Raideliikenteen rakentamisen hyöty?

Mielenkiintonen mielipide, puheenvuoropalstalla, Suomen Kuvalehdessä no 32/2018 raideliikenteen kannattavuudesta. Artikkeli kertoo myös miksi ratarakentaminen on kannattavaa ja kenelle.

Viisi dippainsinööriä; Antti Talvitie, Risto Kangas-Ilkkala, Kalervo Matikainen, Olavi H. Koskinen ja Jussi Sauna-aho, kirjoittivat artikkelin otsakkeella ”Raideliikenteen hyöty on harhaa”.

Artikkelissa ammuttiin alas suuri määrä argumentteja joilla raideliikennettä puolustetaan. Raideliikenne artikkelissa tarkoittaa laajasti metron, kehäradan, raidejokerin, Pisararadan jne. Asian voi kiteyttää heidän laillaan lauseeseen: ”aliarvioidut kustannukset ja yliarvioidut hyödyt”. Nostettu otsake ”Junaliikenne tekee vuodessa 400 miljoonaa euroa tappiota”, tarkoitta VR:n tappioita.

Mitä järkeä tässä sitten ylimalkaan on? Matkustajien ajansäästöt todettiin kovin minimaalisiksi ja usein näennäisiksi ja joissakin tapauksissa jopa negatiivisiksi.

Kenen taskuun menevät hyödyt?

Loppukappale selittää kenelle raideliikenne on järkevää ja kuka hyötyy: ”Suurten hankkeiden tukijoina ovat vaikutusvaltaiset poliitikot ja heidän nimittämänsä virkamiehet. Hankkeiden toteuttamisessa rakennusyhtiöillä ja konsulteilla on rautainen ote.

Rakennusyhtiöt haluavat suuria infrahankkeita ja maankäyttösopimuksia, jotka lisäävät ratojen varren asuntojen neliöhintoja yli tuhannella eurolla, eivätkä siksi puhu totta.

Konsultit pelkäävät toimeksiantojen vähenemistä, eivätkä siksi puhu totta. Yhteispelillä sen sijaan kaikki nämä mainitut tahot voittavat.” Kannattaa seurata mistä ja keiden poliitikkojen vaalirahat tulevat tulevissa vaaleissa (josko niitä lainkaan edes ilmoitetaan). Kunnallisvaalit ovat Helsingissä erityisen tarkkailun paikka. Päästetäänkö vihreitä edelleen rakentamaan kaupungin viheralueet.

Vieläkö tarvitsee ihmetellä miksi myös Helsingin Laajasaloon rakennetaan (kustannuksiltaan aliarvioitua) miljoonasiltaa ja vedetään pikaratikkakiskoja. Rakennusliikkeet ovat täällä nyt rakentamassa niitä +1000 euroa/neliö ”arvonnousuasuntojaan” kukin kilvan ja poliitikkojen ja virkamiesten ansiokkaalla avustuksella. Kuka maksaa suunnitelmissa alihinnoitellun sillan ja pikaraitsikahallit ratoineen? Sinä ja minä ja mahdolliset tulevat asukkaat. Samaan aikaan saaren linja-autoliikennettä kutistetaan ja henkilöautoliikennettä kuristetaan.

Kruunusiltojen ensimmäinen kustannusarvio oli 250 miljoonaa euroa jolla kaupunginhallituksessa päätös tehtiin. Päätöksen teon jälkeen seuraava arvio olikin jo 360 miljoonaa (oho). 500 miljoonaa ei liene kaukainen arvio sillan lopullisista kustannuksista. Kaikissa tapauksissa se on lähempänä todellisuutta kuin tuo 250 miljoonaa jolla hanke rutisteltiin valheellisin perustein läpi.