Maakuntakaava on hämäystä

Uusi maakuntakaava on järjettömän suurpiirteisesti laadittu sotku. Se takaa Helsingille täysin vapaat kädet kaavoittaa kuten se haluaa. Uudella maakuntakaavalla ei ole muuta tarkoitusta, kuin rakennustoiminnan tehostaminen pääkaupunkiseudun alueella. Vartiosaaareen on merkitty kaikkea mahdollista, viheralueista rakentamisen tehostamiseen. Jos kaavassa on merkintä, "taajamatoimintojen kehittämisen aluetta", se tarkoittaa Helsingin näkökannalta sen aikaisemman hahmotelman mukaista, Vartiosaaren keskiosaltaan umpeen rakentamista ja ratikkaa Vuosaareen. Pojat ovat näin keskenään sopineet. Vanhat kaavat ja Hallinto-oikeuden päätökset ovat vain hidasteita, kun asiat sovitaan peräkamareissa.

Aikaa myöten se myös tarkoittaa huvila-asutuksen tuhoa. Kun huvila-asukkaat muuttavat Vartiosaaaresta, se rakennetaan lopullisesti umpeen ja arvokas osa Helsingin vanhaa huvilakulttuuria meneteään lopullisesti. Näin toimii kaavoitustekninen, rahansokaisema häätö.

Onneksi rakennustoimintaboomi on hiipumassa. Helsingin asukkaat saavat vielä muutaman vuoden virkistäytyä Vartiosaaren lehdoissa, metsissä ja kallioilla. Kaavaosasto jatkaa sen aikaa huimaa "vihreää" ideointiaan kesyttömän luonnon kahlitsemiseksi betonimassojen alle. Mikä olikaan se suurin hiilijalanjäljen tuottaja? Sinnemäki tietysti.
Sinnemäki joutuu pyöräolemään maailman tappiin aiheuttamansa hiilijalanjäljen tasoittamiseksi. Kuukausipalkan kahina rauhoittaa omantunnon äänet.

Arvatkaa missä on Vartiosaari. Arvatkaa sen jälkeen mitä sinne tullaan rakentamaan. Rajoittamattomasti ihan kaikkea mahdollista noiiden kaavamerkintöjen mukaan.

Kaavamerkinnöissä, joita Vartiosaaren pälle on piirretty, lukee: Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke (ihan mitä tahansa taajamarakennustoimintaa), Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (mitä saaresta jäljelle jää jos jää, kun rajoja ei ole), 

Virkistyskäytön kohdealue (Missähän sille sitten enää tilaa on vai oliko se vain "kohde" ilman virkistysaluetta). Valitkaa tästä, Helsingin kaavoittajat. Asukkaille jää sivustakatsojan rooli, kun saarta viedään. Lepakot saa jäädä raitsikan alle. 

Stansvikin kaava nurin yleiskaavan vastaisena

Stansvikin kaava kaatui Helsingin hallinto-oikeudessa.
YLE uutisoi asiasta: https://yle.fi/uutiset/3-10845481?fbclid=IwAR0ds39fHCzBItJCKUh0C5PphflIogBiMf_G2vuS_93tAJDDacS8OH8_

 Lainaus YLE:n artikkalista:

"Tulkintaero yleiskaavasta

Lisäksi kaupungilla ja hallinto-oikeudella on erilainen näkemys siitä, kuinka tarkasti Stansvikinkallion asemakaavassa olisi tullut noudattaa Helsingin yleiskaavaa vuodelta 2002.

Kruunuvuorenrannan kaavoitusta ohjaa osittain Kruunuvuorenrannan osayleiskaava ja osin Helsingin yleiskaava 2002.

Hallinto-oikeus huomauttaa, että Stansvikinkallion asemakaavassa on jätetty huomioimatta vuoden 2002 yleiskaavan pientalosuunnittelumääräys. Yleiskaavan kaavaselostuksen mukaan Kruunuvuoren alueelle tulisi suunnitella pientalovaltaista aluetta 50 prosenttia ja kerrostalovaltaista 50 prosenttia.

Kuutin mukaan vuoden 2002 yleiskaava on voimassa vain pienellä alueella Stansvikinkalliota. Hän myös muistuttaa, että vuoden 2002 jälkeen voimaan on tullut osayleiskaava ja päätös Kruunusilloista.

– Kaupunki on tulkinnut niin, että se voi käyttää harkintaa eri tavalla kuin yleiskaavassa 2002 on ohjeistettu. Tämä on tulkinnallinen asia, Kuutti toteaa."


Minusta ei ollenkaan tulkinnallinen vaan lain vastainen.

T: Mika Penttinen LSPKY puheenjohtaja
-------------------------------------------------------------------------------------------------

Tämä ei ollut ensimmäinen kaava joka läiski poskille ylempiä ja aikaisempia kaavoja.
Kaupungin omavaltainen kaavoituspolitiikka jota Kuutti "tulkinnaksi" kutsuu, näyttää tekevän mitä huvittaa milloinkin ja asukkaat ja asukasyhdistykset joutuvat paikkaamaan laittomuudet hallinto-oikeuden kautta.

Kaavoittajalle huomautettiin yleiskaavan vastaisuudesta, mutta sillä ei ollut vaikutusta, kuten ei yleensä muullakaan asukkaiden kuulemisella ole ollut. Se on vain lain vaatima "haitallinen" prosessi kaavoittajan mielestä.
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/KruunuvuorenrantaKaavat2017.html

Yleiskaavan vastaisuus näkyy tässä kaavavertailussa. Kerrostalovaltaiset alueet punaisella ja pientalovaltaiset alueet ruskealla. Tämä ei siis toteutunut lopullisessa Kruunuvuorenrannan kaavassa, vaan ahneus iski ja koko alue kaavoitettiin kerrostaloiksi. Tämä siis kaatui hallinto-oikeudessa toistaiseksi. Kaupunki vie luultavasti asian KHO:n poliittisen voimansa tunnossa.
Koko Laajasalon kaava:
http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/HelsinginKaavoitus.html

Helsingin ylikaavoituksen mekanismi

Hesarissa (15.6.2016) kerrotaan, kuinka Helsinki vapauttaa uudesta rakennuskaavastaan viheralueita keskuspuistossa ja Lauttasaaressa, sekä pieniä alueita muualta.

Helsinki kaavoittaa yli tarpeen ja jopa ylempien kaavojen ja lain vastaisesti. Miksi?
Näin se voi sitten "hyvää hyvyyttään" luovuttaa takaisin pieniä osia viheralueita, joita se on tarkoituksellisesti ylikaavoittanut näihin "propaganda tarkoituksiin".

Kun yleiskaava 2050 julkistettiin, sen kaavoittajamyönteisyys kävi ilmi ns. hehtaarikaava-asussa. Kaava jätti kaavoittajalle vapaat kädet anastaa lisämaata omiin tarkoituksiinsa ylimalkaisen esitystavan vuoksi. Miten kukaan (yksityinen) kaupungin alueelle rakentava tai alueelta uutta asuntoa ostava, voi luottaa tuollaisella esitystavalla muotoiltuun kaavaan? Tätä esitystapaa ei korjattu luonnosvaiheestaan, lukuisista huomautuksista ja vastalauseista huolimatta (mielipiteen kertominen on näennäisvaikuuttamista). Myös yleiskaavan esittelyteksti oli ja on edelleenkin pöyristyttävää luettavaa.

Mielenkiintoista on, että nyt asemakaavat tehdään palakaavoina (postimerkkiasemakaavat), eli vain pieniä alueita kerrallaan ja osayleiskaavaa, yleiskaavaa ja jopa maakuntakaavaa kunnioittamatta (esim. Kruunuvuorentanta), ilmeisesti jotta ei syntyisi liian voimakasta kansanliikettä niitä vastaan. Muutama sata vastustajaa on helpompi jättää huomiotta kuin tuhannet vastustajat. Vastustajia riittää, koska asemakaavoittaminen jatkaa yleiskaavan sallimilla väljillä linjoilla (ja ne jopa ylittäen) alueen nykyisten asukkaiden tappioksi. Postimerkkiasemakaavojen poiketessa yleiskaavoista, ei asukkaalla ole mahdollisuutta selvittää mitä rakennuksia naapurikaavapostimerkkiin on tulossa, koska ei edes edelliseen osayleiskaavaan voi enää luottaa.

Näin meitä helsinkiläisiä vedätetään. Tämä on syytä muistaa seuraavissa kunnallisvaaleissa, kun kaupungille valitaan uusia päättäjiä. Seurataan kuitenkin ensin jatkuuko sama ”maantapa” nykyisessä uudessa organisaatiossa. Pelkään pahoin, että maan tapa ei muutu, koska entiset päättäjät ja puistorakentamista suosivat puolueet jatkavat ainakin toistaiseksi.