torstai 11. maaliskuuta 2021

Tuomas Malisen haastattelu

Jutussa nostettiin esiin muutamia epäpäteviä päämisistereitä, epäpäteviä puoluejohtajia ja EU:n Elpymisrahastopäätös. Sisäpiirihuhuja ja talousasiantuntemusta (linkki artikkelin lopussa). 

Kyytiä saivat Vanhanen, Katainen, Orpo, Stubb, Marin, ... taisi olla muitakin mukana?
Sehän ei ole uutta, että poliittisissa puolueissa on menossa jatkuva sisäinen valtapeli. Sekään ei ole uutta, että siinä valtapelissä pärjäävät ainoastaan härskeimmät pyrkyrit. Sekään ei ole uutta että nämä parhaiten juonittelussa pärjäävät eivät välttämättä osaa johtaa maata. Huolestuttavinta on, että asiantuntijoiden tieto ei kelpaa oman tietämättömyyden paikkaukseen. Valta tekee poliittisista päättäjistä vauhtisokeita.

Tuttua on myös, että johtopalleille nostetaan, ei parhaita osaajia, vaan nöyrimmät saappaannuolijat joita sitten voidaaan vapaasti ohjailla, kuskin jäädessä suojaan julkisuuden roiskeilta.
Harkimo mainitsi joskus, jossain haastattelussa, että Suomen  todelliset vaikuttajat mahtuvat yhteen tila-autoon. Malinen myös esitti hämmästyksensä siitä, että "niin pieni ryhmä" (WEF) itseasiassa johtaa maailman talouspolitiikkaa.

Malinen nosti esiin myös kysymyksen: Ollaanko Suomea ohjaamassa Mailman talousforumin (World Economic Forum, WEF) suunnalta vaikuttamalla? Haastattelun mukaan WEF tähtää "fasistiseen talousmalliin" jossa PK sektorin annetaan kaatua ja/tai sulautua suuryrityksiin. Tämähän ei kuulosta demokratialta, eikä pääministeri Marinin ohjailulta, koska hän on demokraatti. PK yritykset on Suomessa ollut eniten työpaikkoja luova sektori, suuryritysten liputtaessa toimintojaan ulkomaille ja piiloittamalla voittojaan veroparatiiseihin.
 
Taustalla pyörii suomen johtavan poliittisen eliitin valtapeli jossa hyvää kahmitaan (kenties) enemmän omiin taskuihin, yhteisen hyvän kustannuksella.
Jos saavutetaan itselle kuniaa ja mainetta myymällä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, ajatellaanko silloin, mihin tehtävään äänestäjät ovat vaikuttajansa valinneet?

Tuomas Malisen testamentti: ulkomailta ohjattu Marin? | Jakso 174 | Heikelä & Koskelo 23 minuuttia
Malisen haastattelu >
 
--------------------------Malisen kirjoitus Uudessa Suomessa----------------------------

Uuden Suomen artikkelissaan Tuomas Malinen syyllistyy ilmeisen tarkoitukselliseen tilastoilla hämäyksiin. Asiantuntijan ei tulisi sortua sellaiseen. Artikkelissa vuorotellaan eri tilastoilla, ilmaisematta selkeästi mitä tilastot esittävät. Eivät ne näytä ainakaan tukevan artikkeliin kirjoitettuja lukuja. Keskivertolukija tuskin havaitsee tätä.
Tilastot näyttävät enemmänkin rekvisiitalta.
 
Suomen ajakohtaiset koronaluvut ovat aivan toista luokkaa, kuin Malisen. Malinen myös tuo tässä yhteydessä esille Oxfordin yliopiston statistikkkaa. Onko Oxford tehnyt tutkimusta Suomesssa? Mainitaan erikseen tekstissä, Suomessa siis: "Tätä kirjoitettaessa erikoissairaanhoidossamme on vuodeosastohoidossa 105 koronapotilasta, joista HYKS erityisvastuualueella 72 potilasta. Koronapotilaiden määrä maamme sairaaloissa on toki noussut, mutta ei erityisen hälyttävästi (ks. kuvio 2).

Aive Pietilä kommentoi Malisen
US artikkelin tekstiä.  Kommentti. Viimeisin THL:n sivuilta saatu ote >> Teho-osastojen paikkatilanne: Kaikki ne teho-osastot, joilla COVID-19-potilaita tarpeen vaatiessa hoidetaan, raportoivat tilanteestaan Koordinoivalle toimistolle. 3.3.2021 näiden osastojen yhteenlaskettu paikkamäärä oli 270, ja näillä potilaspaikoilla oli hoidossa 38, COVID-19-potilasta ja 141 muuta tehohoitopotilasta, yhteensä 179 potilasta.
Kuvio 2. Sairaalahoidossa positiivisella koronatuloksella olevat potilaat. (Lähde: Oxfordin yliopisto, THL - miltä alueelta kerätty?) ".


Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo, että Suomessa on raportoitu lauantaina 6.3.2021 648 uutta koronavirustartuntaa. Oxfordin tilasto oli 5.3.2021 ja sen mukaan tapauksia olisi ollut n.240 kpl. En löydä tilastoista vakuuttavuutta.

Samoin mainitaan kolme maata jotka ovat onnistuneet hyvin koronantorjunnassa ilman raskaita rajoituksia:  "Esimerkiksi Floridassa (vertaa Suomen kesään, jolloin tartuntamäärät putosivat radikaalisti), Etelä-Dakotassa (lämpimämäpää kuin Suomessa) tai Japanissa (lämpimämpää kuin Suomessa) koronaviruksen leviämisen estäminen tapahtui ilman taloussulkuja tai edes massatestaamista."
Minua ei Malinen ainakaan saa millään lailla vakuuttuneeksi siitä, että samanlaiset toimenpiteet, erilaisissa maissa ja kulttuureissa, olisivat tuoneet Suomeen samanlaisen tuloksen.
 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti