Laajasalon urheilupuistoon suunitellusta ratikkakorttelista tehtiin valitus

Laajasalon ratikkavarikosta lähti valitus Helsingin hallinto-oikeuteen.

Valitus on tehty yhteistyönä Laajasalo-Degerö-seuran, Laajasalon pienkiinteistöyhdistyksen ja yhdeksän yksityishenkilön toimesta.

Varikon kaavassa oli useita lainvastaisuuksia. Kuitenkin Helsingin kaupunki ilmoittaa, HSn ja HUn artikkeleissa, että "tavoitteena on rakentaa varikko nyt siihen mennessä, kun pikaraitiotie aloittaa liikennöinnin, arviolta 2027".

Tämä on hyvin mielenkiintoista. MITEN Helsingin kaupungin päättäjät voivat olla etukäteen tietoisia Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä, sekä mahdollisesti Korkeimman hallito-oikeuden päätöksestä? Helsingin ilmoituksen mukaan vain aikataulu viivästyy.

Laiki taitaa olla edelleenkin vain sen lukijoiden omaa tulkintaa, "laajan harkintavallan" varjolla ja tulkinnat voidaan muokata aina kuhunkin tarkoitukseen sopiviksi, olivat ne sitten lain vastaisia tai ei.

 

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007985589.html 

Hankkeesta kerrotiin Helsingin Uutisissa, paikallisosiossa 16.10.2020

 

Ratikkavarikon suunnitelmasta kirjoitetussa HUn artikkelissa, kerrotaan ylistävin sanoin nerokkaasta ajatuksesta riistää laajasalolaisilta lapsilta, urheilukentän lisäksi, leikkipuisto kuuden - seitsemän tornitalon kompleksin alle. 

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3136062
Ratikkahalli on Troijan hevonen, jonka selkään tornitalot rakennetaan. Siis uutta rakennusmaata saadaan tällä tavoin urheiluopuistona toimineesta ja kaavassa urheilupuistoksi varatusta alueesta. Merkillistä on, että mikään muu asukkaiden ehdottama sijainti varikolle ei käy. Ehkä siksi, että ne ovat rakennusmaata kaavssa jo valmiiksi.
Kaupunki yrittää lieventää tekoaan vakuuttelemalla, että urheilupuistoaluetta luovutetaan muualta korvaamaan menetystä. Mistä? Nykyisen sijainnin vieressä on kaksi koulua.
Lapsille on luvattu myös korvaavaa leikkikenttätilaa tuon tornitalokompleksin pihalta. Siis puistomainen alue vaihdetaan kivitalopihaan. Laatu ei vastaa menetettyä millään mittarilla.
Samalla tärvellään arvokas, suojeltu, kartanon kulttuurimaisema ja häiritään upean uimarannanalueen käytettävyyttä.

PUOLUEEELLISTA kaavoitusta?

YLE Uutiset 15.1.2020: "Taistelu huvila-alueen rakentamisesta jatkuu Helsingissä – hallinto-oikeus hylkäsi valitukset kaavasta ja apulaispormestari Sinnemäen esteellisyydestä Meilahden huvila-alueen kehittäminen viivästyy, koska osa asukkaista hakee valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta."

Kyseessä on kiista, epätasa-arvoisesta kaavoituksesta. Osapuolena on poliitikkojen tuttuja ja yksi poliitikko. Näinhän se kaavoitus toimii. Vastapuolella on yksityishenkilöitä.
Helsingin hallinto-oikeudesta on tullut kaavavalituksesta hylkäävä päätös, vedoten Sinnemäen toisen polven esteellisyyden "merkityksemättömyyteen". Vaikka Sinnemäki olisi toisen polven esteellinen, voidaan olettaa, että hänellä on vahva vaikutusvalta oman puolueensa jäseniin, jotka ovat mukana päätöksen teossa. Sitä kutsutaan "puoluekuriksi". Puolueen puheenjohtaja viitoittaa ja johtaa puolueen suuntaa ja muut vaikuttavilla palleilla istuvat noudattavat hänen linjaansa.
Hallinto-oikeus on  irti realimaailman tavoista toimia, tai sitten se on siinä mukana itse puolueellisena tahona.
Poliittinen vaikutusvalta on voimakas, oltaisiinpa sitten kuinka kaukana lopullisesta poliittisesti valitusta päättäjästä, saman puolueen sisällä. Toisinaan jopa yli puoluerajojen, koska "lehmäkaupat" kuuluvat kiinteänä osana politiikkaa. "Autan nyt sinua, niin sinä autat sitten minua".
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun poliittinen mandaatti vaikuttaa kaavoitukseen tai rakennuslupiin puolueellisesti.

Oikeudenmukaisuuden juopa levenee jatkuvasti, yhä enemmän, kahtia jakautuneen kansamme keskuudessa. Taloudellisia etuisuuksia keräävä hallitseva eliitti ja me muut rupusakkilaiset.