Stansvikin kaava nurin yleiskaavan vastaisena

Stansvikin kaava kaatui Helsingin hallinto-oikeudessa.
YLE uutisoi asiasta: https://yle.fi/uutiset/3-10845481?fbclid=IwAR0ds39fHCzBItJCKUh0C5PphflIogBiMf_G2vuS_93tAJDDacS8OH8_

 Lainaus YLE:n artikkalista:

"Tulkintaero yleiskaavasta

Lisäksi kaupungilla ja hallinto-oikeudella on erilainen näkemys siitä, kuinka tarkasti Stansvikinkallion asemakaavassa olisi tullut noudattaa Helsingin yleiskaavaa vuodelta 2002.

Kruunuvuorenrannan kaavoitusta ohjaa osittain Kruunuvuorenrannan osayleiskaava ja osin Helsingin yleiskaava 2002.

Hallinto-oikeus huomauttaa, että Stansvikinkallion asemakaavassa on jätetty huomioimatta vuoden 2002 yleiskaavan pientalosuunnittelumääräys. Yleiskaavan kaavaselostuksen mukaan Kruunuvuoren alueelle tulisi suunnitella pientalovaltaista aluetta 50 prosenttia ja kerrostalovaltaista 50 prosenttia.

Kuutin mukaan vuoden 2002 yleiskaava on voimassa vain pienellä alueella Stansvikinkalliota. Hän myös muistuttaa, että vuoden 2002 jälkeen voimaan on tullut osayleiskaava ja päätös Kruunusilloista.

– Kaupunki on tulkinnut niin, että se voi käyttää harkintaa eri tavalla kuin yleiskaavassa 2002 on ohjeistettu. Tämä on tulkinnallinen asia, Kuutti toteaa."


Minusta ei ollenkaan tulkinnallinen vaan lain vastainen.

T: Mika Penttinen LSPKY puheenjohtaja
-------------------------------------------------------------------------------------------------

Tämä ei ollut ensimmäinen kaava joka läiski poskille ylempiä ja aikaisempia kaavoja.
Kaupungin omavaltainen kaavoituspolitiikka jota Kuutti "tulkinnaksi" kutsuu, näyttää tekevän mitä huvittaa milloinkin ja asukkaat ja asukasyhdistykset joutuvat paikkaamaan laittomuudet hallinto-oikeuden kautta.

Kaavoittajalle huomautettiin yleiskaavan vastaisuudesta, mutta sillä ei ollut vaikutusta, kuten ei yleensä muullakaan asukkaiden kuulemisella ole ollut. Se on vain lain vaatima "haitallinen" prosessi kaavoittajan mielestä.
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2017.html

Yleiskaavan vastaisuus näkyy tässä kaavavertailussa. Kerrostalovaltaiset alueet punaisella ja pientalovaltaiset alueet ruskealla. Tämä ei siis toteutunut lopullisessa Kruunuvuorenrannan kaavassa, vaan ahneus iski ja koko alue kaavoitettiin kerrostaloiksi. Tämä siis kaatui hallinto-oikeudessa toistaiseksi. Kaupunki vie luultavasti asian KHO:n poliittisen voimansa tunnossa.
Koko Laajasalon kaava:
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/HelsinginKaavoitus.html

Hyvä apulaispormestari Anni Sinnemäki

    Lähestyn tällä julkisella kirjeellä teitä kysymyksellä Helsingin
    kaupungin Laajasalon kaavoituksesta.

Enimmäinen kysymys:

miten voitte perustella yleiskaava 2050 laillisuutta sen epätarkan esitystavan vuoksi. Mitä yleiskaavan tarkkuudesta on säädetty laissa. FINNLEX 5 luku Yleiskaava. Antaako siunaamanne esitystapa asukkaille riittävän tarkan rajauksen eri tarkoituksiin varatuista alueista kaupungissamme? +-100m on erittäin, ERITTÄIN väljä määritelmä mihinkään alueelliseen käyttötarkoitukseen kaupunkialueella. Siihen mahtuu jo parin korttelin verran kerrostaloja. Sekö on ollut alkuperäinen tarkoitus? Seuraavassa kappaleessa mm. perustelen tätä näkemystämme edelleen.

Laajasalon kaavoituksessa on jatkuvasti loukattu, kaavavaiheiden edetessä, jokaista edellistä kaavaa, alkaen maakuntakaavasta. Mm. Kruunuvuorenrannan kaavan rakennustehokkuutta on aluekaava aluekaavan jälkeen nostettu ja osayleiskaavassa näkyneet pientaloalueet on korvattu seuraavan vaiheen postimerkkikaavoissa
kerrostaloilla. Miten te voitte kuvitella, että alueelle muuttava asukas (joita varmasti sinne toivotte muuttavan) voi uskoa kaavoja katsellessaan, että heidän ostamansa merinäköala tai puistonäköala tai yleensä naapurusto tulee säilymään näiden muutosten ja rakennustoimen edetessä? Tätä voisi luonnehtia  asukkaiden ”pettämiseksi”, karkeasti asian ilmaistakseni.
Helsingin kaavoitukseen, ei voi enää, ainakaan teidän vetovastuuaikananne luottaa.

Meille on selvinnyt ns. piiskaraha, eli kaavoittajan edustaja (kaavoittaja) saa jokaisesta kaavan rakennusoikeusneliöstä bonusrahaa. Se on yksi bonuskriteeri. Miten voitte kuvitella, että näin syntyy järkevää kaavoitusta? Tämä tähtää selkeästi ylikaavoitukseen joka on ollut jo jonkin aikaa selkeästi havaittavissa kaavojen rakennusoikeuksien lisääntyessä kaava kaavalta. Tämä sama piiskaraha on yksi päällimmäisistä syistä, miksi kaavoihin ei enää voida Helsingissä luottaa.
Voisitteko korjata tämän vääränlaiseen kaavoittamiseen johtavan virheen.
Alun perin kunnolla suunniteltu kaavoitus aiheuttaa huomattavasti vähemmän kaavavalituksia ja on terveempää toimintaa asukkaiden kannalta. Ei tarvitse pelätä kaavakierros toisensa jälkeen, mitä ympäristössämme tapahtuu.

Helsingin Laajasalolaiset odottavat ystävällistä julkista vastaustanne.

Tämä kirje on esillä muutamassa verkko-Blogissa joihin voitte kirjoittaa julkisen vastauksenne. Tästä ensimmäisestä blogista löytyy linkit muihin blogiteksteihin verkossa:

http://hannukuukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246095-avoin-kirje-anni-sinnemaelle-helsingin-kaavoituksesta


Laajasalon Kruunuvuoren rannan kaavoituksesta eri versioita: http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2017.html

Helsingin ylikaavoituksen mekanismi

Hesarissa (15.6.2016) kerrotaan, kuinka Helsinki vapauttaa uudesta rakennuskaavastaan viheralueita keskuspuistossa ja Lauttasaaressa, sekä pieniä alueita muualta.

Helsinki kaavoittaa yli tarpeen ja jopa ylempien kaavojen ja lain vastaisesti. Miksi?
Näin se voi sitten "hyvää hyvyyttään" luovuttaa takaisin pieniä osia viheralueita, joita se on tarkoituksellisesti ylikaavoittanut näihin "propaganda tarkoituksiin".

Kun yleiskaava 2050 julkistettiin, sen kaavoittajamyönteisyys kävi ilmi ns. hehtaarikaava-asussa. Kaava jätti kaavoittajalle vapaat kädet anastaa lisämaata omiin tarkoituksiinsa ylimalkaisen esitystavan vuoksi. Miten kukaan (yksityinen) kaupungin alueelle rakentava tai alueelta uutta asuntoa ostava, voi luottaa tuollaisella esitystavalla muotoiltuun kaavaan? Tätä esitystapaa ei korjattu luonnosvaiheestaan, lukuisista huomautuksista ja vastalauseista huolimatta (mielipiteen kertominen on näennäisvaikuuttamista). Myös yleiskaavan esittelyteksti oli ja on edelleenkin pöyristyttävää luettavaa.

Mielenkiintoista on, että nyt asemakaavat tehdään palakaavoina (postimerkkiasemakaavat), eli vain pieniä alueita kerrallaan ja osayleiskaavaa, yleiskaavaa ja jopa maakuntakaavaa kunnioittamatta (esim. Kruunuvuorentanta), ilmeisesti jotta ei syntyisi liian voimakasta kansanliikettä niitä vastaan. Muutama sata vastustajaa on helpompi jättää huomiotta kuin tuhannet vastustajat. Vastustajia riittää, koska asemakaavoittaminen jatkaa yleiskaavan sallimilla väljillä linjoilla (ja ne jopa ylittäen) alueen nykyisten asukkaiden tappioksi. Postimerkkiasemakaavojen poiketessa yleiskaavoista, ei asukkaalla ole mahdollisuutta selvittää mitä rakennuksia naapurikaavapostimerkkiin on tulossa, koska ei edes edelliseen osayleiskaavaan voi enää luottaa.

Näin meitä helsinkiläisiä vedätetään. Tämä on syytä muistaa seuraavissa kunnallisvaaleissa, kun kaupungille valitaan uusia päättäjiä. Seurataan kuitenkin ensin jatkuuko sama ”maantapa” nykyisessä uudessa organisaatiossa. Pelkään pahoin, että maan tapa ei muutu, koska entiset päättäjät ja puistorakentamista suosivat puolueet jatkavat ainakin toistaiseksi.

Sinnemäki käänsi takkinsa vaalipuheissaan

Olemme jälleen nähneet mitä vaalit saavat aikaan. Puhutaan toista ja tehdään toista.
Sinnemäki ei nyt vaaliesiintymisessään enää kannata keskuspuston kaventamista MUTTA on sen jo kaavallaan tehnyt.
Sinnemäki on ollut apulaiskaupunginjohtajana vetämässä yleiskaavatyöryhmää ja osallistunut  laittoman kaavan valmisteluun ja lobbaamiseen. Se sotii maakuntakaavan määräyksiä vastaan ja on 100 metrin hehtaariruudukoillaan täysin ennakoimaton. Jos esim. pientaloalueen tai viheralueen reunalla on 100 metriä ennakoimatonta rakennusmaata, kuinka hyvin se turvaa enään mitään asumismuotoa?
Jos kaupunkiimme valitan tämän kaltainen horjahteleva pormestari, kaupunkisuunnttelumme on todella epävakaalla pohjalla. Sitä palliahan Sinnemäki nyt ajaa takaa, takkinsa suunnasta piittaamatta.

Yleiskaavasta päävastuuhenkilö on Helsingin kaupungin organisaation mukaan: "Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäen toimialaan kuuluvat kaavoitusta ja muuta maankäytön suunnittelua ..."

Annin yleiskaavan läpimenon juhlinnasta voitte lukea YLE uutisista:
http://yle.fi/uutiset/3-9255105
Kaavassa EIVÄT ole voittajina nuoret ja lapset suinkaa. Kuka nuori ja lapsi haluaisi elää umpi betonoiduissa ympäristöissä? Mm. Laajasalon urheilupuisto rakennetaan tämän kaavan mukaan asunnoiksi tai raitiovaunuhalleiksi. Kuulostaako nuorisoystävälliseltä?

Sinnemäen toimintatapoihin on kuulunut myös demokratian ohittaminen:
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005030387.html

Rakenteista korruptiota vaiko ei?

En ihmettele vihreiden suosiota rakennuttajien maailmassa. Mari Puoskari, Helsingin valtuuston pj. on siirtymässä Pöyrylle johtotehtäviin.

Vihreät ovat olleet, Anni Sinnemäki keulilla, rakentamassa Helsingin viheralueita, eli varanneet siunaamallaan yleiskaavalla erinomaista tonttimaata rakennuttajille ja nimenomaan infrarakentamiselle (uusia infrattomia alueita). Keskuspuiston laitamaat ovat pienin alue, eikä varsinainen infrabusiness mutta muita laajempia viheralueita on kaavoitettu rakennusmaaksi esim. Laajasalossa (ulkoilualueiden lisäksi urheilupuisto) ja Vartiosaaressa oikein urakalla. Infraa ja rakentamista tarvitaan ja runsaasti.

Anni (yleiskaavan vetäjä) puolestaan. on menossa palkintopallille vihreiden pormestariehdokkaana. Jos hänet valitaan ehdokkaaksi, kuten uskon, katsotaan miten hän saa Kokoomuksen kannatuksen pallilleen. Sulle mulle lehmäkaupat alkavat muuttua taloudelliseksi ja urakehitykselliseksi hyödyksi. Odotellaan ja kauhistellaan.

Rakenteisesta korruptiosta on myös projekti Oikeusministeriön  "Ota kantaa" sivuilla osoitteessa:
https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/121/osallistuminen/253/keskustelu/

Leike Pöyryn sivuilta:
---------------------------

• Väyläinfra
• Vesi- ja jätehuolto
• Rakennukset ja rakenteet
• Ympäristö

Pöyryltä saat laajat suunnittelu- ja konsultointipalvelut väyläinfran, vesi- ja jätehuollon sekä rakentamisen projekteihin. Palvelemme näillä toimialoilla pääosin paikallisin resurssein.
---------------------------
.

Helsingin yleiskaava äänestettiin läpi 27.10.-28.10.2016

Helsingin yleiskaava meni nykyisten ja tulevien asukkaiden, sekä kaavasta päättäneiden suruksi läpi 27.10.-28.10.2016


http://www.yleiskaava.fi/ 

Kaavavalitukset eivät ole pelkkää "nimbyilyä" (Veikko Erlanti HS 01.11.2016).
Täytyy ihmetellä päättäjien lyhytnäköisyyttä ja toisaalta lyhytnäköisyydessään heidän harkitsemattomuuttaan päättää vuoden 2050 kaavavarannosta ja liikenneratkaisuista Helsingissä. Kyseessä on arvailuperusteinen ja ”löysä” yleiskaava. Mikään ennakkotutkimus ei näytä tositilannetta puolen vuosisadan päähän.

Kun kaavan esittelytekstiä tarkastelee, tulee vankka vaikutelma, että tässä on tehty päätöstä tukevasti jalat irti maasta, eli kaavapäätöksen tulevien vaikutusten arviointi on jäänyt selvittämättä ja käsittelemättä ikävimmiltä seuraamuksiltaan tai ne on tarkoituksella haudattu tarkoitushakuisen mainossanahelinän alle.

Yksi arvattavissa oleva vaikutus on tulevat kunnallisvaalit. Suuret joukot nykyisten päättäjien äänestäjistä tarkistavat uudelleen kantansa, ketä kannattaa nostaa tekemään Helsingin kaavoituspäätöksiä vastaisuudessa. Nyt alkaa valitusprosessi ja sen jälkeen vasta todellisten osakaavojen laadinta ja niiden valitusprosessit joita ilmeisesti nostetaan runsaasti.

Harkitsemattoman kaavapäätöksen hyväksyneet, eli syyllisten luettelo löytyy tästä alla olevasta linkistä.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/448863-vartiosaaren-rakentaminen-jakoi-valtuutetut-nain-tiukka-aanestys-paattyi

”Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäelle (vihr.) uuden yleiskaavan hyväksyminen on työvoitto.”  Helsingin Vihreät ovat olleet vetämässä tätä puistoalueiden ja virkistysalueiden rakentamisprojektia. Kaupunki on tässä laitettu ihmistä vastaan kaupungin keuhkoja tuhoamalla. Melkoisen musta lehti Vihreiden historiaan.

Olen kirjoittanut aiemmin aiheesta blogissani:
http://politiikkaajapropagandaa.blogspot.fi/2016/06/ylikaavoittaako-helsinki.html?m=1 

 

Ylikaavoittaako Helsinki tarkoitushakuisesti?

Tämän aamuisessa Hesarissa (15.6.2016) kerrotaan, kuinka Helsinki vapauttaa uudesta rakennuskaavastaan viheralueita keskuspuistossa ja Lauttasaaressa, sekä pieniä alueita muualta.


Helsinki kaavoittaa yli tarpeen ja jopa ylempien kaavojen ja lain vastaisesti. Miksi?
Näin se voi sitten "hyvää hyvyyttään" luovuttaa takaisin pieniä osia viheralueita, joita se on tarkoituksellisesti ylikaavoittanut näihin "propaganda tarkoituksiin".

Kun yleiskaava 2050 julkistettiin, sen kaavoittajamyönteisyys kävi ilmi ns. hehtaarikaava-asussa. Kaava jätti kaavoittajalle vapaat kädet anastaa lisämaata omiin tarkoituksiinsa ylimalkaisen esitystavan vuoksi. Miten kukaan (yksityinen) kaupungin alueelle rakentava, voi luottaa tuollaisella esitystavalla muotoiltuun kaavaan? Tätä esitystapaa ei korjattu luonnosvaiheestaan, lukuisista huomautuksista ja vastalauseista huolimatta. Myös yleiskaavan esittelyteksti oli ja on edelleenkin pöyristyttävää luettavaa.

Mielenkiintoista on, että nyt rakennuskaavat tehdään palakaavoina, eli vain pieniä alueita kerrallaan, ilmeisesti jotta ei syntyisi liian voimakasta kansanliikettä niitä vastaan. Muutama sata vastustajaa on helpompi jättää huomiotta kuin tuhannet vastustajat. Vastustajia riittää, koska rakennuskaavoittaminen jatkaa yleiskaavan sallimilla väljillä linjoilla alueen nykyisten asukkaiden tappioksi.

Kuinka kaavasumutusta käytetään poliittisten pisteiden keruuseen. Lainaus HS:n tekstistä:
”Muutokset ovat pieniä kartalla, mutta suuria niille asukkaille, joiden tärkeinä pitämiä alueita tämä koskee”, luonnehtii lautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava (kok). Hän pitää huomattavana myös sitä, että päätös oli yksimielinen, vaikka tässä linjataan nyt periaatteen tasolla liki kuudenkymmenen miljardin investoinneista.

Näin meitä helsinkiläisiä vedätetään.

Tämä kaavatemppuilu on syytä muistaa seuraavissa kunnallisvaaleissa, kun kaupungille valitaan uusia päättäjiä. Rehellisille ja suoraselkäisille miehille ja naisille olisi tilausta.
Vihreät (19 paikkaa) istuvat sankoin joukoin Kokoomuksen (21 paikkaa) rinnalla kaupunginvaltuustossa näitä päätöksiä tekemässä. Keskuspuistoa ja muita viheralueita myydään muutamasta pyörätiestä.
Hävettäisi olla vihreä tai kokoomuslainen. Nämä puolueet omaavat ylivoimaisen äänivallan 85 edustajan valtuustossa.

Helsingin kaupunginvaltuuston nykyinen kokoonpano löytyy linkistä:
http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/valtuustoryhmat/