Miten Laajasalon urheilupuisto myytiin

Kun Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluosastolla halutaan ohjailla rakentaminen "oikeisiin" käsiin, se tapahtuu kilpailutusta kaventamalla. Poliittiset päätökset pönkittävät partnerin valintaa lopputuloksesta piittaamatta. Muutama lähiaikojen yhden tarjouksen esimerkki: Kalasatama ja Redi, ja nyt Laajasalon urheilupuistoon rakennettava Ratikkahalli.

Urheilupuiston ratikkahalliprojekti uitettiin Lehdon käsiin rajaamalla kilpailutus sopivasti "yhden tarjouksen" taktiikalla. MITEN VOI OLLA MAHDOLLISTA normaalitilanteessa, että näin merkittäviin hankkeisiin ei saada kuin yksi tarjous?
Ei siihen paljon vaihtoehtoja jää. Joko muut rakennuttajat näkevät, että urheilupuistoon ja kulttuurihistoriallisesti merkittävälle alueelle rakentaminen on MORAALITONTA ja imagollinen riski (ei moraali kyllä yleensä ole rakennusbusineksessa paljoa painanut), tai sitten poliittisissa kabinettipäätöksissä on poikien ja tyttöjen kesken sovittu, että Lehdolle tämä homma nyt menee ja pulinat pois.

Katsotaampa millaisilla referensseillä Lehto kisan on "voittanut". Minkä tason Helsingin kaupungin kumppanirakentajatoimijoista nyt on kysymys.
Uusin (ratikkahallinalueen) voittaja Lehto Oy paaluttaa Oulussa naapuritalon nurin:  (Kaleva). "Rakennusvalvonta vaatii Lehto Asunnoilta ulkopuolisen tarkastuksen teettämistä Albertinkadun painuneen kerrostalon tuentasuunnitelmista. Lehto Asuntojen aluejohtaja Markku Sauvola sanoo, että työmaan naapuritalon tuentasuunnitelmien tarkastusvaade tuli "pienenä yllätyksenä". Sauvolan mukaan toimenpide ei hidasta tulevan Marskinpuisto-kerrostalon valmistumista vuonna 2020."
Ja Lehto Oy on myös ”ammattitaidostaan” tarkka  (Tekniikka ja Talous) vai onko kyse ihan vain voiton maksimoinnista? Otaksun, että viimeisestä on kyse, kun vertaa edelliseen Kalevan uutiseen. Lehto Oy rakentaa myös Helsingin Kalasataman alueelle  (Rakennuslehti) Kalasatamassakin tarvittanee paalutusta jossa Lehto on kunnostautunut. Pahat kielet kertovat myös, että Lehto keikkuu konkurssin partaalla mutta ei hätää, rakennusoikeusksille löytyy aina innokkaita ostajia ja Lehto saa kenties jälleen itsensä tolpilleen Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnan ansiokkaalla avustuksella.
Onko kaupunkimme politikkojen tehtävänä tukea rakennuttajia, vaiko rakennuttaa edullisia asuntoja asuntioa tarvitseville, EI SIJOITTAJILLE?

Lehto Oy:n "menestyksestä" on useita muitakin uutisia ja kommentteja verkossa.
Kun kyseessä on erityisen suuri työmaa, onko järkevää valita sen toteuttajaksi rahoitustaustaltaan ja maineeltaan epävarnma yritys?

Kauppalehti (useita artikkeleita)

Rakennuslehti

Talouselämä

Iiltasanomat

Kaleva

Urheilupuiston ja kulttuurihistoriallisen alueen arvo

"Kaupunkiympäristölautakunta päättää - asettaa 25.2.2020 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12546 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 49. kaupunginosan (Laajasalo, Yliskylä) korttelin 49023 tonttia 5 ja korttelin 49027 tonttia 4, katu-, puisto-, suojaviher-, urheilukeskus-, urheilu-, virkistyspalvelu- ja yleisiä pysäköimisalueita (muodostuvat uudet korttelit 49073, 49089 ja 49092)."

Huomautukset on jätettävä 20.3. mennessä.>

Urheilupuiston ja kulttuurihistoriallisen alueen arvo on nyt punnittu. Laajasalon ureilupuistosta anastetun maan ja alueen kulttuurihistorilallisen maiseman tärvely, tuottaa Helsingin kaupungille, kaupungin oman ilmoituksen mukaan:
"Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kaupungille uudesta kaavoitettavasta kerrosalasta kertyvä rakennusoikeuden arvo on yhteensä noin 30–35 milj. euroa."  Lapsilla ja entisillä asukkailla, tai kulttuurimaisemalla on  tässä puntarissa arvoa on 0 euroa.
Olisiko kaupunkimme Vihreän kaavoitusjohdon uusi iskulause: "Mani, mani, mani". Hillotolppa on vahvassa voiteessa. Rakennuttajien ystävä, Kokoomuksen kaupunginjohtaja, beesaa sen verran etäällä, ettei oma imago tahriinnu ja seuraavissa vaaleissa voi taas paukutella henkseleitä, kuinka paljon rahaa on tullut kerättyä kaupungin (ja gryndereiden) kirstuun, eikä itsekään ole jääty ihan osattomaksi. Onhan ainakin hyvätuloinen virka.

Ratikkakortteliin mahdutetaan ennätysmäärä pienasuntoja sijoittajien tarpeeseen. Perheelliset älkööt vaivautuko. Näin ei ainakaan väestökatoa hoideta.
Tässä ei kaupunkimme suunnalla ajatella niitä hoettuja "edullisia" asuntoja kaikille. Business as is - urheilupuistosta ja arvokkaasta kulttuurimaisemasta pitää repiä kunnolla tuohta, jotta jaksaa kestää ravan roiskeen. Kaupunkilaiset ovat valinneet itselleen järkyttävän kehnon edustuston jos ajatellaan kaupunkialueen viihtyisyyttä ja puistoalueiden merkitystä virkistyskäytössä.

Huomautukset kaavaa vastaan kannttaa tehdä heti. Kuukausi on aikaa mutta se kuluu nopeasti.

Kuunnellaanko meidän mielipiteitämme?
Kuunnellaan MUTTA ne eivät vaikuta päätöksiin. Kosmeettisia muutoksia saatetaan tehdä näennäistoimina mutta koska kaava on "piirretty" ja poliittisilla tahoilla päätetty, se ajetaan läpi vastustuksesta huolimatta, vaikka läpi harmaan betonin.

Joka tapauksessa mielipide on syytä esittää. Niillä mitataan, kuinka törkeitä asioita tehdään mielipiteiden vastaisesti ja muistetaan ne seuraavaa kaupunginvaltuustoa äänestettäessä. Sinne ei pidä päästää ainakaan tätä samaa porukkaa.

Ratikkahallisuunnitelman huomautukset unohdettiin

Onko Helsingin Laajasalon lapset ja nuoriso niin vähäarvoisia, että heidän ulkoilupaikkansa (joka on nyt kaavoitettu viheralueeksi ja urheilupuistoksi) voidaan tärvellä laajennetulla lisärakentamisella? Eikö kasvavan asuinalueen ihmiset tarvitse ulkoilu ja urheilumahdollisuuksia?

Ratikkahallisuunnitelman asukaskuuleminen ei ole näköjään tuottanut minkäänlaista tulosta kaupunkimme kovakorvaisissa suunnitteluelimissä. ”Kuuntelemme kun on pakko, mutta tuumaakaan emme suunnitelmissamme muuta”, ”hymyilemme edessänne mutta irvistämme takana”.  Ratikkahallin osallistumis ja arviointisuunnitelma (päivitetty 15.11.2018)  löytyy osoitteesta: 
https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/oas/1308-01.pdf
JOS ratikkahalli, vastoin kaikkia järkisyitä, on patolooginen PAKKO rakentaa juuri Laajasalon liikuntapuistoon, onko sen ympärille PAKKO rakentaa suuri 15 kerroksinen asuintaloalue? Ei suinkaan.
Maanalainen ratikkahalli voisi edelleen mahdollistaa käsipallokentän säilymisen laellaan ja mäki toimisi laskettelu ja kelkkamäkenä. Puistoa kiertävä lenkkipolku voisi edelleen toimia tehtävässään. Talot eivät kuulu mitenkään tähän joukkoon, ne on tuotu paikalle ”suurenmoisena (lainattuna) ideana” lisärakentamiseksi liikuntapuistoalueelle.

Ratikkahallille paras mahdollinen sijoituspaikka olisi Roihupellon alue, jossa Jokeri- ja raitiotieradat risteävät JA se on teollisuusaluetta jossa ratikkahalli ei ympäristöä häiritse liikenteellään.
Mistä saisimme suunnittelijoille järkeä mukaan suunnitelmiinsa? Kenties todellakaan ei ole kysymys järjestä vaan ihan konkreettisesti rahasta. Kuka hyötyy tästä ja mitä?

Nyt on kysymyksessä näennäinen rakennusmaan tarve ja se rakennusmaa ryöstetään surutta lapsilta ja nuorilta, he kun eivät osaa puolustaa itseään.
Kaavoituksen sortolinja jatkuu. Toisella suunnalla pakotetaan vanhoja pientaloasukkaita muuttamaan kodeistaan, kun rakennusmaasta on ”parkuva pula” raitiotien varsilla ja vanhuksetkaan eivät ole suurempi vastus. Tontit voidaan ympäröidä kivitaloilla ja sen jälkeen heidät kannetaan kodistaan keinutuolissa pihalle.

Tämä on epäinhimillistä rakentamisen hulluutta, teennäisesti ylikuumennetun rakennusbuumin seuraamuksena. Montako hometaloa rakennettiin 90-luvulla vastaavissa olosuhteisa? Rakennusalan ammattilaisetkaan eivät riitä tällaiseen tahtiin.

Pelkääkö kaupunkimme nykyinen johto, että se ei enää seuraavalla kaudella istu palleillaan ja kaikki mahdollinen rakennusmaa tulee NYT kahmia parempiin taskuihin?
Tämä on ilmeisen aiheellinen pelko. Toivottavasti nukkuvatkin äänestäjät heräävät vaaleihin mennessä.

Ratikkahallisuunnitelman viimeisin versio löytyy täältä. Tämä kertoo selkeästi mistä on kysymys. Mitä ihmettä ne talot siellä oikein tekevät? Eihän ne oikeasti edes ole ratikkahallin päällä vaan sen sivuilla, syömässä urheilupuistotilaa:

https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2018_kaava/4388_3_viitesuunnitelma.pdf