Mielenkiintonen mielipide, puheenvuoropalstalla, Suomen
Kuvalehdessä no 32/2018 raideliikenteen kannattavuudesta. Artikkeli kertoo myös miksi ratarakentaminen on kannattavaa ja kenelle.
Viisi
dippainsinööriä; Antti Talvitie, Risto Kangas-Ilkkala, Kalervo Matikainen,
Olavi H. Koskinen ja Jussi Sauna-aho, kirjoittivat artikkelin otsakkeella
”Raideliikenteen hyöty on harhaa”.
Artikkelissa
ammuttiin alas suuri määrä argumentteja joilla raideliikennettä puolustetaan.
Raideliikenne artikkelissa tarkoittaa laajasti metron, kehäradan, raidejokerin,
Pisararadan jne. Asian voi kiteyttää heidän laillaan lauseeseen: ”aliarvioidut
kustannukset ja yliarvioidut hyödyt”. Nostettu otsake ”Junaliikenne tekee
vuodessa 400 miljoonaa euroa tappiota”, tarkoitta VR:n tappioita.
Mitä
järkeä tässä sitten ylimalkaan on? Matkustajien ajansäästöt todettiin kovin
minimaalisiksi ja usein näennäisiksi ja joissakin tapauksissa jopa
negatiivisiksi.
Kenen taskuun menevät hyödyt?
Kenen taskuun menevät hyödyt?
Loppukappale
selittää kenelle raideliikenne on järkevää ja kuka hyötyy: ”Suurten hankkeiden
tukijoina ovat vaikutusvaltaiset poliitikot ja heidän nimittämänsä virkamiehet.
Hankkeiden toteuttamisessa rakennusyhtiöillä ja konsulteilla on rautainen ote.
Rakennusyhtiöt
haluavat suuria infrahankkeita ja maankäyttösopimuksia, jotka lisäävät ratojen
varren asuntojen neliöhintoja yli tuhannella eurolla, eivätkä siksi puhu totta.
Konsultit
pelkäävät toimeksiantojen vähenemistä, eivätkä siksi puhu totta. Yhteispelillä
sen sijaan kaikki nämä mainitut tahot voittavat.” Kannattaa seurata mistä ja
keiden poliitikkojen vaalirahat tulevat tulevissa vaaleissa (josko niitä
lainkaan edes ilmoitetaan). Kunnallisvaalit ovat Helsingissä erityisen tarkkailun paikka. Päästetäänkö vihreitä edelleen rakentamaan kaupungin viheralueet.
Vieläkö
tarvitsee ihmetellä miksi myös Helsingin Laajasaloon rakennetaan (kustannuksiltaan
aliarvioitua) miljoonasiltaa ja vedetään pikaratikkakiskoja. Rakennusliikkeet
ovat täällä nyt rakentamassa niitä +1000 euroa/neliö ”arvonnousuasuntojaan”
kukin kilvan ja poliitikkojen ja virkamiesten ansiokkaalla avustuksella. Kuka
maksaa suunnitelmissa alihinnoitellun sillan ja pikaraitsikahallit ratoineen?
Sinä ja minä ja mahdolliset tulevat asukkaat. Samaan aikaan saaren
linja-autoliikennettä kutistetaan ja henkilöautoliikennettä kuristetaan.
Kruunusiltojen
ensimmäinen kustannusarvio oli 250 miljoonaa euroa jolla kaupunginhallituksessa
päätös tehtiin. Päätöksen teon jälkeen seuraava arvio olikin jo 360 miljoonaa
(oho). 500 miljoonaa ei liene kaukainen arvio sillan lopullisista
kustannuksista. Kaikissa tapauksissa se on lähempänä todellisuutta kuin tuo 250
miljoonaa jolla hanke rutisteltiin valheellisin perustein läpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti