Toinen artikkeli Soininvaaran Blogiin

On todella ajattelematonta kaavoitusta edetä kerrosneliöt edellä ajattelematta rakennusympäristöä. Laajasalo on yksi niistä kaupungin tehokaavoitusalueista, joista (kaavoittajan viestin mukaan) yritetään nyt tehdä kaupunkikeskustan kaltaista ja siihen kuuluvaa ja sen rakennustehokkuutta jäljittelevää asuinaluetta. Muistaa sopii kuitenkin, että alue on saari ja saarena pysyy ainakin näillä näkymin. Liikenneyhteyksiä tuskin koskaan saadaan nykyistä kaupunkikeskustaa vastaaviksi. Yksi raitsikasilta ei totuutta toiseksi muuta. Pienautoilua ei kaavassa huomioida, koska se ei kuulemma ole tulevaisuuden liikuntamuoto. Ehkä niin, mutta uusia materiansiirtolaitteita odotellessa jotenkin alueelta, töihin ja kotiin, pitäisi päästä liikkumaan, muutenkin kuin ratikalla tai polkupyörillä. Useat tarvitsevat, edelleenkin, työnsä tai liikkumisrajoitteen vuoksi autoa.

Kun rakennetaan / kaavoitetaan jo rakennetuille alueilla, olisi syytä kiinnittää huomio aikaisemmin rakennettuun ympäristöön, sitä kunnioittaen.

Koirasaarentiellä on menossa nyt kaupungilla pientalojen ostoksia, vaikka kaavoittajalta on saatu lupaus, että vanhoihin pientaloalueisiin ei kosketa. Tonttihankinnat tarkoittavat sitä, että ei ainoastaan tien vastakkaiselle puolelle, vaan myös tien, nykyisen pientaloaluekaavan puolelle, on suunnitteilla kerrostaloja. Näin saadaan aikaan lisää törmäyspintaa, suunnittelemalla alueita, joiden asumiskulttuurit eivät sovi yhteen eikä niitä näytä olevan tarkoituskaan sovittaa yhteen. Kyseessä on tekninen häätö jossa pientaloasuminen saatetaan asumismuodolle sietämättömäksi. Ostaisiko sinä omakotitalon kerrostalon takapihalta?

Kaavoittajan kannattaisi ottaa oppia Puukäpylästä, jossa vanhaa asumiskulttuuria on kunnioitettu ja raitsikakin kulkee.

Ja lisää epäkohtia Laajasalon ajattelemattomasta kaavoituksesta.

Viimeisimmän yleiskaavan vastainen ratikkahalli urheilupuistoksi kaavoitetulle alueelle on myös täysin harkitsematonta. Laajasalon rakennustehokkuutta nostetaan ja toisaalla, sen alueen uusienkin asukkaiden liikuntamahdollisuuksia kavennetaan. Siinä suunnitelmassa ei ole ollut suuremmin ajatusta mukana. Tuon hallin logiikka piilee sen päälle rakennettavissa kerrostaloissa, eli tehorakentamisessa. Halli on Troijan hevonen, jonka selkään saadaan lisää rakennusmaata viheralueelle. Ratikkahallille olisi runsaasti tilaa vaikkapa Roihupellossa ja kaikissa tapauksissa, paljon järkevämmillä alueilla, useampien raiteiden risteyksissä jossa vaunujen siirto ja huolto olisi taloudellisempaa. Niillekin alueille voidaan ratikkahallien päälle rakentaa jos se on nyt ”se juttu”.

Kaupunkimme kaavoituksesta yleensä voi sanoa, että sillä ei ole, nykyisellä menolla, mitään tekemistä suunnitelmallisuuden kanssa. Jokainen uusi kaavaversio lyö korville ylemmän tason kaavaa joka pitäisi toimia sen ohjeena. Maakuntakaavaa ei kunnioiteta, edes 2050 hehtaarikaavaa ei noudateta ja jokainen osayleiskaavaversio lisää rakennusmaata ja rakennustehokkuutta, minne kulloinkin. Yleensä viheralueille, tai aikaisemmin rakennetuille pientaloalueille joita piti säästää lupauksen mukaan.

Käytännön esimerkkinä: jos olit hankkimassa Kruunuvuorenrannasta osakehuoneistoa v.2013 ja katsoit sen aikaista kaavaa, et nähnyt niitä taloja, jotka seuraavaan kaavaversioon sittemmin paikalle piirrettiin. Et siis saanut mitä luvattiin, vaan aivan toisenlaisen asuinympäristön. Esimerkiksi aikaisempi merinäköala saattoi kadota kerrostalojen taakse. Sellaista kutsutaan harhauttamiseksi ja on oletikin kaupan purkamisen peruste, jos kauppaa ylipäätään on siinä vaiheessa sitten enää mahdollista purkaa.