Viheralueiden merkitys parkkipaikkana ja ajotien jatkeena 2024

Kaupunkimme edustajien mielestä vuonna 2024 saa edelleenkin ajaa ja pysäköidä vapaasti puistoalueilla, kunnes joskus kenties asialle mahdollisesti, aijotaan tehdä jotain. Toivon mukaan onnettomuuksilta vältytään siihen mennessä. Katso sivun alaosan kuvat paikanpäältä.

Alussa tämän vuoden viestittelyni, edelleenkin akuutista aiheesta ja palautekanavan kautta. Kuinka ollakkaan, nyt vastausvelvoite lankesi takaisin vuoden 2022 lähtöpisteeseen, KYMPin "Liikenne-ja katusuunnittelupalvelu" - osastolle. Olisikohan Helsingin kaupungilla syytä tehostaa toimintaansa muutenkin, kuin lisäämällä rahaa työsuhdematkaetuun? (https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010009493.html). Ping-Pong peli asukkaiden valituksilla, ei kuulosta aikuisten vastuulliselta virantoimitukselta.

-----------------------------------KIRJEENI-------------------------------------

(kirje käsitteli muitakin kyseisen tien ongelmia ja alkuperäinen kirje oli kertaalleen kiertänyt kaupunkimme organisaatiossa. Tässä läpiajoa koskevaa osuutta editoituna)

... katu (Svanströmintie) jatkuu kevyenliikenteen väylänä (Svanströminrinne) ja jalankulkuväylänä (liikennemerkillä) mutta se ei pidättele esim. kuvissa näkyvää kauhakuormaajaa, eikä useinkaan myös noita henkilöautoja ja niiden perävaunuja. Autot eivät enää uskalla, läsnäollessani, ajaa läpi mutta kun silmä välttää Svanströminrinteen puistotie jatkuu heidän tulkintansa mukaan "ajotienä".

 Aikoinaan kävelytien osuuden (Svanströminrinne) liikennerajoittimena oli kaksi puupaalua. Paalut katkoi tai/ja kaivoi ylös, joku perutusvaihteen kadottanut autoilija tai kauhakuormaajakuski. Pystytin niitä takaisin muutaman kerran ilman vaikutusta. Paalut oli usein heitelty puistometsään. Sittemmin paalut korvattiin moottoriajoneuvolla-ajokieltomerkillä, joka ei estänyt moottoriajoneuvoja sekään. Nyt tuo kevyenliikenteen merkki on "näennäisyritys" estää läpiajoa. Sehän käytännössä sallii, tilapäisesti, jalankulkutien käytön ajoväylänä. Lainaus tieliikennelaista:

"18 § Tien eri osien käyttö
Ajoneuvolla on ajettava ajoradalla. ... Ajoneuvolla saa tilapäisesti ajaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat ja siitä ei aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa."

Kyseinen puistotie  (Svanströminrinne) liittyy Reiherintien jalkakäytäävään puskien takaa (kaupungin puistoa ks. kuvat) joten kyseessä on myös todellinen vaaratilanne (huomattava haitta), kun puistotietä kaahaava auto tupsahtaa jalkakakäytävälle. Läheltäpititapauksia on nähty.

Nämä "tapaoikojat" eivät näytä säästelevän kaasujalkaa.

Laittakaa esteeksi osittain kadun sulkeva metalliportti, kuten muutamassa muussakin, vastaavassa tapauksessa, Laajasalon läpikulkuesteenä näyttää olevan. Tämä toteuttaisi kaupunkimme asukasdemokratiaa, (vai ovatko jotkut asukkaat demokraattisempia kuin toiset?). 

Portteja löytyy mm. Reposaarentie katkeaa Sarvastonkaaren ja Laajasalonkaaren väliltä (ks. kuva), Sarvastonrinne katkeaa Sarvastonkaarta ennen, Ruudolfinkuja katkeaa Rudolfintieltä, Purjetuulentie Jollaksessa katkeaa portilla ennen Itätuulentietä...

-------(Otto Tarnasen ystävällinen vastaus alla)--------

05.09.2024 klo 09:51

Hei ja kiitos tiedoista

Virallista päätöstä ajoesteistä kyseisellä kohdalla ei ole, mutta ehdotuksesi on mielestäni harkittavissa. Ajoesteet vaikuttavat ajon estämisen lisäksi mm. sujuvaan kunnossapitoon ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuteen. Palaute jää meille talteen ja sitä hyödynnetään kun alueen liikenteen ohjausta päivitetään seuraavan kerran.

Ystävällisin terveisin

Otto Tarnanen

Liikenneinsinööri / Liikenne- ja katusuunnittelupalvelu

Helsingin kaupunki

-----------------------------------------------------------------

Otto Tarnasen vastauksessa portti olisi mahdollisesti haitallinen pyöräilijöille? Sen puute on suurempi vaara Reiherintien jalkakäytävää ajavan, pyöräilevän lapsen, kannalta.

Ajoeste tuskin aiheuttaa minkäänlaista ongelmaa pyöräilijöille, koska kyseisen kaltaiset puoliportit vain kaventavat ajotilaa siten, ettei auto enää portista mahdu. Vastaavat portit ovat toimineet vuosikausia täysin vaarattomasti luettelemissani kohdin Laajasaloa, eivätkä näytä haittaavan myöskään katujen kunnossapitoa, koska ne voidaan avata melko vaivatta. Pyöräilijöille on myös tehty Laajasalontien rinnalle oma pyörätie, joten Svanströminrinne ei ole varsinainen pyörätie, kuin Svanströmintien omille asukkaille. Oikomistarkoituksessa saapuva autoilija ei viitsi persettään penkistä nostaa portin avatakseen.

Lumiaura on aikoinaan päässyt vaivatta Reiherintien + Svanströmintien suunnista ajamaan lumet suluista huolimatta, jos ei jaksa avata porttia. Miten kunnossapito lienee sitten toimii noiden muiden porttien kohdilla, kun Svanströminrinne näyttää niin mahdottomalta paikalta?

Jalankulkijoiden, tai lapsipyöräilijöiden turvallisuus ei näytä kaupunkimme viranhaltijoiden vaa-assa painavan.

Auton edessä näkyy tuo naurettava kevyenliikenteen ja jalankulun ( ja lain mukaankin, myös "tilapäisen" autoilun) salliva liikennemerkki. Aikaisemmin siinä oli "moottoriajoneuvolla ajokielto". Tosin sekään ei autoilijoita paljon hidastanut. Luuletteko, että Volvo kääntää, auton perävaunuineen, viralliseen poistumissuuntaan lähtiessään?

Svanströmintien puisto on jatkuvasti parkkitilana. Uskoisitteko, jos kuski väittää tulleensa tuohon virallista katua, eikä Svanströminrinteen puistotietä? Kuva: 2023 03 23
Kyseenalaista myös on, pääsisikö esim. paloauto tai ambulanssi tuosta ohitse? Muidenhan ei juuri tarvitse edes päästä.

Svanströminrinteen Reiherintien päässä on toistuvasti, useitten eri autojen jälkiä lumessa ja hiekassa. Usein liikennettä on näkynyt iltaisin ja öisin. Kuva: 2023 02 07

Svanströmintien puistossa säilytetään myös työkoneita. Takana näkyvät autot ovat laillisesti omalla pihalla parkissa. Kuva: 2024 08 29

Svanströmintien puisto on jatkuvasti parkkitilana. Peräkärry on ollut paikalla toistumiseen. Näkyy näissäkin eri kuvissa. Peräkärryjä on useita, erilaisia, mutta parkkipaikka on sama. Kuva: 2024 08 22

Svanströmintien puisto on jatkuvasti parkkitilana. Koska nokka on poispäin menossa, on erittän mahdollista, että auto on saapunut Reiherintietä puistokäytävää myöten. Kuva: 2024 08 22.

Svanströmintien puisto on jatkuvasti parkkitilana. Täsä auton nokka on Reiherintielle päin. Uskotteko, että auto poistuttaessa, käännettiin viralliseen poistumissuuntaan? Autoa ei ole helppo kääntää kapealla tiellä ja useammaltakin autoilijalta on ollut peruutusvaihde hukassa. Taustalla näkyvä auto on lainmukaisella pihaparkkipaikalla.
Kun tilapäisesti seisotin autoani toisaalla kaupunkimme, julkisella ajotiellä, puiston reunassa (vain oikea rengas puiston puolella), minulle tarjottiin parkkisakkoa puistoparkista. Olisipa Svanströmintiellä ollut edes kerran yhtä innokas pysäköinninvalvoja.

Puoliportti Reposaarentiellä. Laajasalonkaaren ja Sarvastonkaaren välillä.
Portti on toiminut  vuosikymmenet ilman ongelmia. Mikä estäisi portin toiminnan Svanströminpolulla? Portti kääntyy kevyesti ja sallii kunnossapidon.

Svanströminrinteen kevyenliikenteen merkki ei enää edes näy kesällä Reiherintien suunnasta. Tosin, kuten olen jo aikaisemmin todennut, sillä ei ole autolla oikaiseville mitään merkitystä. Jopa Svanströmintien asukkaita on nähty käyttävän puistotietä ajoväylänään.

Näkymä Svanströminrinteen päässä Laajasalontien suunnasta Reiherintien mäen suuntaan. Svanströminrinne häämöttää puskan takaa. Voi vain kuvitella tilannetta, että pieni pyöräilijä saapuu jalkakäytävää ja auto ajaa Svanströminrinnettä puskista päälle? Oikovien autojen nopeuksista päätellen, reagointiakaa ei käytännössä ole. Eikö osavastuu ole KYMPn liikennesuunnittelijoiden, vaikka tuskin invalidisoitunutta tai kuollutta lasta ja hänen vanhempiaan pelkkä "vastuu" lohduttaa, jos mitään ei asialle tehdä.

Vuoden 2022 valitus samasta aiheesta:

https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2024/09/viheralueiden-merkitys-ajotien-jatkeena.html

PÄIVITYS TÄHÄN ARTIKKELIIN

7. helmikuu 2025 sain kirjeen kaupungilta, että portti rakennetaan. 

"Päätöksen perustelut

Svantröminrinne on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jonka kautta oikaistaan Svanströmintieltä Reiherintielle moottoriajoneuvoilla. Tästä aiheutuu haittaa jalankulkijoille ja moottoriajoneuvojen liittyminen Reiherintielle aiheuttaa epäselviä tilanteita. Ajoesteen kohdalla on hyvä valaistus. Lisäksi parannetaan reunakivijärjestelyjä, joka helpottaa pyöräilijöiden liittymistä Svantröminrinteelle ja Reiherintielle.

Asiasta on tehty useita kunnan asukkaan aloitteita ja tilanteen kehittymistä on seurattu pidempään."

PÄIVITYS TÄHÄN ARTIKKELIIN
Syyskuun alussa 2025 Svanströminrinteeseen ilmestyi puolet ajotilaa rajoittava punakeltavärillinen kääntöportti.
Kiitos kaupungillemme siitä. Se ainakin näyttää hidastavan tapaoikojia.

Viheralueiden merkitys ajotien jatkeena vuonna 2022

Kunnallisdemokratian ja viheralueiden kävelyteiden nimissä, olen ollut Helsingin kaupunkiin yhteydessä ilman näkyvää tulosta. Tulkitsen asian niin, että puistoalueilla saa, kaupunkimme edustajien mielestä, pysäköidä ja puistoteitä saa myös käyttää vapaasti ajoneuvoliikenteeseen.

------------------------------------KIRJEENI----------------------------------

-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Hannu Kuukkanen
Lähetetty: perjantai 18. helmikuuta 2022 20:38
Vastaanottaja: Aalto Olli-Pekka
Aihe: Svanströmintien puistoalueen läpiajokielto ei toimi
 
Svanströmintien eteläpään läpiajo kävelytietä myöden.
 
Varsinkin työmaa-ajoneuvot (suuria irtolava-autoja) kaahaa Reiherintien
päästä kävelyosuutta pitkin läpi ja vanhukset ja lapset joutuvat
hyppimään hankeen, niitä väistääkseen. Ilmoitin poliisille mutta
tuskimpa tekevät asialle mitään, määrärahojen niukkuussyistä.
Rakennustoiminta on syy MUTTA aikaisempien rakennustyömaiden aikana ei
tällaista trafiikkia ole ollut. Alueen asukkaidenkin pitäisi pystyä
elämään ja liikkumaan tämän kadun varrella.
Vaikuttaa myös siltä, että kun tuo moottoriajoneuvolla ajo kieltomerkki
vaihtui (jostain syystä) jalankulku- ja kevyenliikenteen merkkiin, se
olisi löysentänyt liikennekuria tuossa puisto-osuudella. Pitäisikö
entinen merkki saada takaisin? Tai peräti saada aikoinaan tien
autoliikenteeltä sulkenut tolppa takaisin? Tai puoliportti, tai
betoniporsas kaventamaan autojen kulkua. Liikennemerkit eivät näytä
vaikuttavan. Jalankulkuosuus on nyt todella vaarallinen.
--
Hannu Kuukkanen

--------------------------------VASTAUS---------------------------------

-------- Original Message --------
Subject: VS: Svanströmintien puistoalueen läpiajokielto ei toimi
Date: 21.2.2022 07:31
 From: Aalto Olli-Pekka 
To: Hannu Kuukkanen 
Hei
Kiitos yhteydenotosta, asia ei oikeastaan meidän organisaatiossa kuulu
minulle. Kehotan laittamaan palautteen kaupungin virallista
palautekanavaa pitkin:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/palaute/anna-palautetta
Ystävällisin terveisin
Olli-Pekka Aalto
Tiimipäällikkö
 
Kaupunkiympäristö
Maankäyttö
Liikenne-ja katusuunnittelu
Toiminnanohjaus
PL 58214, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

---------------------------------------------------------------------------------

"Palautekanava" - osoite vaikuttaa vievän suoraan roskapostiin, joten jatkoin vastuuhenkilön etsimistä.

--------------------------------VIESTINI-----------------------------------

-----Alkuperäinen viesti-----

Lähettäjä: Hannu Kuukkanen 

Lähetetty: maanantai 21. helmikuuta 2022 11:37

Vastaanottaja: Lehmuskoski Ville 

Aihe: Fwd: VS: Svanströmintien puistoalueen läpiajokielto ei toimi

Lähetän viestin edelleen sinulle, koska palaute liikennejärjestelyistä ei kuulemma kuulu Olli-Pekka Allolle, Kaupunkiympäristö Maankäyttö Liikenne-ja katusuunnittelu Toiminnanohjaus osastolle.

Kyseessä on vaarallinen tilanne, joka tuilisi korjata pikimmiten. Alinna alkuperäinen viesti.

Mikäli asia ei kuulu sinullekaan, lähetä suoraan eteenpäin henkilölle, jolle asia kuuluu. Kiitos.

----------------------------------------------------------------------------

Asia ei kuulunut kuulemma Villelekkään. Ville yrittää jälleen saada kirjoittamaan "palautekanavaan", joka ei ole toiminut tapauksessani, automaattista vastausta "Kiitos palautteestasi", lukuunottamatta.

----------------------------------------------------------------------------

VS: VS: Svanströmintien puistoalueen läpiajokielto ei toimi

From Lehmuskoski Ville

To Hannu Kuukkanen

Date Mon 11:44

Tervehdys,

Minäkään en valitettavasti suoralta kädeltä tunne, kenelle asia kuuluu. Mutta Olli-Pekka Aallon teille ohjeistama tapa (nettipalautekanava, johon Aalto antoi linkin) on tässä paras tapa toimia, joka varmistaa viestinne etenemisen oikealle taholle. Suosittelen siis laittamaan tiedon sinne.

Kiitos,

Ville Lehmuskoski

--------------------------------------------------------------------------

Lehmuskoski Ville. Toimialajohtaja. 09 31037100,  · ville.lehmuskoski@hel.fi. Työpajankatu 8 Hki 58. Kaupunkiympäristön toimiala

HOK-Elanto on huolissaan Helsingin keskustan liikennesuunntielmista

”Keskustan kaupallinen vetovoima uhattuna”
Helsingin uutiset 22.1.2020

Kaisa Paastela oli haastatellut HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalaista aiheesta keskustan liikenteen haittaaminen.

Kirjoitin tässä blogissa 3.1.2017 samasta aiheesta, yhtä huolestuneena. Helsingin kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta vastaavat vihreät ovat aikeissa haitata, monella suunnitelmallaan, keskustan yksityisautoilua. Kaupunkibulevardihankkeet on yksi liikenteen hidastamisen trendi, samoin ruuhkamaksut.

Hämeentie on tulossa vain joukkoliikennekäyttöön, Kaivokadulla estetään läpiajo. Kaistoja poistetaan Esplanadeilta, Mannerheimintieltä, Mäkelänkadulla, Lauttasaaren sillalta ja mahdollisesti myös Teollisuuskadulta, joka on ollut yksi tehokkaimmista väylistä ohi keskustan. Jos keskustan läpiajoa kuristetaan, mistä idässä asuvat Helsinkiläiset tulevat tulevaisuudessa ajamaan kaupungin läpi länsipuolella oleviin ja keskustassa sijaitseviin työpaikkoihinsa? Miten pääsevät lännessä asuvat autoilijat keskustaan ja itään? Entä miten päästään ostoksille keskustan liikeisiin kummastakaan suunnasta? Autoilijat eivät lähde kiertelemään näitä liikenne-esteitä, eikä sellainen ole edes järkevää, kun samaan aikaan ollaan liikenteen päästöistä huolissaan. Keskustan liikkeitä kuolee tai siirretään muualle.

Väite, että suuri joukko keskustassa asioivia kulkee julkisilla kulkuvälineillä, on varmasti totta. Karjalainen toteaa kuitenkin väitteeseen, että suurimmat ostokset tehdään kuitenkin henkilöautoilla ”autoileva asiakas ostaa monin kertaisesti enemmän”, ”kaikkia asiakasryhmiä tarvitaan”.

Omana kokemuksenani, voin todistaa samaa. Jos autoilua keskustassa haitataan, perheemme ei tule enää käyttämään keskustan, laajavalikoimaisten elintarvikeliikkeitten palveluja, koska ei ole mitään järkeä seistä kauppamatkalla ruuhkassa. Nykyiset ruuhkat ovat vielä siedettäviä. Harkintaan menee myös shoppailu ja viikonloppuruokailut keskustassa.
Parkkipaikkoja on karsittu katujen varsilta ja pysäköintilaitosten maksut ovat kohonneet erittäin korkeiksi keskustan alueella. Autoilua on ajettu sieltä pois jo näillä keinoin.

Karjalainen toteaa, että kaupankäynti siirtyy uusiin liikenteen solmukohtiin keskustan ulkopuolelle, Triplaan, Rediin, Itä-keskukseen jne. Keskusta kuolee. Se ei pyöri yksin turistien varassa.
Kaupunkisuunnittelun mielestä, ilmeisesti, Triplaankaan ei kaivata asiakkaita idästä tai lännestä liikennettä kuristamalla? Junamatkustajat riittävät? Kuitenkin Triplassa ollaan jo nyt huolissaan läpi ja ohi kävelevien asiakkaiden määrän vuoksi.

Tämä tarkoittaa, että Helsingin suunnitelmat kuivattavat keskustan kaupankäynnin ja sen mukana palvelut turisteille. Turismi ei riitä yksin ylläpitämään keskustan monipuolisia liikkeitä. Mitä turistit enää Helsingin kuolleessa keskustassa tekevät? Aikoinaan turistien palveluita estettiin kaupankäynnin joustamattomilla säädöksillä, nyt ne hoidetaan harkitsemattomilla ja vastuuttomilla liikennesuunnitelmilla.

On selvää, että keskusta saattaisi säilyä elinvoimaisena, jos siellä asuisi paljon ihmisiä, mutta näin ei tällä hetkellä ole ja työssäkäyntikin vaikeutuu yksityisautoilu estämällä.  Asuntoja on eniten tyhjillään, sijoitusasuntoina, juuri keskustan alueilla.  Työpaikat siirtyvät vaikean saavutettavuuden vuoksi muualle.

Allaolevasta linkistä pääsee aikaisempaan artikkeliin jonka lopussa on kaikki yhteystiedot kaupunkisuunnitelun suuntaan. Antakaa keskustan säilymisen puolesta palautetta.
https://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2017/01/kaupallisesti-menehtyva-keskusta.html

Kommentti Laajasalontiesuunnitelmasta

Ensimmäinen raakateksti Laajasalontien eteläpään suunnitelmasta.

Laajasalontien, Reposalmentien, Isosaarentien ja Kuvernöörinpolun katusuunnitelmaluonnokset esillä 5.-15.12.2019

Helsingin kaupungin katusuunnitteluosasto jakoi 5.12.2019 Laajasalontien suunnitelmansa. Nyt eletään Joulun adventtia ja itsenäisyyspäiväkin oli 6.12. Jäi vajaat 10 vrk aikaa lausua mielipide suunnitelmasta, joka jo tosin äkkipikaiseltaan, näyttää herättävän enemmän kysymyksiä, kuin esittävän ratkaisuja.
Lyhyt aika, näillä taustoilla takaa myös kaavoitusosastolle tarkoitushakuisen, vähäisen kommenttimäärän.
Asukkaiden mielipiteillä ei näytä olevan suurempaa väliä.  Paikallisen kokemuksen ääni saattaisi kuitenkin olla suunnittelijalle avuksi.

Suunnitelmasta jää todellakin se vaikutelma, että laajasalolaiset luopuvat autonkäytöstä, vihreiden hartaitten toiveitten mukaan. Toiveet ja kuvitelmat, harvemmin vastaavat todellisuutta.
Jos verrataan Vapaavuoren suunnittelemia, Laajasalon tulevia asukasmääriä ja liikennesuunnittelun liikennekapasiteetteja, ei voi olla kuin vakuuttunut, että yhtälö ei tulee koskaan toimimaan.

Viidet tasoristeykset ja valot tuolla (pätkäsuunnitelman) vajaan 700 metrin matkalla on suoranaista simputusta ainoalla autoliikennetiellä Laajasalosta ulos. Vihreä linja tuskin ruuhka-aikoina toimii tällaisella suunnitelmalla. Esimerkki voidaan ottaa harvemmin valoin varustetulta Teollisuuskadulta, joka aamuisin / iltaisin on varsinainen ruuhkasumppu. Matomaisesti kiihtyvä liikenne pakkautuu aina jossain vaiheessa vihreästä linjasta huolimatta. Jonot venyvät Kulosaaren sillalle asti ja usein jopa Kulosaaren puolelle. Lisää jono venyy, kun Laajasaloon ja Jollakseen suunnitellut rakennusmassat on rakennettu.

Toisella kädellä kaupunki rakentaa Laajasaloa täyteen asukkaita ja toisella kädellä kuristetaan liikennöintimahdollisuuksia. Eihän tässä kaupunkisuunnittelussa ole päätä eikä häntää. Raitiovaunu ja polkupyörä ei ole mikään ”ihmeratkaisu” Laajasalon liikenneongelmiin, kuten liikennesuunnittelu ja vihreä poliittinen suunnittelujohto väittää.

On suoranaista typeryyttä purkaa kaksi valmista autojen ja kevyenliikenteen ylikulkusiltaa (toinen, Kuukiventie - Kuvernöörintie, ei vielä näy ”pätkäsuunnitelmassa”), vilkasliikenteisen Laajasalontien poikki. Samoin on järjetöntä, laittaa suojatie kävelysillan alle. Lähistöllä, kävelyetäisyydellä. on kaksi valo-ohjattua suojatietä 100m:n päässä + tuo kävelysilta. Raitiovaunupysäkki on ongelman ydin ja juuri. Ongelman aiheuttaa keskelle autokaistoja asetettu raitiotielinja. Varakas kaupunkimme, (jos Vapaavuoren katsauksia on uskominen) voi rakentaa katetut liukuportaat pysäkiltä sillalle nousua/laskeutumista varten. Tai vaihtoehtona edullisempi alikulkutunneli Laajasalontien ali molemmille puolille.  Reposalmentien ongelmaan palaan myöhemmin.

Mitenkähän hälytysajoneuvot saapuvat iltapäivän ruuhka-aikoihin Laajasaloon? Polkupyörilläkö? Ratikka tarvitsee raiteensa, kunhan ne ensin tuohon joskus saadaan.
Santahaminassa on varuskunta, joka aiheuttaa myös ajoneuvoliikennettä ja jopa mahdollisen suurkatastrofin vaaran ja sen kautta runsaan avun tarpeen. Myös mahdollisissa tulipaloissa suunnitelluissa, tiiviisti rakennetuissa korkeissa asuinrakennuksissa, on suurkatastrofin ainesta. Ottaako liikennesuunnittelija sen riskin, ettei apua saada tarpeeksi ajoissa paikalle ruuhkassa tukkeutuneen bulevardin kautta?

On täysin tarpeetonta viitata yksityisautoilun loppumiseen ratikan saavuttua. Liikennesuunnittelija on mm. todennut, että (suunnitelmaan merkitty) raitolinja Herttoniemen Roihuvuoren suuntaan ei tule valmistumaan siihen hätään, kun samaan suuntaan autoliikenne tukitaan yhteen tasoon rakennettavalla bulevardisuunnitelmalla. Itäsuunta on tälläkin hetkellä se valtasuunta ruuhka-ajan liikenteelle, ei keskusta. Liikennetutkimukset joihin kaupunki viittaa, ovat harhaanjohtavia. Käytäntö toimii täysin toisin. Tarvitsee vain istua pari tämänkin päivän ruuhka-aikaa noissa Herttoniemen Abraham Wetternin tien ja Linnanrakentajantien valoissa, niin oivaltaa, mistä Laajasalon liikenteessä on kyse.
Ratikka, tai muu joukkoliikenne, tuskin koskaan tulee korvaamaan auton tarpeen itäsuuntaan.

Suunnitelmasta näkee, että suunnittelija ei asu Laajasalossa.

Rakentavana ehdotuksena: ratikkapysäkki keskellä katua aiheuttaa ongelman, jonka voi ratkaista muutenkin, kuin liikennevaloilla. Alikulkutunnelia on syytä harkita vakavasti. Poistakaa ainakin yhdet valot ja jättäkää pois kävelysillan alta suojatie. Kävelysillalle liukuportaat + hissi tai liikkuva jalkakäytävä jos sinne katsotaan nopea yhteystarve tärkeäksi. Kaupungista päin ostarille pääsee, tässä mallissa, mainittuja liukuportaita tai alikulkutunnelia jatkamalla ostarin autohalliin. Laajasalosta/Jollaksesta päin kauppakeskukseen pääsee katutasolta autotallin kautta (valoristeys pois kävelysillan alta - kauppakeskus Saari, Kiiltomadonpolun kävelysilta OK). Jättäkää, se autoliikenteen ja kevyenliikenteenkin nykyisin käyttämä ylikulkusilta Reposalmentielle, käyttöön (valoristeys ainoastaan suojatien ja kadun alla kulkevan ratikan käyttöön – Isosaarentie, Reposalmentie).

Vetäkää ratikkakiskot Reposalmentielle kadun ja nykyisen säilytettäväksi (tässä suunnitelmassa) ajatellun katusillan alle ja ylös, kun mahtuvat liikenneympyrän jälkeen. Ympyrän voisi jättää paikalleen. Jättäkää myös Kuvernöörintie autoliikenteelle. Sen kadun pääliikenne suuntautuu ainoastaan kauppakeskuksen ja kirkon alueelle. Kuvernöörintien liikenne on vähäistä, jos nykyinen Isosaarentien- Reposalmentien silta jää paikalleen. Sillan paikoilleen jättämisellä huomioidaan laajasalontien toisella puolen asuvien esteetön liikkuminen Laajasalontien yli ostarille, ajoneuvoin mutta ennen kaikkea se helpottaa suosimaanne jalankulkua ja polkupyörin poikittaisliikkumista turvallisesti Laajasalontien yli - ilman liikennevaloja.
Suunnitelmassanne on kuningasajatuksenanne ollut tuo autoilun estäminen runsailla kävelykaduilla MUTTA, ajatelkaa myös niitä ikääntyviä, jotka eivät pysty liikkumaan, kävellen saati polkupyörillä. Yhä enemmän ikääntyvät liikkuvat sähköisin pyörätuolein ja muulla vastaavalla yhden hengen liikuntakalustolla, moottorilla tai ilman. He tarvitsevat loivia liuskoja.

Teidän suunnitelmassanne Yliskylän puistotie jäisi kävelykaduksi ainakin Kuvernöörintien suunnasta. Jonkinlainen jyrkkä liuska tai portaat ovat nyt teidän ratkaisunne. Miten siitä suunnasta rollaattorivanhukset ja rullatuolia käyttävät pääsevät kauppakeskukseen tai kirkkoon tai pikaratikalle? Ikääntyvien asuntola on siinä Kuvernöörintiellä. Onko suunnittelijat ottaneet sitä huomioon? Minun ehdotuksessani katutaso säilyy entisessä korkeudessaan ja mäet ovat nyt sopivassa kaltevuudessa pyörätuolille yms.

Teidän nykyinen ratkaisu ei näytä kauppakeskusta erityisemmin suosivan. Ajoyhteyksiä kauppakeskukseen on katkaistu eri suunnista. Kauppiaat valittavat jo nyt joukkoliikenteenkin ohjailusta kauppakeskuksen ohi. Haluatteko ajaa tuon kauppakeskuksen ulos Laajasalosta katkomalla myös autoliikenneyhteydet ja vaikeuttamalla liikennevaloilla ja siltojen purkamisella katujen ylitystä? Palvelut etääntyvät muutenkin vuosi vuodelta.  Asukkaita ahdetaan lisää ja palvelut viedään pois. Posti ja pankit ovat jo poistuneet. Nyt viimesuunnitelmissa kaupungilla on ollut aikomus siirtää terveysasemakin Rediin.

Tässä olisi jo hivenen enemmän asukkaita huomioivaa realismia mukana. Reposalmentien silta toimii myös äänivallina Laajasalontien kaupunginsuunnasta saapuvalle ja miksei poistuvallekin liikenteelle. Liikennemelun poistumista emme tule yhdessä tai kahdessakaan sukupolvessa vielä näkemään tai oikeammin, kuulemaan. Katselen hyvin epäuskoisena noita ”bulevardin” reunataloja.

Kuvassani esitetty ajatusmalli ei ole suinkaan täydellinen mutta, kenties siitä on ajatuspohjaksi yhdestä ratkaisuvaihtoehdosta, JOS ratikkahalli aiotaan rakentaa Laajasalon urheilupuistoon.

   Koska nähtävillä on ainoastaan tuo ”pätkäsuunnitelma” ei ole mahdollista tarkastella sen yhteyttä muuhun liikennesuunnitelmaan. Tämä on tyypillinen kaupunkisuunnittelun nykykäytäntö, jolla estetään asukkaita näkemästä, mitä oikeasti kokonaisuutena on tulossa. Tässä omassa kuvarajauksessani, on esitetty ainoastaan tuon vanhan siltayhteyden säilyttämiseksi tehty ratkaisu, koska tuon siltayhteyden hyödyntäminen, on todella harkitsemisen arvoista vilkasliiketeisen kadun yli johtavana (ilman odotuttavia liikennevaloja, kenenkään kiusaksi). Ratikka/suojatievalot sillan alla katkaisevat liikenteen huomattavasti harvemmin, kuin jos katu olisi täydessä liikennekäytössä. Laajasalontien liikenteelle yksienkin valojen poisto ja toisten valojen harvempi tarve, olisivat lisähelpotus.
Kuvernöörintien ajoyhteys olisi myös hyvä säilyttää. Tällä mallilla, sekin on mahdollista.
Kiiltomadonpolun kevyenliikenteen silta olisi se toinen poikittaisliikennettä helpottava yhteys suoraan kauppakeskukseen.
Alla on ehdotelma, joka olisi kaikkein järkevin useammaltakin kannalta.

Tämä ehdotus aiheuttaa kaikkein vähiten ongelmia ja kustannuksia. Ratikkahalli on Roihupellossa, ei Laajasalon urheilupuistossa, joka on mm. arvokasta kulttuuriperinnealuetta. Raiteet jatkavat Laajasalon keskustasta suoraan Herttoniemen teollisuusalueen kautta Roihupeltoon. Reposalmentien silta saa jäädä paikoilleen, ehkä uusitaan. Ratikkapysäkin järjestelyt kuten yläkuvassa.
Ratikkapysäkiltä toinen poistuminen menee alikulkukäytävän kautta ja toinen joko suojatietä myöten valoristeyksenä, tai/ja  katettuna liukujalkakäytävänä tai liukuportaina Reposalmentien sillalle. Suosittelen.