Miten käy Helsingin yltiörakentamisen?

 Suomen kuvalehti julkaisi Tilastokeskuksen muuttotietoja:

"Helsingistä muutetaan pois, kertovat Tilastokeskuksen tilastot. Tänä vuonna kotimaan nettomuutto eli tulijoiden ja lähtijöiden erotus on 3.300 henkeä miinuksella. Tampereella sen sijaan 1.900 plussalla."

Vapaavuori katosi näyttämöltä, ennen tilastojen julkistusta. Pormestari Vartiaiselle jää selittäjän rooli.

Mihin tarvitaan Kruunuvuoren 326 miljoonan siltaa? Mihin tarvitaan Laajasalon pikaratikkaa? Onneksi ratikkahalli on edelleen hallinto-oikeudessa. Mihin tarvitaa noita muita ratikkalinjoja ja niiden kallista kalustoa, joita kohta risteilee ympäri Helsinkiä, josta asukkaat karkaavat?  Jääkö Laajasalon bulevardihanke edelleenkin liikennettä haittavaksi työmaaksi?

Mitä mahdetaan tehdä noille tyhjiksi jääville kivitaloille, jotka on istutettu kaupunkimme viheralueille? Purkubetoni on ongelmajätettä ja sen valmistuspäästöt saastuttaa ilmakehää.

Helsingin kaupunkisuunnittelua vetävät vihreät. Kaavaosasto on piirrellyt kaavaversio versiolta lisää kivitaloasuntoneliöitä runsaiden bonuspalkkioiden toivossa. Onko tämä järkevää ja hallittua kaavoitusta ja rakennustoimintaa?

Kaavoittajan paniikkinomainen rakennetun ympäristön tuhoaminen

Millä perusteella esitän tällaisen väitteen?

Helsingin Laajasalossa (toki muuallakin Helsingissä) on ollut useita vuosia (koko Vapaavuoren "hallitusajan") vallalla todellinen rakennuskiima. Joka niemeen, notkoon ja saarelmaan on piirretty mahdollisimman paljon kerrosneliöitä joihin jokaiseen haetaan vielä lisäneliöitä jälkikäteen, ohi kaavan ja kalliita joukkoliikennehankkeita on perustettu ja menossa ympäri kaupunkia. Ihan jatkuvaksi haitaksi asti.
Vihreiden joukkoliikenne ja Kokoomuksen raiteidenvarsiasuntojen arvonnousu, kulkevat käsikädessä, kuin Hannu ja Kerttu.
Vapaavuoren julkinen kanta on ollut, että Helsinkiin muuttaa tasan niin paljon asukkaita, kun asuntoja rakennetaan. Onko tämä aivan loppuun asti ajateltua asuntopolitiikkaa?

Onneksi rakennusneliöpiiskuri Vapaavuori siirtyi Olympiakomiteaan.
Onko Vapaavuori ainut syyllinen? Ei toki. Onhan hänellä ollut kuuliainen Sini-vihreä kaupunginsuunnittelulautakunta tukenaan ja työrukkasenaan, likaisentyön tekijänä.
Toivon mukaan asukkaat muistavat tämän kunnallisvaaleissa.

Kun kysyin kaavoittajan edustajalta, mistä moinen "ylikaavoittaminen" kaavoitusosastolla johtuu, sain vastaukseksi, että: "poliitikot painostavat". Kaavoittajalla oli jopa piiskaraha, kaavoitetusta kerrosneliöistä per vuosi. Pöyristyttävää. Vertailun vuoksi, voisiko yhtä "viisaasti" antaa kirurgeille piiskarahaa vuodessa suoritetujen leikkaushaavametrien mukaan? Laadulla ei niin väliä ja liiallinen ajattelu ja moraali tulee unohtaa.

Kysyisinkin nyt Vapaavuorelta: "Entä ne asukkaat"? Ne jotka joskus teidät pormestarin pallille saattelivat. Mitä luulet heidän ajattelevan nyt, kun kaupunkimme viheralueet alkavat peittyä betonibunkkereiden alle? Ehkä siirto Olympiakomiteaan saapui kreivin aikaan (kokoomuhenkisesti ilmaisuna).

Ja sitten Helsingin häpeätahrat esiin. Vetovoimatutkimuksessa vertailtiin Suomen 10 suurinta kaupunkia. Helsinki putosi viimeiseksi. Kenties se oli yksi syy Vapaavuoren siirtymiseen muihin hommiin. Eikö pelkkä betoni mennytkään Helsingin asukkaille kaupaksi?
https://t-media.fi/tampere-on-suomen-vetovoimaisin-kaupunki/

Huomata sopii, että Laajasalo on ollut vuosikymmenet, pientalovaltainen. Nykyisin asuinalueet ovat noin 50/50 omakotiasntojen ja kerrostaloasuntojen suhteen. Puutalokaupunginosaksi sitä ei kenties ole tarvetta rakentaa mutta viihtyisän rakentamisen aiheesta, löytyy ajatuksia antava kotimainen tutkimus:
https://www.vasek.fi/assets/Files/Rakentamisen-tietopankki/Aluerakentamisen-uudet-energiaratkaisut/Risto-Suikkari.pdf

Ympäristöviihtyisyyden merkityksestä asukkaiden hyvinvoinnille, on kirjoitettu runsaasti kirjallisuutta ja tehty luotettavaa tutkimusta.
Helsingin kaavoituslautakunnan edustajat voisivat tutustua aiheeseen ja jakaa kirjallisuutta myös kaavaosastolleen, korostaen samalla, että kaavaprosessit on suoritettava laillisuusperiaatteiden mukaan, siitäkin huolimatta, että HHO ja KHO, sekä oikeusasiamies heidän laittomuuksiaan ansiokkaasti, laillisiksi selittelevät:

Julkaisuja asuinympäristön viihtyisyyttä perustelevasta aiheesta. Montako neliötä viheralueita todella riittää per asukas? Montako sataa metriä saa olla lähimpään ulkoilualueeseen? Mitä tapahtuu, kun asukastiheys kasvaa yli "pohjoismaisen" sietorajan?:
“How to study public life, Jan Gehl & Birgitte Svarre, Island Press, 2013“.
”Happy City: Transforming Our Lives Through Urban Design, Charles Montgomery, Penquin Books, 2014”
“Handbook of Environmental Psychology and Quality of Life Research, Ghozlane Fleury-bahi, Enric Pol, Oscar Navarro, 2016“

Yksi käytännön esimerkki rakennuttajien ja kaavoitusosaston saumattomasta yhteistyöstä:
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2021/03/tassa-esimerkki-kaavoitus-rakennuttaja.html

Esimerkkejä kaavan jatkuvasta ylityskäytännöstä löyttyy (Hakija Helsingin kaupunki Asuntotuotanto perustettavan yhtiön lukuun, eli kaupunki haki grynderille. Loistavaa palvelua):
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2021-002080/

Tästä seuraavasta ylikaavasta on valitettu korkeinta hallinto-oikeutta myöten mutta kaavaylitys jäi voimaan, kun asiasta oli kerran jo ehditty kavereiden kanssa ennakolta sopia. Oikeusasiamieskään ei vaivaudu tutkimaan virkamiesten virheellistä toimintamallia (jota on toteutettu pitkään, eri kaavoissa ja vaiheissa):
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2021/04/oikeusasiames-on-virkamiesten.html

Helsingissä rakennetaan sijoitusasuntoja

 Raju muutos on tapahtunut noin yhden vuoden sisällä:
”Vain murto-osa uusista asunnoista päätyy tavallisiksi omistusasunnoiksi”
Rakennuslehdessä Mikko Kortelainen Kirjoitti 4.12.2020
https://www.rakennuslehti.fi/2020/12/raju-muutos-asuntorakentamisessa-vain-murto-osa-uusista-asunnoista-paatyy-tavalliseksi-omistusasunnoksi/

”Vuokra-asuntokysynnän kasvun takeena on ollut avokätinen asumistukipolitiikkamme, joka on taannut varattomallekin muuttajalle asunnon Suomen kalleimmasta kaupungista. Valtion asumis- ja toimeentulotukijärjestelmä maksaa 7,5 miljardin euron asuntovuokrista kolmanneksen.”
Valtio lappaa asuntosijoittajien taskuun selvää raha.

Asuntosijoittajia varten Helsingin kaupunki, pormestariensa ja vihreiden vetoavulla ja edellisen hallituksen politiikan tuella, on rakentamassa kaupunkialuetta umpeen 7000 asunnon vuosivauhtia. Osmo Soinivaara*) kirjoitti: 3.5.2020! "Cov-19 -epidemia on levinnyt purkauksina siellä täällä. ... Ahtaissa hiihtokeskusten yökerhoissa, kaupungeissa joissa talot on rakennettu tiiviisti ja suuri väestötiheys". Korona leviää tehokkaimmin juuri tiiviisti rakennetuissa kaupunginosissa. Viheralueet ja ilmatila täyttyy kovaa vauhtia ja valtio subventoi kalliiden asuntojen vuokria verovaroin. Omistusasunnosta haaveilevat eivät edelleenkään löydä kohtuuhintaista asuntoa, johon heidän tulonsa riittävät. Osa sijoitusasunnoista pidetään myös tyhjillään, koska ei haluta vuokralaisten aiheuttavan kunnostuskustannuksia, jälleenmyyntiä odottavaan asuntoon.
*) Osmo Soininvaara on vihreiden Helsingin kaupunginvaltuuston edustaja - siis itse päätämässä ollut. "Soininvaara on ollut kaupunkisuunnittelun saralla aktiivinen 1980-luvulta saakka. Jos hänet valitaan, hän lupaa pistää vauhtia asuinalueiden kaavoitukseen ja rakentamiseen." Lainaus: Vihreälanka. Osmon Teot ja puheet ovat kovin ristiriidassa.

Ennen vuokranantajat ovat olleet yleishyödyllisiä ja voittoja tavoittelemattomia, sekä kustannustietoisia rakennuttajia. Asuminen on muuttunut ahneiden ja laiskojen sijoittajien markkinoiksi.  Ostetaan tuotantoa, joka yleensä on tarjolla. Hinnalla ei ole enää väliä, koska valtio maksaa.

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran hastattelu 18.12. Suomen Kuvalehdessä: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/marinin-hallitus-yrittaa-keksia-asuntopolitiikkaa-uusiksi-professorit-liian-kallista-ahdasta-ja-pimeaa/. "Voi karrikoiden sanoa, että entisestä keskiluokkaisesta omistusasumisesta on siirrytty suurelta osin valtion tukemaan vuokra-asumiseen"
Kuntavaalien vahvana hokemana on jälleen, ainakin Helsingin seudulla: ”kohtuuhintainen asuminen”.

Rakennuslehti Mikko Kortelainen: ”Artikkelin tiedot perustuvat, kokonaisaloitusten osalta, Tilastokeskuksen lukuihin. Gryndituotannon tiedot puolestaan perustuvat Rakennuslehden markkinakatsauksiin, joiden tiedot on kerännyt STH-Group oy. Asumisoikeusasunnot on katsottu selvityksessä vuokra-asunnoiksi.”

Helsingin tyhjät asunnot ja rakentaminen

Kaupunkimme terävä kärki on ajanut jo vuosia kiivaan rakennustoiminnan asiaa, teemalla: "edullisia asuntoja kaikille". Jos tuon nyt viimeisimmän Hesarin uutisen (23.11.2019 Vapaavuori epäilee tilastoja arvoasunnoissa) mukaan tulkitsen oikein lauseen, sen tulisi olla muodossa: "edullisia asuntoja sijoittajille".

Vapaavuoren maalailema Helsingin asukaskehitys on huimaa ja uusia asukkaita varten on rakennettava asuntoja, jotta he pääsevät maksamaan veroja kaupungille ja käyttämään ja kustantamaan, vihreiden uudet hienot ratikkalinjat ja sillat. Kuitenkin samaan aikaan, Kluuvin alueella on 40% asunnoista tyhjinä. Kluuvi on kehno vertailukohta, koska sielä on asukkaita vain n. 640 kpl (2017). Kaartinkaupungissa tyhjiä asuntoja on joka kolmas (asukkaita 1012kp 2017l). Muita alueita ei esille artikkelissa otettu. Kuitenkin, jos tyhjillään seisovat asunnot olisivat asumiskäytössä, uusien asuntojen tarve olisi huomattavasti vähäisempi. Eihän sellainen käy. On annettava sijoittajien sijoittaa ja rakennusfirmojen rakentaa, näin pyörivät talouden ja politiikan rasvatut rattaat.
Sitä paitsi, kuten Vapaavuori sanoo, ei uskovansa moisia lukuja ja onhan siellä noita diplomaattejakin, joita ei ole rekisteröity asukkaiksi ja monen asunnon omistajia (niitä monen asunnon omistajia eli sijoittajia, jotka odottelevat ainoastaan asunnon arvonnousua).

Hypon raportista 3/2019: "Vuodesta 2005 uusien asuntojen keskihinta on noussut jopa 64 prosenttia, kun vanhoissa nousua on kertynyt vajaa kolmannes. Pk-seudulla hintakasvut ovat uusissa 76 prosenttia ja vanhoissa 55 prosenttia." Kannattaa pitää luukut tyhjinä. Vuokralaisetkin vain sotkevat paikat. Vapavuoren rakennuttamat uudet asunnot ovat kullanarvoisia ja varmoja sijoituskohteita. Köyhät kyykkyyn ja veneen alle, kun rahamiehet metsästävät ansiottomia arvonnousuja.

Miten taloudellisesti kannattavaa Helsingille on, että tällä on rakennettu lähivuodet hullun lailla ja täytetty kerrostaloilla, vapaita puistoalueita vihreiden johdolla, sekä vyörytetty korkeita kerrostaloja pientaloasutuksen kylkeen, teknisen häädön tarkoituksessa?
Viheralueiden merkitys kaupunkialueella on tutkitusti mielenterveydellinen asia mutta vanhemman väestön tai lasten mielenterveys ei vihreitä kaupunkisuunnittelijoita kiinnosta. Hipsterit sujauttelevat baanojaan polkupyörillä Sipoon korpeen tai Luukkiin, cappuccino termari repussaan.

(Ahtaassa kaupungissa kytee mielenterveydelliset ongelmat, viimeisimpien tutkimusten mukaan https://www.hs.fi/tiede/art-2000006014291.html suora linkki tanskalaisen tiedelehden artikkeliin https://www.pnas.org/content/116/11/5188).