Kaavoittajan tapaamisessa Laajasalo-opistolla 8.5.2018 oli (omien laskujeni mukaan) läsnä 11 kaavoittajan edustajaa ja 11 laajasalolaista eri intressiryhmistä.
Kokous noudatti normaalia kaavoittajan ”kuuntelukaavaa”, eli mielipiteitä kaivattiin vain vakuuttamaan, että tämä suunnitelmamme on erinomainen.
Näissä asukkaiden kuulemistilaisuuksissa on aina sama henki (lue Suomen Kuvalehti 22/2018 ”Otetaan osaa”). Vaikuttaakin siltä, että kaavoitusosasto pakotetaan asukastilaisuuksiin, jotta ns. Helsingin uusi osallistumismalli nimellisesti toteutuu. Muuta merkitystä tapaamisilla ei ole.
Jälleen toistettiin, usean suunnittelijan suulla, että ratikkahalli ei voi sijaita missään muualla, kuin Laajasalon urheilupuistossa (miksi sen päälle on rakennettava kaiken lisäksi asuntoja joiden vaatima maapinta-ala kasvattaa n. kaksin- kolminkertaiseksi yli hallien todellisen tilantarpeen?).
Syy, ettei ratikkahalli voi sijaita Roihupellossa, on kuulemma, ettei Jokerirata sovi Kruunusiltojen aikatauluun, eikä se ilmeisimmin sovi senkään vuoksi, ettei silloin voitasi rakentaa asuntoja Laajasalon liikuntapuistoon.
Kruunusiltojen suunnitelmien yhteydessä alettiin suunnitella myös Kruunuvuorenrannan aluetta. MIKSI tätä raitsikahalli / asuntokorttelia ei suunniteltu aikanaan sinne, ”asuntokaava-maalle”, ihan ilman vastustusta? Se oli entistä öljysataman aluetta, eikä kukaan olisi ollut siellä halleja vastaan taistelemassa. Tuon Kruunuvuorenrantasuunnitelman kaavoitushistoria on sinänsä jo ihan oma mielenkiintoinen tapauksensa josta olen kirjoittanut blogiini erikseen.
Ratikkahalli itse veisi tilaa vain 12.000 m2 JOS se urheilupuistoon ylimalkaankaan pitää rakentaa. Alue leviää puistoon, asuinrakennussyistä, huomattavasti laajemmalle n. 2x - 3x yli varikon tarpeen ja viereen samalle viheralueelle on jo ehdotteilla lisärakentamista. ”Kun kerran tuo alue on jo pilalla niin miksei pistetä menemään koko roska saman tien” (vaikuttaa olevan kaavoittajan ajatus). Kuitenkin, pelkkä ratikkahalli mahtuisi Reposalmen tien mukaisena maan alle rakennettuna upeasti murto-osan kokoiselle tontille ja kannelle voitaisiin rakentaa uudelleen menetetyt kentät ja pururata. Sellainen ei käy kaupungille, koska nyt tarvitaan rakennusmaata. Laajasalon lisääntyvästä asukaskannasta ja heidän lapsista (ja mielenterveydestä) viisveisataan.
Itärannan, suunnitteilla olevasta kaavasta, on jo poistettu reilulla kädellä urheilupuiston viheraluetta rakennusmaaksi. Näin Helsingissä kaavoitetaan vastoin maakuntakaavaa ja yleiskaavaakin. Tosin yleiskaavasta ei kukaan saa tolkkua, mikä alue on mitäkin. Entiset kaavat näyttävät todellisen urheilupuiston alueen (Yleiskaava — Selvitys 2013).
MITÄ KOKOUS VIESTI KAAVOITTAJALLE
Laajasalon asukaskuulemisen pääviesti kaavoittajalle oli, että rakentakaa ratikkahalli Roihupeltoon JA JOS ratikkahalli rakennetaan Laajasalon urheilupuistoon, on kaupungin korvattava vastaavat ulkoilu- ja yhteiset liikuntaharrastusmahdollisuudet menetettyjen tilalle. Keskustelussa puhuttiin; uimahallista, urheiluhallista, lentopallokentästä, pururadasta, koirapuistosta ja ylimalkaan sellaisista yhteisen toiminnan alueista, vastaavalla tai suuremmallakin volyymillä (ottaen huomioon lisääntyvä asukasmäärä), jotka nyt menetetään asuntorakentamisen alle. Lisäksi ehdotettiin, että tuossa ratikkakompleksissa, voisi olla mukana jotain kulttuuritilojakin.
Laajasalon yhteiskoulun rehtori oli erityisen huolestunut lisääntyvän oppilaskannan liikuntamahdollisuuksista lähellä koulua, sekä lasten liikenneturvallisuudesta, koulun läheisen, lisääntyvän liikenteen vuoksi. Laajasalon Palloseura painotti myös liikuntapuiston alueen merkitystä palloiluharrastuksen pitämiseksi kotinurkilla.
Perheenemäntiä edustanut henkilö painotti myös lasten yhteisten liikuntamahdollisuuksien säilyttämistä Laajasalossa: ”Lapset pysyvät poissa pahanteosta, kun heillä on järkevämpää tekemistä”.
Ikääntyvien edustaja painotti esteettömyyttä ja jos puistoaluetta rakennetaan talojen keskellä olevalle mäelle, olisi sinne taattava esteetön reitti. Myös rannalle olisi säilytettävä hyvä kulkuyhteys liikuntarajoitteisille.
Laajasalo-Degerö-seuran puheenjohtaja kysyi kaavoittajalta, miksi kaavoittaja ei noudata lakia?
(tarkoittaen ylempien kaavojen, kuten maakuntakaavan toistuvaa ylikävelemistä).
Kaavoittajan mielestä he noudattavat lakia. Tämä on nyt mitattavana Hallinto-oikeudessa ja KHO:ssa ja toivomme sieltä Helsingin yleiskaavan, kumoamista. Periaatteessa tuo kaava ei ole minkään arvoinen muille kuin kaavoittajalle itselleen. Se ei kerro asukkaille, minkälaisia rakennuksia ja viheralueita kaupunkiimme tulee jäämään, tai tullaan rakentamaan todellisuudessa, koska kaavoittaja voi tulkita ”hehtaarikaavaa” oman harkintansa mukaan. Myös uudet kaavaversiot ovat liikkuva maali. Ne muuttuvat kierros kierrokselta rakennusalueita ja volyymeitä kasvattaen. Tänään ei asunnonostaja voi kaavoista päätellä, millainen hänen naapurustonsa huomenna on. Sellainen ei luo turvallisuudentunnetta oman kodin hankkijalle ja monivuotisen asuntolainaan sitoutuvalle.
Osmo Soninvaara vastasi ihmettelyyni, "Kaikki kaavoitus muuttaa kaavaa".. Eli viis veisaamme siitä mitä ylemmät ohjeiksi tehdyt kaavat sisältävät, me muutamme kaavaa aina mieleiseksemme. Tämä on pöyristyttävää puhetta niinkin fiksulta ja vihreältä mieheltä kuin Soininvaara.
MIKSI NYT KESKUSTELLAAN? SEHÄN ON JO PÄÄTETTY? Tämä todetaan Tekniikka&Talous 21.3. artikkelissa suorin sanoin.
https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/laajasaloon-suunnitteilla-raitiovaunuvarikko-sailytystilat-maan-alle-6707625
Myös keskustelutilaisuudessa kaavoittaja esiintyi, kuin hallien sijoitus ja rakentaminen olisi itsestään selvyys. Kabineteissa on ilmeisesti käsiä puristeltu.
Kenenkähän kanssa puristellaan käsiä Gunillantien/Reiherintien kulmatontin ylikaavasta, kun Nuorisosäätiöltä on menossa Aran yleishyödyllisyysasema sekä aravatuki ja se on merkittävä toimija / ilmeinen osarahoittaja (sisarfirma) SSR Groupissa joka on ollut tonttia yli kaavaneliöiden rakentamassa. Tontin toisesta taloista piti tulla ”edullinen vuokratalo”. Kohde on poistettu SSR Groupin verkkosivuilta.
Anu Kuutti vastaa julkiseen kirjeeseeni (12.5.18) "RATIKKAHALLI LIIKUNTAPUISTOON"; TAPAAMINEN -keskustelutilaisuudesta:
VastaaPoistaVastaus antamaanne palautteeseen
Hei
Kiitos palautteesta.
Laajasalo opistolla pidetystä työpajasta laadittiin muistio ja olemme käyttäneet sitä apuna ja muistilistana ratikkakorttelin suunnittelukokouksissa. Kieltämättä muistion vieminen esim. suunnitelmat kartalla -palveluun on kevään työkiireissä unohtunut. Korjaamme asian.
Varikon sijaintia nyt esitetyssä paikassa on tosiaan useissa yhteyksissä perusteltu samoilla argumenteilla samoin kuin useissa yhteyksissä perusteluja on kyseenalaistettu. Näkökannat suunnitelmaan puolesta ja vastaan tullaan viemään Reposalmentien asumisen ja varikon hybridikorttelin ns. ratikkakorttelin kaavaluonnoksen yhteydessä kaupunkiympäristölautakunnan harkittavaksi. Näillä näkymin kaavaluonnos esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle tammikuussa 2019. Suunnittelukokonaisuuden koon ja monimuotoisuuden vuoksi aikataulussa on jokin verran epävarmuutta.
Työpajasta kirjoittamanne kooste vastaa sitä mitä kaupungin puoleltakin kirjasimme muistiin. Laajasalopäivillä 26.5. keräsimme myös lisänäkemyksiä Laajasalon itärannan liikunta- ja virkistäytymismahdollisuuksista ja toiveista. Reposalmentien ratikkakorttelin ja Itärannan kaavoissa on tavoitteena mahdollisimman hyvin sovittaa yhteen laajasalolaisten liikunta- ja virkistysmahdollisuudet, uudet asumismahdollisuudet ja pikaraitiotien raitiovaunujen huolto- ja säilytys. Kaupunkiympäristölautakunta aikanaan arvio onko suunnitelma hyväksyttävä ja voidaanko kaavoituksessa edetä.
Kuten totesitte, valitukset uudesta yleiskaavasta ovat hallinto-oikeuden käsittelyssä.
Ystävällisin terveisin
Anu Kuutti
arkkitehti SAFA, tiimipäällikkö