maanantai 1. maaliskuuta 2021

Paavo Väyrynen puhuu selvää asiaa "Helsingin taudista"

En ole varsinainen KEPUfani, eikä KEPU aja varsinaisesti minun asiaani MUTTA...
PaavoVäyrynen on astunut esiin sellaisella tekstillä jota ei voi olle tukematta jos on kyllästynyt Helsingin ja itseasiassa koko Suomen läpi käyvään hyvävelijärjestelmään - rakenteelliseen korruptioon.
Suomi ei ole oikeusvaltio, niin kauan kun poliittisten järjestöjen vaikutus ja päätösvalta saa edelleenkin, rajoittamattomana, ulottua kunnallisten- valtiollisten toimien ja jopa oikeuslaitoksen läpi esteettömänä systeeminä jossa yhteistä hyvää jaetaan harvojen kesken. Paavo nimittää tätä piilokorruptiojärjestelmää nimellä "Helsingin tauti". Alla kopio  Pohjantahtilehti.fi artikkelista. Lopussa on linkki artikkeliin.

Kommentoin Väyrysen tekstiä, joista jokainen lause vaikuttaa olevan täyttä asiaa.

--------------------------Paavo Väyrynen----------------------------

Kirsi Pihan vetäytyminen paljastaa "Helsingin taudin"

Suomen vanha pääkaupunki Turku tuli aikanaan kuuluisaksi siitä, ettei sen päätöksenteossa kunnioitettu kansanvallan periaatteita. Siellä jopa rehotti laajamittainen korruptio. Puhuttiin "Turun taudista".

Kirsi Pihan vetäytyminen pormestariehdokkuudesta kertoo ehkä siitä, että Helsinkiä vaivaa nyt samankaltainen sairaus kuin Turkua aikanaan. Meillä on nyt vallalla "Helsingin tauti". Se vaivaa Kokoomuksen ohella useimpien muidenkin valtuustoryhmien toimintaa.

"Helsingin tauti" ulottaa vaikutuksensa myös valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksentekoon.
(Tämä mätä päätöksentekojärjestelmä tähtää harvain etuun ja oikeuteen ja se toimii poliittisen järjestelmän kautta. Itseasiassa, olipa vallalla mikä puoluekombinaatio tahansa, aina jonnekin oman edun suuntaan vedetään, rankasti ja mahdollisimman paljon)

Vaikuttamisen ytimessä ovat vuodesta 2012 alkaen solmitut ja toteutetut maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat ns. MAL-sopimukset. Niissä valtiovalta on sitoutunut rahoittamaan kuntien mittavaa asuntotuotantoa ja siihen liittyviä suuria liikennehankkeita.

Sopimuksia on tehty muidenkin suurimpien kaupunkialueiden kanssa, mutta valtaosa rahoituksesta on käytetty ja käytetään pääkaupunkiseudulla.

Tätä keskittävää aluepolitiikkaa on ryhdytty kutsumaan "metropolipolitiikaksi".

                                                                                                             x  x  x

Seurasin metropolipolitiikan käynnistymisvaihetta Vanhasen II hallituksen jäsenenä vuosina 2007-11. Edustin Keskustaa liikenneministeri Anu Vehviläisen johtamassa liikennehankkeita käsitelleessä ministeriryhmässä.

Hallitus toteutti edellisessä hallituksessa tehtyjä periaatepäätöksiä. Niiden perusteella päätettiin muun muassa Länsimetron jatkamisesta ja Kehäradan rakentamisesta.

Epäilin Länsimetron jatkamisen järkevyyttä. Hyväksyin sen kuitenkin, kun valtion rahoitusosuudelle asetettiin euromääräinen katto. Kaupungit hoitivat hankkeen kehnosti ja niille tuli siitä mittava lisälasku. (Näin juuri tapahtuu edelleen  lähes jokaisessa mittavassa projektissa, jossa löysää rahaa on jaossa. Löysät otetaan "parempiin" tarkoituksiin ja taskuihin.)

Kehäradan rakentamista vastustin. Sitä ajettiin ennen muuta sen vuoksi, että Marja-Vantaalle suunnitellulle työpaikka- ja asuntoalueelle saadaan raideyhteys. Ajoin rautatien rakentamista suoraan lentokentälle ja siitä edelleen pääradalle. Jäin yksin.

Silloinen asuntoministeri Jan Vapaavuorikin on Helsingin valtuuston kokouksessa myöntänyt, että Kehäradan rakentaminen oli virhe. Nyt suoraa yhteyttä suunnitellaan.   (Onko Vapaavuori myöntänyt virheitään? Sellaista tapaa hän voisi jatkaa edelleenkin.)

Lisäksi Vanhasen hallitus päätti pakkosiirtää Östersundomin alueen Sipoosta Helsinkiin. Sinne oli määrä rakentaa 100 000 asukkaan kaupunginosa ja metroyhteys. Äänestin vastaan.

Tämäkin päätös myönnetään nykyään virheeksi.
(Naureskelin päätöstä aikanaan. Tiesin maa-alueen olevan suurelta osin upottavaa savea, luonnonsuojelualuetta ja linturuovikoita. Ihmettelin, miten sinne saadaan rakennettua mitään "cityä" kannattavasti ja kestävästi. Eipä saatu. Metrokin olisi uponnut saveen.)

MAL-sopimuksia ei silloin vielä tehty, mutta solmittiin MA-sopimus. jolla tähdättiin asunnottomuuden poistamiseen. Liikennehankkeet kytkettiin mukaan, kun Jyrki Kataisen johtama sateenkaarihallitus solmi vuonna 2012 ensimmäisen, vuoteen 2015 ulottuvan MAL-sopimuksen.
(Asunnottomuutta on "poistettu" kalliita sijoitusasuntoja rakentamalla ja keplottelemalla tuetun asuntotuotannon asunnoilla. Tämä on näkyvissä erityisesti Laajasalossa jota on vimmalla rakennettu täyteen, raideliikenteen tuomaa runsasta arvonnousua ajatellen.)

Siinä valtio sitoutui muun muassa toteuttamaan Pisararadan rakentamisen vuosina 2016-2022 . Siihen sovittiin käytettäväksi 750 miljoonaa euroa.

Tätä osaa sopimuksesta ei ole onneksi toteutettu.

                                                                                                             x  x  x

Miten tähän kaikkeen liittyy "Helsingin tauti"?

Ensiksikin MAL-sopimuksilla sidotaan sekä valtio että kaupungit vuosikausiksi hyvin mittavaan asuntorakentamiseen.

Vielä vuosina 2004-07 Helsingin vuotuinen asuntotuotantotavoite oli 3500 asuntoa. Viime vuosina se on ollut 7000 ja vuoden 2023 tavoitteeksi on hyväksytty 8000 asuntoa.

Tämän vuosikymmenen aikana koko Helsingin seudulle pyritään aikaansaamaan 200 000 uutta asuntoa. (Tämä on Petteri Orvon ja Jan Vapaavuoren ajamaa "mammuttirakentamisen" boomia, grynderi kavereiden eduksi. Haastattelusta toiseen asuntomäärä sen kuin kasvoi. Vapaavuori ja Vihreiden vetämä kaupunkisuunnittelulautakunta, kaavaosastoa painostamalla, ylsi todella mittaviin tointtikaavoihin ja kun rakennuttaja ehdotti kaavan ylitystä, se hyväksyttiin mieluisasti ajamalla läpi jopa uusi kaava. Asukkaiden hyvinvointi liikuntapuistoineen (osa rakennusmaaksi) ja viherkeitaineen (osa rakennusmaaksi), sekä suojeltuine kulttuurimaisemineeen eivät painaneet vaa-assa, kun rakennusryhmä jyräsi kaavaa toisen jälkeen läpi päätäntäketjun, jossa päättäjinä oli jokaisessa portaassa samat puolueet, jopa osin samat henkilöt. Vastustuksen ääntä ei tarvinnut kunnella kuin kauhuissaan kommentoivien asukkaiden taholta. Valituksesta toiseen HHO ja KHO siunasivat kaupungin kaavoituksen prosessivirheet ja lainvastaisuudet nikottelematta. Tätä voi todella kutsua nimellä "Helsingin tauti". Paavo jatkaa tuossa edelleen, oikealla asialinjalla)

Mittavaan asuntorakentamiseen ovat liittyneet ja liittyvät honosti harkitut ja järjettömän kalliit liikennehankkeet, kuten Raide-Jokeri ja Kruunusillat. Niiden rahoittaminen nielee varoja, joita olisi voitu ja voitaisiin käyttää nykyisten asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseen.

Ylimitoitettu asuntorakentaminen ja liikennehankkeet hävittävät elävää lähiluontoa ja arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Tästä havainnollinen esimerkki on Malmin lentokentän kohtalo.
(Laajasalossa on menossa osa urheilupuistoa ja tuhotaan tornitaloilla suojeltua kulttuurihistoriallista maisemaa)

Valtuutettujen puheissa ja teoissa on räikeä ristiriita. Lähiluonnon ja arvokkaiden kulttuuriympäristöjen säilyttämistä pidetään tärkeänä, mutta kuitenkin tuetaan metropolipolitiikkaa, jolla niitä tuhotaan. (Tämä on ollut kuultavissa varsinkin Kaupunkisuunnittelulautakuntaa vetävien Vihreiden runollisissa kaavaselosteissa. Kaikki on niissä niin mahdottoman hienosti, vaikka asukkaat oksentavat suunnitelmien päälle, nähdessään mm. kuinka omakotitalon takapihalle kaavoitetaan kerrostaloja.)

Valtuustoryhmät ovat sisäisesti jakautuneet, mutta päätökset tehdään yksimielisesti. Tähän Kirsi Piha on kai nyt Kokoomuksen osalta törmännyt. (Tätä kutsutaan nimellä "puoluekuri". Ei Kirsillä olisi ollut minkäänlaista sananvaltaa pormestarin päätöksissään. Hän teki aivan oikean ratkaisun. Ihmettelin jo hänen suostumista edes alustavasti ehdokkaaksi. Sen verran järkevänä ja tiedostavana ihmisenä häntä olen pitänyt.)

MAL-sopimusten toteuttamiseen liittyvien ristiriitojen ohella erimielisyyksiä valtuustoryhmien sisällä aiheuttaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikka.

Suuri osa valtuutetuista ymmärtää, että nykyään toteutettava cityvihreä politiikka on kestämätöntä sekä taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti, mutta myös ympäristöllisesti. Tehdyt ja suunnitteilla olevat energiaratkaisut ovat suorastaan järjettömiä. (Juuri näin Paavo.)

Sekä aluekehityksessä että ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa Helsingin kaupungin ja valtiovallan päätöksenteko ovat kietoutuneet toisiinsa siten, että on ollut vaikea nähdä kumpi johtaa ja kumpi peesaa. (Molemmissa hääräävät samat valtapuolueet ja päätökset kulkevat käsi kädessä, kuin Hannu ja Kerttu.)

Joka tapauksessa kansanvalta ei toteudu kummankaan päätöksenteossa. Kaupunkilaisten ja kansalaisten enemmistön tahto ei toteudu. (Ehdottomast samaa mieltä.)                                                                                                            x  x  x

"Turun tautiin" liittyi yleisesti tiedossa ollut korruptio.

Helsingissäkin oli aikoinaan räikeää korruptiota, mutta nykyään se on ollut hienovaraisempaa.

Kysymys korruptiosta liittyy olennaisella tavalla Helsingin kehittämiseen. Keskittävää metropolipolitiikkaa ajavat erityisesti ne rakennusliikkeet ja muut yritykset, jotka hyötyvät väestön keskittymisestä suurkaupunkeihin.

On ilmeistä, että yritykset tukevat niitä puolueita ja ehdokkaita, jotka metropolipolitiikkaa ajavat. Kunnallispolitiikassa mukana olevat poliitikot saattavat olla muullakin tavoin riippuvaisia näiden edunsaajien suosiosta. (Asiat hoidetaan juuri näin. Kähminnällä. Korruptio piiloitetaan erinomaisen huolellisesti, eikä sitä sallita kaiveltavan valtamnedian taholta. Toimittajan lupaava uraputki saattaa kuivahtaa. Osa rakennustoiminnan tuomasta hyvästä kulkee osittain poliittisten puolueiden omistamien rakennusliikkeitten kauitta. On siellä Kepullakin oma firmansa, mutta Paavo jättää viisaasti siihen viittaamatta. Kun kaavoittajan ja yrityksen hallituksessa istuvat samat puolueet, ei jää arvoitukseksi, miksi runsaat rakennusoikeudet menevät läpi ja tunnetut rakentajat esiintyvät tiiviisti näyttävien rakennushankkeiden toteuttajina.) 

Oikeusministeriössä oli edellisellä hallituskaudella vireillä korruption vastainen strategia. Sitä ei kuitenkaan saatu aikaan.

Viime keväänä nykyinen hallitus asetti taas työryhmän korruption vastaista strategiaa laatimaan. Määräaika ulottuu maaliskuuhun 2023 saakka. Kovin on hidasta, kun pohjatyötä on tehty jo edellisellä vaalikaudella. (Tämä on erittäin pöyristyttävää ja täysin anteeksiantamatonta. Mm. EU on toistuvasti tivannut Suomelta korruption vastaista lakia. Lakia, joka selkeästi kriminalisoisi vaikutusvallan väärinkäytön. Vuonna 2015 se oli jo lausuntokierroksella, jossa vähemmistö sai lain torpattua. Lakia ei ole edelleenkään.)
http://politiikkaajapropagandaa.blogspot.com/2019/08/vaikutusvallan-vaarinkayttamisen.html

Korruption keskeisiksi riskialueiksi on strategian valmistelun yhteydessä mainittu rakennusala, julkiset hankinnat, tarjouskilpailut ja yhdyskuntasuunnittelu.

(Tästä mainitsin ja kuvailin edellä. Siellä on suurin mätäpaise.)

Helsingille tulee laatia oma korruption vastainen ohjelma. Sillä olisi valtakunnallistakin merkitystä.

Helsingin kaupungin johdon ajama keskittämispolitiikka on vahingollista sen omille asukkaille. Lisäksi se uhkaa näivettää sekä maaseudun että seutukaupungit.

Aluekehityksen tavoitteet tulee asettaa koko kansan valitsemassa eduskunnassa. (Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että maakuntakaavaa myöten, Helsinki on ollut vaikuttamassa siihen, miten Uudenmaan ja Helsingin rakennusmaat tontitetaan. Tosin kaava on yhtä epämääräinen, kuin Helsingin oma uusi yleiskaavakin. Näin saadaan Helsingille itselleen taattua vapaat kädet rakennusmaan tehon ja tarkoituksen suheteen.)

Aluekehityksen perusteet ovat muuttumassa. Meidän on nojauduttava nykyistä enemmän omiin uusiutuviin luonnonvaroihimme. Uusi tekniikka suosii hajautusta ja monipaikkaisuutta. Korona-kriisi vaikuttaa pysyvästi ihmisten arvoihin ja käyttäytymiseen.

Suuntaa on muutettava!

Paavo Väyrynen    

(JOS Paavo seisoo sanojensa takana (eikä tämä ole vain vaalipropagandaa) kannatan Paavoa vilpittömästi mille tahansa poliittiselle mandaatille. Helsingin pormestariahan hänestä ei nyt Kepun omien ratkaisujen vuoksi voi tulla.
Kepun puoluehallituksessa hän voisi toimia tämän asian aktiivisena moottorina ainakin tämän yhden puolueen sisällä. Jos Kepu leipoo tästä katsantotavasta poliittisen kärkihankkeensa, onnittelen. Saattavat nousta kannatuksensa alhosta nopeastikin.)   
                                                                                                

Linkki itse artikkeliin: http://www.pohjantahtilehti.fi/newsletters.php?u=7286_368510_ab8fa045ba65a3a7c36f84c4ef1032b9&fbclid=IwAR3-WVppbCmsNFKKCa-nkpfSmbcmkR-f0KFTy1yK56qCA0RILsl5gsusN1M

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti