lauantai 13. maaliskuuta 2021

Kannabiskorruptio ujuttautuu yhteiskunnan valtarakenteisiin

ErikaKeski-Korhonen kirjoittaa UudenSuomen kolumnissaan

Tuo artikkeli viittaa osin myös tuohon "uuskorporatismin" suuntaan. Yritykset pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnan päätöksiin ja lainsäädäntöön omaa etua tavoitellen.

Mitä ihmettä tuolla THL:ssä oikein on meneillään?

Näin tapahtuu yleensä, kun joku napapoliitikon lapsi tai tuttava, joutuu vastuuseen laittomuuksistaan. Muistaakseni viimeksi muutettiin autovarkaus auton luvattomaksi haltuunotoksi, ettei papan rötöstelevät piltit saisi rikollisen leimaa otsaansa, naapurin auto romutettuaan (autoa ei käy sääliksi mutta nuorisorikollisia ei kannattaisi yhteiskunnan ryhtyä silittelemään jos kotikasvatus puuttuu). Toivoa sopii, ettei yksikään poliitikon lapsi ryhdy murhaajaksi. Sellaistahan on nyt liikkeellä.

On järjetöntä muuttaa lakia, kun asialle voisi tehdä "rikosrekisteritasolla" jotakin, jotta tuo "kannabis"-laittomuus ei leimaisi (tuhoaisi) loppuelämää. Jospa päästäisiin irti leimasta "kerran narkkari, aina narkkari".
Kuuntelin radiosta haastattelun ja ihmettelin, miten totaalisti tuollainen rekisterimerkintä saattaa vaikuttaa esim. uralle valmistumiseen tai urakehitykseen, jopa potkuihin ja uuden työpaikan hankintaonngelmiin. Kun henkilöllä on paprut pitkäaikaisesta kuivillaolosta, mikä estäisi palkkaamisen melkein ammattiin, kuin ammattiin.
Alkoholistia harvemmin leimataan pysyvästi, vaikka toisinaan aihettakin olisi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti