Maksaako Koljonen nyt takasin vaalirahoitustaan?

Olli-Pekka Koljonen (dem) Ellunkanosta on mitä ilmeisimmin nyt maksamassa takaisin vaalirahoitustaan, vai onko tienaamassa uutta rahoitusta uusintakierrokselle? Mutta keneltä ja kenelle?  

Koljonen ei päässyt valtuustoon mutta myös hyvillä puoluesuhteillakin pääsee pitkälle. Ellunkanat vilahtelevat mediassa mm. SDP:n PR toimeksiannoissa.

Laajasalon ns. ratikkakorttelin asuntokorttelit urakan sai 27.5.2019 — Lehto Asunnot Oy. Kaupunkiympäristölautakunnan päätös 4/5.2.2019 Kaupunkiympäristölautakunta päätti varata alueen Lehto Asunnot Oy:lle (y-tunnus 0189229-0) asuntohankkeen suunnittelua varten. 

Laajasalon ratikkavarikon hanke kaatui kuitenkin kalliisiin tärinänvaimennuskustannuksiin sen päälle aiottujen asuintalojen vuoksi.
Puskaradiotiedon mukaan Koljonen yrittää nyt ajaa kamelia neulansilmän läpi ehdottamalla Lajasalon varikon 100M kustannusten puolittamista, siirtämällä 50M infra-momentille. Näin voitaisiin saada HSL suostumaan varikkoon, kun se maksaakin vain 50M.
Tämä kuulostaa todella kähminnältä, joka on syytä tuoda esille ja keskustelun alle.
Infra-momentin rahoilla pitäisi myös ylläpitää olemassaolevaa infraa. Miten se onnistuu jos siihen budjetoidut rahat menevät rakennusalan firman rakennustoiminnan mahdollistamiseen = tukemiseen.

Toivottavasti jotkut järkipoliitikot pitävät asiat ruodussa. Lehmänkaupoista ei koskaan tiedä. Ja kun ne tehdään veronmaksajien rahoilla niin se on helppoa. Kaikki sataa omaan taskuun.

Laajasalon urheilupuistoon suunitellusta ratikkakorttelista tehtiin valitus

Laajasalon ratikkavarikosta lähti valitus Helsingin hallinto-oikeuteen.

Valitus on tehty yhteistyönä Laajasalo-Degerö-seuran, Laajasalon pienkiinteistöyhdistyksen ja yhdeksän yksityishenkilön toimesta.

Varikon kaavassa oli useita lainvastaisuuksia. Kuitenkin Helsingin kaupunki ilmoittaa, HSn ja HUn artikkeleissa, että "tavoitteena on rakentaa varikko nyt siihen mennessä, kun pikaraitiotie aloittaa liikennöinnin, arviolta 2027".

Tämä on hyvin mielenkiintoista. MITEN Helsingin kaupungin päättäjät voivat olla etukäteen tietoisia Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä, sekä mahdollisesti Korkeimman hallito-oikeuden päätöksestä? Helsingin ilmoituksen mukaan vain aikataulu viivästyy.

Laiki taitaa olla edelleenkin vain sen lukijoiden omaa tulkintaa, "laajan harkintavallan" varjolla ja tulkinnat voidaan muokata aina kuhunkin tarkoitukseen sopiviksi, olivat ne sitten lain vastaisia tai ei.

 

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007985589.html 

Hankkeesta kerrotiin Helsingin Uutisissa, paikallisosiossa 16.10.2020

 

Ratikkavarikon suunnitelmasta kirjoitetussa HUn artikkelissa, kerrotaan ylistävin sanoin nerokkaasta ajatuksesta riistää laajasalolaisilta lapsilta, urheilukentän lisäksi, leikkipuisto kuuden - seitsemän tornitalon kompleksin alle. 

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3136062
Ratikkahalli on Troijan hevonen, jonka selkään tornitalot rakennetaan. Siis uutta rakennusmaata saadaan tällä tavoin urheiluopuistona toimineesta ja kaavassa urheilupuistoksi varatusta alueesta. Merkillistä on, että mikään muu asukkaiden ehdottama sijainti varikolle ei käy. Ehkä siksi, että ne ovat rakennusmaata kaavssa jo valmiiksi.
Kaupunki yrittää lieventää tekoaan vakuuttelemalla, että urheilupuistoaluetta luovutetaan muualta korvaamaan menetystä. Mistä? Nykyisen sijainnin vieressä on kaksi koulua.
Lapsille on luvattu myös korvaavaa leikkikenttätilaa tuon tornitalokompleksin pihalta. Siis puistomainen alue vaihdetaan kivitalopihaan. Laatu ei vastaa menetettyä millään mittarilla.
Samalla tärvellään arvokas, suojeltu, kartanon kulttuurimaisema ja häiritään upean uimarannanalueen käytettävyyttä.

Laajasalon raitiovaunuvarikko on ympäristökatastrofi

Kymp-lautakunnan (Kaupungin ympäristösuunnittelulautakunta) listalla oleva Laajasalon varikko on virheinvestointi ja ympäristökatastrofi. Jatkamalla raitiotie Laajasalontietä Herttoniemeen säästyisi 50 miljoonaa euroa ja palvelu paranisi. Laajasalon liikuntapuistoa voisi silloin kehittää asukkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan.

Suunnitelma Laajasalon liikuntapuistoon on hirviömäinen, sen korkeus on 45 metriä vastaten 15-kerroksista rakennusta. Massiivisen kompleksin  sijainti kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurillisesti arvokkaassa kartanoympäristössä on brutaali. Tehty ”kiiltokuvasuunnitelma” antaa aivan väärän kuvan todellisuudesta. Laajasalon asukkaille tärkeän ja keskeisen liikuntapuiston tuhoaminen olisi  täysin vastuutonta. Selvityksissään virkahenkilöt antavat väärää tietoa ja kaunistelevat totuuksia. Odotamme luottamushenkilöiltä todellista asioihin paneutumista ja rohkeutta.

Annamme mielellämme lisätietoja.

Koirasaarentien kaavan kerroslukuja tulee tarkistaa reilusti alaspäin. Eteläpuolen pientalokortteleissa maksimissaan 2-3 kerrosta. Kaupunki on luvannut säilyttää Laajasalon pientaloalueet. Nyt yritetään työntää pientalokortteliin 6-kerroksisia kerrostaloja.

Mika Penttinen

puheenjohtaja

Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ry

p. 050 5178283, mika.penttinen(ät)kp-ark.fi
korva (ät) @-merkillä

Ratikkahallisuunnitelman huomautukset unohdettiin

Onko Helsingin Laajasalon lapset ja nuoriso niin vähäarvoisia, että heidän ulkoilupaikkansa (joka on nyt kaavoitettu viheralueeksi ja urheilupuistoksi) voidaan tärvellä laajennetulla lisärakentamisella? Eikö kasvavan asuinalueen ihmiset tarvitse ulkoilu ja urheilumahdollisuuksia?

Ratikkahallisuunnitelman asukaskuuleminen ei ole näköjään tuottanut minkäänlaista tulosta kaupunkimme kovakorvaisissa suunnitteluelimissä. ”Kuuntelemme kun on pakko, mutta tuumaakaan emme suunnitelmissamme muuta”, ”hymyilemme edessänne mutta irvistämme takana”.  Ratikkahallin osallistumis ja arviointisuunnitelma (päivitetty 15.11.2018)  löytyy osoitteesta: 
https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/oas/1308-01.pdf
JOS ratikkahalli, vastoin kaikkia järkisyitä, on patolooginen PAKKO rakentaa juuri Laajasalon liikuntapuistoon, onko sen ympärille PAKKO rakentaa suuri 15 kerroksinen asuintaloalue? Ei suinkaan.
Maanalainen ratikkahalli voisi edelleen mahdollistaa käsipallokentän säilymisen laellaan ja mäki toimisi laskettelu ja kelkkamäkenä. Puistoa kiertävä lenkkipolku voisi edelleen toimia tehtävässään. Talot eivät kuulu mitenkään tähän joukkoon, ne on tuotu paikalle ”suurenmoisena (lainattuna) ideana” lisärakentamiseksi liikuntapuistoalueelle.

Ratikkahallille paras mahdollinen sijoituspaikka olisi Roihupellon alue, jossa Jokeri- ja raitiotieradat risteävät JA se on teollisuusaluetta jossa ratikkahalli ei ympäristöä häiritse liikenteellään.
Mistä saisimme suunnittelijoille järkeä mukaan suunnitelmiinsa? Kenties todellakaan ei ole kysymys järjestä vaan ihan konkreettisesti rahasta. Kuka hyötyy tästä ja mitä?

Nyt on kysymyksessä näennäinen rakennusmaan tarve ja se rakennusmaa ryöstetään surutta lapsilta ja nuorilta, he kun eivät osaa puolustaa itseään.
Kaavoituksen sortolinja jatkuu. Toisella suunnalla pakotetaan vanhoja pientaloasukkaita muuttamaan kodeistaan, kun rakennusmaasta on ”parkuva pula” raitiotien varsilla ja vanhuksetkaan eivät ole suurempi vastus. Tontit voidaan ympäröidä kivitaloilla ja sen jälkeen heidät kannetaan kodistaan keinutuolissa pihalle.

Tämä on epäinhimillistä rakentamisen hulluutta, teennäisesti ylikuumennetun rakennusbuumin seuraamuksena. Montako hometaloa rakennettiin 90-luvulla vastaavissa olosuhteisa? Rakennusalan ammattilaisetkaan eivät riitä tällaiseen tahtiin.

Pelkääkö kaupunkimme nykyinen johto, että se ei enää seuraavalla kaudella istu palleillaan ja kaikki mahdollinen rakennusmaa tulee NYT kahmia parempiin taskuihin?
Tämä on ilmeisen aiheellinen pelko. Toivottavasti nukkuvatkin äänestäjät heräävät vaaleihin mennessä.

Ratikkahallisuunnitelman viimeisin versio löytyy täältä. Tämä kertoo selkeästi mistä on kysymys. Mitä ihmettä ne talot siellä oikein tekevät? Eihän ne oikeasti edes ole ratikkahallin päällä vaan sen sivuilla, syömässä urheilupuistotilaa:

https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2018_kaava/4388_3_viitesuunnitelma.pdf

Laajasalosta uusi keskustataajama?

LAAJASALON RAKENTAMINEN KESKUSTAN KALTAISEKSI TAAJAMAKSI ON SULAA HULLUUTTA

Kun vertailemme kartalla mikä ero on Helsingin nykyisellä keskustalla liikenneyhteyksineen ja Laajasalon saarta, emme voi tulla muuhun johtopäätökseen, kuin että kaupungin kaavoituksen suunnitelmat rakentaa Laajasalosta keskustan kaltainen taajama, ovat sulaa hulluutta.

Keskustasta lähtee voimakkaita ulosmenoteitä ainakin viisi kappaletta + metrolinja itään ja länteen, sekä rautatie pohjoiseen. Näihin ei ole laskettu pienempiä väyliä ulos keskustasta vielä lainkaan. Miettiä myös sopii, miten liikenne keskustan alueella sujuu ruuhka-aikoina nykyisin?

Kun vertailemme kartalla tilannetta (suunnitelmat) voimme havaita, että Laajasalosta lähtee tasan yksi autoväylä ja suunnitelmissa on ollut kaksi pikaraitiotiesiltaa, kolmatta (punainen 4) pikaraitiotietä kuulemma ei ole vielä edes suunnitelmissa liikennesuunnittelijan mukaan (vaikka sellaisen olen kyllä kuvissa nähnyt). Se ”ei ole suunnitelmissa” sen vuoksi, että ensin pitää kaavoittajan saada ratikkahalliksi ja rakennusmaaksi osa urheilupuistoaluetta ja sen päälle muutama asuinkortteli. Pöyristyttävää ja täysin vastuutonta suunnittelua.

Autoilua ja tieliikennettä ei lakkauta Vihreiden visio vähenevästä autoilusta, kun reaalimaailman tutkimukset kertovat aivan muuta.
Laajasalon kaavoitushanketta vetää Helsingissä Vihreiden edustaja gryndereiden työrukkasena. Myydäänkö Laajasaloa ja sen viheralueita, nykyisiä ja tulevia asukkaita ajattelematta?



Mustat numerot edustavat ulosajoteitä ja punaiset raideliikennettä – Helsingin keskusta vs. Laajasalo. Tilaa toki on mutta suunnitellulle väkimäärälle suunnitellut liikenneyhteydet eivät tule toimimaan, sanotaan sitten autoilun määrästä tulevaisuudessa mitä tahansa. Moniko on menossa Vuosaareen? Sensijaan Herttoniemn suuntaan löytyy menijöitä mutta sinne ei ole riittävää liikennekapasitettia suunnitelmissa. Punainen 4? olisi Jokeri0 lijaus Roihupeltoon mutta se ei kuulemma ole suunnitelmissa, sanoo liikenneviraston edustaja.
Vuosaaren silta taitaa pysyä suunnitelmana, koska Vartiosaari on kaavoitettu maakuntakaavan vastaisesti, eli sinne ei ainakaan toistaiseksi saa rakentaa mitään. Jäljelle jää yksi ratikkalinja keskustaan ja tukkoinen maantiesilta Herttikan, Roihuvuoren, Viikin ja kehä ykkösen suuntaan.

RATIKKAHALLI LIIKUNTAPUISTOON; TAPAAMINEN

Kaavoittajan tapaamisessa Laajasalo-opistolla 8.5.2018 oli (omien laskujeni mukaan) läsnä 11 kaavoittajan edustajaa ja 11 laajasalolaista eri intressiryhmistä.

Kokous noudatti normaalia kaavoittajan ”kuuntelukaavaa”, eli mielipiteitä kaivattiin vain vakuuttamaan, että tämä suunnitelmamme on erinomainen.
Näissä asukkaiden kuulemistilaisuuksissa on aina sama henki (lue Suomen Kuvalehti 22/2018 ”Otetaan osaa”). Vaikuttaakin siltä, että kaavoitusosasto pakotetaan asukastilaisuuksiin, jotta ns. Helsingin uusi osallistumismalli nimellisesti toteutuu. Muuta merkitystä tapaamisilla ei ole.

Jälleen toistettiin, usean suunnittelijan suulla, että ratikkahalli ei voi sijaita missään muualla, kuin Laajasalon urheilupuistossa (miksi sen päälle on rakennettava kaiken lisäksi asuntoja joiden vaatima maapinta-ala kasvattaa n. kaksin- kolminkertaiseksi yli hallien todellisen tilantarpeen?).
Syy, ettei ratikkahalli voi sijaita Roihupellossa, on kuulemma, ettei Jokerirata sovi Kruunusiltojen aikatauluun, eikä se ilmeisimmin sovi senkään vuoksi, ettei silloin voitasi rakentaa asuntoja Laajasalon liikuntapuistoon.

Kruunusiltojen suunnitelmien yhteydessä alettiin suunnitella myös Kruunuvuorenrannan aluetta. MIKSI tätä raitsikahalli / asuntokorttelia ei suunniteltu aikanaan sinne, ”asuntokaava-maalle”, ihan ilman vastustusta? Se oli entistä öljysataman aluetta, eikä kukaan olisi ollut siellä halleja vastaan taistelemassa. Tuon Kruunuvuorenrantasuunnitelman kaavoitushistoria on sinänsä jo ihan oma mielenkiintoinen tapauksensa josta olen kirjoittanut blogiini erikseen.

Ratikkahalli itse veisi tilaa vain 12.000 m2 JOS se urheilupuistoon ylimalkaankaan pitää rakentaa. Alue leviää puistoon, asuinrakennussyistä, huomattavasti laajemmalle n. 2x - 3x yli varikon tarpeen ja viereen samalle viheralueelle on jo ehdotteilla lisärakentamista. ”Kun kerran tuo alue on jo pilalla niin miksei pistetä menemään koko roska saman tien” (vaikuttaa olevan kaavoittajan ajatus). Kuitenkin, pelkkä ratikkahalli mahtuisi Reposalmen tien mukaisena maan alle rakennettuna upeasti murto-osan kokoiselle tontille ja kannelle voitaisiin rakentaa uudelleen menetetyt kentät ja pururata. Sellainen ei käy kaupungille, koska nyt tarvitaan rakennusmaata. Laajasalon lisääntyvästä asukaskannasta ja heidän lapsista (ja mielenterveydestä) viisveisataan.
Itärannan, suunnitteilla olevasta kaavasta, on jo poistettu reilulla kädellä urheilupuiston viheraluetta rakennusmaaksi. Näin Helsingissä kaavoitetaan vastoin maakuntakaavaa ja yleiskaavaakin. Tosin yleiskaavasta ei kukaan saa tolkkua, mikä alue on mitäkin. Entiset kaavat näyttävät todellisen urheilupuiston alueen (Yleiskaava — Selvitys 2013).

MITÄ KOKOUS VIESTI KAAVOITTAJALLE
Laajasalon asukaskuulemisen pääviesti kaavoittajalle oli, että rakentakaa ratikkahalli Roihupeltoon JA JOS ratikkahalli rakennetaan Laajasalon urheilupuistoon, on kaupungin korvattava vastaavat ulkoilu- ja yhteiset liikuntaharrastusmahdollisuudet menetettyjen tilalle. Keskustelussa puhuttiin; uimahallista, urheiluhallista, lentopallokentästä, pururadasta, koirapuistosta ja ylimalkaan sellaisista yhteisen toiminnan alueista, vastaavalla tai suuremmallakin volyymillä (ottaen huomioon lisääntyvä asukasmäärä), jotka nyt menetetään asuntorakentamisen alle. Lisäksi ehdotettiin, että tuossa ratikkakompleksissa, voisi olla mukana jotain kulttuuritilojakin.
Laajasalon yhteiskoulun rehtori oli erityisen huolestunut lisääntyvän oppilaskannan liikuntamahdollisuuksista lähellä koulua, sekä lasten liikenneturvallisuudesta, koulun läheisen, lisääntyvän liikenteen vuoksi. Laajasalon Palloseura painotti myös liikuntapuiston alueen merkitystä palloiluharrastuksen pitämiseksi kotinurkilla.
Perheenemäntiä edustanut henkilö painotti myös lasten yhteisten liikuntamahdollisuuksien säilyttämistä Laajasalossa: ”Lapset pysyvät poissa pahanteosta, kun heillä on järkevämpää tekemistä”.
Ikääntyvien edustaja painotti esteettömyyttä ja jos puistoaluetta rakennetaan talojen keskellä olevalle mäelle, olisi sinne taattava esteetön reitti. Myös rannalle olisi säilytettävä hyvä kulkuyhteys liikuntarajoitteisille.
Laajasalo-Degerö-seuran puheenjohtaja kysyi kaavoittajalta, miksi kaavoittaja ei noudata lakia?
(tarkoittaen ylempien kaavojen, kuten maakuntakaavan toistuvaa ylikävelemistä).
Kaavoittajan mielestä he noudattavat lakia. Tämä on nyt mitattavana Hallinto-oikeudessa ja KHO:ssa ja toivomme sieltä Helsingin yleiskaavan, kumoamista. Periaatteessa tuo kaava ei ole minkään arvoinen muille kuin kaavoittajalle itselleen. Se ei kerro asukkaille, minkälaisia rakennuksia ja viheralueita kaupunkiimme tulee jäämään, tai tullaan rakentamaan todellisuudessa, koska kaavoittaja voi tulkita ”hehtaarikaavaa” oman harkintansa mukaan. Myös uudet kaavaversiot ovat liikkuva maali. Ne muuttuvat kierros kierrokselta rakennusalueita ja volyymeitä kasvattaen. Tänään ei asunnonostaja voi kaavoista päätellä, millainen hänen naapurustonsa huomenna on. Sellainen ei luo turvallisuudentunnetta oman kodin hankkijalle ja monivuotisen asuntolainaan sitoutuvalle.
Osmo Soninvaara vastasi ihmettelyyni, "Kaikki kaavoitus muuttaa kaavaa".. Eli viis veisaamme siitä mitä ylemmät ohjeiksi tehdyt kaavat sisältävät, me muutamme kaavaa aina mieleiseksemme. Tämä on pöyristyttävää puhetta niinkin fiksulta ja vihreältä mieheltä kuin Soininvaara.


MIKSI NYT KESKUSTELLAAN? SEHÄN ON JO PÄÄTETTY? Tämä todetaan Tekniikka&Talous 21.3. artikkelissa suorin sanoin.
https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/laajasaloon-suunnitteilla-raitiovaunuvarikko-sailytystilat-maan-alle-6707625
Myös keskustelutilaisuudessa kaavoittaja esiintyi, kuin hallien sijoitus ja rakentaminen olisi itsestään selvyys. Kabineteissa on ilmeisesti käsiä puristeltu.

Kenenkähän kanssa puristellaan käsiä Gunillantien/Reiherintien kulmatontin ylikaavasta, kun Nuorisosäätiöltä on menossa Aran yleishyödyllisyysasema sekä aravatuki ja se on merkittävä toimija / ilmeinen osarahoittaja (sisarfirma) SSR Groupissa joka on ollut tonttia yli kaavaneliöiden rakentamassa. Tontin toisesta taloista piti tulla ”edullinen vuokratalo”. Kohde on poistettu SSR Groupin verkkosivuilta.

Toinen artikkeli Soininvaaran Blogiin

On todella ajattelematonta kaavoitusta edetä kerrosneliöt edellä ajattelematta rakennusympäristöä. Laajasalo on yksi niistä kaupungin tehokaavoitusalueista, joista (kaavoittajan viestin mukaan) yritetään nyt tehdä kaupunkikeskustan kaltaista ja siihen kuuluvaa ja sen rakennustehokkuutta jäljittelevää asuinaluetta. Muistaa sopii kuitenkin, että alue on saari ja saarena pysyy ainakin näillä näkymin. Liikenneyhteyksiä tuskin koskaan saadaan nykyistä kaupunkikeskustaa vastaaviksi. Yksi raitsikasilta ei totuutta toiseksi muuta. Pienautoilua ei kaavassa huomioida, koska se ei kuulemma ole tulevaisuuden liikuntamuoto. Ehkä niin, mutta uusia materiansiirtolaitteita odotellessa jotenkin alueelta, töihin ja kotiin, pitäisi päästä liikkumaan, muutenkin kuin ratikalla tai polkupyörillä. Useat tarvitsevat, edelleenkin, työnsä tai liikkumisrajoitteen vuoksi autoa.

Kun rakennetaan / kaavoitetaan jo rakennetuille alueilla, olisi syytä kiinnittää huomio aikaisemmin rakennettuun ympäristöön, sitä kunnioittaen.

Koirasaarentiellä on menossa nyt kaupungilla pientalojen ostoksia, vaikka kaavoittajalta on saatu lupaus, että vanhoihin pientaloalueisiin ei kosketa. Tonttihankinnat tarkoittavat sitä, että ei ainoastaan tien vastakkaiselle puolelle, vaan myös tien, nykyisen pientaloaluekaavan puolelle, on suunnitteilla kerrostaloja. Näin saadaan aikaan lisää törmäyspintaa, suunnittelemalla alueita, joiden asumiskulttuurit eivät sovi yhteen eikä niitä näytä olevan tarkoituskaan sovittaa yhteen. Kyseessä on tekninen häätö jossa pientaloasuminen saatetaan asumismuodolle sietämättömäksi. Ostaisiko sinä omakotitalon kerrostalon takapihalta?

Kaavoittajan kannattaisi ottaa oppia Puukäpylästä, jossa vanhaa asumiskulttuuria on kunnioitettu ja raitsikakin kulkee.

Ja lisää epäkohtia Laajasalon ajattelemattomasta kaavoituksesta.

Viimeisimmän yleiskaavan vastainen ratikkahalli urheilupuistoksi kaavoitetulle alueelle on myös täysin harkitsematonta. Laajasalon rakennustehokkuutta nostetaan ja toisaalla, sen alueen uusienkin asukkaiden liikuntamahdollisuuksia kavennetaan. Siinä suunnitelmassa ei ole ollut suuremmin ajatusta mukana. Tuon hallin logiikka piilee sen päälle rakennettavissa kerrostaloissa, eli tehorakentamisessa. Halli on Troijan hevonen, jonka selkään saadaan lisää rakennusmaata viheralueelle. Ratikkahallille olisi runsaasti tilaa vaikkapa Roihupellossa ja kaikissa tapauksissa, paljon järkevämmillä alueilla, useampien raiteiden risteyksissä jossa vaunujen siirto ja huolto olisi taloudellisempaa. Niillekin alueille voidaan ratikkahallien päälle rakentaa jos se on nyt ”se juttu”.

Kaupunkimme kaavoituksesta yleensä voi sanoa, että sillä ei ole, nykyisellä menolla, mitään tekemistä suunnitelmallisuuden kanssa. Jokainen uusi kaavaversio lyö korville ylemmän tason kaavaa joka pitäisi toimia sen ohjeena. Maakuntakaavaa ei kunnioiteta, edes 2050 hehtaarikaavaa ei noudateta ja jokainen osayleiskaavaversio lisää rakennusmaata ja rakennustehokkuutta, minne kulloinkin. Yleensä viheralueille, tai aikaisemmin rakennetuille pientaloalueille joita piti säästää lupauksen mukaan.

Käytännön esimerkkinä: jos olit hankkimassa Kruunuvuorenrannasta osakehuoneistoa v.2013 ja katsoit sen aikaista kaavaa, et nähnyt niitä taloja, jotka seuraavaan kaavaversioon sittemmin paikalle piirrettiin. Et siis saanut mitä luvattiin, vaan aivan toisenlaisen asuinympäristön. Esimerkiksi aikaisempi merinäköala saattoi kadota kerrostalojen taakse. Sellaista kutsutaan harhauttamiseksi ja on oletikin kaupan purkamisen peruste, jos kauppaa ylipäätään on siinä vaiheessa sitten enää mahdollista purkaa.