Stansvikin kaava kaatui Helsingin hallinto-oikeudessa.
YLE uutisoi asiasta: https://yle.fi/uutiset/3-10845481?fbclid=IwAR0ds39fHCzBItJCKUh0C5PphflIogBiMf_G2vuS_93tAJDDacS8OH8_
Lainaus YLE:n artikkalista:
"Tulkintaero yleiskaavasta
Lisäksi kaupungilla ja hallinto-oikeudella on erilainen näkemys siitä, kuinka tarkasti Stansvikinkallion asemakaavassa olisi tullut noudattaa Helsingin yleiskaavaa vuodelta 2002.
Kruunuvuorenrannan kaavoitusta ohjaa osittain Kruunuvuorenrannan osayleiskaava ja osin Helsingin yleiskaava 2002.
Hallinto-oikeus huomauttaa, että Stansvikinkallion asemakaavassa on jätetty huomioimatta vuoden 2002 yleiskaavan pientalosuunnittelumääräys. Yleiskaavan kaavaselostuksen mukaan Kruunuvuoren alueelle tulisi suunnitella pientalovaltaista aluetta 50 prosenttia ja kerrostalovaltaista 50 prosenttia.
Kuutin mukaan vuoden 2002 yleiskaava on voimassa vain pienellä alueella Stansvikinkalliota. Hän myös muistuttaa, että vuoden 2002 jälkeen voimaan on tullut osayleiskaava ja päätös Kruunusilloista.
– Kaupunki on tulkinnut niin, että se voi käyttää harkintaa eri tavalla kuin yleiskaavassa 2002 on ohjeistettu. Tämä on tulkinnallinen asia, Kuutti toteaa."
Minusta ei ollenkaan tulkinnallinen vaan lain vastainen.
T: Mika Penttinen LSPKY puheenjohtaja
-------------------------------------------------------------------------------------------------
Tämä ei ollut ensimmäinen kaava joka läiski poskille ylempiä ja aikaisempia kaavoja.
Kaupungin omavaltainen kaavoituspolitiikka jota Kuutti "tulkinnaksi" kutsuu, näyttää tekevän mitä huvittaa milloinkin ja asukkaat ja asukasyhdistykset joutuvat paikkaamaan laittomuudet hallinto-oikeuden kautta.
Kaavoittajalle huomautettiin yleiskaavan vastaisuudesta, mutta sillä ei ollut vaikutusta, kuten ei yleensä muullakaan asukkaiden kuulemisella ole ollut. Se on vain lain vaatima "haitallinen" prosessi kaavoittajan mielestä.
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2017.html
Yleiskaavan vastaisuus näkyy tässä kaavavertailussa. Kerrostalovaltaiset alueet punaisella ja pientalovaltaiset alueet ruskealla. Tämä ei siis toteutunut lopullisessa Kruunuvuorenrannan kaavassa, vaan ahneus iski ja koko alue kaavoitettiin kerrostaloiksi. Tämä siis kaatui hallinto-oikeudessa toistaiseksi. Kaupunki vie luultavasti asian KHO:n poliittisen voimansa tunnossa.
Koko Laajasalon kaava:
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/HelsinginKaavoitus.html
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakennusmaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakennusmaa. Näytä kaikki tekstit
lauantai 6. heinäkuuta 2019
perjantai 22. helmikuuta 2019
Helsingin kiihtyvä asuntotuotanto ja rakennusmaan hinta
Helsinkgin kaupunki kehuu verkkosivuillaan:
"Helsingin asuntotuotanto on ennätysmäisen korkealla tasolla. Helsingin tavoitteena vuonna
2018 oli 6 000 asunnon rakentaminen. Voimakkaan kaupungistumisen ja hyvän tontti-, kaava- ja rakentamiskelpoisuustilanteen vuoksi Helsingissä alkoi vuonna 2018 yhteensä 7 943 asunnon rakentaminen."
"Vuodenvaihteessa rakenteilla oli 10 032 asuntoa, mikä on merkittävästi suurempi määrä kuin aikaisempina vuosina."
"Asuntotuotantotavoite vuonna 2019 on 7 000 asuntoa."
”Rakennuslupia myönnettiin Helsingissä tämän vuosikymmenen toiseksi korkein määrä, mikä niin ikään näyttää selvästi sen, että asuntotuotanto tulee säilymään Helsingissä vilkkaana tämän ja ensi vuoden aikana”, toteaa apulaispormestari Anni Sinnemäki.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingissa-ennatysvuosi-asuntotuotannossa
Eli puistoalueita ja urheilukenttiä toistaiseksi riittää Vapaavuori/Sinnemäki taisteluparille rakennusmaaksi. Nykyisten ja tulevien asukkaiden virkistäytymeisestä ei ole ilmeisesti niin väliä Sinnemäen mielestä. Sinnemäki suunnittelee mieluummin pyöräteitä ja laskee liito-oravia ja niitäkin kauempana Helsingistä. Lepakot ja pientaloasukkaat saavat mennä jos asettuvat rakennustoiminnan tielle.
Helsingissä on myyty ja myydään nyt myös asumisen monimuotoisuutta, josta kaupungin kaavoitusesitteissä on kovasti puhuttu. Pientalotonttialueiden laitoja on kaavoitettu kerrostaloille joka tarkoittaa, että pientaloasukkaat joutuvat myymään talonsa kivitalojen takapihoilta ja näin saadaan lisää edullista tonttimaata osaketaloille.
Kaupungilla on ollut tapana lunastaa pientalotitontti tai muu tonttialue, nykyisen kaavan mukaisella hinnalla ja myydä se edelleen korkeampaan rakennusoikeuteen kaavoitettuna. Tällaista tekniikkaa se on käyttämässä nyt Jollaksen alueella, jossa se aikanaan osti maanomistajilta maata puistoalueiksi, puistoalueen hinnoilla ja nyt, aikoo kaavoittaa alueen kerrostaloiksi ja myydä tai vuokrata alue rakennuttajille aivan toisilla hintakertoimilla. Sitä voisi nimittää tonttikeinotteluksi yksityishenkilöiden - kaupungin asukkaiden - kustannuksella.
Verkosta on poistettu (22.2.) kaupungin selvitys nykyisistä tonttimaakäytännöistään osoitteesta:
Oliko dokumentti liian paljastava?
Kallio-lehdessä No.3 2019 (vko 6-7) oli siitä referaatti joka kertoi lyhennettynä:
"Vuosittain 60-70% kaikesta talonrakentamisesta tapahtuu kaupungin vuokraamille ja myymille tonteille." "Kaupungin tontinluovutus on tähän asti perustunut eri aikoin tehtyihin osapäätöksiin. Nyt tontinluovutusta koskevat keskeiset linjaukset ja ohjeet on tarkasteltu ensi kertaa kokonaisuutena" "Näin edesitetään rakennusalan kilpailua ja Helsingin houkuttelevuutta yhteistyökumppanina ja investointikohteena. Tontit ovat kaupungille myös merkittävä tulonlähde, jolla rahoitetaan julkisia palveluita." Myös uuden käytännön avoimmuutta korostettiin artikkelissa.
Mm. Vartiosaaren myymisellä tai vuokraamisella rakennusmaaksi olisi kustannettu Kruunusillat hanke. Kun Vartiosaarikaava meni lainvastaisena toistaiseki puihin, samaa yritettiin sitten Jollaksen suunnassa yrittämällä kaavoittaa Tonttuvuoren luonnonkaunis puistoalue kivitaloiksi.
Rakennusalan kilpailusta ja sen avoimmuudesta kaupunkimme tontinluovutuksessa sen verran, että se vaikuttaa kovin vieraalta kaupungin käytännöltä. Olen seurannut ainakin kahta kaupungin projektia, joissa kilpailutusta ei ollut ainakaan näkyville saatettuna (avoimmuus). Rakennuttajien kanssa oli sovittu etukäteen alueen luovuttamisesta ao. firmalle ja rakennuttajien teettämät (suljettu kilpailu) suunnitelmat olivat valmiina jo ennenkuin alueiden kaavamuutos tuotiin säädettyyn asukaskuulemistilaisuuteen. Ei hirveän läpinäkyvää toimintaa. Asukkaiden kuuntelu oli lähinnä ilveilyä ja virallisen proseduurin vuoksi tehty, mihinkään vaikuttamaton, sumutus.
Kalliolehden artikkelissa kerrotaan edelleen, että vuosittan Helsinki saa maaomaisuudestaan tuloja yli 300 miljoonaa. Merkittävä muutos on, että tontit pyritään pääosin vuokraamaan ja vuokrahinnoissa pyritään seuraamaan tonttien arvonkehitystä. Hyvältä businekselta vaikuttaa ja kun katsotaan noita "läpinäkyviä" menettlytapoja, se vaikuttaa myös lähinnä keinottelulta, kuten aiemmin jo huomautin.
Muistaakseni Vantaalla, oli ainakin jossain vaiheessa käytäntö, jossa lunastetun maan todellinen, uusi, kaavoituksen tuoma lisäarvo, tuloutettiin tontin myyjälle.
Kuntatekniikkalehdestä löytyy artikkeli https://kuntatekniikka.fi/2018/03/06/kivulias-lunastus-oikeusministeriossa-valmistaudutaan-lunastuslain-uudistamiseen/ aiheesta jossa sanotaan:
"Lunastuskorvauksen määrääminen tapahtuu lunastustoimituksessa alueen käyvän hinnan periaatetta noudattaen. Tällöin luovuttajan eduksi luetaan aina muun muassa yleiskaavan aiheuttama maan arvonnousu." Yleiskaavan mukaisella maanarvolla laskettuna Vartiosaaren maat tulisivat maksamaan ruhtinaallisesti kaupungille. Katsotaan miten käy. Maakuntakaavaa ollaan muuttamassa ja sen jälkeen yleikaava saa myös lainvoiman Vartiosaaressa. Jääkö kaupungille sen jälkeen Kruunusillan maksurahoja?
2018 oli 6 000 asunnon rakentaminen. Voimakkaan kaupungistumisen ja hyvän tontti-, kaava- ja rakentamiskelpoisuustilanteen vuoksi Helsingissä alkoi vuonna 2018 yhteensä 7 943 asunnon rakentaminen."
"Vuodenvaihteessa rakenteilla oli 10 032 asuntoa, mikä on merkittävästi suurempi määrä kuin aikaisempina vuosina."
"Asuntotuotantotavoite vuonna 2019 on 7 000 asuntoa."
”Rakennuslupia myönnettiin Helsingissä tämän vuosikymmenen toiseksi korkein määrä, mikä niin ikään näyttää selvästi sen, että asuntotuotanto tulee säilymään Helsingissä vilkkaana tämän ja ensi vuoden aikana”, toteaa apulaispormestari Anni Sinnemäki.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingissa-ennatysvuosi-asuntotuotannossa
Eli puistoalueita ja urheilukenttiä toistaiseksi riittää Vapaavuori/Sinnemäki taisteluparille rakennusmaaksi. Nykyisten ja tulevien asukkaiden virkistäytymeisestä ei ole ilmeisesti niin väliä Sinnemäen mielestä. Sinnemäki suunnittelee mieluummin pyöräteitä ja laskee liito-oravia ja niitäkin kauempana Helsingistä. Lepakot ja pientaloasukkaat saavat mennä jos asettuvat rakennustoiminnan tielle.
Helsingissä on myyty ja myydään nyt myös asumisen monimuotoisuutta, josta kaupungin kaavoitusesitteissä on kovasti puhuttu. Pientalotonttialueiden laitoja on kaavoitettu kerrostaloille joka tarkoittaa, että pientaloasukkaat joutuvat myymään talonsa kivitalojen takapihoilta ja näin saadaan lisää edullista tonttimaata osaketaloille.
Kaupungilla on ollut tapana lunastaa pientalotitontti tai muu tonttialue, nykyisen kaavan mukaisella hinnalla ja myydä se edelleen korkeampaan rakennusoikeuteen kaavoitettuna. Tällaista tekniikkaa se on käyttämässä nyt Jollaksen alueella, jossa se aikanaan osti maanomistajilta maata puistoalueiksi, puistoalueen hinnoilla ja nyt, aikoo kaavoittaa alueen kerrostaloiksi ja myydä tai vuokrata alue rakennuttajille aivan toisilla hintakertoimilla. Sitä voisi nimittää tonttikeinotteluksi yksityishenkilöiden - kaupungin asukkaiden - kustannuksella.
Verkosta on poistettu (22.2.) kaupungin selvitys nykyisistä tonttimaakäytännöistään osoitteesta:
"25.1.2019 - Helsingin kaupunki on koonnut tonttien myymistä ja vuokraamista koskevat periaatteet ensi kertaa kattavaksi ohjeistoksi. Valmistuneet ..."
Oliko dokumentti liian paljastava?
Kallio-lehdessä No.3 2019 (vko 6-7) oli siitä referaatti joka kertoi lyhennettynä:
"Vuosittain 60-70% kaikesta talonrakentamisesta tapahtuu kaupungin vuokraamille ja myymille tonteille." "Kaupungin tontinluovutus on tähän asti perustunut eri aikoin tehtyihin osapäätöksiin. Nyt tontinluovutusta koskevat keskeiset linjaukset ja ohjeet on tarkasteltu ensi kertaa kokonaisuutena" "Näin edesitetään rakennusalan kilpailua ja Helsingin houkuttelevuutta yhteistyökumppanina ja investointikohteena. Tontit ovat kaupungille myös merkittävä tulonlähde, jolla rahoitetaan julkisia palveluita." Myös uuden käytännön avoimmuutta korostettiin artikkelissa.
Mm. Vartiosaaren myymisellä tai vuokraamisella rakennusmaaksi olisi kustannettu Kruunusillat hanke. Kun Vartiosaarikaava meni lainvastaisena toistaiseki puihin, samaa yritettiin sitten Jollaksen suunnassa yrittämällä kaavoittaa Tonttuvuoren luonnonkaunis puistoalue kivitaloiksi.
Rakennusalan kilpailusta ja sen avoimmuudesta kaupunkimme tontinluovutuksessa sen verran, että se vaikuttaa kovin vieraalta kaupungin käytännöltä. Olen seurannut ainakin kahta kaupungin projektia, joissa kilpailutusta ei ollut ainakaan näkyville saatettuna (avoimmuus). Rakennuttajien kanssa oli sovittu etukäteen alueen luovuttamisesta ao. firmalle ja rakennuttajien teettämät (suljettu kilpailu) suunnitelmat olivat valmiina jo ennenkuin alueiden kaavamuutos tuotiin säädettyyn asukaskuulemistilaisuuteen. Ei hirveän läpinäkyvää toimintaa. Asukkaiden kuuntelu oli lähinnä ilveilyä ja virallisen proseduurin vuoksi tehty, mihinkään vaikuttamaton, sumutus.
Kalliolehden artikkelissa kerrotaan edelleen, että vuosittan Helsinki saa maaomaisuudestaan tuloja yli 300 miljoonaa. Merkittävä muutos on, että tontit pyritään pääosin vuokraamaan ja vuokrahinnoissa pyritään seuraamaan tonttien arvonkehitystä. Hyvältä businekselta vaikuttaa ja kun katsotaan noita "läpinäkyviä" menettlytapoja, se vaikuttaa myös lähinnä keinottelulta, kuten aiemmin jo huomautin.
Muistaakseni Vantaalla, oli ainakin jossain vaiheessa käytäntö, jossa lunastetun maan todellinen, uusi, kaavoituksen tuoma lisäarvo, tuloutettiin tontin myyjälle.
Kuntatekniikkalehdestä löytyy artikkeli https://kuntatekniikka.fi/2018/03/06/kivulias-lunastus-oikeusministeriossa-valmistaudutaan-lunastuslain-uudistamiseen/ aiheesta jossa sanotaan:
"Lunastuskorvauksen määrääminen tapahtuu lunastustoimituksessa alueen käyvän hinnan periaatetta noudattaen. Tällöin luovuttajan eduksi luetaan aina muun muassa yleiskaavan aiheuttama maan arvonnousu." Yleiskaavan mukaisella maanarvolla laskettuna Vartiosaaren maat tulisivat maksamaan ruhtinaallisesti kaupungille. Katsotaan miten käy. Maakuntakaavaa ollaan muuttamassa ja sen jälkeen yleikaava saa myös lainvoiman Vartiosaaressa. Jääkö kaupungille sen jälkeen Kruunusillan maksurahoja?
sunnuntai 25. marraskuuta 2018
Ratikkahallisuunnitelman huomautukset unohdettiin
Onko Helsingin Laajasalon lapset ja nuoriso niin vähäarvoisia, että heidän ulkoilupaikkansa (joka on nyt kaavoitettu viheralueeksi ja urheilupuistoksi) voidaan tärvellä laajennetulla lisärakentamisella? Eikö kasvavan asuinalueen ihmiset tarvitse ulkoilu ja urheilumahdollisuuksia?
Ratikkahallisuunnitelman asukaskuuleminen ei ole näköjään tuottanut minkäänlaista tulosta kaupunkimme kovakorvaisissa suunnitteluelimissä. ”Kuuntelemme kun on pakko, mutta tuumaakaan emme suunnitelmissamme muuta”, ”hymyilemme edessänne mutta irvistämme takana”. Ratikkahallin osallistumis ja arviointisuunnitelma (päivitetty 15.11.2018) löytyy osoitteesta:
https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/oas/1308-01.pdf
JOS ratikkahalli, vastoin kaikkia järkisyitä, on patolooginen PAKKO rakentaa juuri Laajasalon liikuntapuistoon, onko sen ympärille PAKKO rakentaa suuri 15 kerroksinen asuintaloalue? Ei suinkaan.
Maanalainen ratikkahalli voisi edelleen mahdollistaa käsipallokentän säilymisen laellaan ja mäki toimisi laskettelu ja kelkkamäkenä. Puistoa kiertävä lenkkipolku voisi edelleen toimia tehtävässään. Talot eivät kuulu mitenkään tähän joukkoon, ne on tuotu paikalle ”suurenmoisena (lainattuna) ideana” lisärakentamiseksi liikuntapuistoalueelle.
Ratikkahallille paras mahdollinen sijoituspaikka olisi Roihupellon alue, jossa Jokeri- ja raitiotieradat risteävät JA se on teollisuusaluetta jossa ratikkahalli ei ympäristöä häiritse liikenteellään.
Mistä saisimme suunnittelijoille järkeä mukaan suunnitelmiinsa? Kenties todellakaan ei ole kysymys järjestä vaan ihan konkreettisesti rahasta. Kuka hyötyy tästä ja mitä?
Nyt on kysymyksessä näennäinen rakennusmaan tarve ja
se rakennusmaa ryöstetään surutta lapsilta ja nuorilta, he kun eivät osaa
puolustaa itseään.
Kaavoituksen sortolinja jatkuu. Toisella suunnalla pakotetaan vanhoja pientaloasukkaita muuttamaan kodeistaan, kun rakennusmaasta on ”parkuva pula” raitiotien varsilla ja vanhuksetkaan eivät ole suurempi vastus. Tontit voidaan ympäröidä kivitaloilla ja sen jälkeen heidät kannetaan kodistaan keinutuolissa pihalle.
Kaavoituksen sortolinja jatkuu. Toisella suunnalla pakotetaan vanhoja pientaloasukkaita muuttamaan kodeistaan, kun rakennusmaasta on ”parkuva pula” raitiotien varsilla ja vanhuksetkaan eivät ole suurempi vastus. Tontit voidaan ympäröidä kivitaloilla ja sen jälkeen heidät kannetaan kodistaan keinutuolissa pihalle.
Tämä on epäinhimillistä rakentamisen hulluutta,
teennäisesti ylikuumennetun rakennusbuumin seuraamuksena. Montako hometaloa rakennettiin 90-luvulla vastaavissa olosuhteisa? Rakennusalan ammattilaisetkaan eivät riitä tällaiseen tahtiin.
Pelkääkö kaupunkimme nykyinen johto, että se ei enää seuraavalla kaudella istu palleillaan ja kaikki mahdollinen rakennusmaa tulee NYT kahmia parempiin taskuihin?
Tämä on ilmeisen aiheellinen pelko. Toivottavasti nukkuvatkin äänestäjät heräävät vaaleihin mennessä.
Pelkääkö kaupunkimme nykyinen johto, että se ei enää seuraavalla kaudella istu palleillaan ja kaikki mahdollinen rakennusmaa tulee NYT kahmia parempiin taskuihin?
Tämä on ilmeisen aiheellinen pelko. Toivottavasti nukkuvatkin äänestäjät heräävät vaaleihin mennessä.
Ratikkahallisuunnitelman viimeisin versio löytyy
täältä. Tämä kertoo selkeästi mistä on kysymys. Mitä ihmettä ne talot siellä
oikein tekevät? Eihän ne oikeasti edes ole ratikkahallin päällä vaan sen
sivuilla, syömässä urheilupuistotilaa:
https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2018_kaava/4388_3_viitesuunnitelma.pdf
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)