suuntaan autoliikenne tukitaan yhteen tasoon rakennettavalla bulevardisuunnitelmalla. Itäsuunta on tälläkin hetkellä se valtasuunta ruuhka-ajan liikenteelle, ei keskusta. Liikennetutkimukset joihin kaupunki viittaa, ovat harhaanjohtavia. Käytäntö toimii täysin toisin. Tarvitsee vain istua pari tämänkin päivän ruuhka-aikaa noissa Herttoniemen Abraham Wetternin tien ja Linnanrakentajantien valoissa, niin oivaltaa, mistä Laajasalon liikenteessä on kyse.
Ratikka, tai muu joukkoliikenne, tuskin koskaan tulee korvaamaan auton tarpeen itäsuuntaan.

Suunnitelmasta näkee, että suunnittelija ei asu Laajasalossa.

Rakentavana ehdotuksena: ratikkapysäkki keskellä katua aiheuttaa ongelman, jonka voi ratkaista muutenkin, kuin liikennevaloilla. Alikulkutunnelia on syytä harkita vakavasti. Poistakaa ainakin yhdet valot ja jättäkää pois kävelysillan alta suojatie. Kävelysillalle liukuportaat + hissi tai liikkuva jalkakäytävä jos sinne katsotaan nopea yhteystarve tärkeäksi. Kaupungista päin ostarille pääsee, tässä mallissa, mainittuja liukuportaita tai alikulkutunnelia jatkamalla ostarin autohalliin. Laajasalosta/Jollaksesta päin kauppakeskukseen pääsee katutasolta autotallin kautta (valoristeys pois kävelysillan alta - kauppakeskus Saari, Kiiltomadonpolun kävelysilta OK). Jättäkää, se autoliikenteen ja kevyenliikenteenkin nykyisin käyttämä ylikulkusilta Reposalmentielle, käyttöön (valoristeys ainoastaan suojatien ja kadun alla kulkevan ratikan käyttöön – Isosaarentie, Reposalmentie).

Vetäkää ratikkakiskot Reposalmentielle kadun ja nykyisen säilytettäväksi (tässä suunnitelmassa) ajatellun katusillan alle ja ylös, kun mahtuvat liikenneympyrän jälkeen. Ympyrän voisi jättää paikalleen. Jättäkää myös Kuvernöörintie autoliikenteelle. Sen kadun pääliikenne suuntautuu ainoastaan kauppakeskuksen ja kirkon alueelle. Kuvernöörintien liikenne on vähäistä, jos nykyinen Isosaarentien- Reposalmentien silta jää paikalleen. Sillan paikoilleen jättämisellä huomioidaan laajasalontien toisella puolen asuvien esteetön liikkuminen Laajasalontien yli ostarille, ajoneuvoin mutta ennen kaikkea se helpottaa suosimaanne jalankulkua ja polkupyörin poikittaisliikkumista turvallisesti Laajasalontien yli - ilman liikennevaloja.
Suunnitelmassanne on kuningasajatuksenanne ollut tuo autoilun estäminen runsailla kävelykaduilla MUTTA, ajatelkaa myös niitä ikääntyviä, jotka eivät pysty liikkumaan, kävellen saati polkupyörillä. Yhä enemmän ikääntyvät liikkuvat sähköisin pyörätuolein ja muulla vastaavalla yhden hengen liikuntakalustolla, moottorilla tai ilman. He tarvitsevat loivia liuskoja.

Teidän suunnitelmassanne Yliskylän puistotie jäisi kävelykaduksi ainakin Kuvernöörintien suunnasta. Jonkinlainen jyrkkä liuska tai portaat ovat nyt teidän ratkaisunne. Miten siitä suunnasta rollaattorivanhukset ja rullatuolia käyttävät pääsevät kauppakeskukseen tai kirkkoon tai pikaratikalle? Ikääntyvien asuntola on siinä Kuvernöörintiellä. Onko suunnittelijat ottaneet sitä huomioon? Minun ehdotuksessani katutaso säilyy entisessä korkeudessaan ja mäet ovat nyt sopivassa kaltevuudessa pyörätuolille yms.

Teidän nykyinen ratkaisu ei näytä kauppakeskusta erityisemmin suosivan. Ajoyhteyksiä kauppakeskukseen on katkaistu eri suunnista. Kauppiaat valittavat jo nyt joukkoliikenteenkin ohjailusta kauppakeskuksen ohi. Haluatteko ajaa tuon kauppakeskuksen ulos Laajasalosta katkomalla myös autoliikenneyhteydet ja vaikeuttamalla liikennevaloilla ja siltojen purkamisella katujen ylitystä? Palvelut etääntyvät muutenkin vuosi vuodelta.  Asukkaita ahdetaan lisää ja palvelut viedään pois. Posti ja pankit ovat jo poistuneet. Nyt viimesuunnitelmissa kaupungilla on ollut aikomus siirtää terveysasemakin Rediin.

Tässä olisi jo hivenen enemmän asukkaita huomioivaa realismia mukana. Reposalmentien silta toimii myös äänivallina Laajasalontien kaupunginsuunnasta saapuvalle ja miksei poistuvallekin liikenteelle. Liikennemelun poistumista emme tule yhdessä tai kahdessakaan sukupolvessa vielä näkemään tai oikeammin, kuulemaan. Katselen hyvin epäuskoisena noita ”bulevardin” reunataloja.

Kuvassani esitetty ajatusmalli ei ole suinkaan täydellinen mutta, kenties siitä on ajatuspohjaksi yhdestä ratkaisuvaihtoehdosta, JOS ratikkahalli aiotaan rakentaa Laajasalon urheilupuistoon.

   Koska nähtävillä on ainoastaan tuo ”pätkäsuunnitelma” ei ole mahdollista tarkastella sen yhteyttä muuhun liikennesuunnitelmaan. Tämä on tyypillinen kaupunkisuunnittelun nykykäytäntö, jolla estetään asukkaita näkemästä, mitä oikeasti kokonaisuutena on tulossa. Tässä omassa kuvarajauksessani, on esitetty ainoastaan tuon vanhan siltayhteyden säilyttämiseksi tehty ratkaisu, koska tuon siltayhteyden hyödyntäminen, on todella harkitsemisen arvoista vilkasliiketeisen kadun yli johtavana (ilman odotuttavia liikennevaloja, kenenkään kiusaksi). Ratikka/suojatievalot sillan alla katkaisevat liikenteen huomattavasti harvemmin, kuin jos katu olisi täydessä liikennekäytössä. Laajasalontien liikenteelle yksienkin valojen poisto ja toisten valojen harvempi tarve, olisivat lisähelpotus.
Kuvernöörintien ajoyhteys olisi myös hyvä säilyttää. Tällä mallilla, sekin on mahdollista.
Kiiltomadonpolun kevyenliikenteen silta olisi se toinen poikittaisliikennettä helpottava yhteys suoraan kauppakeskukseen.
Alla on ehdotelma, joka olisi kaikkein järkevin useammaltakin kannalta.

Tämä ehdotus aiheuttaa kaikkein vähiten ongelmia ja kustannuksia. Ratikkahalli on Roihupellossa, ei Laajasalon urheilupuistossa, joka on mm. arvokasta kulttuuriperinnealuetta. Raiteet jatkavat Laajasalon keskustasta suoraan Herttoniemen teollisuusalueen kautta Roihupeltoon. Reposalmentien silta saa jäädä paikoilleen, ehkä uusitaan. Ratikkapysäkin järjestelyt kuten yläkuvassa.
Ratikkapysäkiltä toinen poistuminen menee alikulkukäytävän kautta ja toinen joko suojatietä myöten valoristeyksenä, tai/ja  katettuna liukujalkakäytävänä tai liukuportaina Reposalmentien sillalle. Suosittelen.