sunnuntai 8. joulukuuta 2019

Kommentti Laajasalontiesuunnitelmasta

Ensimmäinen raakateksti Laajasalontien eteläpään suunnitelmasta.


Laajasalontien, Reposalmentien, Isosaarentien ja Kuvernöörinpolun katusuunnitelmaluonnokset esillä 5.-15.12.2019

Helsingin kaupungin katusuunnitteluosasto jakoi 5.12.2019 Laajasalontien suunnitelmansa. Nyt eletään Joulun adventtia ja itsenäisyyspäiväkin oli 6.12. Jäi vajaat 10 vrk aikaa lausua mielipide suunnitelmasta, joka jo tosin äkkipikaiseltaan, näyttää herättävän enemmän kysymyksiä, kuin esittävän ratkaisuja.
Lyhyt aika, näillä taustoilla takaa myös kaavoitusosastolle tarkoitushakuisen, vähäisen kommenttimäärän.
Asukkaiden mielipiteillä ei näytä olevan suurempaa väliä.  Paikallisen kokemuksen ääni saattaisi kuitenkin olla suunnittelijalle avuksi.

Suunnitelmasta jää todellakin se vaikutelma, että laajasalolaiset luopuvat autonkäytöstä, vihreiden hartaitten toiveitten mukaan. Toiveet ja kuvitelmat, harvemmin vastaavat todellisuutta.
Jos verrataan Vapaavuoren suunnittelemia, Laajasalon tulevia asukasmääriä ja liikennesuunnittelun liikennekapasiteetteja, ei voi olla kuin vakuuttunut, että yhtälö ei tulee koskaan toimimaan.

Viidet tasoristeykset ja valot tuolla (pätkäsuunnitelman) vajaan 700 metrin matkalla on suoranaista simputusta ainoalla autoliikennetiellä Laajasalosta ulos. Vihreä linja tuskin ruuhka-aikoina toimii tällaisella suunnitelmalla. Esimerkki voidaan ottaa harvemmin valoin varustetulta Teollisuuskadulta, joka aamuisin / iltaisin on varsinainen ruuhkasumppu. Matomaisesti kiihtyvä liikenne pakkautuu aina jossain vaiheessa vihreästä linjasta huolimatta. Jonot venyvät Kulosaaren sillalle asti ja usein jopa Kulosaaren puolelle. Lisää jono venyy, kun Laajasaloon ja Jollakseen suunnitellut rakennusmassat on rakennettu.
Toisella kädellä kaupunki rakentaa Laajasaloa täyteen asukkaita ja toisella kädellä kuristetaan liikennöintimahdollisuuksia. Eihän tässä kaupunkisuunnittelussa ole päätä eikä häntää. Raitiovaunu ja polkupyörä ei ole mikään ”ihmeratkaisu” Laajasalon liikenneongelmiin, kuten liikennesuunnittelu ja vihreä poliittinen suunnittelujohto väittää.
On suoranaista typeryyttä purkaa kaksi valmista autojen ja kevyenliikenteen ylikulkusiltaa (toinen, Kuukiventie - Kuvernöörintie, ei vielä näy ”pätkäsuunnitelmassa”), vilkasliikenteisen Laajasalontien poikki. Samoin on järjetöntä, laittaa suojatie kävelysillan alle. Lähistöllä, kävelyetäisyydellä. on kaksi valo-ohjattua suojatietä 100m:n päässä + tuo kävelysilta. Raitiovaunupysäkki on ongelman ydin ja juuri. Ongelman aiheuttaa keskelle autokaistoja asetettu raitiotielinja. Varakas kaupunkimme, (jos Vapaavuoren katsauksia on uskominen) voi rakentaa katetut liukuportaat pysäkiltä sillalle nousua/laskeutumista varten. Tai vaihtoehtona edullisempi alikulkutunneli Laajasalontien ali molemmille puolille.  Reposalmentien ongelmaan palaan myöhemmin.
Mitenkähän hälytysajoneuvot saapuvat iltapäivän ruuhka-aikoihin Laajasaloon? Polkupyörilläkö? Ratikka tarvitsee raiteensa, kunhan ne ensin tuohon joskus saadaan.
Santahaminassa on varuskunta, joka aiheuttaa myös ajoneuvoliikennettä ja jopa mahdollisen suurkatastrofin vaaran ja sen kautta runsaan avun tarpeen. Myös mahdollisissa tulipaloissa suunnitelluissa, tiiviisti rakennetuissa korkeissa asuinrakennuksissa, on suurkatastrofin ainesta. Ottaako liikennesuunnittelija sen riskin, ettei apua saada tarpeeksi ajoissa paikalle ruuhkassa tukkeutuneen bulevardin kautta?
On täysin tarpeetonta viitata yksityisautoilun loppumiseen ratikan saavuttua. Liikennesuunnittelija on mm. todennut, että (suunnitelmaan merkitty) raitolinja Herttoniemen Roihuvuoren suuntaan ei tule valmistumaan siihen hätään, kun samaan suuntaan autoliikenne tukitaan yhteen tasoon rakennettavalla bulevardisuunnitelmalla. Itäsuunta on tälläkin hetkellä se valtasuunta ruuhka-ajan liikenteelle, ei keskusta. Liikennetutkimukset joihin kaupunki viittaa, ovat harhaanjohtavia. Käytäntö toimii täysin toisin. Tarvitsee vain istua pari tämänkin päivän ruuhka-aikaa noissa Herttoniemen Abraham Wetternin tien ja Linnanrakentajantien valoissa, niin oivaltaa, mistä Laajasalon liikenteessä on kyse.
Ratikka, tai muu joukkoliikenne, tuskin koskaan tulee korvaamaan auton tarpeen itäsuuntaan.
Suunnitelmasta näkee, että suunnittelija ei asu Laajasalossa.
Rakentavana ehdotuksena: ratikkapysäkki keskellä katua aiheuttaa ongelman, jonka voi ratkaista muutenkin, kuin liikennevaloilla. Alikulkutunnelia on syytä harkita vakavasti. Poistakaa ainakin yhdet valot ja jättäkää pois kävelysillan alta suojatie. Kävelysillalle liukuportaat + hissi tai liikkuva jalkakäytävä jos sinne katsotaan nopea yhteystarve tärkeäksi. Kaupungista päin ostarille pääsee, tässä mallissa, mainittuja liukuportaita tai alikulkutunnelia jatkamalla ostarin autohalliin. Laajasalosta/Jollaksesta päin kauppakeskukseen pääsee katutasolta autotallin kautta (valoristeys pois kävelysillan alta - kauppakeskus Saari, Kiiltomadonpolun kävelysilta OK). Jättäkää, se autoliikenteen ja kevyenliikenteenkin nykyisin käyttämä ylikulkusilta Reposalmentielle, käyttöön (valoristeys ainoastaan suojatien ja kadun alla kulkevan ratikan käyttöön – Isosaarentie, Reposalmentie).

Vetäkää ratikkakiskot Reposalmentielle kadun ja nykyisen säilytettäväksi (tässä suunnitelmassa) ajatellun katusillan alle ja ylös, kun mahtuvat liikenneympyrän jälkeen. Ympyrän voisi jättää paikalleen. Jättäkää myös Kuvernöörintie autoliikenteelle. Sen kadun pääliikenne suuntautuu ainoastaan kauppakeskuksen ja kirjon alueelle. Kuvernöörintien liikenne on vähäistä, jos nykyinen Isosaarentien- Reposalmentien silta jää paikalleen. Sillan paikoilleen jättämisellä huomioidaan laajasalontien toisella puolen asuvien esteetön liikkuminen Laajasalontien yli ostarille, ajoneuvoin mutta ennen kaikkea se helpottaa suosimaanne jalankulkua ja polkupyörin poikittaisliikkumista turvallisesti Laajasalontien yli - ilman liikennevaloja.
Suunnitelmassanne on kuningasajatuksenanne ollut tuo autoilun estäminen runsailla kävelykaduilla MUTTA, ajatelkaa myös niitä ikääntyviä, jotka eivät pysty liikkumaan, kävellen saati polkupyörillä. Yhä enemmän ikääntyvät liikkuvat sähköisin pyörätuolein ja muulla vastaavalla yhden hengen liikuntakalustolla, moottorilla tai ilman. He tarvitsevat loivia liuskoja.

Teidän suunnitelmassanne Yliskylän puistotie jäisi kävelykaduksi ainakin Kuvernöörintien suunnasta. Jonkinlainen jyrkkä liuska tai portaat ovat nyt teidän ratkaisunne. Miten siitä suunnasta rollaattorivanhukset ja rullatuolia käyttävät pääsevät kauppakeskukseen tai kirkkoon tai pikaratikalle? Ikääntyvien asuntola on siinä Kuvernöörintiellä. Onko suunnittelijat ottaneet sitä huomioon? Minun ehdotuksessani katutaso säilyy entisessä korkeudessaan ja mäet ovat nyt sopivassa kaltevuudessa pyörätuolille yms.
Teidän nykyinen ratkaisu ei näytä kauppakeskusta erityisemmin suosivan. Ajoyhteyksiä kauppakeskukseen on katkaistu eri suunnista. Kauppiaat valittavat jo nyt joukkoliikenteenkin ohjailusta kauppakeskuksen ohi. Haluatteko ajaa tuon kauppakeskuksen ulos Laajasalosta katkomalla myös autoliikenneyhteydet ja vaikeuttamalla liikennevaloilla ja siltojen purkamisella katujen ylitystä? Palvelut etääntyvät muutenkin vuosi vuodelta.  Asukkaita ahdetaan lisää ja palvelut viedään pois. Posti ja pankit ovat jo poistuneet. Nyt viimesuunnitelmissa kaupungilla on ollut aikomus siirtää terveysasemakin Rediin.

Tässä olisi jo hivenen enemmän asukkaita huomioivaa realismia mukana. Reposalmentien silta toimii myös äänivallina Laajasalontien kaupunginsuunnasta saapuvalle ja miksei poistuvallekin liikenteelle. Liikennemelun poistumista emme tule yhdessä tai kahdessakaan sukupolvessa vielä näkemään tai oikeammin, kuulemaan. Katselen hyvin epäuskoisena noita ”bulevardin” reunataloja.

Kuvassani esitetty ajatusmalli ei ole suinkaan täydellinen mutta, kenties siitä on ajatuspohjaksi yhdestä ratkaisuvaihtoehdosta, JOS ratikkahalli aiotaan rakentaa Laajasalon urheilupuistoon.

   Koska nähtävillä on ainoastaan tuo ”pätkäsuunnitelma” ei ole mahdollista tarkastella sen yhteyttä muuhun liikennesuunnitelmaan. Tämä on tyypillinen kaupunkisuunnittelun nykykäytäntö, jolla estetään asukkaita näkemästä, mitä oikeasti kokonaisuutena on tulossa. Tässä omassa kuvarajauksessani, on esitetty ainoastaan tuon vanhan siltayhteyden säilyttämiseksi tehty ratkaisu, koska tuon siltayhteyden hyödyntäminen, on todella harkitsemisen arvoista vilkasliiketeisen kadun yli johtavana (ilman odotuttavia liikennevaloja, kenenkään kiusaksi). Ratikka/suojatievalot sillan alla katkaisevat liikenteen huomattavasti harvemmin, kuin jos katu olisi täydessä liikennekäytössä. Laajasalontien liikenteelle yksienkin valojen poisto ja toisten valojen harvempi tarve, olisivat lisähelpotus.
Kuvernöörintien ajoyhteys olisi myös hyvä säilyttää. Tällä mallilla, sekin on mahdollista.
Kiiltomadonpolun kevyenliikenteen silta olisi se toinen poikittaisliikennettä helpottava yhteys suoraan kauppakeskukseen.
Alla on ehdotelma, joka olisi kaikkein järkevin useammaltakin kannalta.

Tämä ehdotus aiheuttaa kaikkein vähiten ongelmia ja kustannuksia. Ratikkahalli on Roihupellossa, ei Laajasalon urheilupuistossa, joka on mm. arvokasta kulttuuriperinnealuetta. Raiteet jatkavat Laajasalon keskustasta suoraan Herttoniemen teollisuusalueen kautta Roihupeltoon. Reposalmentien silta saa jäädä paikoilleen, ehkä uusitaan. Ratikkapysäkin järjestelyt kuten yläkuvassa.
Ratikkapysäkiltä toinen poistuminen menee alikulkukäytävän kautta ja toinen joko suojatietä myöten valoristeyksenä, tai/ja  katettuna liukujalkakäytävänä tai liukuportaina Reposalmentien sillalle. Suosittelen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti