Helsingissä rakennetaan sijoitusasuntoja

 Raju muutos on tapahtunut noin yhden vuoden sisällä:
”Vain murto-osa uusista asunnoista päätyy tavallisiksi omistusasunnoiksi”
Rakennuslehdessä Mikko Kortelainen Kirjoitti 4.12.2020
https://www.rakennuslehti.fi/2020/12/raju-muutos-asuntorakentamisessa-vain-murto-osa-uusista-asunnoista-paatyy-tavalliseksi-omistusasunnoksi/

”Vuokra-asuntokysynnän kasvun takeena on ollut avokätinen asumistukipolitiikkamme, joka on taannut varattomallekin muuttajalle asunnon Suomen kalleimmasta kaupungista. Valtion asumis- ja toimeentulotukijärjestelmä maksaa 7,5 miljardin euron asuntovuokrista kolmanneksen.”
Valtio lappaa asuntosijoittajien taskuun selvää raha.

Asuntosijoittajia varten Helsingin kaupunki, pormestariensa ja vihreiden vetoavulla ja edellisen hallituksen politiikan tuella, on rakentamassa kaupunkialuetta umpeen 7000 asunnon vuosivauhtia. Osmo Soinivaara*) kirjoitti: 3.5.2020! "Cov-19 -epidemia on levinnyt purkauksina siellä täällä. ... Ahtaissa hiihtokeskusten yökerhoissa, kaupungeissa joissa talot on rakennettu tiiviisti ja suuri väestötiheys". Korona leviää tehokkaimmin juuri tiiviisti rakennetuissa kaupunginosissa. Viheralueet ja ilmatila täyttyy kovaa vauhtia ja valtio subventoi kalliiden asuntojen vuokria verovaroin. Omistusasunnosta haaveilevat eivät edelleenkään löydä kohtuuhintaista asuntoa, johon heidän tulonsa riittävät. Osa sijoitusasunnoista pidetään myös tyhjillään, koska ei haluta vuokralaisten aiheuttavan kunnostuskustannuksia, jälleenmyyntiä odottavaan asuntoon.
*) Osmo Soininvaara on vihreiden Helsingin kaupunginvaltuuston edustaja - siis itse päätämässä ollut. "Soininvaara on ollut kaupunkisuunnittelun saralla aktiivinen 1980-luvulta saakka. Jos hänet valitaan, hän lupaa pistää vauhtia asuinalueiden kaavoitukseen ja rakentamiseen." Lainaus: Vihreälanka. Osmon Teot ja puheet ovat kovin ristiriidassa.

Ennen vuokranantajat ovat olleet yleishyödyllisiä ja voittoja tavoittelemattomia, sekä kustannustietoisia rakennuttajia. Asuminen on muuttunut ahneiden ja laiskojen sijoittajien markkinoiksi.  Ostetaan tuotantoa, joka yleensä on tarjolla. Hinnalla ei ole enää väliä, koska valtio maksaa.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran hastattelu 18.12. Suomen Kuvalehdessä: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/marinin-hallitus-yrittaa-keksia-asuntopolitiikkaa-uusiksi-professorit-liian-kallista-ahdasta-ja-pimeaa/. "Voi karrikoiden sanoa, että entisestä keskiluokkaisesta omistusasumisesta on siirrytty suurelta osin valtion tukemaan vuokra-asumiseen"
Kuntavaalien vahvana hokemana on jälleen, ainakin Helsingin seudulla: ”kohtuuhintainen asuminen”.

Rakennuslehti Mikko Kortelainen: ”Artikkelin tiedot perustuvat, kokonaisaloitusten osalta, Tilastokeskuksen lukuihin. Gryndituotannon tiedot puolestaan perustuvat Rakennuslehden markkinakatsauksiin, joiden tiedot on kerännyt STH-Group oy. Asumisoikeusasunnot on katsottu selvityksessä vuokra-asunnoiksi.”

Toinen artikkeli Soininvaaran Blogiin

On todella ajattelematonta kaavoitusta edetä kerrosneliöt edellä ajattelematta rakennusympäristöä. Laajasalo on yksi niistä kaupungin tehokaavoitusalueista, joista (kaavoittajan viestin mukaan) yritetään nyt tehdä kaupunkikeskustan kaltaista ja siihen kuuluvaa ja sen rakennustehokkuutta jäljittelevää asuinaluetta. Muistaa sopii kuitenkin, että alue on saari ja saarena pysyy ainakin näillä näkymin. Liikenneyhteyksiä tuskin koskaan saadaan nykyistä kaupunkikeskustaa vastaaviksi. Yksi raitsikasilta ei totuutta toiseksi muuta. Pienautoilua ei kaavassa huomioida, koska se ei kuulemma ole tulevaisuuden liikuntamuoto. Ehkä niin, mutta uusia materiansiirtolaitteita odotellessa jotenkin alueelta, töihin ja kotiin, pitäisi päästä liikkumaan, muutenkin kuin ratikalla tai polkupyörillä. Useat tarvitsevat, edelleenkin, työnsä tai liikkumisrajoitteen vuoksi autoa.

Kun rakennetaan / kaavoitetaan jo rakennetuille alueilla, olisi syytä kiinnittää huomio aikaisemmin rakennettuun ympäristöön, sitä kunnioittaen.

Koirasaarentiellä on menossa nyt kaupungilla pientalojen ostoksia, vaikka kaavoittajalta on saatu lupaus, että vanhoihin pientaloalueisiin ei kosketa. Tonttihankinnat tarkoittavat sitä, että ei ainoastaan tien vastakkaiselle puolelle, vaan myös tien, nykyisen pientaloaluekaavan puolelle, on suunnitteilla kerrostaloja. Näin saadaan aikaan lisää törmäyspintaa, suunnittelemalla alueita, joiden asumiskulttuurit eivät sovi yhteen eikä niitä näytä olevan tarkoituskaan sovittaa yhteen. Kyseessä on tekninen häätö jossa pientaloasuminen saatetaan asumismuodolle sietämättömäksi. Ostaisiko sinä omakotitalon kerrostalon takapihalta?

Kaavoittajan kannattaisi ottaa oppia Puukäpylästä, jossa vanhaa asumiskulttuuria on kunnioitettu ja raitsikakin kulkee.

Ja lisää epäkohtia Laajasalon ajattelemattomasta kaavoituksesta.

Viimeisimmän yleiskaavan vastainen ratikkahalli urheilupuistoksi kaavoitetulle alueelle on myös täysin harkitsematonta. Laajasalon rakennustehokkuutta nostetaan ja toisaalla, sen alueen uusienkin asukkaiden liikuntamahdollisuuksia kavennetaan. Siinä suunnitelmassa ei ole ollut suuremmin ajatusta mukana. Tuon hallin logiikka piilee sen päälle rakennettavissa kerrostaloissa, eli tehorakentamisessa. Halli on Troijan hevonen, jonka selkään saadaan lisää rakennusmaata viheralueelle. Ratikkahallille olisi runsaasti tilaa vaikkapa Roihupellossa ja kaikissa tapauksissa, paljon järkevämmillä alueilla, useampien raiteiden risteyksissä jossa vaunujen siirto ja huolto olisi taloudellisempaa. Niillekin alueille voidaan ratikkahallien päälle rakentaa jos se on nyt ”se juttu”.

Kaupunkimme kaavoituksesta yleensä voi sanoa, että sillä ei ole, nykyisellä menolla, mitään tekemistä suunnitelmallisuuden kanssa. Jokainen uusi kaavaversio lyö korville ylemmän tason kaavaa joka pitäisi toimia sen ohjeena. Maakuntakaavaa ei kunnioiteta, edes 2050 hehtaarikaavaa ei noudateta ja jokainen osayleiskaavaversio lisää rakennusmaata ja rakennustehokkuutta, minne kulloinkin. Yleensä viheralueille, tai aikaisemmin rakennetuille pientaloalueille joita piti säästää lupauksen mukaan.

Käytännön esimerkkinä: jos olit hankkimassa Kruunuvuorenrannasta osakehuoneistoa v.2013 ja katsoit sen aikaista kaavaa, et nähnyt niitä taloja, jotka seuraavaan kaavaversioon sittemmin paikalle piirrettiin. Et siis saanut mitä luvattiin, vaan aivan toisenlaisen asuinympäristön. Esimerkiksi aikaisempi merinäköala saattoi kadota kerrostalojen taakse. Sellaista kutsutaan harhauttamiseksi ja on oletikin kaupan purkamisen peruste, jos kauppaa ylipäätään on siinä vaiheessa sitten enää mahdollista purkaa.

Artikkeli Osmo Soininvaaran Blogiin

Olemme ihmetelleet Helsingin Laajasalossa Gunillantien ja Reiherintien kulmatontin ylikaavoittamista  (OAS 1333-00/17).

Kaavahuomautukset on asiasta jätetty mutta jo kaavoittajan pyrkimys nostaa juuri viime vuoden alussa voimaan tullutta, paikallisten asukkaiden kanssa neuvoteltua kaavaa (kaava mahdollistaa paikalle rakennettavaksi 8.600 m2 viiteen kerrokseen. Nyt uudessa ehdotuksessa rakennusmassa on kasvanut 11.250 kerrosneliöön ja seitsemään kerrokseen). Tämä on kohtuutonta, eikä ole missään tapauksessa hyväksyttävää. Pelkonamme on, että tuo uusi "ylikaava" menee läpi valituksista huolimatta kaupungin rakennushuuman varjolla.  Kaupungin ja SSR:n (Nuorisosäätiön kumppani) perusteluina on ollut, "jotta saataisiin edullisia vuokra-asuntoja". Niitä on tontilla n. puolet asunnoista ja toinen puoli on kovan rahan asuntoja. Suunniteltu rakennus on hyvän näköinen mutta ehdottomasti liian korkea pientaloalueen reunamaastossa. Samoin kaupungin miehet ovat käyneet vastapäisen, yksityistontin puolella Reiherintietä, mittailemassa kadun levennykseen tarvittavaa maata, kun vastapäätä on tuo toistaiseksi rakentamaton ja suunnitelman alainen tontti. Käsittämätöntä touhua ja täysin nykyisistä asukkaista (ihmisistä) piittaamatonta. Sitä voidaan nimittä myös "tekniseksi häädöksi". Kun yli 20 metriä korkea talo tulee kadun aurinkoiselle puolelle, se tarkoittaa omakotipihan siirtymistä varjojen valtakuntaan isoksi osaksi päivää. Samoin kerrostalon ikkunat vähentävät merkittävästi pientaloasukkaiden intimiteettiä ja ainakin piha-alueen käyttö luultavimmin vähenee. Piha on juuri se yksi ja tärkein asia pientaloissa.

Toistaiseksi Osmo Soininvaara ei ole vastannut tähän blogissaan.
Vihreät eivät halua vastata tekemisistään Helsingin kaavoituksesta vastuullisina.