keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Autoton keskusta = kaupaton keskusta

Helsingin kaavoittajat ovat jälleen autoilun vastaisella asialla. (huomaa kaupunginhallituksen ja kaavaosaston vihreä edustus).


Ketkä ottavat vastuun ilmeisistä liikekuolemista?
Äänestä kannattamaasi suuntausta kunnallisvaaleissa:

Keskustan läpiajon estämiseksi (peruste) ei tarvita kävelykatujen lisäämistä, ei todellakaan. Liikennemerkit riittävät mainiosti. Sähkö ja hybridit pudottavat keskustan saastemääriä ja yritystoiminta keskustassa säilyy. Se kaiketi on yksi ydinkeskustan tärkeimmistä toiminnoista?
Kävelen itse asioilla/ostoksilla paljon keskustassa, enkä ole havainnut autoilua haittaavaksi tekijäksi. Kävelykatuja on jo nyt riittävästi kaupungin ulkoisiksi olohuoneiksi.

Kävelykatusuunnitelmat eivät ainoastaan tuo ”viihtyisyyttä”, vaan ovat myös vakava haitta.
Keskustan autottomuus tulee vähentämään asiakkaita ainakin Stockalla ja Sokoksessa, luultavimmin myös Foorumilla ja Kampissa. Samoin esimerkiksi työmatkaliikenne idästä Lauttasaareen tulee ruuhkautumaan ja vaikeutumaan huomattavasti. Nämä seikat ovat tiedossa jo ilman esiselvitystä, eli mitä nyt esiselvitetään? Onko jälleen kyseessä ns. ”asukkaiden kuuleminen” jotta voidaan jälkeenpäin jälleen sanoa, että Helsingin asukkaita on ”kuunneltu” mutta, kuten  aiemminkin, ei jarruttajia kannata vakavasti ottaa. Kuunnellaan vai se osa palautteesta joka myötäilee ennalta valmisteltuja (sovittuja) päätöksiä.

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Mitä Trumpin valinta merkitsee Suomelle?



Trump on osoittautunut Venäjän tukemaksi hallitsijaksi USA:ssa

Ehkä tältä pohjalta kannattaa miettiä seuraavia seikkoja Suomenkin tulevaisuuden varalle:

1)      onko mahdollista olettaa, että sukulaisilleen yritystoimintansa siirtänyt presidentti ei vaikuttaisi sukulaisilleen siirtämien yritysten liiketoimintaan? Tuleeko tämä siirto edes todellisuudessa koskaan tapahtumaan?
2)      mistä muusta syystä Trump olisi valinnut Venäläismyönteisen ulkoministerin rinnalleen hoitamaan Venäjäsuhteitaan? (http://yle.fi/uutiset/3-9348405) Trump ei ole antanut itsestään kovinkaan rehellistä,  ”isänmaalleen uhrautuvaa” valtiomieskuvaa. Hänen sanontansa ”Amerikka ensin” vaikuttaisi kuuluvan pikemminkin ”business ensin”.
3)      tästä seuraa yksinkertaistettuna kysymys, miksi Venäjä olisi Trumpille tärkeä muuten kuin business-kumppanina? Tunnetusti Trumpilla on liiketoimintaa Venäjällä, samoin hänen ulkoministeriehdokkaallaan.
4)      onko kukaan tullut ajatelleeksi, että Trumpin ja Rex Tillersonin liiketoimintaa Venäjällä voidaan käyttää USA:n kiristämiseen, erilaisissa kansainvälisissä sopimuksissa, valtion vaikuttavissa rooleissa olevien miesten omien taloudellisten vaikuttimien kautta. Tämä kuvio näyttää ainakin maallikon silmissä mahdolliselta ja erittäin vaaralliselta USA:n riippumattomuuden kannalta. ”Vapaa maa” on viemässä itseään johtajansa kautta Venäjän sanelupolitiikkaan. Tämä lienee ollut juuri Putinin "tuen" tarkoitus.
5)      EU:lla on hyvin vähäinen merkitys ja Suomella ei ole Trumpille mitään merkitystä, jollei sitten etupiirijaossa Suomea siirretä Trumpin listoilla suoraan Venäjälle (taidamme jo olla siellä). Baltiaa Trump on jo ollut poistamassa Naton / USA:n puolustuspiiristä. http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002911943.html

tiistai 13. joulukuuta 2016

Palkat nousivat eduskunnassa

Talkoo toimii näin meidän kansanedustajiemme pussiin. Korotus ei ole kummoinen mutta lue MTV:n uutisartikkeli (joka on  julkaistu 12.04.2016) loppuun asti.
Palkkakuopasta ei ole huolta jos olet kansanedustaja mutta tavikset yrittävät pitää itsensä hengissä, kun leikkurit kilisevät. Tuostakin korotuksesta kieltäytyminen olisi voinut nostaa edustajiemme uskottavuutta laman aikana ilman, että taloudellinen menetys olisi keikuttanut kansanedustajan venettä mihinkään suuntaan. Näillä toimilla ei ainakaan kalastella ääniä:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kansanedustajien-palkkion-nousevat-jalleen-nain-paljon-palkkapussiin-nyt-kilahtaa/5839038

maanantai 5. joulukuuta 2016

Trolling of the Imatra shooting case




It clearly seems the internet trolling (false information) of the Imatra shooting case is intended to make worse the relations between Finland and Russia. By all means it is the culmination of human stupidity. We have here in Finland trusted, free media, and every healthy people can read papers and make difference what is the truth, so this will not work here. This country is not Russia or U.S.A.

Who disseminates this disinformation and Why?

Is there an intention to get Russian people living in Finland to hate Finnish people?
Is there an intention to stir up xenophobia here?
Is there an intention to spread the "selling" lies by the “false news” as usual?
None of these reasons is the activity of a normal, thinking, responsible and adult citizen.

(this column is exceptionally written in English to serve my foreign readers)

Imatran tapauksen trollaus ja disinformaatio (valetieto)

Onko Imatran ampumistapauksen jälkeinen verkko-trollaus eli valheellisen tiedon levitys tarkoituksellista Venäjän ja Suomen suhteiden mustamaalaamista? Kaikissa tarkoituksissaan se on inhimillisen typeryyden huipentuma. Suomessa on saatavilla oikeaakin tietoa asioista, ei tuollainen toimi täällä. Suomi ei ole Venäjä, eikä U.S.A.

Mihin tällä disinformaatiolla oikein pyritään?

Onko tarkoitus saada Suomessa asuvien venäläisten mielipiteet kääntymään Suomea ja suomalaisia vastaan?
Onko tarkoitus nostattaa suomalaisten muukalaisvihaa?
Onko tarkoitus levittää "myyviä" valheita ansaintamielessä, kuten nykytapana verkossa on?

Yksikään näistä syistä ei ole normaalin ihmisen tervettä toimintaa.


keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Nuorilla pareilla ei ole varaa eikä uskallusta hankkia lapsia




Ei ole mitään syytä ihmetellä miksi Suomen lapsiluku vähenee.

Yhtälö on hyvin selkeä. Ensimmäinen syy on pätkätyöt.
Kun nuorilla ei ole pysyvää työpaikkaa, he eivät uskalla ryhtyä mihinkään kauaskantoiseen, kuten perhesuunnittelu. Jopa sinkkusuhteet ovat taloudellisesti turvallisempia kuin avioliitto. Ei tarvitse vastata esim. toisen työttömyydestä. Ei henkisesti eikä taloudellisesti. Lapsettoman sinkkuperheen eroaminenkin on edullisempaa jos ero sitten eteen tulee, mikä ei taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle pariskunnalle ole kovinkaan outoa. Suurin osa perheriidoista koskee perheen taloutta.

Toinen syy on hallituksen ja erikoisesti Sipilän toitottama yrittäjyys.
Jos on aikeita perustaa yritys, ei ole varaa enää mihinkään muuhun. Epävarman uuden yrityksen turvin ja yrityksen perustamiseen tarvittavan lainan rasittamina, ei perusteta perhettä eikä missään tapauksessa hankita lapsia jotka veisivät yrittäjäperheeltä työajan. Yrittäminen on normaalioloissakin yrityksen perustajalle työtä vuorotta, saati sitten näin lama-aikaan, kun kaikki on tiukempaa ja asiakkaat harvassa.

Kolmas ongelma on asuntojen kalleus, asuipa sitten vuokralla tai omistusasunnossa jos yleensä asunnon onnistuu saamaan. Siellä missä vaikkapa pätkätöitä on, ei ole kohtuuhintaista asuntoa tarjolla.
Perhettä ei perusteta ilman asuntoa nykyaikana.
Yksinäinen nainen tai mies voi asua kimppakämpässä, pariskunnalle se on hankalampaa. Ryhmäasuminen on erinomainen ehkäisykeino, kun omaa rauhaa ei pareilla juuri ole.
Ennen perhe lisääntyi ehkäisyn hankaluuden tai puutteen vuoksi, nykyään asiat ovat toisin.

Keskusta-Kokoomushallitus ei ajattele asioita ihan näin pitkälle. Heille riittää, että tilapäistä edullista työvoimaa on saatavissa aina kun yrityksille työvoiman tarvetta tulee, jos tulee.
Varakkailla on varaa ostaa eläkevakuutuksia ja sijoittaa vanhuuden varalle. Näitä mahdollisuuksia köyhemmällä kansanosalla ei ole, mutta mitäpä heistä.

keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Muutama tärkeä ohje tuleville poliitikoille

Populismiin uskovat ovat jälleen voittaneet ajattelevan kansanosan. Tosi-TV rulettaa.
Suomessa kävi näin ja Englannissa kävi näin. Molemmissa maissa podetaan nyt mustelmia ja palataan entisten, luotettavien puolueiden ja niiden edustajien taakse. USA:lla on tämä viellä edessä, mutta kaikesta huolimatta valtaan on päästy ja sehän on pääasia.

Vastaisuudessa poliitikot voivat vapaasti valehdella, sen kun ehtivät. Kansa uskoo ja äänestää.
Toki poliitikot ovat aiemminkin lupailleet ennen vaaleja yhtä sun toista joka ei ole toteutunut syystä tai toisesta. Ei huolta, äänestäjillä on mahdottoman lyhyt ja huono muisti.

Jos olet miespoliitikko, kannattaa nipistellä ja kouria naisia mahdollisimman taajaan ja paljon. Naiset kauhistelevat julkisissa puheissa ja mediassa mutta äänestävät innolla. Muutenkin kannattaa olla brutaali ja pöljä tai ainakin antaa brutaali ja pöljä vaikutelma.

Jos olet naispoliitikko, älä lähetä e-maileja. Kirjoita kaikki viestit paperikirjeinä ja lähetä kirjattuna postissa tai mieluummin, vie itse kirje henkilölle jolle se on tarkoitettu. Luetuta kirjeesi sitä ennen lakimiehelläsi. Jos haluat neuvoa jotakuta, tee se vain nokikkain tai puhelimessa tai paikassa jossa voit varmistaa, että keskustelua tai puhelua ei nauhoiteta.

Vastapuolen lokaaminen on nyt vaalipuheissa ja taustatyössä SE pääasia.
Taustatukea lokaamiseen kannattaa hakea mm. valtiolliselta poliisilta. Mieluummin mahdollisimman lähellä äänestyspäivää. Aina löytyy joku nopeussakkolappu tai väärinpysäköinti tai koulun jälki-istunto jos ei muuta.
Voittaneen kannattaa muokata myös tuomioistuimet "omikseen". Oikeuslaitoshan ei ole missään maassa oikeasti riippumaton, sanottiimpa sitten mitä tahansa.

Moraali ja rehellisyys ei ole enää trendikästä.  Käydään nyt, maailman laajuisesti, tämä trendi läpi pohjamutia myöten, ehkä jossain vaiheessa taas arvot muuttuvat mutta sitä odotellessa, antaa palaa.

Mitä USAn nyt tulee: 
Mielenkiintoista on nyt nähdä ja kuulla miten seuraavat rauhanneuvottelut, ystävysten kesken, Putinin ja Trumpin välillä, mahtavat sujua. Kumpi osaa valehdella paremmin, enemmän ja mistä milloinkin aiheesta. Mitä neuvotteluissa oikeasti sovitaan vai allekirjoitetaanko tyhjä paperi (joka olisi kai se rehellisin vaihtoehto), koska sopimus tullaan rikkomaan joka tapauksessa.
USAn sisäpolitiikka on nyt pelkkä musta paperi, koska se on niin mustanaan kysymysmerkkejä.





perjantai 4. marraskuuta 2016

Tuloerot jatkavat kasvuaan Suomessa



Suomen kuvalehti 44/2016 kirjoitti Matti Tuomalan haastattelemana tuloerojen repeämästä Suomessa.

Kiky-sopimus ja perintöverotusuudistus on osa tulonsiirtopumpuista vähäosaisilta rikkaille.
Artikkeli kertoo myös talouskasvun aikaisesta tulosiirtymästä, eli kun otettavaa on, sekin otetaan. Vuosien 1993-2000 aikana  viidesosa talouskasvusta ohjattiin parempiosaiselle väestönosalle (1% kansasta). Suuri osa tulonsiirrosta kulkee verokikkailuteitä. Jos duunarilla ja johtajalla on sama palkka, johtajalle jää käteen enemmän. Jos kysyt johtajalta miksi näin, vastaus on suurin piirtein ”vain tyhmä maksaa veroja”. Vastauksen pitäisi kuulua ”rehellinen kansalainen maksaa veroja”. Yhteiskunta on yhteinen yritys jossa kaikki ovat jakamassa palvelujen kakkua mutta vain osa maksaa kakun.

Tämä osoittaa jälleen kerran, kuinka hyvätuloinen kansanosa osallistuu lamatalkoisiin.
Käytännössä homma tapahtuu mm. laman aikana konseptilla; duunareita potkitaan ulos firmoista sen minkä kenkä kestää, kiristetään työtahtia ja kahmitaan tuotot omaan taskuun. Pahimmillaan saatu tuotto muilutetaan ulos maasta veroparatiisiin. Koko ajan muistetaan marista julkisuudessa, kuinka kallista työvoima Suomessa on ja kuinka työvaltainen teollisuus on vietävä Kiinaan tai muualle.

Ei kuulosta terveeltä mutta näinhän tuo ihmisen ahneus toimii. Oikeisto on saanut kenkänsä hallitusvallan ovenväliin ja se puristelee nyt kaiken irti Suomen työväestöstä.
Surullisinta asiassa on, että kehnopalkkaiset toimihenkilöt kannattavat oikeistoa. Ei tuo hyvätuloinen 1% kansasta saisi millään ilveellä äänestettyä yksin itseään valtaan. Se ostaa äänensä mainonnalla (katteettomilla lupauksilla ja puolitotuuksilla) ja söpöillä julkkisehdokkailla.

Äänestäkää työläiset vaan jatkossakin oikeisto-keskusta hallituksia valtaan. Kansa saa juuri sellaiset päättäjät kun se ansaitsee.

tiistai 1. marraskuuta 2016

Helsingin yleiskaava äänestettiin läpi 27.10.-28.10.2016


Helsingin yleiskaava meni nykyisten ja tulevien asukkaiden, sekä kaavasta päättäneiden suruksi läpi 27.10.-28.10.2016


http://www.yleiskaava.fi/ 


Kaavavalitukset eivät ole pelkkää "nimbyilyä" (Veikko Erlanti HS 01.11.2016).
Täytyy ihmetellä päättäjien lyhytnäköisyyttä ja toisaalta lyhytnäköisyydessään heidän harkitsemattomuuttaan päättää vuoden 2050 kaavavarannosta ja liikenneratkaisuista Helsingissä. Kyseessä on arvailuperusteinen ja ”löysä” yleiskaava. Mikään ennakkotutkimus ei näytä tositilannetta puolen vuosisadan päähän.

Kun kaavan esittelytekstiä tarkastelee, tulee vankka vaikutelma, että tässä on tehty päätöstä tukevasti jalat irti maasta, eli kaavapäätöksen tulevien vaikutusten arviointi on jäänyt selvittämättä ja käsittelemättä ikävimmiltä seuraamuksiltaan tai ne on tarkoituksella haudattu tarkoitushakuisen mainossanahelinän alle.

Yksi arvattavissa oleva vaikutus on tulevat kunnallisvaalit. Suuret joukot nykyisten päättäjien äänestäjistä tarkistavat uudelleen kantansa, ketä kannattaa nostaa tekemään Helsingin kaavoituspäätöksiä vastaisuudessa. Nyt alkaa valitusprosessi ja sen jälkeen vasta todellisten osakaavojen laadinta ja niiden valitusprosessit joita ilmeisesti nostetaan runsaasti.

Harkitsemattoman kaavapäätöksen hyväksyneet, eli syyllisten luettelo löytyy tästä alla olevasta linkistä.

”Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäelle (vihr.) uuden yleiskaavan hyväksyminen on työvoitto.”  Helsingin Vihreät ovat olleet vetämässä tätä puistoalueiden ja virkistysalueiden rakentamisprojektia. Kaupunki on tässä laitettu ihmistä vastaan kaupungin keuhkoja tuhoamalla. Melkoisen musta lehti Vihreiden historiaan.

 

lauantai 23. heinäkuuta 2016

Nordea ei löydä veronkiertoa

Nordea on julkistanut sisäisen tarkastuksensa tuloksen keskiviikkona (HS Talous


Taustatietoa Hesarista:
 "Pohjoismaiden suurin pankki kertoo, että sen asiakkailla on yhteensä 562 yritystä veroparatiiseissa".
"Veroparatiisiyhtiön postilaatikko eli muodollinen kotipaikka voi sijaita hyvinkin monessa matalan verotuksen maassa."


 Artikkeli jatkuu: 
"Suomesta ei myöskään ole annettu veroparatiiseihin liittyviä hallinnointi- tai perustamispalveluja."
Veronkiertoon (verokeinotteluun) ei siis ole opastettu tai yllytetty Suomessa.

Muualla kylläkin:
"Uutta tietoa keskiviikkona julkaistussa selvityksessä onkin se, että myös Nordean muut yksiköt Luxemburgin pankin ulkopuolella ovat olleet auttamassa veroparatiisiyhtiöiden perustamisessa. Varakkaiden asiakkaiden varainhoitoon erikoistunut Nordea Private Banking on ollut mukana perustamassa 16 veroparatiisiyhtiötä.
Nordean mukaan vielä aktiivisten veroparatiisiyhtiöiden hoidettavana olevien varojen arvo oli 216 miljoonaa euroa. Jokainen yhtiö hoiti siis keskimäärin vähän yli miljoonan euron sijoitusvarallisuutta."
Ja kuinka ollakaan:
"Nordea ei kuitenkaan löytänyt todisteita siitä, että työntekijät olisivat olleet aloitteellisia veroparatiisiyritysten perustamisessa tai aktiivisesti auttaneet asiakkaiden mahdollista veronkiertoa."
Miksi ihmeessä nuo "paperiyritykset" / tilit on sitten mahdettu perustaa? Eikö Nordealla olekaan osaamista, ammattitaitoa tai ymmärrystä riittävästi, vai eikö "todisteiksi" soveltuviin muistioihin ole kirjattu kaikkea asiakastapaamisissa puhuttua, vai eikö muistioita ole laadittu lainkaan?
Jokainen juristi tietää olla kirjaamatta neuvoa, jota myöhemmin voitaisiin käyttää häntä vastaan.

Sisäinen tarkastus on tehty maineen paikkaamiseksi ja sillä on ollut mahdollisuus varmistaa, että ulkoiselle tarkastukselle "ei jää tarkastettavaa".
Henkilötodistajat ovat asia erikseen. Niitä kannatta etsiä erotettujen Nordean työntekijöiden joukosta tai tunnontuskiin tulleista veronkiertoasiakkaista.
Sormi saadaan tarkastuksessa käännettyä aloitteellisuuden suhteen ainakin toisaalle. Toisin sanoen Nordea syyttää omia asiakkaitaan tai heidän edustajiaan.
Myös se on mielenkiintoinen lause jossa kerrotaan, että tarkastuksessa oli haastateltu vain nykyisiä työntekijöitä, eli onko Nordeasta lähiaikoina erotettu/siirretty henkilökuntaa pois tarkastajien jaloista?

Minua tuo tarkastus ei saa vakuuttuneeksi Nordean vilpittömyydestä.

Kun yksi sormi osoittaa muita, kolme sormea osoittaa itseen päin. Peukalo osoittaa ihan minne sattuu.

perjantai 1. heinäkuuta 2016

Björkman ja Etera tarvitsevat lisää rahaa




HS Talous http://www.hs.fi/talous/a1467000634130

Eteran toimitusjohtaja Stefan Björkman kertoo:

Helsingin Sanomat kertoo Björkmanin suulla, että eläkeriskiä pitäisi jakaa kansalle
Suomalaisten palkansaajien vastuuta eläkesäästöistään voisi lisätä, sanoo työvakuutusyhtiö Eteran toimitusjohtaja Stefan Björkman” Helsingin Sanomille (HS).
”Björkmanin mukaan Suomessa pitää miettiä, voidaanko tulevaisuudessa sitoutua etuusperusteiseen eläkelupaukseen eli siihen, että eläkkeen suuruus on määritelty ennalta ja että eläkkeen suuruus perustuu palkansaajan tuloihin.”

Eläkeläisiä ei vielä ole rokotettu tarpeeksi eläkeleikkureilla ja indeksijäädytyksin joten pannaan heidät keinottelemaan eläkevakuutusyhtiöille lisää rahaa. Jos häviävät, eläke tietenkin putoaa. Jos voittavat, kuka saa hyödyn? Tuskinpa täysimääräisenä ainakaan tuo sama eläkeläinen. Yksi välistä vetäjä on ilmeisesti tässä juuri asian puhemiehenä.

Björkmanin putiikki Etera on eläkevakuutusyhtiöistä heikoin vakavaraisuussuhteeltaan 1,4, kun kilpailijat ovat vakavaraisuusluokkaa 2. Eipä ihme, että jostain pitäisi lisää rahaa nykäistä ja lähinnähän ovat nuo pöljät eläkeläiset jotka pitää houkutella keinottelemaan, ansaitakseen eläkkeensä. EI riitä, että eläkkeet ansaitaan kertaalleen, vaan sen jälkeen ne pitää ansaita uudelleen pelaamalla rahamaailman pelimerkein ja ehdoilla.

Näin ovat pankit toki jo tehneet. Säästötilien korot on ajettu alas kannattamattomiksi joten pelimerkit on pakotettu siirtämään riskialtiitten keinottelukassojen puolelle jos säästöjä ei haluta pankkitilillä ehdoin tahdoin menettää. Näin saadaan tallettajan rahat pankin ahnaisiin hyppysiin keinottelun kautta kertyvillä hoitomaksuilla. Tappiot nielee edelleenkin tallettaja, pankeilla riskiä ei ole.

Ruotsikortti vedetään esiin

HS jatkaa: ”Ruotsin järjestelmässä on taattu tuloeläke, joka vastaa noin 1 500 euron kuukausieläkettä, sanoo Björkman.
Tuloeläkkeen lisäksi ruotsalaisilla on yksilöllinen rahastoeläke, jonka suuruus perustuu eläkkeensaajan valitsemien rahastojen tuottojen kehitykseen
.”

Björkman sanoo HS:n haastattelussa myös: ”Nyt kasvun aihiot ovat pieniä versoja suuryritysten ulkopuolella. Työeläkeraha ei löydä niitä, jollemme tee työtä sen eteen”, 

Tämä tarkoittaa, että tuo etsimisen työ pitää ulkoistaa riskien mukana eläkeläisille. Björkman näkee sielunsa silmin mummot ja vaarit etsimässä tietokoneella verkosta pienyrityksiä joilla olisi kasvupotentiaalia. Tosin eiväthän he osaa käyttää edes tietokonetta useimmat. Ehkä he kävelevät ovelta ovelle?
Björkman myy ajatustaan sanaparilla ”annetaan vapautta”. No mutta. Eikö eläkkeellä olo sitä pitäisi juuri olla? Ja sellaisena sen tulisi pysyä, ilman, että eläkeläiset laitetaan uudelleen duuniin keinottelemaan oma eläkkeensä ja maksamaan lunastus, hoito ym suunnitteilla olevat palkkiot Eteran johtajien bonussalkkuihin.

Björkman paikkailee puheitaan 1.7.2016 Hesarin mielipidesivulla mutta oman tulkintani mukaan mitään oleellista uutta viestiä hän ei kirjoituksessaan tuo esille. Paitsi, että ilmeisesti hän tai hänen tuttunsa oli nauranut luomuruulalle ja tuulisähkölle joku vuosi sitten, koska tietää sellaista kertoa. Minä en muista mitään laajempaa naurudebaattia noista aiheista. Tämä uusi aihe enemmänkin ahneudessaan itkettää.
SE osa joka haluaa ohjata sijoituksiaan tekee sitä jo nyt ja tuskin lopettaa edes eläkkeellä ollessaan. Eivät he tarvitse siihen edes Eteraa välistävetäjäksi.

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Britanian populistit vedättivät kansan suohon

Kun vastuuttomasti puhutaan puuta-heinää ja saadan kansa vielä uskomaan siihen, tulos on juuri tällainen. Kaikki häviävät.
Haastateltu brittiäänestäjä totesi, ettei osannut arvata, että hänen äänensä merkitsi todella Britanian eroa EU:sta. Mukana piti olla vaikka ei ollut oikein tietoa missä. Tässä on nähtävissä, kuinka populismi vaikuttaa.

Nyt odotellaan EU:n muita  sopulipopulisteja jotka ovat jo julistaneet työntävänsä omat äänestäjät samaan suohon.

Toivoa sopii, että Skotlanti pelastaa edes Britanian.

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Kateellista tutkimuslaitospolitiikkaa

Mikä saa ihmisen inhoamaan toista ihmistä, niin paljon, että hänen maineensa ja työnsä on tuhottava? Jopa hänen tulevaisuutensa mahdollisissa uusissa työyhteisöissä täytyy estää.

Suomessa sen nimi on "kateus" ja toinen nimi on "ahneus". Tutkimusyhteisöt ovat pienten piirejä ja jos toisella menee paremmin on hänen tuloksensa ja menetelmänsä mustamaalattava. Kilpailevat tahot eivät kaihda, tieteen nimissä puhuessaan, edes likaisia keinoja. Puolitotuuksia, juoruja ja vihjailuja. Tutkimuksiin jaetaan taloudellista niukkuutta ja rahasta taistellaan kaikin mahdollisin lyömäasein. Huonot henkilösuhteet muovaavat kuopan jonne on hyvä haudata liian vahva kilpailija.

HS7.2.2016 aloitti informaatiosidan julkaisemalla artikkelin  ( http://www.hs.fi/sunnuntai/a1454657055916 ). Tällaista journalismiako Suomessa nykyään tehdään? Onko Hesarissa menty niin pitkälle säästötoimissa tai tietyn suuntaisessa puolueellisuudessa, että ihmisen elämäntyötä ei arvosteta edes kuuntelemalla häntä tai julkaisemalla hänen esittämäänsä aineistoa omassa asiassaan.

VTT:n ja maassa makaavan tutkijan ja hänen vaimonsa potkimista jatkettiin edelleen Hesarissa kevään kuluessa. Oliko synteettisesti saatu aikaan mehevä "skuuppi" jota täytyi hyödyntää hamaan loppuun saakka? Vai oliko Hesari valinnut puolensa asiassa ja toimi sen äänenkannattajana? VTT:tä piti painostaa tonkimaan "vilppi" perinjuurin.

25.5.2016 Tutkiva journalisti Jani Kaaro
( http://www.rapport.fi/rapport/artikkeli.php?aid=225551 ) valottaa asian raadollisuutta, eli tuo esille syyllistetyn osapuolen kannan asiasta, sekä sitä tukevaa aineistoa henkilöhaastatteluin ja dokumentein. Suosittelen artikkelin lukemista kaikille ja erityisesti heille, jotka työskentelevät lääketieteellisen tutkimuksen parissa. ja erityisesti myös  niille jotka uskovat Hesarin kirjoituksiin.

Jani Kaaron blogin Rapport.fi tekstileike joka saattaa tuoda ilmi tapahtuman ydinsyitä: "Yhteistyökumppani yliopistolta soitti, että professori Kai Simons levittää huolestuttavia juttuja Oresicista. Nimetön lähde FIMM:istä vahvistaa Simonsin väittäneen, että VTT:llä on käynnissä suuri Oresicia koskeva vilppitutkimus. Lisäksi hän oli sanonut, että Oresic pakottaa nuoret tutkijansa väärentämään dataa. Oresic sanoo epäilevänsä, että Simons oli tuolloin saanut kantelun käsiinsä tai ollut yhteydessä kantelijoihin. Oresicin yhteistyökumppani kertoo, että  yksi Biomedicumin professoreista oli ottanut häneen yhteyttä ja sanonut, että hänen täytyy lopettaa kaikki yhteistyö Oresicin kanssa, koska tämä on huijari. ”Vastasin, että en kai minä lopeta hyvää yhteistyötä vain siksi, että joku sanoo, että Matej on huijari.”"

Kai Simonsin CV kertoo:
2000 - Member of the Scientific Advisory Board of Biomedicum Helsinki, Finland 
JA edelleen:

 1967 - 1975  Investigator  at  the  Finnish  Medical  Research  Council,  University  of  Helsinki
1971 -  972  Acting  Professor  of  Biochemistry,  Medical  Faculty,  University  of  Helsinki
1976 - 1979 Professor,  Department  of  Biochemistry,  University  of  Helsinki

(lähde: https://www.uef.fi/documents/676599/752742/Simons.pdf/

Tiedelehti on myös tarkastellut aihetta blogissaan.
http://www.tiede.fi/blogit/kaiken_takana_on_loinen/vttn_vilppiepaily_on_harmaan_savyjen_soppa

Simonsin toimia koskeva leike Tiedelehden artikkelista:
"Kolmas selvitys koskee Kai Simonsin johtaman ryhmän tekemää selvitystä, kun Orešičin ryhmää suositeltiin siirrettäväksi FIMM-tutkimuslaitokseen. Tämäkin tapaus on omituinen: VTT haluaa siirtää huippuhuippututkijansa toiseen tutkimuslaitokseen, mutta tämä laitos ei suosut ottamaan tutkijaa vastaan.
Kari Raivio suoritti esiselvityksen Helsingin yliopiston pyynnöstä. Hän ei löytänyt virheitä Simonsin toiminnasta, ja päinvastoin, suorastaan kehuu Simonsia ongelmien esille nostamisesta ja pyynnöstä, että VTT selvittää tapauksen."

Miten on mahdollista, että asiassa yhtenä osapuolena oleva henkilkö on hyväksytty tekemään asiasta tutkimusta? JA missä selvittäjä Kari Raivio on työskennellyt ja kenen asialla hän on? Tämä on pöyristyttävällä tavalla pedattua puolueellisuutta. Vai onko maan tapa, että saman instanssin henkilöt  ja samoista tutkimusmäärärahoista kilpailevat osapuolet ovat puolueettomia tutkimaan toisaan?

Raivion omalla verkkosivulla on CV (http://www.kariraivio.net/4) joka kertoo:
Resident, Children´s Hospital, University of Helsinki    1969 – 73
Supervisor of research laboratory, Children´s Hospital    1973 – 78
Senior Investigator, Academy of Finland    1978 – 81
Professor of Perinatal Medicine, University of Helsinki    1982 – 2003
Head, Division of Neonatology, Children's Hospital, University of Helsinki  1982 – 96
Dean, Faculty of Medicine, University of Helsinki    1994 – 96
Rector (President), University of Helsinki    1996 – 2003
Chancellor, University of Helsinki    2003 – 08


keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Hallintarekisterien hautausmaa odottelee noutajaa



Kaj Turunen (Perussuomalaiset) toteaa HS:n artikkelissa 16.6.2016, että lakiesitys hallintarekistereistä on juuttunut valiokuntaan, koska hallituspuolueet ovat asiasta eri mieltä. Tarvitaan uuden valtionvarainministerin kanta (Petteri Orpo, Kokoomus).

Jaahas. Jos otetaan tosiasiat tosiasioina, niin uskooko kukaan, että Kokoomuksen kanta asiassa muuttuisi? Ministeri kuin ministeri on puolueensa käsikassara. Ei politiikan huipulla sooloilla (paitsi Persuissa).  Kokoomuksen vakavarainen ydinkannattajakunta haluaisi mitä ilmeisimmin piilotella rahojaan pois verottajan kynsistä, näin se osallistuu tähän meidän lamatalkooseen omalla tavallaan.

Lainaus artikkelista:
”Odotan uutta esitystä ilman salailupykälää. Miksi salailu sallittaisiin, kun se nykyisinkin on kielletty”, Turunen ihmettelee.

Tätä on turha ihmetellä. Niin kauan kun Kokoomus on ruorissa, se ajaa puolueensa asioita. Nyt aikaa yritetään ostaa päätöksen kypsyttelemiseksi julkisuuteen, koska Panamasotku on loannut rahapiirien maineen ja lisäloka ei ole nyt tarpeen. Odotellaan suvantoa, tai peräti noususuhdanteita, jolloin päätös ei nouse, kenties, niin ilkeästi esille. Kepu ja Vihreät tuskin haluavat liata käsiään tässä päätöksessä, edes lehmäkaupan vaihtovälineenä? Toivoa sopii, että Kokoomuskin älyää perääntyä vaateessaan ihan kansallisrehellisistä syistä.

Vai kuuluuko suomalaisen perusluonteseen enää rehellisyys? Moni asia vakuuttaa nykymenollaan, että ei.

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Ylikaavoittaako Helsinki tarkoitushakuisesti?

Tämän aamuisessa Hesarissa (15.6.2016) kerrotaan, kuinka Helsinki vapauttaa uudesta rakennuskaavastaan viheralueita keskuspuistossa ja Lauttasaaressa, sekä pieniä alueita muualta.


Helsinki kaavoittaa yli tarpeen ja jopa ylempien kaavojen ja lain vastaisesti. Miksi?
Näin se voi sitten "hyvää hyvyyttään" luovuttaa takaisin pieniä osia viheralueita, joita se on tarkoituksellisesti ylikaavoittanut näihin "propaganda tarkoituksiin".

Kun yleiskaava 2050 julkistettiin, sen kaavoittajamyönteisyys kävi ilmi ns. hehtaarikaava-asussa. Kaava jätti kaavoittajalle vapaat kädet anastaa lisämaata omiin tarkoituksiinsa ylimalkaisen esitystavan vuoksi. Miten kukaan (yksityinen) kaupungin alueelle rakentava, voi luottaa tuollaisella esitystavalla muotoiltuun kaavaan? Tätä esitystapaa ei korjattu luonnosvaiheestaan, lukuisista huomautuksista ja vastalauseista huolimatta. Myös yleiskaavan esittelyteksti oli ja on edelleenkin pöyristyttävää luettavaa.

Mielenkiintoista on, että nyt rakennuskaavat tehdään palakaavoina, eli vain pieniä alueita kerrallaan, ilmeisesti jotta ei syntyisi liian voimakasta kansanliikettä niitä vastaan. Muutama sata vastustajaa on helpompi jättää huomiotta kuin tuhannet vastustajat. Vastustajia riittää, koska rakennuskaavoittaminen jatkaa yleiskaavan sallimilla väljillä linjoilla alueen nykyisten asukkaiden tappioksi.

Kuinka kaavasumutusta käytetään poliittisten pisteiden keruuseen. Lainaus HS:n tekstistä:
”Muutokset ovat pieniä kartalla, mutta suuria niille asukkaille, joiden tärkeinä pitämiä alueita tämä koskee”, luonnehtii lautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava (kok). Hän pitää huomattavana myös sitä, että päätös oli yksimielinen, vaikka tässä linjataan nyt periaatteen tasolla liki kuudenkymmenen miljardin investoinneista.

Näin meitä helsinkiläisiä vedätetään.

Tämä kaavatemppuilu on syytä muistaa seuraavissa kunnallisvaaleissa, kun kaupungille valitaan uusia päättäjiä. Rehellisille ja suoraselkäisille miehille ja naisille olisi tilausta.
Vihreät (19 paikkaa) istuvat sankoin joukoin Kokoomuksen (21 paikkaa) rinnalla kaupunginvaltuustossa näitä päätöksiä tekemässä. Keskuspuistoa ja muita viheralueita myydään muutamasta pyörätiestä.
Hävettäisi olla vihreä tai kokoomuslainen. Nämä puolueet omaavat ylivoimaisen äänivallan 85 edustajan valtuustossa.

Helsingin kaupunginvaltuuston nykyinen kokoonpano löytyy linkistä:
http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/valtuustoryhmat/

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Sosialisoitiinko Suomea Pirkkalan koulussa?



SK 18/2016 Tuomo Lappalaisen artikkeli kertoi Pirkkalan koulun 1970-luvun "Marxismi-kokeilusta".
Artikkeli pohjautui Jari Leskisen kirjaan "Kohti sosialismia".
Artikkeli oli hyvin mielenkiintoinen. Sikälikin, että kirjaa "Isä,poika ja Metalliliitto" kirjoittaessani törmäsin 50 - 60 luvuilla muokattuun SDP:n poliittiseen ohjelmalinjaukseen. Siinä otettiin esille mahdollinen pankkien ja vakuutuslaitosten sosialisointi sekä merkittävien suuryritysten sosialisointi. Peruskouluajatus oli kyllä tuttu. SDP:n tavoitteena oli "sosialistinen - demokraattinen" Suomi rauhanomaisin keinoin, yhteiskunnan sisällä asioihin vaikuttamalla. Sikäli tietysti koululaitoksen uudistaminen oli melko luonteva tie mutta kirjoituksen kaltaiseen ”Marxistiseen” ja "kommunistiseen" aivopesuun en usko kovin laajalti SDP:ssä kannatusta olleen, vaikka napamiesten nimiä kirjoituksessa/kirjassa luetellaan ikäänkuin vastuullisina. Kuinka tietoisia Pirkkalan kokeilun todellisesta sisällöstä sitten puolueessa oltiinkaan, jää vielä artikkelissakin avoimeksi kysymykseksi.
SK19/2016 kertoi Matti Simulan pakinapalstalla, ikäänkuin oikaisuna, etteivät: Erkki Aho, Matti Louekoski ja Ulf Sundqvist tienneet asiasta ja toteaa perään että "uskotaan heitä". Samalla palstalla mainitaan Neuvostoliittolaisen suurlähettiläs Beljakovin tuki Suomen taisolaisille ja hänelle UK:n pyytämä karkoitus. Olisiko tämä Pirkkalan kokeilukin menossa suomettaja Beljakovin tiliin, mitä en ihmettelisi?
SDP:n yleisiä aatteellisia ajatuksia vuodelta 1960 kertoo teksti sivulla: http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmat/SDP/sdptaloussospol
Lainaus Blogistani: http://kolmepolvea.blogspot.fi/

SDP ja Viljo Kuukkanen (silloisen puoluetoimikunnan edustajana) toimi joka tapauksessa voimakkaasti kommunistisen järjestelmän Suomeen tunkeutumista vastaan kylmän sodan vuosina. Leike kirjan ao. luvun ingressistä joka kertoo kappaleen sisältöä lyhyesti:
"Kommunismin pelko oli todellisuutta sodan jälkeisessä
Suomessa. Kommunistit olivat voimiensa tunnossa ja pyrkivät
valtaamaan ammattiliittoja ja pääsemään vahvaan asemaan
Suomen hallitsemiseksi työväen joukkovoimalla. Vastaliikkeenä
Maalaisliitto ja SDP onnistuivat estämään Kommunistien
pääsyn hallitusvastuuseen vuoden 1948 jälkeen lähes
kahteen vuosikymmeneen. Vastatoimista huolimatta,
SKDL nousi eduskuntavaaleissa 1958 Suomen suurimmaksi
puolueeksi. 1960-luvun puolivälissä SKP hajosi pikku hiljaa
SKP:ksi ja SKDL:ksi. Hajaannus heikensi liikkeen toimintaa."



Henkilökohtainen kokemukseni opiskelijapolitiikasta
Opiskelin itse 1970-luvulla Taideteollisessa korkeakoulussa jossa oli kuumimmillaan käynnissä kommunistisen taistolaisliikkeen vallankaappaus. Kuuluin silloisen graafisen osaston laitosneuvostoon demari jäsenenä ja kävimme mm. SDP:n toimistossa pyytämässä tukea taistolaisten vastaiseen toimintaan. Osastolle oli ilmaantunut taistolaista aatetta kauppaavia opettajia joiden opetuksen taso ei vastannut ammatillisia vaatimuksia. Oppilaat olivat opettajiaan pätevämpiä. SDP:n edustajat kuuntelivat kulmat kurtussa mutta mitään konkreettista apua emme tuolloin saaneet, se mitä kulisseissa mahdollisesti tapahtui ei ole tiedossani. Ehkä seuraavan kappaleen tapahtumat?

Jonkin asteista yhteistyötä demarien ja kommunistien (SKDL/SKP) välillä, alkoi muodostua 1977 jolloin Taideteolliseen korkeakouluun syntyi demokraattinen vastarintaliike TAOS (Taideaineita opiskelevat sosialistit). Taistolaiset olivat SKP:n ääriliike joka kaihersi emäpuoluetta vaikutusvallallaan opiskelijoihin.
1978 nimitettiin TaiK:iin, pitkästä aikaa, ensimmäinen ei-taistolaismielinen rehtori.

Taistolaisten epärealismia oli heidän unelmansa 1971 Metallin lakon laajentamisesta kommunistiseksi vallankumoukseksi Suomessa. Selvää oli, että tuo kourallinen tulisieluisia kommunisteja ei olisi saanut kommunismin vastaista, SDP:n hallitsemaa Metalliliittoa, mukaansa kumoukseen millään ilveellä.
70-luvulla kommunistien osallistumista Metallissa oli jo jossain määrin demokratisoitu sitten kuumimpien 50-60-lukujen. Tämä johtui myös kommunistien valtaosan muuttumisesta entistä salonkikelpoisemmaksi. Se ajoi tuolloin jo enemmän työväestön etua kuin Neuvostoliiton etua.


Mitä on tapahtunut SDP:n vaikutusvallan heikkenemisen myötä
Nyt on myyty jo peräti ulkomaiseen omistukseen suomen tärkeintä infraa, eli valtakunnallisia sähköverkkoja ja tulos näkyy. Niin se maailma muuttuu, kun päättäjät muuttuvat.
Muutakin valtion omaisuutta harkitaan myytäväksi. Viimeisin hanke-ehdotus lienee tieverkoston yksityistäminen Kepun ja Anne Bernerin toimesta. Mahdetaanko ajatella, keiden käsiin se on lopulta joutumassa?
Rajalaitos myi aikoinaan rajan läheisyydestä kasarmeja, ehtona suomalainen ostaja, mutta sittemmin ainakin yksi kasarmeista on kulkeutunut venäläiseen omistukseen.

Suomalaista hyvinvointivaltiota ajetaan alas, kaikilla sektoreilla, ja lujaa. Lama ei ole se ainoa syy, vaan enemmänkin oiva tiliasuus varainsiirtoon.

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Onko Fivan selvitys vain kansalaisten tyynnyttelyä?

Fiva (Finanssivalvonta) tutkii? Jos pankeille lähetetään "tietopyyntö", tyyppiä: "Oletteko antaneet asiakkaillenne konsulttiapua veronkiertoon ja veroparatiisiyhtiöiden perustamiseksi?", mitä luulette jokaisen pankin siihen vastaavan? "Emme tietenkään" ja yhteen kirkkaaseen ääneen. Finanssivalvonta vastaa: "Hieno pojat ja tytöt, saatte puhtaat paperit".
Näinhän mekin lapsena vastattiin kysymykseen: "Ollaankos sitä taas oltu tuhmia?".

Mitä tämä pelleily oikein tarkoittaa suomeksi?
Rahamaailma osallistuu yhteisiin lama-talkoisiin lapioimalla Suomesta, henkilökuntaa erottamalla kerätyt rahat, piiloon verottajalta ja sen jälkeen auttaa pankkejaan siivoamaan loatut nurkkansa.
Minulla on todistaja erään firman johtoportaasta. Hän kertoi edellisen laman aikaan EK:n edustajan kiertäneen firmoja ja kehottaneen niitä potkimaan, nyt hyvällä syyllä, porukkaa ulos niin paljon kun ehtivät. Tätä ohjetta on tunnontarkasti noudatettu myös nykyisen laman aikana. Kerätyt voitot uitetaan sen jälkeen ulos maasta verottajan ulottumattomiin, jotta mitään hyötyä ei Suomelle tai sen työttömille, jäisi kaluttavaksi. Näin nämä talkoot toimivat.

Minulta ei edes Fiva saa puhtaita papereita.
Nyt olisi syytä tutkia myös Fivan taustoja, taloudellisia ja poliittisia kytköksiä. Niiden kautta löytyy syltyntekijät tässä sopassa.

Fiva kertoo toiminnastaan, sekä vastuullisista vaikuttajista sivullaan:
"Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat mm. pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Valvottavat rahoittavat toimintamme 95-prosenttisesti, ja jäljelle jäävä viisi prosenttia rahoituksesta tulee Suomen Pankilta."
Sen lauluja laulat kenen leipää syöt.
Tähän voisin jo tutkimuksen lopettaa, vai olisiko vielä pitänyt lähettää kohtelias kysely: "Ette kai vaan tue pankkimaailmaa mitenkään tässä veroparatiisitutkimuksessanne?" Jatkan kuitenkin esittelemällä johtokunnan.


Finanssivalvonnan johtokunta (toiminnasta vastuulliset henkilöt)
  • puheenjohtaja Pentti Hakkarainen, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja (Suomen Pankki)
  • varapuheenjohtaja Martti Hetemäki, valtiosihteeri kansliapäällikkönä (valtiovarainministeriö) 
  • Outi Antila, ylijohtaja (sosiaali- ja terveysministeriö)
  • Pirkko Juntti, varatuomari
  • Vesa Vihriälä, toimitusjohtaja (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos)
  • Pirjo Kyyrönen, johtava lakimies, johtokunnan sihteeri

Pentti Hakkaraisen CV kertoo pankkimiestaustaa mm.
Outokumpu-, OKO- ja Leonia/Sampo-konserneissa työskennellessä
myös useiden tytäryhtiöiden hallituksissa, mm.
- Outokumpu Financial Services AB
- Outokumpu Financial Services B.V.
- Outokumpu Metals Treasury
- Pancarelian Ltd
- Opstock Oy
- Okopankki Oy
- OP-Rahoitus Oy
- OKO-Investointipankki Oy
- Leonia MB Equity Partners Oy
- Suomen Vientiluotto Oy

 Martti Hetemäestä löytyy Fivan sivuilla olevan CV:n lisäksi verkosta muuta taustatietoa:
"Puolueisiin sitoutumaton Hetemäki on reissannut kiivaasti Euroopassa pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukana.
Viime vuodet Hetemäki on painiskellut eurokriisin ongelmien kanssa.  Jokin aika sitten hän kävi markkinoimassa Italialle Suomen 1990-luvun laman rahoitusratkaisua, vakuudellisia velkakirjoja. Euron hän on sanonut pysyvän kestävänä silloin, kun ei ole yhteisvastuuta. 
Hetemäeltä ei ole juuri haastatteluja tippunut ja hän on pitänyt lausunnoissaan matalaa profiilia edeltäjäänsä valtiosihteeri Raimo Sailakseen verrattuna.
Hänen isänsä Päiviö Hetemäki muistetaan työmarkkinajohtajana ja huomattavana kokoomusvaikuttajana."
Lainaus: http://yle.fi/uutiset/tallainen_mies_on_sailaksen_seuraaja/6495654


Vesa Vihriälän CV kertoo jo paljon enemmän raha- ja yritysmaailman tukemisen vaikuttimista:
​Toimitusjohtaja; Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Elinkeinoelämän valtuuskunta
Koulutus: Valtiotieteen tohtori (kansantaloustiede), Helsingin yliopisto
Aiempia tehtäviä:
  • Euroopan komissio 2010–2012
    • varapuheenjohtaja Olli Rehnin neuvonantaja
  • Valtioneuvoston kanslia 2004–2010
    • talousneuvoston sihteeristön päällikkö, talousasioiden alivaltiosihteeri
  • Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos 1997–2004
    • toimitusjohtaja
  • Suomen Pankki
    • toimistopäällikkö, Kansantalouden osasto 1996–1997
    • tutkija (väitöskirjatyö), Tutkimusosasto 1994–1996
    • toimistopäällikkö, Rahoitusmarkkinaosasto 1991–1994
  • OECD, Economics and Statistics Department 1989–1991
    • economist
  • Suomen Pankki 1984–1989
    • tutkija
Vihriälän kansantaloudellisesta ajatusmaailmasta kertoo myös artikkeli: http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/01/08/etla-tyonantajamaksut-alas-rahat-vaikka-elakelaisilta/2015235/12

Katja Taipalus CV:
​Osastopäällikkö, Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto, Suomen Pankki 2015–
Koulutus: valtiotieteiden tohtori
Aiempia tehtäviä
  • Suomen Pankki
    • Toimistopäällikkö 2012–2015
    • Vanhempi ekonomisti 2010–2012
    • Ekonomisti 2001–2010
  • Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
    • Analyytikko ja salkunhoitaja 1999–2001
  • Helsingin Pörssi
    • Meklariassistentti 1997–1999

Outi Anttilan CV:
Koulutus: varatuomari, OTK

Aiempia tehtäviä
  • Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja 2002–2010
  • Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja 1992–2002
  • Maa- ja metsätalousyrittäjien Keskusliitto MTK ry
    • lakiasioiden johtaja 1990–1992
  • muita asiantuntija- ja lakimiestehtäviä vuodesta 1981
Nykyisiä luottamustoimia
  • Rahoitus- ja vakuutusneuvonta FINE, hallituksen jäsen
  • Valtiovarainministeriön SWOT-ryhmä, jäsen
  • Eläkeneuvotteluryhmän jäsen
  • Useita oman ja muiden ministeriöiden työryhmien puheenjohtajuuksia ja jäsenyyksiä 

Pirkko Juntti. CV - näyttää olevan vain englanninkielisenä. Mistä syystä? EIhän tuossa ole mitään hävettävää jos ei lasketa teollisuuden edustamista CV:ssä. Englanninkieliset sivut ovat olemassa ihan erikseen:
Koulutus: varatuomari, OTK
Aiempia tehtäviä
  • PCA Corporate Finance, Helsinki
    • Senior Adviser 1998–2003
  • JP Morgan, London 1983–1998
    • Vice President, Corporate Finance and Investment Banking
    • Senior Banker responsible for clients business in select Scandinavian countries
    • Senior Banker responsible for forest industries in Europe
    • Director for Corporate Finance and Investment Banking in Finland
  • Finnish Export Credit Ltd, Helsinki
    • Legal Counsel, Manager for lending to international institutions 1975–1982

Mikko Kuusela
Ylimatemaatikko, Sosiaali- ja terveysministeriö 2011–
Koulutus: filosofian tohtori, sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä vakuutusmatemaatikko (SHV)
Aiempia tehtäviä
  • Silta Oy
    • Vakuutustekniikan päällikkö 2009–2010
    • Aktuaari 2007–2009
    • Matemaatikko 2004–2007
Nykyisiä luottamustoimia
  • Vakuutusmatemaatikon tutkintolautakunnan jäsen 

Jaakko Weuro
​Neuvotteleva virkamies, Rahoitusmarkkinaosasto, Valtiovarainministeriö 2014–
Koulutus: oikeustieteen maisteri
Aiempia tehtäviä
Valtiovarainministeriö, rahoitusmarkkinaosasto
  • Vanhempi hallitussihteeri 2013–2014
  • Hallitussihteeri 2011–2013
Valtion vakuusrahasto
  • Valtuuston sihteeri 2013–2014
Nykyisiä luottamustoimia
  • Helsingin hiippakunnan hiippakuntavaltuuston varapuheenjohtaja 2012–
  • Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston varajäsen 2015–
  • Partiosäätiö – Scoutstiftelsen rs, hallitus 2013–
 Tämä ei ollut sellainen "oikea tutkimus", vain "pintaraapaisu" Fivan vaikuttajataustoihin. Nuo laulut näyttävät laulettavan ihan vain yhdestä suunnasta. Melkeimpä yhdellä suulla..

perjantai 5. helmikuuta 2016

Helsinkiä ei suunnitella enää autoystävälliseksi



HS mielipide 2.2.2016
Helsinkiä ei enää suunnitella vain autojen ehdolla

Otso Kivekäs vihreiden kaupunginvaltuutettu, Pyöräliiton puheenjohtaja vastasi porvoolaisen Anna-Stina Nykäsen kirjoitukseen 31.1. jossa Nykänen oli huolissaan Helsingin uudesta kaavasta ja sen pyörätiepainotteisuudesta, sekä bulevardirakentamisesta.

On ilman muuta hyvä, että polkupyöräily mahdollistetaan ja polkupyöräilijän terveyttä turvataan rakentamalla pyöräteitä. Vaihtoehtoisia, energiaa (öljy ja sähkö) säästäviä liikkumisen välineitä on järkevää suosia.
Uutta kaavaehdotusta lukiessani, tulin Nykäsen kanssa aivan samaan vaikutelmaan Helsingin muuttamisesta pyöräilykaupungiksi. Nimenomaan pakottamalla autoilijat julkisiin liikennevälineisiin tai polkupyörien ostoon. ”Baanat” sujahtelivat kaavan mainoslauseissa sinne sun tänne sieltä sun täältä mutta autojen kulkureittejä ”Bulevardeja” rakennettiin ja kuristettiin tasoristeyksin ja liikennevalosumin. Neljä kaistaa ei auta jos ne kaikki seisovat.
Kun tämä tilanne viedään (Bulevardi) Helsingin Laajasaloon, joka on saari, ajatus ja sen vaikutus on todella onneton. Nykyiselläänkin ruuhkaliikenne saarelta yhtä siltaa ja Herttoniemen liikennevalomerta vastaan, on turhauttavaa. Toivon, etten ole näkemässä ja kokemassa mitä Bulevardin liikenneruuhkat tulevat aiheuttamaan uuden kaavan toteutuessa. Täytyykö aamuherätystä siirtää tuntia aikaisemmaksi. Onneksi itse olen jo eläkkeellä ja Otso Kivekäs, jos asuisi Laajasalossa, omistaa ilmeisimmin polkupyörän ja voi ”sujahtaa” uutta pyöräilysiltaa Hakaniemeen tai Krunikaan. Ikääntyvien Laajasalolaisten on syytä muuttaa pois saarelta, koska kohta he eivät sieltä enää pääse esim. Myllypuron sairaalaan kuin taksilla. Ruuhkissa voi viihdyttäytyä kuuntelemalla seisovan taksin taksamittarin tikitystä.

lauantai 30. tammikuuta 2016

Avoin kirje Helsingin kaupungin kaupunginkanslialle

Koska palautelomakesysteeminne ei mahdollista perusteltuja laajoja kirjeitä, siirrän tähän Blogiin kokonaisuuden kommentistani asumisen ohjelmaluonnokseenne "Kotikaupunkina Helsinki 2016".
Tämä julkaisu liittyy vahvasti kunnallispolitiikkaan jossa tehdään kyselyn kautta mielipidevaikuttamista mutta vaikuttaako mielipiteet joita pyydetään? Yleiskaavaluonnoksen huomautuksin ei saatu yleiskaavaa tarkennettua, joten odotukset eivät ole suuret.  Tämä kommentti kertoo osaltaan miksi korjausta ei tehty.



ELSINGIN KAUPUNKI
LUONNOS 1
KAUPUNGINKANSLIA
Talous- ja suunnitteluosasto
Strategiat ja kehitys/Asumisen tiimi
30.11.2015

YLEISKOMMENTTI
Kotikaupunkina Helsinki 2016 -luonnokseenne

Kaupunkisuunnittelun ammattilaisten ja poliitikkojen olisi hyvä tutustua (eivät ilmeisesti ole niin tehneet, vaikka siitä on olemassa viitteitä HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON
KAAVOITUSOSASTON SELVITYKSIÄ 2000: 4; Satu Tiitola; Rakentamattomat alueet Helsingin kaupunkirakenteessa ja maankäytön suunnittelussa) Ebenezer Howardin (1898, 1902)  ideologiaan ja perusteluihin puutarhamaisesta kaupunkirakentamisesta ”Bright homes and gardens, no smoke, no slums”,  jossa ihmisetkin viihtyvät. Siitä lyhyt leike näin aluksi joka viittaa tiiviiseen mutta viihtyisän rakentamisen mahdollisuuteen ilman kivitaloslummeja:

” Matalaa ja tiiviistä – miksi ja miten?
… Kuva 50. Puutarhakaupungin suunnitteluperiaatteita mm. maankäytön, liikennejärjestelmän ja mitoituksen osalta (Howard 1898, 1902). Kaupungin asukastiheys on lähes kolminkertainen Helsingin nykyiseen verrattuna ja yli kaksinkertainen Berliiniin tai Wieniin verrattuna.”
… noin 4 km2:n kokoisen, pienen ja tiiviisti rakennetun puutarhakaupungin asukastiheys on siten jopa 8 000 as/km2. Howardin omien suunnitteluperiaatteiden mukaan laskettuna asukastiheydeksi tulee jopa yli 20 000 asukasta/km2”.

Howardin viihtyisään malliin mahtuisi asumaan vuonna 2050 mainiosti, rohkeimmankin ennusteen Helsingin väkimäärä kaksinkertaisena (puolet maasta voitaisiin edelleen säilyttää puistoina). Laskelman mukaan 2050 asukastiheys Helsingissä olisi 4067 as/km2.
Howardin ajatusta kypsytteli edelleen 1998, Hall & Ward, eikä tähän rakentamisen mahdollisuuteen ole myöhäistä tarttua vieläkään. Kyse on vain ja ainoastaan kaavoittajan tahtotilasta. Älkää katsoko vain vuosilukuja, teoria on sovellettavissa myös tämän päivän kaavoittamiseen.

Suomen väkiluku pienenee syntyvyyden pienenemisen syystä. Pakolaisvirta on ainoa mahdollisuus kasvattaa eläkkeenmaksajasukupolvea Suomessa. Muuttovirta on kasvukeskuksiin päin ja Helsinki on sellainen. Mikä tulee olemaan Helsingin asukasmäärä vuonna 2030 tai 2050, ei kuitenkaan voida esittää luotettavia arvioita. Trendit eivät ole luotettavia nykytilanteessa.
Jostakin on kuitenkin lähdettävä liikkeelle. Mutta. Miten mahdolliset uudet asukasmäärät tulevaisuudessa jaetaan/jakautuu eri alueille ja minkälaisiin asuinolosuhteisiin ja miten tiivistysrakentamisen määrä on hallittavissa jos sitä sanelee vain poliittinen ja rakennuttajien ahneus?

Puhun Laajasalolaisena oman kotiseutuni asioista

On todettu, että Laajasalossa ei ole työpaikkoja kuin nimeksi. Lähes kaikki asukkaat käyvät töissä alueen ulkopuolella. Suurimmat työllistäjät ovat alueina ydinkeskusta ja Pasila.
Herttoniemi on lähialueen yksi aluekeskus jonka ohitse on ajanut jo vuosia Itäkeskus kauppakeskuksena mutta Herttoniemessä on edelleen alueen ainoa täyden palvelun postikonttori. Sairaalakin siirtyi Herttoniemestä aluekehittämisen kautta Myllypuroon.
Näistä edellisistä syistä liikenne kulkee ydinkeskustaan mutta myös erittäin voimakkaasti itään, Herttoniemeen  ja Itäkeskukseen. Raitiotie tai polkupyöräsilta, ei ratkaise itäsuunnan liikenneongelmaa, eikä se ratkaise myöskään ydinkeskustaan tai sen kautta suuntautuvaa muuta liikennettä ja liikenneongelmaa kaikilta osin.

Laajasalon palveluja ovat pieni ostoskeskus, koulut, kirkko, kirjasto, terveysasema ja lastentarhat. Virkistysalueita on tällä hetkellä erinomaisesti. Laajasalon ranta-alueet ovat nyt pääosin käytettävissä virkistyskäyttöön, samoin sen keskiosissa on kauniita metsävaltaisia puistoalueita. Metsäpuistoja on myös Kaitalahdessa ja Jollaksessa, toistaiseksi. Osa on aikaisemmalla kaavalla merkitty virkistysalueiksi.  Laajasalossa on myös erittäin kaunis uimaranta, ja muutama pienempi poukama uimareille ja vilkkaasti käytetty urheilukenttä. Täällä on myös suojelualueita ja maisemallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita.
Yleiskaavaehdotuksen teksti maalailee näitä samoja asioita joita se toteutuessaan tulee toisella kädellään romuttamaan.

Mitä uusi kaupunkisuunnittelu ja sen piirtämä yleiskaava tuo lisää Laajasaloon?
- Kivitaloja ja uusia asukkaita. Asukkaiden mukana, lisää liikennettä, myös yksityisautoja.
- Riittämättömät liikenneyhteydet. Entisiä liikenneyhteyksiä kuristetaan. Pikaraitiotie/polkupyörätiet ei ole suinkaan liikenneongelman kokonaisratkaisu.
- Vartiosaaren kaavoittaminen kivitaloille tulee ohjaamaan lisää liikennevirtaa (myös henkilöautoja) Laajasalon läpi, sekä kutistamaan virkistysalueita. Upea uimaranta jää tulevan läpikulkutien varjoon.

Mitä uusi yleiskaava vie Laajasalosta?
Se vie edellä mainittuja virkistysalueita suhteettomassa määrin. Jopa urheilukentän alue on kaavoitettu rakennusmaaksi. Onko tämä kaavoitusahneutta?

Mitä uusi yleiskaava ei tuo Laajasaloon?
Uusia työpaikkoja tai palveluita, ainakaan merkittävissä määrin.
Historia on näyttänyt, että Herttoniemen ja Itäkeskuksen voimakkaat kaupalliset keskukset vetävät asiakkaat myös Laajasalosta. Pienet kaupat ja yrittäjät ovat vaikeuksissa väestömäärästä huolimatta. Asukasmäärän lisäys ei välttämättä lisää ostovoimaa ja ostotapahtumia, koska työpaikat ovat muualla ja työmatkalla on helppo käydä kaupassa siellä missä tarjonta on runsaampaa ja hinnat ovat edullisemmat.
Uusi kaava ei myöskään lisää asukastyytyväisyyttä. Tänne aikoinaan muuttaneet asukkaat ovat tulleet pakoon urbaaneja kivitaloalueita joita nyt ollaan tänne tuomassa hyvin voimaperäisesti. Laajasalosta kaavaillaan kaavaesityksen mukaan, Helsingin keskustan kaltaista asukastihentymää.
Pientaloalueita kuristetaan kivitalojen väliin ja rakennusmaana niitä voidaan ”hehtaarikaavan” mukaan käyttää myös kivitalorakentamiseen laitamiltaan. Myös viheralueet ovat vaarassa kutistua hehtaarikaavan, kaavoittajalle antamien mahdollisuuksien nielemänä.
Uudet kaavat eivät varaa pientaloalueita. Vertaa uusi osakaava Laajasalon öljysataman rannassa. Tuo mainittu 86% osuus kivitaloja Helsingissä  tulee kasvamaan runsaasti.




SUORAT KOMMENTIT OHJELMAAN
Ensin lainaus tekstistä, sen jälkeen on kommentti tekstinosaan.
Ohjelman sanamuodosta: Kaikki eivät näe, eivätkä osaa lukea, eivätkä ymmärrä epäselväksi muotoiltua ohjelmaehdotustanne. Heidän vuokseen, kirjoittakaa asiat niiden oikeilla kansantajuisilla nimillä, älkää käytäkö kiertoilmauksia, epämääräisyyksiä tai ”maalailua”. Kirjoittakaa tosiasioita, olkaa rehellisiä ja seiskää sitten myös sanojenne takana.


”PÄÄMÄÄRÄ I
Maankäytön periaatteena on tiivis joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuva yhdyskuntarakenne. Asuntorakentamisen edellytykset taataan aktiivisen maa- ja tonttipolitiikan avulla sekä huolehtimalla asuntotuotannon edellyttämän kaavavarannon riittävyydestä.

Tavoite 3 Yleissuunnittelu 
Vuonna 2016 tuodaan kaupunginvaltuustoon päätettäväksi uusi yleiskaava. Uuden yleiskaavan tulee mahdollistaa riittävän kaavavarannon ylläpitäminen sekä vuosittaisen asemakaavatavoitteen toteutuminen ohjelman mukaisen asuntotuotantotavoitteen toteuttamiseksi.”

---------KOMMENTTI-----------------
Kaavassa ollaan todella huolestuneita ainoastaan rakennusmaan riittävyydestä ja unohdetaan asukkaat (paitsi ylimaalailevassa perättömässä myyntitekstissä). Unohdetaan myös se, että autoilu tuskin vähenee. Jos autot ajetaan pois alueelta huonoilla liikenneyhteyksillä, kuten Laajasalon suunnitelma osoittaa, se ei voi olla vaikuttamatta asukasrakenteeseen. Jos tämä on tiedostettu suuntaus, olen Helsingin ja Laajasalon puolesta pahoillani. Tämä sotii itse kirjoittamianne periaatteita vastaan.

Kaavavarannon riittävyys on toteutettu täysin asukasepäystävällisellä vaikuttamismahdollisuudella: "kaikki mahdollisuudet kaupungille, ei mitään mahdollisuuksia asukkaille" . Tarkoittaa: yliväljät kaavamerkinnät takaavat todella kaupungille täysin vapaat kädet rakentamiselle mielensä mukaan, myös viher- ja pientaloalueiden valtaamisen, yli merkintöjen. Ei näin voida demokratiassa toimia. Tämä on kunnallista sanelupolitiikkaa, jossa annetaan "ikäänkuin" mahdollisuus asukkaiden mielipiteeseen jota ei ole ajateltukaan kuunneltavaksi, saati toteutettavaksi. Voidaan sanoa, että on ”kuultu” asukkaita.
-------------------------------------------

”Tavoite 4 Asemakaavoitus ja asemakaavavaranto

Vuosittain laaditaan asemakaavoja asuntotuotantoon vähintään 562 500 kem2.
Toteutumaa seurataan liukuvana viiden vuoden vuosikeskiarvona valtuuston hyväksymistä asemakaavoista.
Asemakaavojen tulee mahdollistaa tavoitteiden mukainen hallinta- ja  rahoitusmuotojakauma sekä tuettava kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytyksiä. Asemakaavojen toteuttamiskelpoisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Asuntotuotannon sujuvoittamiseksi asemakaavavaatimusten yksityiskohtaisuutta tulee välttää, jotta poikkeamispäätöksiä voidaan vähentää.”

---------KOMMENTTI--------------
Asuinympäristön viihtyisyys alistetaan ”asemakaavavarannon” alttarille. Juuri näin "väljäksi" kaupungin kaavaluonnos on tehty MUTTA kuten edellä mainitsin, se on yksipuolista kaupunkisuunnittelua. Kaavaluonnosta vastaan tehtyjä huomautuksia otetaan huomioon vain kaupunkia miellyttäviltä osin tai tarkoituksella tehtyjä ylimitoituksia karsien, mutta esimerkiksi sen epätarkkuuteen ei haluta puuttua vaikka se luo täydellisen turvattomuuden ilmapiirin kaupungin asukkaissa. Turvattomuus ei ole viihtyisyyttä.  Nyt ei ole tiedossa mitä alueelle rakennetaan (paitsi että paljon) ja kuinka paljon virkistys- ja viheralueita menetetään loppujen lopuksi talojen alle. Viittaan edelliseen kommenttiin.
-----------------------------------------

”PÄÄMÄÄRÄ III
Erilaiset kaupunginosat kehittyvät houkuttelevina asuinalueina, ja niistä muodostuu toiminnallisesti eheä Helsinki. Uusista alueista rakentuu persoonallisia ja asukasrakenteeltaan monipuolisia kaupunginosia. Olemassa olevien alueiden elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä tuetaan täydennysrakentamisella.”

---------KOMMENTTI--------------
Tässä syötetään karkeaa propagandaa ja peitellään kaupungin todellisia tarkoituksia.
Miten voi sanoa, että kaupunki säilyttää viihtyisyytensä ja houkuttelevuutensa jos siltä riistetään isolta osin virkistysalueet ja puistot?
"Toiminnallisesti eheä", tarkoittaa, että toiminnallisuutta halutaan rajoittaa kaupungin mahdollistamalla tavalla. Infra tulee edulliseksi, kun asukkaita kootaan alueelle runsaasti. "Persoonallisia" tarkoittaa kenties arkkitehtuuria mutta se ei välttämättä liity viihtyisyyteen jos ympärillä on vain paljon kauniita, korkeita kivitaloja? Jos esimerkiksi pientaloasukas haluaisi asua pientaloalueella, kaava ei takaa, että hankittu pientalotontti säilyy.
"Elinvoimaisuudella" tarkoitetaan mainittuja lisäkerrosneliöitä joka tarkoittaa tiivistä rakentamista joka puolestaan tarkoittaa mahdollisesti myös ”slummiutumista”. Luvataan "palvelujen lisääntymistä" MUTTA sitä ei voida taata mitenkään. Yleensä palveluita tulee ja menee. Joskus ei edes tule vaikka luvataan. Uskooko kukaan, että esimerkiksi postitoimistoja saataisiin lisää? Uskooko joku, että pankkien konttorit lisääntyisivät? Uskooko joku, että terveyspalvelut lisääntyisivät, kun niitä jatkuvasti puretaan ja keskitetään?
Kaupat ja palvelut keskittyvä isoihin yksiköihin. Niin on tapahtunut ja niin tulee tapahtumaan, eli ei pikkukaupat tule lisääntymään (en puhu suunnitelmista vaan toteutumasta pidemmällä aikavälillä eli käytännössä, kuten on käynyt aiemminkin Laajasalossa). Kauppamatkojen pituus vaikuttaa puolestaan autoiluun. Liikuntapaikkojen ja virkistysalueiden katoaminen vaikuttaa myös autoiluun. Kuinka hermeettisessä polkupyöräily ja raitioliikennemaailmassa suunnittelijat tai päättäjät mahtavat elää? En kannata autoilun lisäämistä mutta kannatan liikkumisen vapautta, en liikkumisen pakottamista yhteen polkupyöräjulkisliikenne-muottiin.
----------------------------------------

”Tavoite 9. Asuinalueiden elinvoimaisuus

Edistetään kestävää kaupunkikehitystä tiedostaen alueiden erilaisuus ja eriytymiskehitys.
Keskeisimmät aluerakentamiskohteet seuraavina vuosina ovat Länsi-satama, Kalasatama, Pasila, Kruunuvuorenranta, Kuninkaantammi ja Honkasuo.
Tulevan asuntotuotannon näkökulmasta suunnittelun etenemistä edistetään Malmin lentokentän, Koivusaaren ja Östersundomin alueilla. Näiden alueiden osuus asuntotuotannosta on noin 60 prosenttia.

Asuntorakentamisesta 40 prosenttia toteutuu täydennysrakentamisena.
Tuotantotavoitteen turvaamiseksi täydennysrakentamisen koordinaatiota vahvistetaan sekä kehitetään prosesseja ja kannusteita.
Asuntotuotantotavoitteen toteuttamiseksi tulee huolehtia riittävästä eri puolilla kaupunkia olevasta asemakaavavarannosta sekä varmistaa tonttien rakentamisedellytykset. Täydennysrakentamisalueen asemakaavoitusta ohjelmoidaan nykyistä järjestelmällisemmin.
Alueilla, joiden asuntokanta on yksipuolista ja uudistuotanto vähäistä, uusi asuntokantaa monipuolistava täydennysrakentaminen on tärkein tavoite.
Jatketaan autopaikattomien ja vähäautopaikkaisten asuntokohteiden toteuttamista erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä”

---------KOMMENTTI--------------
Östersundomin kaavoitus pysähtyy luonnonsuojelualueen ongelmien vuoksi ja Malmin lentokentästä riidellään kovasti. Onko nämä huomioitu tekstiä kirjoitettaessa, vai onko tämä vain heitto muiden heittojen ohella?
Kruunuvuorenrannan asunnot ovat kerrostaloja. Pientaloalueelle ei ole sinne sijaa annettu (tällä hetkellä Stansviikin kaavassa on 17 kpl pientalotontteja = 2300 m2. Koko Stansviikin alueen as.PA:sta laskettuna OK taloja tulisi olla 15 780m2. Jos mennään erillistalojen 8% mukaan pitäisi Stansviikin alueella olla yli 9000 m2 OK taloja. Koko Kruunuvuorenrannan alueella tulisi olla asuin PA:sta laskettuna 17% = 77 000m2 pientaloja. Odotan mielenkiinnolla uusia kaavoja) . Monipuolinen rakentaminen edellyttää erilaisten talotyyppien sallimista alueelle. Uusi yleiskaavaluonnos näyttää toteutuessaan, vastoin lupausta, tähtäävän alueen yksipuolistamiseen.

Jos kaupunginsuunnittelu ottaa linjakseen autopaikkojen vähentämisen ja olettaa, että se toteutuu, olen syvästi huolissani suunnittelun yksinkertaisesta ajattelutavasta. Sanokaa reilusti, että kunnallisesti tuetut, edullisen vuokran talot asuttavat vähäautoisia asukkaita pikaraitiotien käyttäjiksi. Täytyy olla rehellinen. Sitä paitsi, kuinka nämä vähäautoiset kuljettavat lapsiaan alueen ulkopuolella oleviin liikuntapuistoihin urheiluvälineineen esim. Myllypuroon, kun alueen ainut urheilukenttä on rakennusmaana? Kyllä kaupungin vuokrataloissa ja vastaavissa edullisen vuokratason taloissa asuu yllättävä määrä autoilevia asukkaita tänäkin päivänä, ihan vain liikkumisen vapauden vuoksi autoja hankitaan, vaikka tupakasta ja ruuasta tinkimällä. Ja sitä paitsi, eikö edullisia vuokra-asuntoja pitänyt hajasijoittaa, eikä koota raitiotien varteen? On myös tilanteita, jolloin henkilöauto on joko ainut tai ainakin se järkevin vaihtoehto.
-----------------------------------------

”PÄÄMÄÄRÄ IV
Huolehditaan asuntokannan kunnosta sekä edistetään energiatehokkuutta asuntorakentamisessa ja olemassa olevassa asuntokannassa. Asuntorakentamista kehitetään tukemalla erilaisten talotyyppien rakentamista, omatoimista rakennuttamista sekä erilaisten asumiskonseptien toteuttamista. Parannetaan asuntojen soveltuvuutta elinkaariasumiseen sekä edistetään hissien rakentamista vanhaan asuntokantaan.”

---------KOMMENTTI--------------
Tuetaan "erilaisten talotyyppien" ja "omatoimista rakennuttamista"? Viittaan edelliseen kommenttiin pientaloalueiden kutistamisesta ja jopa puutumisesta uusissa suunnitelluissa kaavoissa. Puhdasta sanahelinää ilman todellista sisältöä ja merkitystä. Miten tällaista totuuden vastaista tekstiä saa kirjoittaa kaupungin virallisiin ohjelmiin? Hissit ovat positiivinen asia.
-----------------------------------------

Helsingin asuntokanta

Helsingin asuntokanta on kerrostalovaltainen, 86 prosenttia asunnoista
on kerrostaloissa.

Erillispientalojen osuus on noin kahdeksan prosenttia.

---------KOMMENTTI--------------
Viittaan edelliseen kommenttiin pientaloalueiden kutistamisesta ja jopa puutumisesta uusissa suunnitelluissa kaavoissa. Jos tilanne on nyt jo näin huolestuttava, suunnitelmien mukaan suhde tulee kutistumaan, koska suunnitelma sen mahdollistaa ja mikä on mahdollista ottaa taajempaan rakentamiseen se otetaan. Sellainen ei tue asuntojen monipuolisuutta eikä viihtyisyyttä, jotka on tekstissä mainoslauseina mainittu. Vilpillistä mainontaa vai tulisiko sanoa edelleen täyttä "propagandaa" toistosta huolimatta ja sen vuoksi.
Sitä en ihmettele, että kaupungissa on kerrostaloja mutta sanottakoon kaavaluonnoksessa sitten reilusti, että nyt tänne rakennetaan kerrostaloja ja vähennetään yksityisautoilua, eikä puhuta asiaa hämärtäviä korulauseita ja tehdä ”hehtaarikaavoitusta”. Jos olisin ostamassa omakotitaloa tai rakentamassa, en näillä papereilla missään tapauksessa tekisi sitä Helsingin alueella. Ehkä näin on tarkoitettu?
--------------------------------------------------------------------

KOMMENTTIEN TAUSTA-AINEISTOA

Matalaa ja tiiviistä miksi ja miten? Kolmas suuri linja: englantilainen puutarhakaupunki

--------------------------------------------------------------------

ASUKASTIHEYS ja KEHITYS (vastaa kaupungin kaavoittajan lukuja mutta tähän trendiin ei voi nykytilanteessa luottaa)
Tiheimmin asuttu kaupunki on Helsinki, 2904 as/km².
----------------------------------------------------------------

Lasten kaupunki
Julkaistu: 24.8.2012 | Kirjoittanut: Mikko Sarela
(Laajaslon lapsitiheys alle 250 / km2 oli pienin koko kaupungissa)         

----------------------------------------------------------------

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä (Urban Zone 2)
Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne – Alakeskukset ja liikkuminen

-----------------------------------------------------------------